Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: LMJ2368 - 16.06.17 - klo:13.28
-
Mikrobitti vertaili uusimmassa numerossaan kahta samanlaista läppäriä - toisessa Windows 10 ja toisessa Ubuntu. Vertailussa Ubuntu todettiin huomattavasti hitaammaksi ja lisäksi virtasyöpöksi.
Ihmettelen itse hiukan testin tulosta, sillä itse vaihtaessani Vistan Ubuntuun vanha koneeni ei ainakaan missään tapauksessa hidastunut. Onkohan noissa testeissä Ubuntun kaikki asetukset ihan kohdallaan? Itselläni Ubuntu (ja Mint) ainakin toimii asennuksen jälkeen hitaasti, kunnes vaihtaa näytönohjaimen ajurin avoimesta versiosta suljettuun jolla toiminta onkin sitten hyvin sujuvaa.
Virran kulutuksesta en sitten osaa sanoa mitään sillä käytän itse pöytäkonetta.
Ps. Muistin aluksi lehden nimen väärin, ei siis TM vaan Mikrobitti.
-
Vistahan oli aivan järkyttävä kasa paskaa, joka ei varmaan millään raudalla toiminut kunnolla.
win10 on kyllä ihan kevyt vakiona ja Ubuntu taas raskaimmasta päästä mitä Linuxeihin tulee. Millä ne sen hitauden totesi? Laita skannausta jutusta muidenkin nähtäville.
-
Näytönajuri oli ainakin todella tärkeä vaihtaa oman koneen suorituskyvyn kannalta avoimesta suljettuun! Mint vielä ehdotti sitä itse.
Tuosta amd64-microcodesta en ymmärrä mitään, mutta sen valitseminen taas hidastaa konetta.
Testataanko lehdessä koneet niillä asetuksilla jotka ovat valmiina asennuksenn jälkeen? Se ainakin selittäisi paljon Ubuntun hitaudesta.
-
Laita skannausta jutusta muidenkin nähtäville.
Saakohan noita lehtiartikkeleita skannata ja julkaista?
Lehdessä minenomaan Ubuntun graafinen suorituskyky jäi paljon kymppiä huonommaksi, mutta suorituskyky oli taas parempi.
-
Tuosta amd64-microcodesta en ymmärrä mitään, mutta sen valitseminen taas hidastaa konetta.
Testataanko lehdessä koneet niillä asetuksilla jotka ovat valmiina asennuksenn jälkeen? Se ainakin selittäisi paljon Ubuntun hitaudesta.
Microcode sisältää prossulle päivityksiä bugeihin ja tuo esim parempaa tukea muisteille ja emoille. Ei pitäisi kyllä hidastaa, ellei sitten omasta prossustasi jonkun bugin takia rampauteta prossua.
-
Tämä ketju kuuluu kyllä toisaalle.
Voi olla Ubuntu ehkä hitain ja syitä siihen voi olla useita. Mutta toisaalla Ubuntu on myös luotettavin ja työpöydällä ei välttämättä haeta sitä nopeutta vaan luotettavuutta. Erot löytyy varmaan joissakin erityisosa-aluiella.
-
Veikkaisin tuon Windowsin nopeuden johtuvan, kun siinä käytetään directX:ää, ja Linukoissa käytetään OpenGL:ää.
Ainakin aiemmin siinä oli Windows edellä nopeudessa Linukoita.
Jos työpöytäkäyttöä ajattelee, niin olisin hivenen yllättynyt, jos Linukka häviää nopeudessa merkittävästi.
-
Veikkaisin tuon Windowsin nopeuden johtuvan, kun siinä käytetään directX:ää, ja Linukoissa käytetään OpenGL:ää.
Luulisin että ovat kuitenkin testanneet samaa grafiikkarajapintaa molemmissa käyttöjärjestelmissä, eli käytännössä OpenGL:ää, tai jos ollaan oikein ajan hermolla niin Vulkania. Tällöin nopeusongelmat johtuvat yleensä näytönohjaimen ajurista. Nvidia taitaa olla edelleen ainoa valmistaja, jonka (suljetun) ajurin suorituskyky on samaa luokkaa Linuxissa ja Windowsissa OpenGL-grafiikasta puhuttaessa.
