Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ubuntu tietokoneissa => Aiheen aloitti: Sorkkarauta - 25.09.06 - klo:08.23
-
Tallennettiin tiedosto korpulle Ubuntun Open Officella. Dialogi näytti että tiedosto meni levykkeelle, mutta niinhän se vain näytti eikä sieltä sitten mitään löytynyt!!! Arvatkaa harmittaako kun jäi työt tekemättä tuon takia!?
Siis miten tämä voi olla mahdollista? Miksi se näyttää jotain sellaista mitä ei ole olemassa?
Hommahan lähti siten, että avattiin kovalevyltä tiedosto jonka jälkeen mentiin korppuasemalle, josta oli nähtävissä sen hetkinen tiedostoluettelo. Tallennettiin tiedosto ihan normaalisti, jonka jälkeen korppuasema rouskutti ikään kuin tallentaakseen sinne. Suljettiin dialogi ja käytiin katsomassa että se löytyi sieltä joka luettelon mukaan oli myös siellä.
Nyt aamulla työpaikan windows koneella ei näkynyt koko tiedostoa olemassa sillä korpulla!!!
-
Irroititko levykkeen oikealla hiiren napilla "irroita" komennolla? Vai vetäisitkö korpun ulos napista painamalla?
-
Irroititko levykkeen oikealla hiiren napilla "irroita" komennolla? Vai vetäisitkö korpun ulos napista painamalla?
Otin korpun ulos painamalla nappia. Ei kait se nyt siitä voi olla kiinni?
-
Olen edelleenkin hyvin tuohduksissa. Linuxissa on ollut aivan mainioita ominaisuuksia, sellaisia joista muut voivat vain unelmoida tällä hetkellä. Mutta sitten koko illuusion pilaa joku aivan idioottijuttu, jotka ovat olleet aina itsestäänselvyyksiä - muttei Linuxissa. Miten voi luottaa järjestelmään jos saa pelätä tiedostontallentamisen kaltaista "vaativaa operaatiota"? Onkohan tässä kehityksessä menty väärään suuntaan? Mitä virkaa on hienoilla 3D UI:llä tms. jos ei pysty kirjoittamaan levylle.
-
Olen edelleenkin hyvin tuohduksissa.
Oletko tuohduksissasi myös silloin, kun hajotat kodinkoneesi lukematta sen ohjekirjaa, jossa nimenomaan varoitetaan toimenpiteistä, jotka hajottavat kodinkoneesi?
Ohjekirja on olemassa sitä varten, että se luetaan.
man mount
man umount
man fstab
Linux ei ole Windows, se ei ole edes Mac OS X. Linux on Linux.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Kaveri käy melkoisilla kierroksilla..
Otin korpun ulos painamalla nappia. Ei kait se nyt siitä voi olla kiinni?
Kyllä se siitäkin voi olla kiinni. Olkoonkin että itse data olisi kirjoitettu levylle niin saattaa olla että kaikkia tietoja ei vielä oltu syncattu, esim. juurikin että mitä levylle kirjoitettiin (lue: fat tms, ei tosin taida ihan sellaisenaan korpuilla olla..?).. Eli kirjastossa on kirja mutta sitä ei ole missään kataloogissa joten löytäminen on melkoista hakuammuntaa.
Tästä syystä levyt, tikut (ja levykkeetkin!) kannattaa huolella unmountata ennen irroittamista jotta kaikki data on varmasti onnistuneesti kirjoitettu. Jos irroittaminen ei onnistu (cannot umount: device busy tms..) niin maaginen komento joka voi auttaa on sync.
Eli maar, kyllä se siitä voi olla kiinnni. Autokaan ei tykkää että avaimet repäistään kesken ajon pois (vaan nykäsee rattilukon päälle ja sammuttaa koneen..). Mutta kun auton ensin pysäyttää ja sitten vasta..
r
ps. who uses floppy disks, anyway..
-
Irroititko levykkeen oikealla hiiren napilla "irroita" komennolla? Vai vetäisitkö korpun ulos napista painamalla?
Otin korpun ulos painamalla nappia. Ei kait se nyt siitä voi olla kiinni?
Kyllä se voi olla. Kirjoitettua dataa ei olla välttämättä synkattu (miten tuon nyt suomeksi sanottaisiin.. "tahdistus" ?)
Sama juttu usb-tikkujen kanssa... ei niitä pidä vetää pois väylästä edes windowssissakaan ilman "irroita laite turvallisesti" toimintoa.
-
Juuh, vaan eipä olisi itsellekkään tullut mieleen moinen jos korpulle kirjoittaisi. Muistikortin oon yleensä muistanut unmountata, mutta mukulat ei kyllä muista tehdä sitäkään. No ne ei yleensä mitään korteille kirjoita, kunhan kopioivat korteilta kuvia koneelle.
Mutta luulisi että ei olisi hirmuinen operaatio ohjelmallisesti hoitaa tuota synckausta automaattisesti? Vai onko siihen joku oikeen järkevä syykin miksi näin ei tapahdu tallennettaessa automaattisesti?
-
Aika outoa että se ihan noin tarkkaa on. Itse olen Ipodin ja usb-kovon muistanut unmountata, joskus ipodin repinyt irti unmounttaamatta eiikä mitään oo tapahtunut. ???
-
Vai onko siihen joku oikeen järkevä syykin miksi näin ei tapahdu tallennettaessa automaattisesti?
Hieman historiaa...
Unix suunniteltiin niin, että vain pääkäyttäjällä oli oikeus liittää (mount) laitteita järjestelmään. Unixissa kaikki (kaikki!) on joko tiedostoja tai hakemistoja. Mikä tahansa laite tai tallennusväline näkyy järjestelmässä hakemistona, jossa on tiedostoja.
/dev/floppy = /mnt/floppy
Tämä tekee skriptauksesta juuri niin yksinkertaista kuin se Unix-järjestelmissä on. "Garbage In, Garbage Out." Ei sähläystä laitteiden kanssa, vaan yksinkertaista työskentelyä tiedostojen ja hakemistojen kanssa.
No. Jos tallennusväline on mekaaninen (korppu, nauha-asema tai vaikkapa zip-levyke), niin on aika luonnollista, että sitä ei repäistä pois, ennen kuin on varmistettu, että tavara on sillä tallennusvälineellä.
No. Ubuntu Dapperissa toki on tällainen järjestelmä. Mutta silti käyttäjällä pitää olla jokin tolkku, miten hän järjestelmää käyttää. Ei kai se sen kummempaa ole.
http://www.linuxjournal.com/article/7745
http://www.freedesktop.org/wiki/Software_2fProjectUtopiaBuildDebian
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
[--] eiikä mitään oo tapahtunut. ???
