Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Eesaurus - 06.04.20 - klo:13.29
-
Varakoneen päivitys uudempaan harkinnassa, jotain vähän parempaa, kuin tuo vanha HP ProBook 4730S vuodelta 2011. Vaihdoin siihen ajat sitten SSD:n ja lisäsin keskusmuistia, mutta eihän sillä silti kuuhun mennä, Intel i3 rajoittaa...
Oikeastaan Thinkpadit kiinnostelevat, ellei niiden Linux -ystävällisyys sitten ole lähinnä myytti.
Jos käytettyjä Thinkpadeja katselisi, niin onko joitain malleja, joita ei kannata harkita, tai toisin päin, suositeltavia? Budjetti on aika pieni, ehkä 300€ tjs. Max 400€, jos on ihan pakko. Vaatimukset eivät ole kovin kummoiset, 14-15" ruutu, joku i5 tai parempi CPU, 6GB tai enemmän keskusmuistia, SSD, ei-Nvidia näytönohjain, luotettava wifi ja kohtuullinen web-kamera. Näytönohjaimeksi voisi kelvata jopa integroitu, koneella ei pelata. Eli aika tavallinen laite kelpaa, kunhan on mahdollisimman Linux -ystävällinen ja merkittävästi nopeampi, kuin tuo vanha.
-
Thinkpadit on kyllä ollut luotettavia kapineita ja kestänyt monta pudotusta ehjänä. Monenmoiseen malliin olen Linuxin asentanut, eikä ongelmia ole ollut paitsi sormenjälkilukijan osalta. Muutamiin malleihin senkin saa kolmannen osapuolen ohjelmalla asennettua. Webbikamerasta en osaa sanoa, kun en ole moista käyttänyt.
Jompi kumpi näistä, niin ei luulisi olevan ongelmia. Noissa on FHD näyttö, joka on plussaa. se 1366x768 ei ole minun suosikki.
https://taitonetti.fi/kaytetyt-kannettavat-tietokoneet/Lenovo-Thinkpad-T540p-i5-8-128SSD-15-FHD-W10-A232
https://taitonetti.fi/kaytetyt-kannettavat-tietokoneet/lenovo-t440s-i7-8-256gbssd-14fhd-ips-w10-a233
Ei nuo HP:n koneetkaan mitään kehnoja ole. Voi jopa hieman tehokkaamman saada, kun ei ole thinkpad lisää mukana.
-
Tuo on myös osoittautunut kelpo firmaksi, pari olen sieltä ostanut.
https://www.vstore.fi/tuotteet/1/kannettavat/4/lenovo/
Edit:
Lenovoa ostaessa kannattaa varmistaa ettei ole sellainen 'clickpad-malli'.
Minulle kulkeutui yksi X240 - ja onpa viheliäinen peli ;(
-
Ei nuo HP:n koneetkaan mitään kehnoja ole. Voi jopa hieman tehokkaamman saada, kun ei ole thinkpad lisää mukana.
Joo, tuntuisi lähtevän i7 -koneita halvemmalla, kuin Thinkpadeja i5:lla.
-
Ei nuo HP:n koneetkaan mitään kehnoja ole. Voi jopa hieman tehokkaamman saada, kun ei ole thinkpad lisää mukana.
Joo, tuntuisi lähtevän i7 -koneita halvemmalla, kuin Thinkpadeja i5:lla.
Ota prosessoreiden sukupolvet ja mallit huomioon. i7 voi olla huonompi, kuin i3. Kannattaa vaikka https://www.cpubenchmark.net katsoa minkä tehoinen prossu oikeasti on kyseessä.
-
.....
Ei nuo HP:n koneetkaan mitään kehnoja ole. Voi jopa hieman tehokkaamman saada, kun ei ole thinkpad lisää mukana.
Ruokakunnassamme on vakikäytössä kaksi hp:tä.
Yhteistä molemmille etteivät osaa käskyttää näytöltä virtaa pois ja näppäimistöt oikuttelevat, osa omista näppäimistä pois pelistä.
Jo kierrätykseen mennessä hp:ssa ei mainittua näppispulmaa ollut, mutta näyttöä ei sekään osannut sammuttaa.
-
ThinkPadin T-sarja on paras kannettava, mitä koskaan olen käyttänyt. HP:ista on lähinnä huonoja muistoja. Jokaisella on kuitenkin omat kokemuksensa.
