Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: XL180 - 04.05.16 - klo:16.44
-
Nämä on minulle vaativimmat jakelut.
Ovat vaatineet paljon toimiakseen kitkattomasti tai eivät ole toimineet lainkaan.
-Mint Cinnamon 64 bit.Erittäin vaativa.Jos ei päivity,alkaa pahat ongelmat.
-Debian Cinnamon 64 bit.Valitti lähes kaikesta.
Ei kelpaa ohjaimet ,ei kernelit, ei värit.Tätä viimeistä ihmettelen.Halusi muuttaa värejä.
-CentOS 7 32 Bit. Tästä CentOS varoitti jo ennen asennuksen alkamista,ettei tämä ole vakaa jakelu.
Ei ollut.Virrat sai pois vain vanhanaikaisesti.Ohjelmat ei asentuneet.
Se 6.7 32 bit. versio on suositeltavin vanhaan koneeseen.
-Kaikki KDE Plasma pöydät.En pääse alkua pidemmälle .
Tulee näytölle vain kirkas sininen sivu ja virrat pois taas katkaisemalla sähkönsyöttö.
-Kubuntu.En tajua lainkaan,miten tämän saa toimimaan kauemmin,kuin yhden viikon.
Joidenkin näiden yllämainittujen jakeluiden käytöstä ja kokeiluistani on jo enemmänkin aikaa,joten ne on voineet kehittyä.
Silti en uskalla näitä kaikkia pöytiä omiin koneisiini enää asentaa.Voi olla taas sitten niiden poistaminen edessä.
-
-Kubuntu.En tajua lainkaan,miten tämän saa toimimaan kauemmin,kuin yhden viikon.
tais olla kubuntu 7.04 jonka sain toimimaan viimeksi niin että viitsin sitä käyttääkin, oli silloin jopa parempi ku ubuntu, plasman myötä en oo pahemmin edes koitellut paitsi susea pariin kertaan mutta ei vaan ota ottaakseen.
-
Noin yleisesti ottaen, jos jotain häikkää tulee vastaan liki kaikissa jakeluissa joko koneessa on jotain väliin aika vaikeasti löydettävää vikaa tai yhteensopimattomuutta, tai sitten käyttäjä käyttää järjestelmää jotenkin semmoisella tavalla mihin sitä ei ole suunniteltu.
Itse olen saanut Linux-jakeluita solmuun, mutta aika pitkälti omaa ansiota, ts. säädetty pakettilähteiden kanssa vähän liikaa jne., ja jotkut jakelut taas eivät vakiona ole tarjonneet kaikkea mitä haluaisi. Mutta muuten ovat pelittäneet ilman katastrofaalisia ongelmia ihan kivasti.
Ja juu olen Windowsejakin saanut solmuun, kun on yritetty esim. sen jotain asetuksia muokata haluamakseen ja sitten kun ei muuten muutu niin kaivettu rekisterieditori esiin, klassinen "kun järki loppuu työkalut suurenee".
-
-Kaikki KDE Plasma pöydät.En pääse alkua pidemmälle .
Tulee näytölle vain kirkas sininen sivu ja virrat pois taas katkaisemalla sähkönsyöttö.
Tuollainen käyttäytyminen viittaa siihen, että näytönohjain on liian vanha Plasmalle tai käytössä on huono näytönohjaimen ajuri. Esimerkiksi osa vanhemmista Nvidian GeForce -näytönohjaimista voi olla hyvinkin hankalia, koska avoimessa Nouveau -ajurissa ei ole kunnollista tukea ja nykyiset suljetut ajurit eivät enää tue muinaisia malleja. Jos toimiva suljettu ajuri on saatavilla, hankalammissa tapauksissa sen voi joutua asentamaan mutkan kautta palautustilan komentorivillä, jos työpöytä ei lähde lainkaan käyntiin.