Vielä!!!
Tee itsellesi palvelus - ole kurinalainen ja poista kaikki laitteet järjestelmästä niin kuin ne on tarkoitettu poistettavaksi. Ei väkivaltaisesti, ei repäisemällä.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
...
No. Jos tallennusväline on mekaaninen (korppu, nauha-asema tai vaikkapa zip-levyke), niin on aika luonnollista, että sitä ei repäistä pois, ennen kuin on varmistettu, että tavara on sillä tallennusvälineellä.
...
Jep, mutta mika on varmistamista. Sorkkarautahan kirjoitti katsoneensa, etta tiedosto on korpulla. Ei olisi kylla minullekaan tullut mieleen unmount komentoa kayttaa korpun poistamisen yhteydessa. Vastaavassa tilanteessa kiroaisin ja haukkuisin (kuten windowsia milloin mistakin) linuxia ensin. Mielestani syystakin tassa tapauksessa, onhan se omituista jos ei korppuaseman raksutuksen ja valon valkkymisen loppumisen jalkeen voi luottaa siihen etta tiedosto on siella ja loytyy seka aukeaa. Toki myonnan, etta pitaa olla valmis maksamaan oppirahoja kun siirtyy linuxiin. Sitten vaan pitaa yrittaa muistaa, etta "ai niin, linuxissa tehdaan nain". Kiitos historiikista, helpompi sopeutua kun oppii taustoja!
-Markus
-
Jep, mutta mika on varmistamista. Sorkkarautahan kirjoitti katsoneensa, etta tiedosto on korpulla.
Itse varmistan korput niin, että otan korpun kerran ulos ja lyön takaisin korppuasemaan. Kun tavara näyttää olevan pysyvästi korpulla, niin vasta sitten kiikutan se jonnekin muualle. Niin kiire ainakaan minulla ei koskaan ole, etten ehtisi kerran kokeilla korppua.
Saman minä teen myös romppujen kanssa - paranoidia, kyllä. Vasta kun juuri poltettu romppu pulpahtaa työpöydälle sen sisällön kanssa (kun se on kerran poistettu asemasta ja laitettu takaisin), joka siellä pitäisikin olla, niin kiikutan rompun muualle. En luota poltto-ohjelmaan, joka ilmoittaa, että valmis.
Enkä minä polta koskaan romppuja nopeammin kuin 4x - vain siten ne varmasti näkyvät millä tahansa romppuasemalla.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Jos joku on joskus käyttänyt jotain windowsin versiota ja seikkaillut paikkaan Oma Tietokone, jossa näkyy levykeasema cd-romputin ja tietokone, niin on varmaan huomannut kuinka kone hyytyy siihen paikkaan kun se rupeaa sitä levykettä räpläämään (vaikkei olisi koko asemaa edes koneessa kiinni).
Korpulle kirjoittaminen on niin uskomattoman hidasta, että järjestelmä yrittää lykätä sitä viimeiseen asti, siis siihen asti kunnes virtuaalisessa tiedostojärjestelmässä on kansiossa /media/floppy varmasti se tiedoston viimeisin versio, eli kun käsketään unmountata. Jotainhan se sinne kirjoittaa aina kun on luppoaikaa, muttei aloita sitä mieletöntä rouskutusta missään vaiheessa, kunnes levy käsketään irroittaa.
Edit: Niin ja levykkeet on tallennusmediana sieltä epäluotettavimmasta päästä, ettei niitä oikein kannata käyttääkään kuin äärimmäisessä hädässä tai adidas-verkottaessa todella vanhoja koneita. (nykyään ei edes oikein tiedä mitä levykkeitä kannattaa ostaa, joskus 95 tiesi vielä mitkä on susia ja mitkä toimii, tosin valikoimakin on pienentynyt)
-
Juuh, vaan eipä olisi itsellekkään tullut mieleen moinen jos korpulle kirjoittaisi. Muistikortin oon yleensä muistanut unmountata, mutta mukulat ei kyllä muista tehdä sitäkään. No ne ei yleensä mitään korteille kirjoita, kunhan kopioivat korteilta kuvia koneelle.
Asmo tuossa kävikin läpi jo historialliset syytä tälle toiminnalle.
Mutta luulisi että ei olisi hirmuinen operaatio ohjelmallisesti hoitaa tuota synckausta automaattisesti?
ei varmasti, mutta systeemin toiminnan kannalta on tehokkaampaa hoitaa kirjoitukset silloin kun järjestelmälle sopii, eikä täysin synkronisesti käyttäjän toiminnan kanssa.
samasta syystä muuten linux (kuten muutkin nykyaikaiset käyttöjärjestelmät) kannattaa sammuttaa järjestelmän omia sammutusscriptejä käyttäen eikä virtanapista ;)
jopa magic sys rq-näppäinyhdistelmää käyttämällä on mahdollista synkata levyt ennen samuuttamista/uudelleenkäynnistämistä.
Vai onko siihen joku oikeen järkevä syykin miksi näin ei tapahdu tallennettaessa automaattisesti?
periaatteessa nuo syyt ovat historiallisten lisäksi suorituskyvyllisiä.
tosin on mahdollista pakottaa levykeasema synkkaamaan tavarat levylle heti kirjoituksen yhteydessä, vaikka se ei järjestelmän suhteen fiksuita olisikaan. en sitten tiedä onko sillä suurtakaan väliä, sillä diskettien käyttö vähenee koko ajan ja se on muutenkin hyvin epäkäytännöllinen (ja epäluotettava) media ja on ollut sitä jo vuosia.
jos kuitenkin fstabiin lisää floppyn kohdalle optioihin parametrin sync, pitäisi levykkeelle kirjoittamisen olla synkronista.
-
Kävin lounaalla kotona ja tsekkasin vielä kerran tilanteen:
Open Officen Viimeisimmät asiakirjat -valikossa ensimmäisessä kohdassa oli maininta polusta minne se oli tallennettu, elikkäs floppyyn.
-
Open Officen Viimeisimmät asiakirjat -valikossa ensimmäisessä kohdassa oli maininta polusta minne se oli tallennettu, elikkäs floppyyn.
Tämä ei liity siihen, että korppu pitää poistaa asemasta asiallisesti. OpenOffice "kuittaa" tiedoston tallennetuksi korpulle siinä vaiheessa, kun se tallentaa tiedoston korpun "imagelle". Umounttaaminen sitten synkkaa imagen ja korpun fyysisen sisällön.
-
Olen edelleenkin hyvin tuohduksissa.