Mutta kertokaa toki tarkemmin mitä siellä on testattu, jos saatte lehden käsiinne. :)
-
Mutta kertokaa toki tarkemmin mitä siellä on testattu, jos saatte lehden käsiinne. :)
No lukaisinpas sitä testiä. Olet oikeassa, että grafiikkatestissä on käytetty OpenGL:ää, ja muutenkin testi on reilu.
Grafiikka testattu: Phoronix test suitella + Xonotic + Ultimate 1920x1080 resoluutiolla.
Eli ei mitään valittamista epäreiluudesta.
Dell:ssä on yhdysrakenteinen (Intelin ?) Iris Plus 640 näyttögrafiikanmurskain. Johtuuko nopeusero siitä, että Windowsissa voidaan käyttää jotain patentoituja tehosteita, ja Ubuntussa pyörii puhtaasti vapaata softaa (tai onko 16.04:n kerneli ajastaan jäljessä, ettei kaikkia optimointeja ole siihen tehty) ?
Täytyy sanoa, että yllättävän suuret erot käyttöjärjestelmien välillä. Itseäni yllättää myös Kokonaislukujen ja liukulukujen erot, sillä luulisi niiden käyttävän samaa konekielikäskykantaa. :P
-
Vertailussa on siis kaksi Dell XPS 13 -läppäriä, toinen Windows 10 Pro:lla, toinen Ubuntu 16.04 LTS:llä. Testattiin graafinen suorituskyky, akkukesto ja suorituskyky, joista kahdessa ekassa Windows oli ylivoimainen, mutta suorituskyvyssä Ubuntu -kone niukasti parempi.
Koneissa on Intel i7 7560U -prossut ja näytönohjaimena prossuun integroitu Intel Iris Plus Graphics 640.
-
Dell:ssä on yhdysrakenteinen (Intelin ?) Iris Plus 640 näyttögrafiikanmurskain. Johtuuko nopeusero siitä, että Windowsissa voidaan käyttää jotain patentoituja tehosteita, ja Ubuntussa pyörii puhtaasti vapaata softaa (tai onko 16.04:n kerneli ajastaan jäljessä, ettei kaikkia optimointeja ole siihen tehty) ?
Jep. 16.04:n kerneli on jo rautaan nähden vanha, vaikka Dell olisi sitä paikkaillutkin, ja näytönohjaimen ajurien päivittäminen on luultavasti jätetty käyttäjän harteille. Ubuntu 17.04 olisi parempi jakeluversio noin tuoreelle raudalle. Toisaalta testissä varmaankin haluttiin verrata nimenomaan esiasennettuja käyttöjärjestelmiä ilman käyttäjän tekemiä lisävirityksiä.
Selailin muutaman vanhemman testin Phoronixista, ja Intelin integroidut näytönohjaimet olivat niissä yleensä n. 10 prosenttia hitaampia Linuxissa kuin Windowsissa. Uusi Iris Pro vaatii kyllä uusimmat mahdolliset ajurit toimiakseen hyvin.
http://www.phoronix.com/scan.php?page=article&item=kbl-windows-linux&num=2
http://www.phoronix.com/scan.php?page=article&item=win-10-iris6200&num=2
Täytyy sanoa, että yllättävän suuret erot käyttöjärjestelmien välillä. Itseäni yllättää myös Kokonaislukujen ja liukulukujen erot, sillä luulisi niiden käyttävän samaa konekielikäskykantaa. :P
Joo, niissä ei periaatteessa pitäisi olla juuri mitään eroa. Jos eroja on samassa testissä, joka on käännetty samalla kääntäjällä ja optimoinneilla, katse kääntyy prosessorin kellotaajuusskaalaukseen. Siinä voi olla ongelmia, kun kyseessä on uusi kone. Phoronixin testissä havaittiin talvella, että CPUFreq-skaalausajuri toimi uudempaa P-State-ajuria paremmin Kaby Lake i5 7600k -työpöytäprosessorilla: http://www.phoronix.com/scan.php?page=article&item=pstate-cpufreq-kbl&num=1
Vika on korjattu maaliskuussa kernelissä 4.10, mutta kyseinen bugi ei ilmeisesti koskenut läppäreitä.