Sähkönsyöttöä ei kannata katkaista järjestelmän kaatuessa, ellei kyseessä ole vaarallinen fyysinen vika tai tulipalo. Kernelin kaatumisista selvitään Magic SysRq:lla (https://www.linux.fi/wiki/SysRq): pidä Alt ja PrintScreen pohjassa ja näppäile hitaasti r e i s u b (eli pidä parin sekunnin tauot kirjainten välissä, mutta Alt ja PrintScreen koko ajan painettuina. Toimii yleensä myös AltGr:llä, niin ei mene sormiakrobatiaksi).
-
En ymmärrä KDE:n mollaamista. KDE 4 on ollut vakaa jo pitkään. Modernit työpöydät vaativat
muistia ja mielellään 4 ydin prosun sulavaan käyttöön. Läppärit ja niiden rauta voi tuottaa ongelmia.
Niihin Windowssin asentaminen on myös haastavaa jos ei laitevalmistajan asennuslevyä.
Vaativia jakeluita ovat Gentoo ja Arch Linux ja niiden eri versiot. Arch Linux taitaa olla
ainoa jakelu jonka asennus jäi minulta kesken. Osin siksi koska siinä oli vielä systemd
rikki. Tai ainakin Wiki ei ollut ajan tasalla. Debian hankala joissain koneissa kun asennus-
medialla ei ole kernelin firmiksiä. Kun saa asennettua ylläpito yleensä melko vaivatonta.
Näytönohjain yleensä se suurin ongelma. Osaava osaa korjata ongelmia myös ssh
yhteydellä. Usein helpompaa kun samalla voi googlailla kuin tuskailla rikkinäisen
työpöydän kanssa.
-
Oma vaativin jakuluni on ollut 90-luvulla punalakki. Siinäkin näytönohjainajuri ennen VESAa.
Tosin ekani oli tekstipohjaisena, ja siinä taas tuotti ongelmia verkkokortittomuus.
-
Olen käyttänyt KDE Pöytiä näissä jakeluissa:,openSUSE,CentOS,Mint 17.02,Slax7,Kubuntu,
openSUSE KDE peruspöytä 13.2 lähes ainoa,mikä on toiminut.
Siihenkin yritti tulla oudosta lähteestä kummmallisia päivityksiä,jotka ei asentuneet. .Blue Systems?
openSUSE Plasma KDE 32 bit.teki lakon heti.
Slax7 käynnistyy cd:ltä ja sen riisuttu KDE pöytä kyllä toimi myös.
Kaikki KDE Pöydät ovat minulle vaativia.
En ole valmis näihin virittelyihin, joita kaikki KDE pöydät näköjään vaati.
Foorumeilla yksi tyrkyttää kaikille tätä CentOS jakelua.Voi olla erittäin vaativa sekin.
English pitää taitaa ja kun ruudulle tulee iso liuta erilaisia asennusvaihtoehtoja,monelta voi mennä sormi suuhun.
Jos ei valitse mitään ja jatkaa vain asennusta,asentuu ns.Torso CentOS,riisuttu pöytä,
johon ainakaan minä en onnistunut asentamaan haluamania ohjelmia.
Kun asensin sitten KDE pöydän CentOS jakeluun,en saanut konetta kiinni,eli virtoja pois.
Tämä oli se CentOS 7 32 BIT.
Jos taas kokeilen KDE Pöytää,noudatan tässä ketjussa annettuja neuvoja.
-
CentOS ei ole työpöytäjakelu.
-
Parasta on pysyä yhdessä jakelussa ja opetella sitä käyttämään. Ubuntun
käyttöön saa täältä hyviä ohjeita. Lubuntu tai Xubuntu 14 on hyvä
aloitukseksi.
-
Minulla on Ubuntu Unity kahdessa koneessa ja se on ollut vakain käyttämäni jakelu.
Oikeastaan ylivoimainen minun laitteissani.
Mint xcfe,Lubuntu ja Xubuntu ovat täällä kotonani hyviä kakkosia.
openSUSE xfce kolmonen.
Jos haluaisin alkaa opettelemaan Kubuntun saloja,voin ehkä saada sen toimimaan.
Mutta nuo virittelyt ei sovi minulle.