Oletko tuohduksissasi myös silloin, kun hajotat kodinkoneesi lukematta sen ohjekirjaa, jossa nimenomaan varoitetaan toimenpiteistä, jotka hajottavat kodinkoneesi?
Ohjekirja on olemassa sitä varten, että se luetaan.
man mount
man umount
man fstab
Linux ei ole Windows, se ei ole edes Mac OS X. Linux on Linux.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
Hyvä Asmo. Arvostan asiantuntijuuttasi korkealle. Mutta voinen kysyä sinulta, pitääkö vaimoni lukea ohjekirjaa sen takia, että hän haluaa kirjoittaa korpulle tiedoston? Ihan rehellisesti, miltä tuo sinusta kuulostaa? Mihin muuhun sitä ohjekirjaa pitää käyttää? Ikkunan avaamiseen?
Tätä kysymystä on minusta turha yrittää vedota platform -juttuihin. Homma vain ei toimi luotettavasti. Jos aina vedotaan siihen ettei homma toimi koska se ei ole Mac tai Windows, niin miten luulet Linuxin käyvän? Mikä on tärkeää, Linux Linuxin takia vai Linux toiminnallisuuden takia?
-
Lueppas Jannen viestiä:
Mutta luulisi että ei olisi hirmuinen operaatio ohjelmallisesti hoitaa tuota synckausta automaattisesti?
ei varmasti, mutta systeemin toiminnan kannalta on tehokkaampaa hoitaa kirjoitukset silloin kun järjestelmälle sopii, eikä täysin synkronisesti käyttäjän toiminnan kanssa.
samasta syystä muuten linux (kuten muutkin nykyaikaiset käyttöjärjestelmät) kannattaa sammuttaa järjestelmän omia sammutusscriptejä käyttäen eikä virtanapista ;)
jopa magic sys rq-näppäinyhdistelmää käyttämällä on mahdollista synkata levyt ennen samuuttamista/uudelleenkäynnistämistä.
Vai onko siihen joku oikeen järkevä syykin miksi näin ei tapahdu tallennettaessa automaattisesti?
periaatteessa nuo syyt ovat historiallisten lisäksi suorituskyvyllisiä.
tosin on mahdollista pakottaa levykeasema synkkaamaan tavarat levylle heti kirjoituksen yhteydessä, vaikka se ei järjestelmän suhteen fiksuita olisikaan. en sitten tiedä onko sillä suurtakaan väliä, sillä diskettien käyttö vähenee koko ajan ja se on muutenkin hyvin epäkäytännöllinen (ja epäluotettava) media ja on ollut sitä jo vuosia.
jos kuitenkin fstabiin lisää floppyn kohdalle optioihin parametrin sync, pitäisi levykkeelle kirjoittamisen olla synkronista.
-
Mihin muuhun sitä ohjekirjaa pitää käyttää? Ikkunan avaamiseen?
Minusta ohjekirjaa pitää käyttää AINA, ja silloin vähintään jos jotakin asiaa ei osaa käyttää = ei ole opetellut miten sitä pitäisi sen valmistajan näkemyksen mukaan käyttää jotta sitä käytetään ns. oikein.
Se että käyttää vaan, vaikka ei osaakkaan käyttää, johtaa juuri tämän kaltaisiin "sattumuksiin".
Eikä se ole ikkunan tai sen valmistajan syy jos avaan ikkunan, mutta avaan sen valmistajan ohjeiden vastaisesti,
ja se menee rikki. Minun syy se on, koska en noudattanut valmistajan antamia ohjeita.
Tietokone on niin monimutkainen laite, että oikotietä onneen ei ole.
Perusasiat on OPETELTAVA jos sitä aikoo ilman "sattumuksien" tapahtumista käyttää.
Jos ei viitsi opetella, ei voi kuin syyttää itseään.
-
Tämä ei liity siihen, että korppu pitää poistaa asemasta asiallisesti. OpenOffice "kuittaa" tiedoston tallennetuksi korpulle siinä vaiheessa, kun se tallentaa tiedoston korpun "imagelle". Umounttaaminen sitten synkkaa imagen ja korpun fyysisen sisällön.
ihan tarkalleen ottaen OO- kertoo linuxille, että tämä pitää tallentaa tuonne johon käyttöjärjestelmä vastaa, että homma hoidossa. homma toki onkin hoidossa, teidosto on puskurissa ja kirjoitetaan levylle kunhan keritään ilman erillistä synkkaamistakin, se vaan ei useinkaan ole heti.
-
Jos aina vedotaan siihen ettei homma toimi koska se ei ole Mac tai Windows, niin miten luulet Linuxin käyvän?
Olet oikeassa, ihan totta: Unixia/Linuxia ei koskaan suunniteltu yhden käyttäjän yhden pc-koneen työpöytäympäristöön kuten Windows/Mac-käyttöjärjestelmiä. Se oli vain Linuksen pieni kokeilu, josta tulikin jotain ihan muuta.
Tämä on aivan perustavaa laatua oleva ero Windows- tai Mac-filosofiaan. Me Linux-käyttäjät saamme kärsiä tästä hamaan maailman tappiin.
HP:n uusi mainoskampanja "Tietokone on jälleen henkilökohtainen" on siksi minusta niin väärin. Kunnolla toimiva ja tehokas tietokone-järjestelmä ei ole koskaan henkilökohtainen, vaan ammattilaisen ylläpitämä. Mutta HP tietenkin haluaa myydä lisää roinaa joka mökkiin. Luodaan siis mielikuva, että tietokoneet ovat yhtä yksinkertaisia käyttää kuin leivänpaahtimet...
1.
Unix/Linux on monen käyttäjän moniajoympäristö, jossa vain pääkäyttäjällä on kaikki oikeudet ja käyttäjällä ei mitään. Paitsi jos pääkäyttäjä niitä käyttäjälle antaa.
Esimerkki toimivasta Unix/Linux-järjestelmästä on LTSP.
Pyöritän töissä (o.t.o) LTSP-järestelmää, jossa teen kaiken valmiiksi työntekijöille. En selitä heille, miten kaikki toimii. Heidän ei todellakaan tarvitse tietää mitä pellin alla tapahtuu niin suosittuja autovertauksia käyttääkseni.
Kerron ainoastaan, mitä he voivat tehdä päätteellään työpöydällä. Kirjoitan heille ohjeita jokaisesta uudesta ohjelmasta, jonka heille annan käyttöön. Ja annan myös vierihoitoa kädestä pitäen, jos joku sitä tarvitsee. Ja totta kai he tarvitsevat. Ei kukaan osaa mitään syntyessään.