Joskus läppäreissä jäähdytys toimii Linuxissa eri tavalla kuin Windowsissa, jolloin prosessori kuumenee liikaa ja alentaa siksi kellotaajuutta. XPS 13:n esiasennetussa Ubuntussa tämän puolen pitäisi kuitenkin olla kunnossa.
Akun kesto ja laitteiston virransäästöominaisuuksien hyödyntäminen on yleinen ongelma Linuxissa, vaikkakin asetukset ja ajurit ovat oletettavasti hieman paremmin jiirissä Dellin Ubuntu-asennuksessa. Varmistaisin silti itse, onko esiasennettuun Ubuntuun tehty kaikki tarvittavat viritykset. Jos kyseessä oli Dell XPS 13 9630, ainakin NVME-ajuri ja näytönohjaimen ajuri vaativat säätöä (https://wiki.archlinux.org/index.php/Dell_XPS_13_(9360)#NVM_Express_SSD).
-
Kertokaapas lisää tuosta suljetusta amd64-microcodesta. Testailin nopeutta uudelleen Ubuntussa ja en huomannut mitään eroa käytti sitä tai ei.
Pieni ero tuli aiemmin huomattua Mintin puolella käyttämättömyyden hyväksi pelattaessa Rakettiliigaa Steamista (tai lapset olivat sitä mieltä).
-
Kertokaapas lisää tuosta suljetusta amd64-microcodesta. Testailin nopeutta uudelleen Ubuntussa ja en huomannut mitään eroa käytti sitä tai ei.
Pieni ero tuli aiemmin huomattua Mintin puolella käyttämättömyyden hyväksi pelattaessa Rakettiliigaa Steamista (tai lapset olivat sitä mieltä).
Kuten jo aiemmin sanoin, niin Microcode pääasiassa paikkaa prossusta sen julkaisun jälkeen löytyneitä bugeja. Microcode päivitys voidaan ajaa bios päivityksellä tai käyttiksen Microcodepäivityksin. Prossussa voi myös pahimmillaan olla tietoturva aukko, jonka takia on syytä moiset ottaa käyttöön.
Uusissa Ryzeneissä on kaikenlaisia bugeja ilmennyt ja niitä paikkailtu nimenomaan emolevyjen Bios päivityksin. Jos omaan emoosi on tullut uutta päivitystä prossun julkaisun jälkeen, niin todennäköisesti on pahimmat bugit korjattu sieltä käsin. Kannattaa vilkaista biosin muutos logi.
Jostain löytynee myös listaa, mitä bugeja omasta prossustasi on löytynyt.
-
Kyllä tuon amd64-microcoden käyttäminen näyttää hidastavan konettani - jostain syystä sitä ei vain huomannut vielä sen ensimmäisen uudelleenkäynnistämisen jälkeen. Bios-päivityksiä olen tosin ajanut koneeseni jo joskus vuosikausia sitten.
-
Kyllä tuon amd64-microcoden käyttäminen näyttää hidastavan konettani - jostain syystä sitä ei vain huomannut vielä sen ensimmäisen uudelleenkäynnistämisen jälkeen. Bios-päivityksiä olen tosin ajanut koneeseni jo joskus vuosikausia sitten.
Epäilen vahvasti. Miten mittasit?
-
Esimerkiksi ohjelmien käynnistyminen hidastuu: Esimerkkinä vaikka Chrome 4 sek. --> 5 sek. (eka käynnistys).
Steam minulla on vain Mintissä, (Ubuntu ja Mint koneella) mutta siinäkin pelien toimintaan tulee hivennen surempia viiveitä.
-
Esimerkiksi ohjelmien käynnistyminen hidastuu: Esimerkkinä vaikka Chrome 4 sek. --> 5 sek. (eka käynnistys).
