Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö => Aiheen aloitti: Jere Sumell - 13.06.19 - klo:20.20
-
Eli otin tänään teorian haltuun Tutorialspointin oppaasta C-kieleen liittyen, vaikka se ei olekaan olio-kieli, Seuraava yö kuluu Lubuntu-koneellani käytännön parissa. Onko palstalla C-ohjelmoijia? Mikä on suosikkinne C:tä koodatessa mitä tulee tekstieditoreihin.
Ainakin nyt aluksi väsään koodia gEditillä, mutta se ei liene edistynein väline?
-
Vimiin kun on kerran tykästynyt, niin sillä tulee kirjoitettua kyllä melkein kielestä riippumalla. 8) Ei ihan aloittelijaystävällisin tekstimuokkain, mutta siihen kun on tottunut, niin muut tuntuvat tehottomilta.
Vaikka C ei olekaan oliokieli, niin silläkin voi kyllä tehdä olio-ohjelmointia. GLibistä löytyy mukavasti esimerkkiä tietorakenteista sillä tyylillä ja GObjectilla niitä voisi tehdä itse lisääkin, vaikka se onkin kyllä vähän kömpelö paikoin. Pienemmissä ohjelmissa, oppiakseen idean olio-ohjelmoinnin takana ja alkuun päästäkseen voi kuitenkin olla helpompi tehdä structeja ja tehdä vtabletkin itse, mikäli olio-ohjeilmointia haluaa siis harrastaa. Mikään pakkohan siis ei ole, koska samat asiat saa kyllä tehtyä ilmankin.
Loppu meni nyt vähän sivuraiteille, mutta halusin huomauttaa ettei C:n käyttö kielenä estä olio-ohjelmointia. Muuten olen sitä mieltä, että C on hyvä kieli osata. Verrattain yksinkertainenkin.
-
Microsoftin Visual Studio Code on eräs vaihtoehto ja sen saa myös linux-versiona.
https://github.com/Microsoft/vscode
https://github.com/VSCodium/vscodium
-
No joo, onhan niitä, kun käyttää hakukonetta ja lukee vähän käyttäjäkommentteja. Vimi vaan C-aloittelijalle huono, kun siinä ei ole koodin highlightingia. Asensin ensin Netbeansin, mutta poistin sen, kävi mielessä sublime, kun jollain palstalla joku ylisti sitä, mutta sekään ei kait ole täysin vapaa ja avoin?
Päädyin Code::Blocks -IDEen, kun se on avoin ja ilmainen, ja vaikutti keveytensä ansiosta toimivan hyvin 14 vuotta vanhassakin koneessa ja ensivaikutelma oli miellyttävä. Onko se sama, kuin ihmissuhteissa, että ensivaikutelma mieli-editorin valinnassa vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen sama se on naisissa.
-
Vimi vaan C-aloittelijalle huono, kun siinä ei ole koodin highlightingia.
No ei ehkä suoraan pakasta vedettynä, mutta kyllä sen aika helposti päälle saa. En silti sitä suosittelisi, jos tavoite on oppia koodausta tekstieditorin käytön sijaan. Sen sijaan kunhan koodaustaidot ovat kunnossa, niin vimiä voi hyvin kokeilla. Sitten voi päättää viitsiikö opiskella tai oikeastaan aloittaa "elämäntavan", johon kuuluu jatkuvaa oppimista.
https://vimhelp.org/vim_faq.txt.html#faq-24.1
Nykyaikaisten IDE:jen etu on toki se, että kaikki näppärät isot ja pienet jutut ovat oletuksena käytössä tai ainakin hyvin helposti esillä käyttöönotettavaksi. Vimin kanssa menee aika usein googlailuksi tai sitten wikin ja ohjeiden lukemiseksi.
-
QtCreator, löytyy myös pakettivarastosta.
-
Vimi vaan C-aloittelijalle huono, kun siinä ei ole koodin highlightingia.
No ei ehkä suoraan pakasta vedettynä, mutta kyllä sen aika helposti päälle saa. En silti sitä suosittelisi, jos tavoite on oppia koodausta tekstieditorin käytön sijaan. Sen sijaan kunhan koodaustaidot ovat kunnossa, niin vimiä voi hyvin kokeilla. Sitten voi päättää viitsiikö opiskella tai oikeastaan aloittaa "elämäntavan", johon kuuluu jatkuvaa oppimista.
https://vimhelp.org/vim_faq.txt.html#faq-24.1
Nykyaikaisten IDE:jen etu on toki se, että kaikki näppärät isot ja pienet jutut ovat oletuksena käytössä tai ainakin hyvin helposti esillä käyttöönotettavaksi. Vimin kanssa menee aika usein googlailuksi tai sitten wikin ja ohjeiden lukemiseksi.