Minusta Linux toimii parhaiten juuri näin. Yksi (tai mielummiin kaksi) ylläpitäjä, joka hoitaa kaiken, niin että kaikki toimii. Ja muut vain käyttävät, eivätkä vaivaa päätään ylläpitoon liittyvillä kysymyksillä (onko kovalevy scsi vai ide vai sata, onko äänipalvelin esd vai arts; ei edes sitä, että työpöytäympäristö on Gnome eikä KDE).
2.
Kun Unix/Linux tuodaan kotiin, ollaan kus..., koska Unix/Linuxin koko käyttöfilosofian kannalta on äärimmäisen skitsofreenista kun sekä pääkäyttäjä ja käyttäjä ovat sama persoona. Niin se ei vain kuuluisi olla.
Siksi me sodimme root/sudo/whatever-oikeuksista, kun käyttäjällä kotona on mielikuva siitä, että hän ei saa tehdä mitä häntä huvittaa omalla koneellaan.
3.
Silti olen myös vakaasti sitä mieltä, että Ubuntu/Gnome on yhtä helppokäyttöinen kuin Mac OS X. Sehän oli Robert Loven tavoite, kun hän laittoi pystyyn Project Utopian:
"The goal of Project Utopia is to enable "plug and play" of a variety of external hardware devices on computers running Linux. "Plug and play" means that when a piece of hardware is attached to a computer, the computer identifies the hardware and responds appropriately without requiring user intervention."
Tai näin sanottuna:
"Today, Project Utopia is an umbrella project including multiple other open source components such as udev, hotplug, HAL, the kernel, D-BUS, and GNOME. It's is managed using use cases, as opposed to functional and technical specifications. That is, we have statements such as:
'When the user plugs in a printer, it is automatically detected and setup without user interaction. The user can start printing to it immediately.'
Or,
'When the user plugs in a digital camera, the desktop automatically synchronizes the new photos on the camera with the user's photo library.'"
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
--- Arvostan asiantuntijuuttasi korkealle. Mutta voinen kysyä sinulta, pitääkö vaimoni lukea ohjekirjaa sen takia, että hän haluaa kirjoittaa korpulle tiedoston? Ihan rehellisesti, miltä tuo sinusta kuulostaa? Mihin muuhun sitä ohjekirjaa pitää käyttää? Ikkunan avaamiseen?
Arvoisa Sorkkarauta!
Arvostan suuresti rauhallista ja kohteliasta keskustelutyyliäsi. Diplomaattinen asenteesi on varmaan jo karkottanut monta epäasiallista vitun heiluttajaa muille keskustelufoorumeille.
On hienoa kuinka kärsivällisesti osaat ilmausta itseäni ja tehdä selväksi mistä ongelmista on kyse.
Yksi asia on kuitenkin jäänyt minulle epäselväksi. Jos kyse on toimenpiteestä, jossa tarkoituksensa on kopioida kovalevyllä oleva valmis tiedosto levykkeelle, niin miksi tässä käytetään apuna OpenOfficea?
Eikö olisi yksinkertaisempaa, nopeampaa ja turvallisempaa avata levyasema tiedostonhallinnassa (minulla Konqueror, sinulla ehkä Gnomen vastaava) ja raahata se hiirellä levykkeelle? Siis drag and drop - ihan niin kuin Windowsissa. Helppoa, nopeaa, turvallista. Ja malli on jo valmiiksi opittu Windowsin puolella.
Vai kopioitko sinä Windowsin puolella Word-tiedostot levykkeelle avaamalla aina ensin Wordin ja sitten tallennat tiedoston uudestaan levykkeelle? Et kai sentään? (Muistanpa kuinka aikoinaan, kun Wordia käytin, kuinka se meni sekaisin tällaisesta toimenpiteestä, kun levykettä ei löytynytkään levyasemasta Wordin seuraavalla käyttökerralla ;-) )
Kiitos joka tapauksessa ystävällisestä ja muita keskustelijoita kovasti auttaneesta opastuksesta tietokoneiden vaikeasti hallittavassa maailmassa.
-
Eikö olisi yksinkertaisempaa, nopeampaa ja turvallisempaa avata levyasema tiedostonhallinnassa (minulla Konqueror, sinulla ehkä Gnomen vastaava) ja raahata se hiirellä levykkeelle? Siis drag and drop - ihan niin kuin Windowsissa. Helppoa, nopeaa, turvallista. Ja malli on jo valmiiksi opittu Windowsin puolella.
En korppuasemaa omista, mutta eikös sama ongelma ole mahdollinen myös tässä scenaariossa mikäli ei unmounttaa/synckaa asemaa vaan "riuhtaisee" korpun pihalle heti kun kopiointi on "valmis"?
-
--- Arvostan asiantuntijuuttasi korkealle. Mutta voinen kysyä sinulta, pitääkö vaimoni lukea ohjekirjaa sen takia, että hän haluaa kirjoittaa korpulle tiedoston? Ihan rehellisesti, miltä tuo sinusta kuulostaa? Mihin muuhun sitä ohjekirjaa pitää käyttää? Ikkunan avaamiseen?
Arvoisa Sorkkarauta!
Arvostan suuresti rauhallista ja kohteliasta keskustelutyyliäsi. Diplomaattinen asenteesi on varmaan jo karkottanut monta epäasiallista vitun heiluttajaa muille keskustelufoorumeille.
On hienoa kuinka kärsivällisesti osaat ilmausta itseäni ja tehdä selväksi mistä ongelmista on kyse.
Yksi asia on kuitenkin jäänyt minulle epäselväksi. Jos kyse on toimenpiteestä, jossa tarkoituksensa on kopioida kovalevyllä oleva valmis tiedosto levykkeelle, niin miksi tässä käytetään apuna OpenOfficea?
Eikö olisi yksinkertaisempaa, nopeampaa ja turvallisempaa avata levyasema tiedostonhallinnassa (minulla Konqueror, sinulla ehkä Gnomen vastaava) ja raahata se hiirellä levykkeelle? Siis drag and drop - ihan niin kuin Windowsissa. Helppoa, nopeaa, turvallista. Ja malli on jo valmiiksi opittu Windowsin puolella.
Vai kopioitko sinä Windowsin puolella Word-tiedostot levykkeelle avaamalla aina ensin Wordin ja sitten tallennat tiedoston uudestaan levykkeelle? Et kai sentään? (Muistanpa kuinka aikoinaan, kun Wordia käytin, kuinka se meni sekaisin tällaisesta toimenpiteestä, kun levykettä ei löytynytkään levyasemasta Wordin seuraavalla käyttökerralla ;-) )
Kiitos joka tapauksessa ystävällisestä ja muita keskustelijoita kovasti auttaneesta opastuksesta tietokoneiden vaikeasti hallittavassa maailmassa.