Vaativuus on minulle liian suuri Kubuntun ja KDE:n suhteen.Olen myös laiska opettelemaan.
-
Kyllä centos on työpöytä jakelu. Työpöydällä tai ilman voi asentaa... :D
-
Kyllä centos on työpöytä jakelu. Työpöydällä tai ilman voi asentaa... :D
Niin tuota, CentOs on kyllä käytännössä RHEL:in ilmaisversio, ja sillä on vähän eri kohderyhmä kuin normi työpöytäkäyttäjät kuten myöskin Red Hatilla. Ts. työpöytäkäyttäjän tarpeet on vähän sivuosassa.
-
Samoilla linjoilla Alanderin kanssa. Itsekin saanut koneen solmuun nimenomaan kikkailemalla, ei tyytymällä siihen mitä on vakiona. Milloin on ollut paketit rikki ja päivityksiä ei voi asentaa yms.! Täältä saanut kyllä hyvät neuvot tilanteista selviämiseen :) Melkein paras ohje minkä saanut on: ÄLÄ TEE SITÄ MITÄ ET OSAA TAI YMMÄRRÄ!
Tällä hetkellä vakioasetuksilla läppärissä(Acer 5737Z) kubuntu 14.04, toimii kuin se kuuluisa junan vessa!
Nopea, varma( mitä itsekin epäilin).
-
Samoilla linjoilla Alanderin kanssa. Itsekin saanut koneen solmuun nimenomaan kikkailemalla, ei tyytymällä siihen mitä on vakiona. Milloin on ollut paketit rikki ja päivityksiä ei voi asentaa yms.! Täältä saanut kyllä hyvät neuvot tilanteista selviämiseen :) Melkein paras ohje minkä saanut on: ÄLÄ TEE SITÄ MITÄ ET OSAA TAI YMMÄRRÄ!
Tällä hetkellä vakioasetuksilla läppärissä(Acer 5737Z) kubuntu 14.04, toimii kuin se kuuluisa junan vessa!
Nopea, varma( mitä itsekin epäilin).
Hyvä neuvo. Itsekin aikoinaan kokeilin kaikenlaista. Nykyisin koetan pitää kaiken yksinkertaisena. Päällekkäisyydet pois.
Vain yksi ohjelma tiettyä tarkoitusta varten. Yksi selain, musasoitin, videosoitin, ... Uutuudet asennetaan ensiksi nykyisen
rinnalle testaukseen. Toimivaa ei sorkita rikki. Ubuntu 14.04 on vielä pitkään käyttökelpoinen. KDE 4 kehitys on kyllä lopetettu,
mutta mitä siitä jos toimii hyvin. Itse ainakin olen hyvin tyytyväinen.
-
16.04 tähän asti on ollut ihan ok kokemus, vähän siinä alussa oli kikkailua sen ajurisovelluksen toimimattomuuden tähden, mutta nyt se kyllä pelittää hyvin. Ja Plasma5:n pahimmat kasvukivutkin näyttäisi olevan taaksejäänyttä elämää. Itse pystyy samalla koneella vertailemaan kun PC-BSD:ssä käytän KDE4:ää pääasiallisena työpöytänä.
-
Lisään tähän listaani vielä Fedoran.
Kolmasti olen sen aiemmin asentanut.Viimeksi noin 8kk sitten.
Vaatii Gnome pöydän tarkkaa tuntemista.
Saa kuulemma KDE Pöydälläkin.
Aina asentamisteni jälkeen on kieltäytynyt päivittymästä.
Syyn etsiminen olisi vaatinut apua tältä foorumilta.
Jos olisin vain tämän Fedoran varassa,olisin pyytänyt apua.
Mutta itselleni niin paljon toimivampia Linux jakeluja löytyy.
Olen tullut siihen johtopäätökseen,että kaikkien Red Hat jakeluiden käyttö vaatii paljon tietoa ja osaamista.