Ainoa joskus ongelmia aiheuttanut osa on luonnollisesti langaton verkko. Esimerkiksi täysin vapaa Debian ilman suljettuja laiteohjelmistobinaareja ei välttämättä langatonta verkkolaitetta löydä.
-
Ei nuo HP:n koneetkaan mitään kehnoja ole. Voi jopa hieman tehokkaamman saada, kun ei ole thinkpad lisää mukana.
Joo, tuntuisi lähtevän i7 -koneita halvemmalla, kuin Thinkpadeja i5:lla.
Tosin läppäreissä tuo i5:n ja i7:n ero on ollut lähinnä kellotaajuuksissa ja välimuistissa eli kaikista löytyy kaksi ydintä ja HTT (https://fi.wikipedia.org/wiki/Hypers%C3%A4ikeistys). Ero jää silloin melko pieneksi. Pöytäkoneissa ero on ollut siinä löytyykö HTT vai ei, mutta läppäreissä voi löytyä molemmista mallisarjoista. Viimeisimmissä sukupolvissa tuokin on muuttunut, mutta käytettyjen tapauksessa vanha jako pätee.
-
Ei nuo HP:n koneetkaan mitään kehnoja ole. Voi jopa hieman tehokkaamman saada, kun ei ole thinkpad lisää mukana.
Joo, tuntuisi lähtevän i7 -koneita halvemmalla, kuin Thinkpadeja i5:lla.
Tosin läppäreissä tuo i5:n ja i7:n ero on ollut lähinnä kellotaajuuksissa ja välimuistissa eli kaikista löytyy kaksi ydintä ja HTT (https://fi.wikipedia.org/wiki/Hypers%C3%A4ikeistys). Ero jää silloin melko pieneksi. Pöytäkoneissa ero on ollut siinä löytyykö HTT vai ei, mutta läppäreissä voi löytyä molemmista mallisarjoista. Viimeisimmissä sukupolvissa tuokin on muuttunut, mutta käytettyjen tapauksessa vanha jako pätee.
Kiitos selvennyksestä.
-
Vaikuttaa siltä, että T440p:tä Intel i5-4210M:llä pukkaa. Vanhempi laite, kuin alunperin ajattelin, mutta halpa hinta kompensoikoon.
Ajanee asiansa varakoneena, jota ei käytetä oikein muuhun, kuin asennustikun tekemiseen hätätilanteessa, ja satunnaisiin videopuheluihin. Saatan jopa jättää Windows 10:n siihen... No en tietenkään jätä. :P
-
Vaikuttaa siltä, että T440p:tä Intel i5-4210M:llä pukkaa. Vanhempi laite, kuin alunperin ajattelin, mutta halpa hinta kompensoikoon.
Ajanee asiansa varakoneena, jota ei käytetä oikein muuhun, kuin asennustikun tekemiseen hätätilanteessa, ja satunnaisiin videopuheluihin. Saatan jopa jättää Windows 10:n siihen... No en tietenkään jätä. :P
Kerrohan aikanaan miten totut tuohon clickpadiin ;)
-
Vaikuttaa siltä, että T440p:tä Intel i5-4210M:llä pukkaa. Vanhempi laite, kuin alunperin ajattelin, mutta halpa hinta kompensoikoon.
Ajanee asiansa varakoneena, jota ei käytetä oikein muuhun, kuin asennustikun tekemiseen hätätilanteessa, ja satunnaisiin videopuheluihin. Saatan jopa jättää Windows 10:n siihen... No en tietenkään jätä. :P
Kerrohan aikanaan miten totut tuohon clickpadiin ;)
Kerrotaan.
En ole nirso varalaitteen kanssa, mutta jos se osoittautuu ihan sudeksi, niin pistän kiertoon. Noille on aina ottajia.
-
Pääsiäisviiveiden jälkeen laite viimein perillä... W10 jyrätty, ArcoLinux asennettu.
On minusta oikein hyvä laite, muovista rakennetta lukuunottamatta selvä upgrade 3 vuotta vanhemmasta HP Probookista. Tehoa on enemmän, näppiksessä on taustavalo, on hiljaisempi yms. Tässä yksilössä akkukin on hyvässä kunnossa, käyttöaikaa on vaikka miten monta tuntia. Normaalilla kevyellä käytöllä mennee ainakin 5-6h.