Pahoitteluni, ehkä tuli ilmaistua liian tunnepitoisesti asia, mutta ei ole mukava lähteä tekemään tiedoston pelastusoperaatiota kesken työpäivän, joka vaatii 50km autolenkkiä ja joka johtuu järjestelmästä, jollaista virhettä ei pitäisi olla mahdollista tehdä.
Ei siinä kopioitu, vaan Open Officella avattiin dokumentti jota editoitiin ja joka sitten tallennettiin korpulle. Tiedoston kopioiminen on eri asia. Oli niin tai näin, sillä tavalla ei ole merkitystä. Ainoa millä on merkitystä on toimivuus ja luotettavuus, platformista riippumatta.
-
johtuu järjestelmästä, jollaista virhettä ei pitäisi olla mahdollista tehdä.
Missä sellaista on luvattu!?
GPL-lisenssi sanoo:
"Ei takuuta
11. Koska tämä Ohjelma on lisensoitu ilmaiseksi, tälle Ohjelmalle ei myönnetä takuuta lain sallimissa rajoissa. Ellei tekijänoikeuden haltija kirjallisesti muuta osoita, Ohjelma on tarjolla “selaisena kuin se on” ilman minkäänlaista takuuta, [lihavointi minun] ilmaistua tai hiljaista, sisältäen, muttei tyhjentävästi, hiljaisen takuun kaupallisesti hyväksyttävästä laadusta ja soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Lisenssin saajalla on kaikki riski Ohjelman laadusta ja suorituskyvystä. Jos ohjelma osoittautuu virheelliseksi, Lisenssin saajan vastuulla ovat kaikki huolto- ja korjauskustannukset."
http://www.turre.com/licenses/gpl_fi.php
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
johtuu järjestelmästä, jollaista virhettä ei pitäisi olla mahdollista tehdä.
Missä sellaista on luvattu!?
GPL-lisenssi sanoo:
"Ei takuuta
11. Koska tämä Ohjelma on lisensoitu ilmaiseksi, tälle Ohjelmalle ei myönnetä takuuta lain sallimissa rajoissa. Ellei tekijänoikeuden haltija kirjallisesti muuta osoita, Ohjelma on tarjolla “selaisena kuin se on” ilman minkäänlaista takuuta, [lihavointi minun] ilmaistua tai hiljaista, sisältäen, muttei tyhjentävästi, hiljaisen takuun kaupallisesti hyväksyttävästä laadusta ja soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Lisenssin saajalla on kaikki riski Ohjelman laadusta ja suorituskyvystä. Jos ohjelma osoittautuu virheelliseksi, Lisenssin saajan vastuulla ovat kaikki huolto- ja korjauskustannukset."
http://www.turre.com/licenses/gpl_fi.php
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
Kysymys ei ole kenenkään subjektiivisen tahon antamasta lupauksesta. Vai onko sinun mielestäsi hyväksyttävää ettei systeemi toimi luotettavasti edes perusoperaatioissa. On muuten mielenkiintoinen näkemyksesi on vetää GPL lisenssi tähän keskusteluun. Onko tarkoitukseksi sanoa ettei sen pidä toimiakaan luotettavasti mikäli se on GPL -lisenssin alaisuudessa? En ole kysellyt takuun perään tai minkään muunkaan perään, tunnen 'menun'. Olen vain todennut että vika on järjestelmässä tai sen suunnittelussa, koska sen annetaan tehdä tämänkaltaisia virheitä. Suomeksi sanottuna, mitä tekee järjestelmällä joka ei välttämättä selviydy yksinkertaisista perustehtävistä luotettavasti? Syvemmin pohdittuna, onko Linux hyvä vain siksi kun se on Linux? Vai onko järjestelmä hyvä että se toteuttaa halutut toiminnot luotettavasti? Olettaisin että se on jälkimmäinen.
Muuten, uusin kolme kertaa testaten samaa temppua:
avasin Open Officen, tein testitiedoston, avasin tiedostodialogin, työnsin korpun asemaan, valitsin 'floppy' tallennusmediaksi ja tallensin tiedoston nimeten sen. Suljin Open Officen ja otin korpun pois jonka jälkeen buuttasin koneen, mennen sitten Windowsiin. Ja kas kummaa, siellähän ne tiedostot olivatkin! Joka kerta homma toimi. Ettei kyse voi olla mistään käyttäjäoikeuksista kun tein sen omilla profiileilla? Minusta se hoiti tarvittavan levynkäsittelyn siinä OO:n yhteydessä.
Toivottavasti kukaan ei ole loukkaantunut että kritisoin Linuxia. Minusta vain kritiikki on kehityksen edellytys.
-
Muuten, uusin kolme kertaa testaten samaa temppua:
avasin Open Officen, tein testitiedoston, avasin tiedostodialogin, työnsin korpun asemaan, valitsin 'floppy' tallennusmediaksi ja tallensin tiedoston nimeten sen. Suljin Open Officen ja otin korpun pois jonka jälkeen buuttasin koneen, mennen sitten Windowsiin. Ja kas kummaa, siellähän ne tiedostot olivatkin! Joka kerta homma toimi. Ettei kyse voi olla mistään käyttäjäoikeuksista kun tein sen omilla profiileilla?
Kyse voi tietysti myös olla siitä tosiasiasta, että levykkeet ovat kohtuullisen epäluotettavia etenkin nykyisillä halvoilla levykeasemilla. Minulla on vaikka kuinka monta kertaa käynyt niin, että sama levyke, joka on toiminut toisessa koneessa moitteetta, ei olekaan jollain tavalla pelannut toisessa.
-
Minähän en näistä mitään tiedä, mutta MUTUa seuraa:
joskus muinoin, kun esim. flash-muistit olivat huonompia, niissä oli tietty määrä kirjoituskertoja, jona ne toimivat luotettavasti tietoa hukkaamatta. Käsittääkseni se, että tietoa tikulle kirjoitetaan vasta unmountatessa, säästää tikun kirjoituskertoja (ja siten yleisesti käytettävyysaikaa) verrattuna siihen että tikun sähkövarauksia (joilla tieto tallennetaan) rämplätään eestas.
Jos haluaa rämpätä, niin fstabiin saa toki laitettua asetuksen, jolla tietyn laitteen saa tallentamaan dataa synkronisesti, mutta yleinen käyttömukavuus (mounttien yleinen toimivuus) voi siinä kärsiä, ja reilusti.
-
[offtopiccia hieman asian vierestä] .. anteeksi.