-
Hmm itse olen leikkinyt Fedoralla lähinnä virtuaalikoneessa, mutta kyllä siihen päivitykset ovat tulleet ja asentuneet ihan kiltisti. Noista ongelmista olisi hyvä saada joskus vaikka meidänkin foorumille tosiaan tarkkaa selkoa, ts. mitä tapahtui, mitä olisi pitänyt tapahtua, mahdollisia logeja tai komentorivin antamia virheilmoituksia jne.. Sillä tapaa voisi etsiä niiden ongelmien perinnäistä syytä.
Itse olen sillä kantilla, että jos vaan on yhteensopiva kone, modernit isot Linux-jakelut ovat melko ongelmattomia. Jotkin vaativat toki enemmän säätämistä, koska ne on tehty säädettäviksi, mutta yleisesti harvoin niissä on itsessään jotain fataalia vikaa.
-
missäs on maininta että olisi kden kehitys lopetettu en ainakaan löytänyt kden kotisivuilta mainintaa moisesta enkä edes kehittäjien palstalta.? Vaikein asennettava oli redhatin eka versio teksti pohjaisena mutta taipui se tahtooni lopulta, yleisesti ottaen winukka on ollut hankalempi asennettava kuin linukka :)
-
Tähän saakka minulle helpoimmat asennettavat ovat olleet Ubuntu Unity ja Windows 10.
Unity vaati 15 minuuttia ja W10 30 minuuttia- puhtaana ISO -Tiedostona.
Lubuntu,Xubuntu,Mint -nekin asentuneet minulle yhtä ripeästi.
Fedoraa 32 bit.yritin asennella myös IBM Miniläppäriini.
Jurrrasi ja jurrasi 2 tuntia,tuloksetta.
Se oli ennen,kuin laitoin siihen IBM koneeseeni openSUSE jakelun.
Sitä piti opetella,ei ihan aloittelijalle SUSE ole tehty.
Mutta SUSE neuvoi minua hyvin asennuksen aikana.
Nämä Ret Hadit ei ainakaan minulle ole opastaneet mitään.
Kehottivat vaan menemään asennuksessa aina eteenpäin.Huono neuvo.
Debian on minulle asentunut myös helposti,mutta sen käyttö minulle vaativaa sudotuksineen.
Siksi olen ottanut kaikki Debianit aina pois.
Mutta Debian Mate jakelu kelpaisi minulle vaikka heti.
-
kyllä tuo kymppi 64 meni heittämällä sisään ensimäisellä mutta meni totaalisesti jumiin päivityksen yhteydessä ja uudelleen asennus ei onnistunut ei edes tyhjään uuteen kovoon herjaili sitä sun tätä emolevyn yhteen sopimattomuudesta (emo gigabyten ga-z97x-gaming 3 muistia 8 gigaa ja budjetti seleroni 1850) totesin et pistetään debian tilalle ei mitään ongelmia edes silloin kun kikkailin repojen kanssa muuttamalla jessien stretchiksi hyvin pelittää
-
missäs on maininta että olisi kden kehitys lopetettu en ainakaan löytänyt kden kotisivuilta mainintaa moisesta enkä edes kehittäjien palstalta.? Vaikein asennettava oli redhatin eka versio teksti pohjaisena mutta taipui se tahtooni lopulta, yleisesti ottaen winukka on ollut hankalempi asennettava kuin linukka :)
Tarkoitin KDE 4 versiota. Uudempaa kehitetään nopeaa tahtia. Red Hat 6 oli ensimmänen Linux jota kokeilin. Ei senkään asentamisessa ongelmia ollut. Lataaminen oli vaan siihen aikaan hidasta. Red Hat 8 lataus kesti modeemilla muistaakseni koko viikonlopun. Nyt menee minuutteja yhtä paljon kuin ennen päiviä.
-
Eli ongelmia tulee lähinnä silloin, kun sen hetkinen käyttis toimii "liian hyvin", niin ruvetaan kokeilemaan jotain uutta ja haasteellisempaa, minkä kanssa saa vääntää. Vanha talo tai autokin ostetaan monesti, että on haasteita ja näpräämistä.
