Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: PERTTIK60 - 27.08.19 - klo:19.39
-
Otisikon mukainen dokkari alkaa tänään 27.8 teemalta 21.00, toinen osa ensi tiistaina. Ovat jo molemat osat areenassa, ala linkit
Osa 1 https://areena.yle.fi/1-4583684 (https://areena.yle.fi/1-4583684)
Osa 2 https://areena.yle.fi/1-4583681 (https://areena.yle.fi/1-4583681)
-
Aika ylistävä dokkari.
Yksi näkökohta jota en ole nähnyt vielämissään dokkarissa on puolustusteollisuuden osuus markkinoiden muotoutumisessa. Olin aikoinaan töissä organisaatiossa, jossa Oraclea otettiin käyttöön, ja muistelen silloin olleen puheena että Oraclen myynti lähti maailmalla nousuun vasta kun DOD oli hyväksynyt sen käytettäväksi omissa hommissaan. Samassa yhteydessä kävi selvästi ilmi, ettei Oracle ollut tässä asiassa mikään pikkeus, päinvastoin.
Käsittääkseni DOD:n vaatimustaso oli sellainen, että he eivät tarkistaneet ja testanneet vain valmista tuotetta, vaan kävivät läpi alihankkijan koko tuotekehitysprosessin ja valvoivat kehityksen etenemistä joka vaiheessa. Puolustusteollisuuden intressissä oli varmistaa se, että tuotekehitys pysyi sovituissa raameissa eikä päässyt rönsyilemään yli budjetin, ja DOD:n intressissä se, että lopputulos on (mekaniikasta, elketroniikasta ja softasta koostuva) kokonaisuus, joka on ehdottomasti sotilaille turvallinen.
Silloin kun Challenger räjähti ja syytä astronauttien kuolemaan etsitiiin kissojen ja koitien kanssa, yksi löydöistä oli että softapuolella ainaskin oli noudatettu prosessia tiukasti, eikä vika sieltä sitten löytynytkään, vaan jostain jäätyneestä tiivisteestä tms. fyysisestä nippelistä jota ei oltu loppuun asti funtsattu ja testattu tuotekehityksen aikana.
Tuotekehityksen prosessien määrittelyhän tuotiin alkuaan softapuolelle valmiina, sellaisena joksi se oli mekaniikka- ja elketroniikkateollisuudessa jo kehitetty.
DOD:n osuus ei kait oikein mahdu tuollaisen dokkarin näkökulmaan. Siitä pitäisikin oikeastaan tehdä ihan oma dokkari.
-
Eikö DOJ ole oikeusministeriö eikä puolustusministeriö Yhdysvalloissa?
-
Eikö DOJ ole oikeusministeriö eikä puolustusministeriö Yhdysvalloissa?
Jep. DOD (tai ”DoD”) olisi puolustusministeriö.
-
Kiitos. Korjasin sen viestiini.
-
Itse asiassa Challengerin onnettomuuden aiheutti NASA:n johtoporras. Apuraketin suunnittelutiimi ilmoitti huolistaan apuraketin o-rengastiivisteiden kylmänkeston osalta. Asian katsottiin kuuluvan kategoriaan "ei aihetta toimenpiteisiin". Aikanaan nämä raportit onnettomuustutkinnan yhteydessä löytyivät, ja toimintatapoja korjattiin ainakin joksikin aikaa.
-
Siis ensin löydettiin syy, ja sitten etsitiin juurisyy.
No, joka tapauksessa, NASA:n avaruuslentoja ei olisi tehty ilma DOD:n (epsuorasti) kouluttamaa teollisuutta.
Olisipa kiva tietää, missä määrin DOD:n hyväksynnän osuus sovellusten markkinoille päääsyssä on pienentynyt. Ei varmaan ihan olemattomaksi, mutta aika paljon kuitenkin. Ihan softateollisuuden alkuvaiheessa oli paljon varovaisuutta - ja huonoja kokemuksia sen takana.
Itse muistan 80-luvullä tehneeni ylläpitoa taloushallinnon ohjelmistoon, jonka koodissa ja kommenteissa näkyi melkoinen määrä arkeologisia kerroksia. Kun sitten erehdyin purnaamaan erään keskeisen modulin vaikeaselkoisuutta, pomo pamautti ykskantaan että tää on ainoa talousohjelmisto jota ei ole tarvinnut korjata rosiksen kautta.