Saman minä teen myös romppujen kanssa - paranoidia, kyllä. Vasta kun juuri poltettu romppu pulpahtaa työpöydälle sen sisällön kanssa (kun se on kerran poistettu asemasta ja laitettu takaisin), joka siellä pitäisikin olla, niin kiikutan rompun muualle. En luota poltto-ohjelmaan, joka ilmoittaa, että valmis.
Samaa teen minäkin. Ja tämä vielä sen jälkeen kun poltto-ohjelman verifykin on mennyt jo onnistuneesti lävitse. En siis olekkaan ainoa sekopää :)
Enkä minä polta koskaan romppuja nopeammin kuin 4x - vain siten ne varmasti näkyvät millä tahansa romppuasemalla.
Vuonna yx ja kax tuo tosiaan piti vielä paikkansa. 1x polttaessa lätty toimi missä vain ja polttojälki oli parempi. Mutta nykyisin etenkin DVD-R aihoiden kanssa puljatessa, on parasta polttaa sillä nopeudella, mikä on kiekon päälle painettu. Itsekin jouduin vastahakoisesti toteamaan, että piru vieköön näinhän se on.
Broidilla yksi niistä harvoista DVD polttimista, joissa on luotettava laaduntarkistus. Tuli sitten (Windowsissa, Neron työkaluilla) todistettua, kuinka laatupisteet olivat roimasti huonommat 4x vauhdilla poltetulla levyllä vrt. 16x poltettuun kiekkoon (16x aihio).
-
Itse pistäisin ongelmaa eniten korppujen luotettavuuden piikkiin. Henk. koht en lähtisi kuljettamaan mitään korppua muualle ennenkuin kokeilisin että tiedosto todella on korpulla ja myös aukeaa halutulla ohjelmalla. (Oli käyttöjärjestelmä mikä tahansa).
Sama pätee myös usb-tikkuun. Esimerkiksi ipod (suffeli) on pettänyt kerran eli tarvittava ajuritiedosto oli tikulla mutta sepä ei auennut. Syynä taisi olla väkivaltainen irrotus windows-koneesta.
-
Itse en enää lähtisi mitään säilyttelemään korpuilla, on ne niin epäluotettavia. Aikoinaan kuin käytin vielä levykkeitä niin tallensin samat asiat aina vähintään kolmelle rompulle ja yleensä sitten ainakin jokin niistä toimi ::)
-
Sorkkaraudan vaimo kommentoi:
Ihan rehellisesti sanottuna ei tullut pieneen mieleenkään, että tarvitsisin ohjekirjaa disketille tallentamiseen eikä tämä asia tosiaankaan ollut kiinni mistään "tolkusta" tai sen puutteesta, kuten herra Koskinen ystävällisesti vihjaa.
Hauska nähdä, että näin mukavasti aloittelevia Linuxin käyttäjiä tällä palstalla kohdellaan.
-
Sorkkaraudan vaimo kommentoi:
Ihan rehellisesti sanottuna ei tullut pieneen mieleenkään, että tarvitsisin ohjekirjaa disketille tallentamiseen eikä tämä asia tosiaankaan ollut kiinni mistään "tolkusta" tai sen puutteesta, kuten herra Koskinen ystävällisesti vihjaa.
Hauska nähdä, että näin mukavasti aloittelevia Linuxin käyttäjiä tällä palstalla kohdellaan.
Levykkeet on hieman jääneet huomiotta työpöytälinuxin viimeaikaisessa kehityksessä, valitettavaa niille jotka joutuvat vielä levykkeitä käyttämään (kuitenkin oma mielipiteeni on, että resurssit ovat paremmassa käytössä muualla kuin antiikkisen teknologian tukemisessa). Linux on Unixin kopio ja sellaisena toimii monen käyttäjän yhtäaikaisena ympäristönä, josta syystä esimerkiksi juuri levyasemien käsittely saattaa tuntua vieraalta yhdelle yhtäaikaiselle käyttäjälle suunniteltua käyttöjärjestelmää pitkään käyttäneelle henkilölle.
Internetviestinnän suuri ongelma on toisen henkilön sanoman väärinymmärtämisen helppous (muista käyttää hymiöitä :) ) ja sen nopeus, jotka yhdessä aiheuttavat helposti liekkisotia (eng. flamewar). Jos lisäät viimeiseen lauseeseesi hymiön niin kenellekään jää tuskin epäselväksi, että tällä foorumilla liikkuu oikein mukavaa porukkaa :)
-
Sorkkaraudan vaimo kommentoi:
Ihan rehellisesti sanottuna ei tullut pieneen mieleenkään, että tarvitsisin ohjekirjaa disketille tallentamiseen eikä tämä asia tosiaankaan ollut kiinni mistään "tolkusta" tai sen puutteesta, kuten herra Koskinen ystävällisesti vihjaa.
Hauska nähdä, että näin mukavasti aloittelevia Linuxin käyttäjiä tällä palstalla kohdellaan.
Se että Linux ei toimi joiltakin osin niin kuin sen kuvittelee toimivan, ei ole Linuxin vika, vaan käyttäjän, joka ei ole ottanut selvää miten se toimii.
Ongelmaasi saadut vastaukset ovat kyllä sieltä asiallisimmasta päästä, mutta omapa on nokkasi jos niistä sinne herneen vedät....
-
Vanhoissa Maceissa (uudemmista en sitten tiedä) tuo levykesysteemi muuten oli toteutettu loistavasti: Levykeasemassa ei ollut ollenkaan nappia, josta levykkeen olisi saanut ulos. Sen sijaan levykkeet poistettiin aina ohjelmallisesti raahaamalla levykkeen kuva työpöydältä roskakoriin. Tämän jälkeen levyke pulpahti automaattisesti ulos asemasta.
-
Sorkkaraudan vaimo kommentoi:
Ihan rehellisesti sanottuna ei tullut pieneen mieleenkään, että tarvitsisin ohjekirjaa disketille tallentamiseen eikä tämä asia tosiaankaan ollut kiinni mistään "tolkusta" tai sen puutteesta, kuten herra Koskinen ystävällisesti vihjaa.
Hauska nähdä, että näin mukavasti aloittelevia Linuxin käyttäjiä tällä palstalla kohdellaan.
Se että Linux ei toimi joiltakin osin niin kuin sen kuvittelee toimivan, ei ole Linuxin vika, vaan käyttäjän, joka ei ole ottanut selvää miten se toimii.
Ongelmaasi saadut vastaukset ovat kyllä sieltä asiallisimmasta päästä, mutta omapa on nokkasi jos niistä sinne herneen vedät....
Ja sekö, että en osaa käyttää täydellisesti Linuxia, antaa muille oikeuden epäillä "tolkullisuuttani"? Tässä ei enää ole, kuulepas, kyse Linuxin käytöstä, vaan hyvistä käytöstavoista. Loukkaantuminen on sen sijaan normaali reaktio huonosta käytöksestä (viitaten palkokasvien nenään vetämiseen).