No 2000-luvun alussa kasvatustieteilijät puhui "Elinikäisen oppimisen kaaresta" jo, ja nykyäänkin noin parikymmentä vuotta myöhemmin puhutaan mediassa samasta, mitä aloitin kasvisopinnoilla Turun yliopistossa joskus lukion jälkeen. Itse olen sisäistänyt elämänmittaisen oppimisen ja opiskelun osaksi arkeani, ja olen kiinnostunut kaikesta uuteen liittyvästä omalta kiinnostusalueeltani.
Käytin viimeksi Vimiä, vai oliko se Nanoa tradenomi-opintojen ensimmäisenä vuonna "Käyttöjärjestelmät" -kurssilla tentissä, kun piti editoida jotain conffaustiedostoa ja bonuksena oli vielä tallettaa valmiiksi tehtävämonisteessa annettuun polkuun itse laatima runo .txt -muodossa. Kirjoitin runon vaikutteena ensimmäinen Britteihin suuntautunut backpacker -reissu, ja sain kurssista 4/5.
Turun yliopistossakin aloitetaan ohjelmoinnin teorian perusteiden, ja olio-ohjelmoinnin opiskelu tekstieditorisuosituksella, joka ei anna ihan kaikkea valmiiksi kuin Manulle tuli illallinen.
Tässä vaiheessa vielä, kun C:n syntaksi on joiltain osin uutta, vaikka Pointerit jo ymmärränkin ja perusrakenteethan on samat joka kielessä, käytän nyt tuota Code::Breaks -IDEä, kun siinä on C-Syntaksin Highlighting, ja se osaa ehdottaa Eclipsen tavoin (IDE, jolla teen Javaa), täydentäen aloitettuun tekstiin mahdollisia päätöksiä.
NetBeansista en pitänyt siksi, koska vaikutti kovin raskaalta ohjelmistolta, ja se taitaa olla ensisijaisesti tarkoitettu Java SE- projekteihin, kun isolla alhaalla luki "Oracle", ja kun valitsi "New Project", niin ei ehdottanut muuta kuin Java-projektia tai XML/HTML/CSS -tiedostojen luontia ja tyhjää tiedostoa. Luin verkkomanuaalista, että C-projektitkin saa plug-inin asennettua valikkoon, mutta luovuin tosiaan kyseisestä IDEstä, koska liki 14 vuotta vanha koneeni tuntui kovin hitaalta NetBeansille.
Code::Breaks tuntuu nyt juuri keveytensä ansiosta miellyttävältä ja siinä on riittävsti koulutus/oppimis-näkökulmasta ominaisuuksia.
Kiinnostaisi tietää, millä editorilla teollisuudessa tehdään C:tä, jos joku tekee sitä työkseen. Onko editori ja ympäristö vapaa.
-
Kiinnostaisi tietää, millä editorilla teollisuudessa tehdään C:tä, jos joku tekee sitä työkseen. Onko editori ja ympäristö vapaa.
Fiksuissa IT-firmoissa tekstieditorin kaltaiset työkalut ovat useimmiten vapaasti valittavissa. Projektikohtaisesti päätetään sitten yhdessä, mitä kääntäjää, versionhallintajärjestelmää (yleensä git) ja buildaus- ja konfiguraationhallintaa (CMake, qmake jne.) käytetään.
Itse pidän Vimistä modaalisen editoinnin vuoksi, ja siksi että se toimii kätevästi päätteessä myös etäyhteyden yli. Useimmat kollegat käyttävät kyllä Visual Studio Coden ja Atomin kaltaisia modernimpia editoreita. Sublime Text on myös hyvin suosittu vaihtoehto.
-
Kaksi ääntä jo Vimille! Hienoa!
Hain tänään Helsinkiläisestä firmasta etätyöpaikkaa Python (olio) / C-ohjelmoijan paikkaa kesäksi vaikka vain tulosperusteisella palkkauksella, koska minulla ei ole juuri kokemusta yksityiseltä sektorilta, ainoastaan kompensoidakseni sitä Github-profiilissani koodinäytteitä. Saa nähdä, mitä vastaavat. Kerroin sinne, että kehitysympäristöni C:llä ja Pythonilla on mieluiten Linux-ympäristö, sillä työnantajan kannalta lienee mitään merkitystä olevan, mikä se on, jos kerta etänä tehdään. Sama vaikka Winkkarin Notepadella vääntää koodia, tai Notepad++ -on parempi Windows-Notepad, mutta Windows-ohjelmoinnin voi melkein unohtaa. Mikkis aina ollut kovin suljettu, vaikka uutisoineet ja tiedottaneet, että sekin muuttumassa avoimempaan suuntaan, mutta tiedä siitä sitten. Linux on hiton hyvä Unix-klooni, enkä tarkoita ainoastaan Kali-Linuxia!
-
Minusta geany on hyvä c ohjelmointiin linuxissa ja käännös makefile:llä