-
Sukkuloissa käsittääkseni oli muuten kolme itsenäistä lennonohjaustietokonetta. Kaksi samalla ohjelmistolla ja arkkitehtuurilla ja kolmas sitten eri arkkitehtuurilla ja ohjelmistolla. Näiden kohdalla jos tuli eroavia tuloksia käytettiin sitten jotain äänestysalgoritmia millä pohjalla päätetään mikä laite on viallinen. Kumpikaan sukkulaonnettomuus ei softaviasta sitten johtunut, eka oli se O-rengastiivisteen aikaansaama räjähdys, ja toka kun pudonnut eristevaahdon kappale tuhosi lämpösuojatiilen pahimmasta mahdollisesta paikasta.
-
Olihan tuo aika Apple / Steve painotteinen. Ei sillä etteikö olisi merkittävä tekijä tässä mutta se katkera
tyyppi joka ei saanut osakkeita olisi voinut jäädä vähemmällekkin :)
-
Mutta melkoisen selkeästi kävi ilmi MS-DOSin tausta.
Aika paljon jengiä kun ei tuota ole uskonut (ja uskonevatko vieläkään), sanoivat panetteluksi kun tuli puheeksi että 'joku muu' oli sen DOS:in kehittänyt.
-
Mutta melkoisen selkeästi kävi ilmi MS-DOSin tausta.
Aika paljon jengiä kun ei tuota ole uskonut (ja uskonevatko vieläkään), sanoivat panetteluksi kun tuli puheeksi että 'joku muu' oli sen DOS:in kehittänyt.
Miksi päädyttiin Tim Patersonin https://en.wikipedia.org/wiki/86-DOS (https://en.wikipedia.org/wiki/86-DOS)? Ykkösvaihtoehto ryssi itsensä ulos https://en.wikipedia.org/wiki/Gary_Kildall (https://en.wikipedia.org/wiki/Gary_Kildall)
-
Pari juttua jäi dokkarista kuitenkin vaivaamaan:
- Toisin kuin väitettiin, IBM ei ollut 1970–80-lukujen taitteessa yksiselitteisesti vakuuttunut henkilökohtaisista tietokoneista. Yksi syy hyllyosien käyttämiseen ja avoimeen arkkitehtuuriin oli juuri se, että johtoportaassa oli paljon niitä, joille PC oli pelkkä lelu. Markkinoiden kannalta tämä osoittautui hyväksi asiaksi, koska muuten IBM olisi toiminut kuten Apple ja patentoinut joka ikisen osan ja liitännän PC:ssä.
- Digital Equipmentin ja erityisesti PDP-sarjan ratkaisevaa roolia ei mainittu millään lailla, vaikka oikeastaan yhä vieläkin MS-DOSin ja WIndowsin voi sanoa edustavan jatkoa DECin alkuperäisille käyttiksille pikemmin kuin Unixille.
-
Tosiaan, SuperOscar, DEC oli jossain määrin edelläkävijä sekin. VMS:n ja Unixin suhteesta on jotain kirjoitettukin, mutta vähemmän siitä miten DEC erehtyi uskomaan että VAXeja ostettiin hyvän raudan takia, kun todellisuudessa raudalla ei ollut väliä, vaan VAXista tuli suosittu VMS:n takia. Kun kone oli pieni ja kohtuuhintainen ja sitä ostettiin yliopistoihin, sillä opittiin paljon, valmistuneet suosittelivat sitä työnantajilleenkin. Mutta siinä vaiheessa kun VMS:n ominaisuuksia olisi pitänyt kehittää vastaamaan WindowsNT:n haasteeseen, DEC päätti panostaa uuteen mikrosiruun, jonka nimeä en edes muista enää, ja pyllylleen meni koko DEC. Se oli ehkä aika lyhyt anajakso, muttta kyllä myöskin DEC muutti maailmaa.
-
VAXista tuli suosittu VMS:n takia. […] Se oli ehkä aika lyhyt anajakso, muttta kyllä myöskin DEC muutti maailmaa.
Mutta jo ennen VAXia oli PDP, jolla 1960–70-luvuilla leikkivät kaikki merkittävät nörtit! Unixkin tehtiin aivan ensiksi PDP:lle (PDP-6 tai -7, en muista enkä viitsi nyt tarkistaa). Neuvostoliitossa tehtiin jopa kotitietokoneita PDP-klooneista!
-
Ohjelmasarja vuodelta 1996:
Triuph of the nerds 1: https://www.youtube.com/watch?v=sX5g0kidk3Y (https://www.youtube.com/watch?v=sX5g0kidk3Y)
Triuph of the nerds 2: https://www.youtube.com/watch?v=EiffgiRAYUI (https://www.youtube.com/watch?v=EiffgiRAYUI)
Triuph of the nerds 3: https://www.youtube.com/watch?v=ZFUsYXZSMqs (https://www.youtube.com/watch?v=ZFUsYXZSMqs)
Tuttuja naamoja Areenan ohjelmista, vähän karvasempia ja nuorempia silloin ...