Ja pahoittelut, että mieheni on vaivannut teitä antiikkisen disketin käyttöongelmilla. Sattumalta jätin työpaikalleni muistitikut, joten pakko oli turvautua tällaiseen antiikkiseen menetelmään kotonani.
Kukaan ei ole seppä syntyessään.
-
Sorkkaraudan vaimo kommentoi:
Ihan rehellisesti sanottuna ei tullut pieneen mieleenkään, että tarvitsisin ohjekirjaa disketille tallentamiseen eikä tämä asia tosiaankaan ollut kiinni mistään "tolkusta" tai sen puutteesta, kuten herra Koskinen ystävällisesti vihjaa.
Hauska nähdä, että näin mukavasti aloittelevia Linuxin käyttäjiä tällä palstalla kohdellaan.
Se että Linux ei toimi joiltakin osin niin kuin sen kuvittelee toimivan, ei ole Linuxin vika, vaan käyttäjän, joka ei ole ottanut selvää miten se toimii.
Ongelmaasi saadut vastaukset ovat kyllä sieltä asiallisimmasta päästä, mutta omapa on nokkasi jos niistä sinne herneen vedät....
Ja sekö, että en osaa käyttää täydellisesti Linuxia, antaa muille oikeuden epäillä "tolkullisuuttani"? Tässä ei enää ole, kuulepas, kyse Linuxin käytöstä, vaan hyvistä käytöstavoista. Loukkaantuminen on sen sijaan normaali reaktio huonosta käytöksestä (viitaten palkokasvien nenään vetämiseen).
Ja pahoittelut, että mieheni on vaivannut teitä antiikkisen disketin käyttöongelmilla. Sattumalta jätin työpaikalleni muistitikut, joten pakko oli turvautua tällaiseen antiikkiseen menetelmään kotonani.
Kukaan ei ole seppä syntyessään.
En oikeastaan huomannut, missä kohdin Sinun tolkullisuuttasi epäiltiin.
Vanha totuus manuaaleista on, että niitä luetaan vasta kun jotain on jo mennyt rikki.
Sanoin vain, että minun mielestäni diskettien käytön helpottamiseen kuluva kehityspanos olisi käytössä paremmin jossain muualla. Disketit käyvät silti edelleen varajärjestelmästä siksi, että diskettiasemia löytyy melkein joka koneesta ja ne sietävät melko kummallistakin käsittelyä (diskettiaseman voi esim. repiä irti koneesta sen käydessä), kovin luotettavia ne eivät kuitenkaan ole eivätkä oikeastaan nykyisillä tietomäärillä käteviäkään.
-
Sanoin vain, että minun mielestäni diskettien käytön helpottamiseen kuluva kehityspanos olisi käytössä paremmin jossain muualla. Disketit käyvät silti edelleen varajärjestelmästä siksi, että diskettiasemia löytyy melkein joka koneesta ja ne sietävät melko kummallistakin käsittelyä (diskettiaseman voi esim. repiä irti koneesta sen käydessä), kovin luotettavia ne eivät kuitenkaan ole eivätkä oikeastaan nykyisillä tietomäärillä käteviäkään.
Olen samaa mieltä. Minulla on itselläni kokemusta siitä että olen tallentanut Windowsissa korpulle joka ei ole toiminut toisessa koneessa.
Itseasissa tuossa hyllyssä on nytkin iso pino toimimattomia korppuja tälläkin hetkellä.
Alkuperäisellä kirjoittajalla oli varmaan hyvä syy käyttää korppuja, kuten vaikka tietoliikenneyhteyksien puute kirjoituspaikalla,
mutta jos vain mahdollista kannattaa harkita jotain muuta järjestelyä.
USB tikut voivat periaattessa olla hyviä, mutta minulla on ollut yksi mp3 soitin sellainen joka hajosi kesken työpäivän. Ja toinen jonka USB ajureissa on jotain erikoista kun en saa enää sen salattua tiedostojärjestelmää auki omassa koneessani mutta kaikissa muissa XP:ssä kylläkin.
Sposti, CD:t ja webbisivut ovat minusta ehkä varmimpia tapoja siirtää tietoja.
Myös kännykkään nykyisellään mahtuu tiedostoja. Jos on toimiva bluetooth tai (usb)kaapeli niin ainakin kotona saa ne sinne sisälle.
Työpaikalla niitten tiedostojen ulossaaminen kyllä voi olla vaikeampaa jos kännyn ajureita ei voi sinne asentaa.
-
Kirjoittanut: tn
Lainaus
Vanhoissa Maceissa (uudemmista en sitten tiedä) tuo levykesysteemi muuten oli toteutettu loistavasti: Levykeasemassa ei ollut ollenkaan nappia, josta levykkeen olisi saanut ulos. Sen sijaan levykkeet poistettiin aina ohjelmallisesti raahaamalla levykkeen kuva työpöydältä roskakoriin. Tämän jälkeen levyke pulpahti automaattisesti ulos asemasta.
Ja kattia kanssa loistavasti Macissa. DOS/win-käyttäjä ei saanut sitten kirveelläkään levyä koneesta ulos, ennenkuin oli kysytty maccispesialistilta kuinka se käy. Meni aikanaan ainakin yksi tehokas työtunti moisen takia harakoille, enkä olisi sitä ominpäin nytkään muistanut.
Tosin tämän ketjun aloitusnarina on periaatteessa aiheellinen, jos halutaan Ubuntun yleistyvän. Tollasesta koneen käytöksestä tulee sellainen paha kello, joka kuuluu kauas, eli ei hyvää mainosta Linuxille/Ubuntulle. Se asiakasnäkökulma olisi tarpeen täällä nörttimaailmassakin.
T: wanhempi tietotekniikkajuppi, -yrittäjäkin(~ex)
Jallu59
-
Kirjoittanut: tn
Lainaus
Vanhoissa Maceissa (uudemmista en sitten tiedä) tuo levykesysteemi muuten oli toteutettu loistavasti: Levykeasemassa ei ollut ollenkaan nappia, josta levykkeen olisi saanut ulos. Sen sijaan levykkeet poistettiin aina ohjelmallisesti raahaamalla levykkeen kuva työpöydältä roskakoriin. Tämän jälkeen levyke pulpahti automaattisesti ulos asemasta.
Ja kattia kanssa loistavasti Macissa. DOS/win-käyttäjä ei saanut sitten kirveelläkään levyä koneesta ulos, ennenkuin oli kysytty maccispesialistilta kuinka se käy. Meni aikanaan ainakin yksi tehokas työtunti moisen takia harakoille, enkä olisi sitä ominpäin nytkään muistanut.