Steam minulla on vain Mintissä, (Ubuntu ja Mint koneella) mutta siinäkin pelien toimintaan tulee hivennen surempia viiveitä.
Tuossa liikutaan mittausepätarkkuuden ja placebon rajoilla. Vertaa mieluummin vaikka Phoronix Test Suitella: https://askubuntu.com/questions/198978/is-there-a-benchmark-tool-for-ubuntu/203715#203715
-
Taitaa olla sen verran "ammattilaistyökalu" (mitä minä en ole) etten ehkä osaa käyttää tuota ja kokokin on "useita satoja megatavuja"
-
Taitaa olla sen verran "ammattilaistyökalu" (mitä minä en ole) etten ehkä osaa käyttää tuota ja kokokin on "useita satoja megatavuja"
sudo apt-get install phoronix-test-suite
phoronix-test-suite install pts/compilation
phoronix-test-suite run pts/compilation
Tuo käännöstesti kestää tunnin tai pari ja haukkaa gigan verran levyä (~/.phoronix-test-suite). Mittaa etupäässä prosessorin nopeutta ja jonkin verran kovalevyn ja väylien nopeutta.
-
Niin, se linkki sinne artikkeliin. Kiitos. Kuka alakaa selaamaan lehtiartikkeleita varsinkaan kun ei ole tietoa lehdestä. Lue: linkkiä sinne sivulle. >:(
-
Niin, se linkki sinne artikkeliin. Kiitos. Kuka alakaa selaamaan lehtiartikkeleita varsinkaan kun ei ole tietoa lehdestä. Lue: linkkiä sinne sivulle. >:(
täällä voit kuukauden lukea ilmaiseksi mikrobittiä :) itse artikkelia en ole vielä löytänyt :( http://summa.talentum.fi/channel/mb/magazines
-
tässä nyt tuo artikkeli pdf:nä
liite oli liian suuri tänne jaettavaksi ;) joku ylimääränen sivuki siinä on aluksi :/
Ei laiteta skannauksia. Poistin linkin. Kyseisen testin voi lukea rekisteröitymällä Summaan (ilmaiseksi) täällä: https://summa.talentum.fi/article/mb/6-2017/yksisarvinen-ja-sen-serkku/387108 - Timo
-
Kyllä tuon amd64-microcoden käyttäminen näyttää hidastavan konettani.
Viimeisen suuren päivityksen yhteydessä tuo koko microcode-valinta poistui koneeltani Ubuntussa. Kuuluuko niin olla - en tiedä, mutta suorituskyky ainakin on pysynyt hyvänä, ellei jopa parantunut.
-
Kyllä tuon amd64-microcoden käyttäminen näyttää hidastavan konettani.
Viimeisen suuren päivityksen yhteydessä tuo koko microcode-valinta poistui koneeltani Ubuntussa. Kuuluuko niin olla - en tiedä, mutta suorituskyky ainakin on pysynyt hyvänä, ellei jopa parantunut.
Ehkä mikrokoodipäivitykset on pakotettu käyttöön Meltdown & Spectre -haavoittuvuuksien korjausten yhteydessä. En taida jaksaa googlata, koska käytännössä mikrokoodipäivityksiä ei koskaan pitäisi kytkeä pois käytöstä.
-
Perehdyin hiukan tuohon amd64-microcode -asetukseen. Ilmeisestikin siinä on kyse siitä, että vanhentunut microcode, joka latautuu ram-muistiin tietokoneen käynnistyksen yhteydessä biosista, vaihdetaan uudempaan versioon käyttöjärjestelmän kautta kun se käynnistetään. (Tämä tapahtuu aina konetta käynnistettäessä.)
Nyt samoihin aikoihin, kun microcode-valinta poistui kokonan minulta Ubuntusta, se muuttui myös Mintissä (Vertaa ketjun alkuosan kuvaa tämän kirjoituksen kuvaan.)
Enää siinä ei lue, että laite ei toimi.
Nyt, toisin kuin ennen, sen käyttöönotto ei enää hidasta tietokonettani ja saa olla päällä Mintissäkin. HYVÄ!