-
Mutta jo ennen VAXia oli PDP, jolla 1960–70-luvuilla leikkivät kaikki merkittävät nörtit! Unixkin tehtiin aivan ensiksi PDP:lle (PDP-6 tai -7, en muista enkä viitsi nyt tarkistaa). Neuvostoliitossa tehtiin jopa kotitietokoneita PDP-klooneista!
Joo, voi olla että näin oli - en ole ihan niin vanha että itse muistaisin PDP:n. Muistan vaan työkaverin joka oli vihainen kun DEC antoi NT:n vallata alaa.
-
Olipa aika ärsyttävä ohjelma. Aika suuri osa ajasta käytettiin Polaroid ("Land Camera") -kameran esittelyyn ja droonilla kattojen yllä pörräilyyn. Se kiharatukkainen hippi-taiteilija puutarhoineen ja Apple-ylistyksineen olisi voitu jättää kokonaan pois ja vähentää myös ärsyttävään Freeman-hippilookkiin jämähtäneen historioitsijan höpinöitä.
Mikähän idea oli tuoda kuvaan kaksi Visicalcin kehittäjää ja antaa toisen vain aukoa suutaan yrittäen saada puheenvuoroa?
Oli toki mielenkiintoisiakin haastateltuja, mutta nuo hippihöpinät ja tarkoituksettomat lentelyt Piilaakson yllä katkaisivat juonen kulun vähän väliä.
-
Mikähän idea oli tuoda kuvaan kaksi Visicalcin kehittäjää ja antaa toisen vain aukoa suutaan yrittäen saada puheenvuoroa?
Minusta se oli jotenkin hauska kohtaus! Veikkaisin, että lähdemateriaalissa kumpikin saa kyllä sanansa sanottua mutta lopulliseen koosteeseen valittiin kiinnostavimmat osat.
Kieltämättä Applen merkitys dokkarissa vähän ylikorostui, mutta se on varmaan ymmärrettävää nykynäkökulmasta, kun Apple on maailman suurin yritys ja DEC kuollut ja kuopattu. Haikailemani PDP:tkin olivat minejä eivätkä mikroja, joten tavallisen taatiaisen on vaikeampi nähdä niiden merkitystä.
Silti olisi hauska kuulla itärajan takaisia käyttökokemuksia esim. Elektronika BK (https://en.wikipedia.org/wiki/Electronika_BK) -kotitietokoneesta! On jotenkin hauska kuvitella vaihtoehtohistoriaa, jossa IBM olisi myöhästynyt PC-julkaisustaan ja DEC olisi saanut PDP/VAX-arkkitehtuuriin perustuvat koneet mikrojen markkinajohtajaksi. En siis tarkoita Rainbow 100:aa (https://en.wikipedia.org/wiki/Rainbow_100), koska siinä oli Zilog Z80A ja Intel 8088, vaan että neuvostoliittolaisten tapaan olisi todella jatkettu minikonearkkitehtuuria mikropuolelle.
-
Joo, voi olla että näin oli - en ole ihan niin vanha että itse muistaisin PDP:n. Muistan vaan työkaverin joka oli vihainen kun DEC antoi NT:n vallata alaa.
NT (ja sen myötä kaikki nyky-Windowsit) käsittääkseni on hyvin vahvasti sukua VMS:lle. Siinä määrin, että Microsoft joutui maksamaan hyvitysmaksua DEC:lle. Yksi VMS:än pääkehittäjistä meni MS:lle hommiin johtamaan NT projektia ja toi melkoisen määrän VMS:än piirteitä siihen.
-
Se työkaveri joka puhisi DEC:n virheistä sattui olemaan sellaisissa väleissä DEC:n väkeen että pääsi näkemään sisäistä keskustelua jonkin verran, ja siellä todella kiehui, kun DEC vaan kehitti Alpha-sirua eikä ottanut etunojaa VMS:n kehityksessä. Ei ihme että lopulta joku loikkasi. Siinä oli varmasti pitkä historia takana siinä loikassa.
Onhan Nokiakin tehnyt samantyyppisiä virheitä. Lasketaan että tehtaassa ja logistiikassa se voitto tehdään, ja softa on vaan kuluerä ja koriste jonka avulla rauta saadaan paremmin myytyä. Tehdään lyhytjänteisiä päätöksiä softan suhteen ja menetetään asiakkaat.
-
Onhan Nokiakin tehnyt samantyyppisiä virheitä. Lasketaan että tehtaassa ja logistiikassa se voitto tehdään, ja softa on vaan kuluerä ja koriste jonka avulla rauta saadaan paremmin myytyä. Tehdään lyhytjänteisiä päätöksiä softan suhteen ja menetetään asiakkaat.