Hee - mitäs on ollut puhetta siitä että jutut pitääkin mahdollisesti eri systeemeissä tehdä eri tavalla kuin aikaisemmin totutussa ja että onko se nyt hyvä vai huono ja pitäisikö niitä manuaaleja lukea.
Pisteet siitä jos olet yrittänyt tunnin ajan saada diskettiä puhumalla ja suostuttelemalla ulos asemasta. Mutta joskus kannattaa luovuttaa vähän aikaisemmin ;9
r
-
Hee - mitäs on ollut puhetta siitä että jutut pitääkin mahdollisesti eri systeemeissä tehdä eri tavalla kuin aikaisemmin totutussa ja että onko se nyt hyvä vai huono ja pitäisikö niitä manuaaleja lukea.
Manuaalit ovat ihmisiä varten jotka ymmärtävät lukemaansa ja jotka haluavat säästää aikaa.
Tietokoneet ovat ihmisitä varten joilla on tuhottomasti aikaa tuhlattava ja tykkäävät arvailla kryptisiä tietoteknisiä virheilmoituksia.
Mihin niitä manuaaleja siis tarvitaan? ;D
-
Kieltämättä mielenkiintoinen keskustelu.
Koskas ootte muuten viimeksi Applen koneissa nähneet diskettiaseman?
Itse en ole kasaamissani x86-koneissakaan pitänyt sitä.
Vuonna 2006 on Internet, muistitikut, kännykät joiden mukana tulee usb-kaapeli jolla pääsee missä tahansa käyttöjärjestelmässä kiinni muistikorttiin (niin, nekin ovat aika yleisiä).
Oikeastaan on vain parempia talennustapoja kuin se diskettiasema. Ja ymmärrän kyllä täysin miksi niistä on luouvuttu tuolla Applen leirissä ja miksi omasta taloudesta sellainen löytyy vain avokin f-j:n läppäristä.
Ja tottakai sympatiani menee Riivinraudalle.
Disketit kun on vaan perseestä *nixeissä.
Viimeisen 8 vuoden aikana olen tarvinnut diskettejä vain siihen kun olen asentanut vanhaan kannettavaani yhdeltä disketiltä OpenBSD:n.
Taidan muuten hakea ensi viikolla kaupasta jonku 1GB muistitikun tuon shufflen lisäksi.
-
Kieltämättä mielenkiintoinen keskustelu.
Koskas ootte muuten viimeksi Applen koneissa nähneet diskettiaseman?
Itse en ole kasaamissani x86-koneissakaan pitänyt sitä.
Vuonna 2006 on Internet, muistitikut, kännykät joiden mukana tulee usb-kaapeli jolla pääsee missä tahansa käyttöjärjestelmässä kiinni muistikorttiin (niin, nekin ovat aika yleisiä).
Noin minäkin ajattelin. Sitä eräänä kauniina päivänä ostin uuden verkkortin asensin Windowsin koneeseen jossa ei ollut korppuasemaa ja huomasin että verkkokortin ajurit tulivat paketin mukana vain korpulla.
Onneksi oli toinen kone, siinä korppuasema/internet yhteys ja USB tikku jolla sain siirrettyä ajurit tuohon ensimmäiseen koneeseen.
Samoin kauan sitten kun SATA liitätän kovalevyihin oli vielä uusi, korppuasema oli aika kiva Windos asennuksen aikana koska korpulta sai ajurit kovalevyä varten.
-
Noin minäkin ajattelin. Sitä eräänä kauniina päivänä ostin uuden verkkortin asensin Windowsin koneeseen jossa ei ollut korppuasemaa ja huomasin että verkkokortin ajurit tulivat paketin mukana vain korpulla.
Aika paha.
Onneksi olen suosinut tässä viime aikoina noita 3Comin kortteja, liian pihi ostaakseni Inteliä.
Samoin kauan sitten kun SATA liitätän kovalevyihin oli vielä uusi, korppuasema oli aika kiva Windos asennuksen aikana koska korpulta sai ajurit kovalevyä varten.
Liian uutta teknologiaa turhan vanhaan käyttöjärjestelmään.
-
Kirjoittanut: tn
Lainaus
Vanhoissa Maceissa (uudemmista en sitten tiedä) tuo levykesysteemi muuten oli toteutettu loistavasti: Levykeasemassa ei ollut ollenkaan nappia, josta levykkeen olisi saanut ulos. Sen sijaan levykkeet poistettiin aina ohjelmallisesti raahaamalla levykkeen kuva työpöydältä roskakoriin. Tämän jälkeen levyke pulpahti automaattisesti ulos asemasta.
Ja kattia kanssa loistavasti Macissa. DOS/win-käyttäjä ei saanut sitten kirveelläkään levyä koneesta ulos, ennenkuin oli kysytty maccispesialistilta kuinka se käy. Meni aikanaan ainakin yksi tehokas työtunti moisen takia harakoille, enkä olisi sitä ominpäin nytkään muistanut.
Joo, meinasin tuossa loistavalla nimenomaan sitä asiaa, että levykettä ei saanut fyysisesti napista (ilman paperiliitintä) ulos koneesta, vaan asia täytyi hoitaa ohjelmallisesti, jolloin kone tiesi suorittaa tarvittavat lopputoimenpiteet ennen levykkeen pullauttamista ulos. Näin tässä ketjussa ilmenneitä ongelmia ei pääse syntymään. Käyttöliittymäratkaisun intuitiivisuus (erityisesti tottuneelle PC-käyttäjälle) on sen sijaan asia erikseen. Vaikeahan tuota on saattaa olla ihan itse keksiä... :)
-
Käyttöliittymäratkaisun intuitiivisuus (erityisesti tottuneelle PC-käyttäjälle) on sen sijaan asia erikseen. Vaikeahan tuota on saattaa olla ihan itse keksiä... :)
juu, mutta siitä tosiaan herääkin jo useampaan otteeseen esitetty kysymys... kannattaaako uudessa ympäristössä olettaa, että kaikki toimii samalla tavalla kuin vanhassakin?
-
juu, mutta siitä tosiaan herääkin jo useampaan otteeseen esitetty kysymys... kannattaaako uudessa ympäristössä olettaa, että kaikki toimii samalla tavalla kuin vanhassakin?
Taatusti ei kannata olettaa, sormilleen tulee. Eikä mielestäni kaikkien juttujen linux/mac/windows - ympäristöissä tarvitsekaan toimia samalla tavalla. Eriytyminen mahdollistaa paranemisen ja sallii innovaatiot.
r