Eikä näin muutaman tunnin puuhastelujen perusteella tämä click pad:kaan ole mitenkään hankala. Ehkä jotkut käyttävät läppäreitä jotenkin eri tavalla, haluavat pitää käsiä juuri jossain tietyssä asennossa, käyttävät peukaloa tai jotain, mutta minusta klikattavan padin käyttö on liki samanlaista, kuin fyysisten näppäinten kanssa. Laatan oikea ylä- ja alakulma on hiiren oikea nappi, muu alue periaatteessa vasen nappi. Jossain ohjeessa sanottiin, että kahden sormen klikkaus on myös sama kuin hiiren oikea, mutta kokeiltaessa ei tuntunut toimivan.
-
Miten saat keskinapin toiminnon?
Minulla on (X240, MATE) keskellä yläreunassa hyvin pieni alue joka toimii keskinappina - en vaan löytänyt asetusta jossa sitä voisi laajentaa.
Yli 20 vuotta olen totuttanut itseni käyttämään keskinappia toimintona 'paste' ...
Ja oikeastaan tuo on se vakavin puute joka pitää harkinnassa olisko kuitenkin reissussa pidettävä se vanha sotaratsu, X200s, mukana.
-
Miten saat keskinapin toiminnon?
Minulla on (X240, MATE) keskellä yläreunassa hyvin pieni alue joka toimii keskinappina - en vaan löytänyt asetusta jossa sitä voisi laajentaa.
Yli 20 vuotta olen totuttanut itseni käyttämään keskinappia toimintona 'paste' ...
Ja oikeastaan tuo on se vakavin puute joka pitää harkinnassa olisko kuitenkin reissussa pidettävä se vanha sotaratsu, X200s, mukana.
Ei mitään havaintoa, itse käytän melkein aina CTRL+V:tä. Googlasin kuitenkin äsken, tällainen löytyi. Katso, onko siitä mitään hyötyä. https://wiki.archlinux.org/index.php/libinput#Gestures
-
.....
Ei mitään havaintoa, itse käytän melkein aina CTRL+V:tä. Googlasin kuitenkin äsken, tällainen löytyi. Katso, onko siitä mitään hyötyä. https://wiki.archlinux.org/index.php/libinput#Gestures
Oletko koskaan kokeillut?
Tuo CTRL+V käyttänee eri leikepöytää kuin maalaamalla valittu.
Esimerkiksi päätteeltä maalatun tekstin voi tipauttaa toisessa ikkunassa olevaan editoriin keskinapilla.
Tai lunttilapulta maalatun komennon (tai osan) voi pudottaa päätteeseen.
Tuo on jo niin selkäytimessä että harvoin edes tarvitsen sitä CTRL+C/CTRL+V -yhdistelmää.
Mutta koetan kaivella tuon linkin tarjonnan :)
-
.....
Ei mitään havaintoa, itse käytän melkein aina CTRL+V:tä. Googlasin kuitenkin äsken, tällainen löytyi. Katso, onko siitä mitään hyötyä. https://wiki.archlinux.org/index.php/libinput#Gestures
Oletko koskaan kokeillut?
Tuo CTRL+V käyttänee eri leikepöytää kuin maalaamalla valittu.
Esimerkiksi päätteeltä maalatun tekstin voi tipauttaa toisessa ikkunassa olevaan editoriin keskinapilla.
Tai lunttilapulta maalatun komennon (tai osan) voi pudottaa päätteeseen.
Tuo on jo niin selkäytimessä että harvoin edes tarvitsen sitä CTRL+C/CTRL+V -yhdistelmää.
Mutta koetan kaivella tuon linkin tarjonnan :)
En ole kokeillut, ihan vasta googlasin koko jutun. Minä liitän päätteeseen Shift+Ctrl+V:llä, mutta olisihan se tietysti yhdellä napilla näppärämpää.
Tämän laitteen käyttö on kaikkea muuta, kuin teho -sellaista, joten en ehkä jaksa paneutua pikkujuttuihin sen enempää.
-
Miten saat keskinapin toiminnon?
Ubuntu 20.04:ssä oli näin helppoa Gnome Tweaks:illa:
(https://img.aijaa.com/m/00147/14823561.jpg) (https://aijaa.com/nrCc7b)
-
Heh :)
Tuskin silti vaihdan työpöytäympäristöä - mutta koetan kaivella onko Matellekin joku 'tweaks'.
Tuollaiset 'pitäisi' löytyä ihan tekstitiedostoista kuten niin moni asia sentään vielä löytyy.