Nokiaa väännetään suuntaan ja toiseen. Tehtiin siellä sitten mitä vaan, järjestelmät jotka antoivat nörteille mahdollisuuden tehdä houkuttavia appeja, veivät voiton. Nokia ei sitä mahdollisuutta antanut, vaan piti suljettuna omansa ja näin kävi. Jos Nokia olisi tajunnut kakaroiden innostuksen kaiken maailman kivoihin härpätyksiin, sillä olisi ollut todellinen maailman omistus. Luultiin appien olevan vain insinörteille.
-
Kieltämättä Applen merkitys dokkarissa vähän ylikorostui, mutta se on varmaan ymmärrettävää nykynäkökulmasta, kun Apple on maailman suurin yritys ja DEC kuollut ja kuopattu.
Vähän hassulta se tosin IMHO tuntuu, että yrityksen nykyinen koko tai se, että yritystä ei enää ole vaikuttaisivat siihen miten historiaa kerrotaan.
Yritys kuitenkin teki mitä teki sillloin joskus riippumatta siitä mikä on nykytilanne.
-
Vähän hassulta se tosin IMHO tuntuu, että yrityksen nykyinen koko tai se, että yritystä ei enää ole vaikuttaisivat siihen miten historiaa kerrotaan.
Yritys kuitenkin teki mitä teki sillloin joskus riippumatta siitä mikä on nykytilanne.
Mutta totta kai se vaikuttaa. Historia ei koskaan ole sama kuin miten tapahtumat menivät: pikemmin se on yritys selittää, miksi asiat ovat nyt niin kuin ovat.
-
Vähän hassulta se tosin IMHO tuntuu, että yrityksen nykyinen koko tai se, että yritystä ei enää ole vaikuttaisivat siihen miten historiaa kerrotaan.
Yritys kuitenkin teki mitä teki sillloin joskus riippumatta siitä mikä on nykytilanne.
Mutta totta kai se vaikuttaa. Historia ei koskaan ole sama kuin miten tapahtumat menivät: pikemmin se on yritys selittää, miksi asiat ovat nyt niin kuin ovat.
Hieman, kun tehtäisiin dokumentti tietokoneista kodeissa täällä suomessa mutta ei pahemmin mainittaisi Commodore C64:sta, koska yritystä ei enää ole.
-
Hieman, kun tehtäisiin dokumentti tietokoneista kodeissa täällä suomessa mutta ei pahemmin mainittaisi Commodore C64:sta, koska yritystä ei enää ole.
Eipä olisi kummoinen dokkari jos kaikkien kadonneiden firmojen kotitietokoneet jäisi pois, mitäs noista mahtaisi olla jäljellä? Atari, tosin sekin on vain pelitalotavaramerkki nykyään.
-
Hieman, kun tehtäisiin dokumentti tietokoneista kodeissa täällä suomessa mutta ei pahemmin mainittaisi Commodore C64:sta, koska yritystä ei enää ole.
Eipä olisi kummoinen dokkari jos kaikkien kadonneiden firmojen kotitietokoneet jäisi pois, mitäs noista mahtaisi olla jäljellä? Atari, tosin sekin on vain pelitalotavaramerkki nykyään.
Näinpä. Siksi mielestäni sillä mikä on firman nykytilanne ei pitäisi olla merkitystä historiasta kertoessa.
-
Siksi mielestäni sillä mikä on firman nykytilanne ei pitäisi olla merkitystä historiasta kertoessa.
En tarkoittanut firman nykytilannetta vaan nykyistä tilannetta laajemmassa mielessä. Jos haastattelija ei ole koskaan edes kuullut 1960–70-luvun minikoneista, käyttiksistä tai ohjelmista, hän ei osaa niistä myöskään kysyä eikä haastateltava ehkä siksi mitään kerrokaan. Varmasti hän kuitenkin tietää Applen ja Microsoftin ja osaa kysyä niistä.
-
Internetistä voi hyvin hakea tietoa ja jos ihmisella on tiedonhankintataidot kunnossa ja hän osaa myös niitä, tietoa myös löytyy, kunhan vain osaa etsiä oikeasta paikasta ja/tai käyttää hakukoneita tehokkaasti.
-
Internetistä voi hyvin hakea tietoa ja jos ihmisella on tiedonhankintataidot kunnossa ja hän osaa myös niitä, tietoa myös löytyy, kunhan vain osaa etsiä oikeasta paikasta ja/tai käyttää hakukoneita tehokkaasti.
Toki. Tosin vaikeinta on etsiä tietoa siitä, mistä ei tiedä yhtään mitään ::)