Itselläkin toimii tällä hetkellä käyttikset tasaisen varmasti, vähän jo kutkuttais asennella jotain uutta ja saada systeemiä ehkä sekaisin.
-
Ei toiminut Ubuntu 6 liian hyvin IBM Läppärissäni,jonka ostin noin runsas vuosi sitten.
Kirjoitin tässä ketjussa tuon Fedoran vaativuudesta.
Sen asennus non pae IBM Läppäriini tyssäsi joka kerta,Nyt tiedän miksi.Sain muualta taas tietoa .
Fedora on kuulemma jatkuva Beta,jolla testataan sitä maksullista Red Hatia ja CentOS jakelua.
Fedoran ei ole tarkoituskaan olla vakaa.
Nyt ymmärrän,miksen saanut kertakaan Fedoran oikeassa yläkulmassa(muistaakseni)
olevaa Help linkkiä koskaan auki,kun yritin asentaa Fedoraa.Sen ei ollut tarkoituskaan avautua.
Lisäksi Fedora ei koskaan ilmoittanut,että Gnome pöytää ei voi tämän mallin IBM laitteeseen asentaa.
Kun sitten asensin IBM koneeseeni openSUSE jakelua,SUSE teki tämän asian selväksi.
Asiat ei aina niin suoria ole ja eri ongelmiin on syynsä.
Mutta etukäteen ei tiedä,ennenkuin yrittää jakelua asentaa.
-
Nyt ymmärrän,miksen saanut kertakaan Fedoran oikeassa yläkulmassa(muistaakseni)
olevaa Help linkkiä koskaan auki,kun yritin asentaa Fedoraa.Sen ei ollut tarkoituskaan avautua.
Kyseessä on bugi:
https://bugzilla.redhat.com/show_bug.cgi?id=1276226
https://bugzilla.redhat.com/show_bug.cgi?id=1303334
Lisäksi Fedora ei koskaan ilmoittanut,että Gnome pöytää ei voi tämän mallin IBM laitteeseen asentaa.
Graafinen asennus ei välttämättä onnistu, jos koneessa on liian vähän muistia. Tekstitilassa asennus onnistuu siitä riippumatta, mutta käytännössä muistia pitäisi olla vähintään gigan verran, jotta työpöytää voi käyttää sujuvasti.
-
Niin no jos se läppäri on tosiaan IBM niin saattaisi jokin kevytjakelu olla paikallaan. Kun on sitten vähintään 10 v. vanha.
-
Fedora on kuulemma jatkuva Beta,jolla testataan sitä maksullista Red Hatia ja CentOS jakelua.
Fedoran ei ole tarkoituskaan olla vakaa.
Tuo on nyt taas aika pahasti väitetty. Toki pitää ymmärtää Fedora-jakelun filosofia eli se tarjoaa uusinta uutta jakelussa. On se ihan vakaa, ja minulla se toimii mielestäni parhaiten myös vaatimattomassakin koneessa. Ohjelmia kyllä testataan, ja jaetaan, kun ohjelmat toimivat. Lisäksi on tosin mahdollista asentaa (kuten muissakin jakeluissa) testattavaksi tarkoitettuja ohjelmaversioita, mutta tuo on siis käyttäjän valinta!
Koska Fedora tarjoaa oletuksena vain vapaita ohjelmistoja, vaatii se erikseen asennettavaksi suljetun koodin lisukkeita, kun/jos niitä tarvitaan.
Niksi sen toimimiseen vähämuistissa kierrätyskoneissa on käyttää Gnomea keveämpiä työpöytiä. Ja sama niksihän toimii myös muiden jakelujen kanssa, joten pyörittelen Ubuntuakin esim. XFCE4:llä.
Fedora on minulla asennettuna myös Lenovon vanhaan IdeaPad -kannettavaan, jossa muistia 1Gt sekä ikivanhaan Acer Aspireen, jossa muistia kokonaista 512Mt.
-
Niin no jos se läppäri on tosiaan IBM niin saattaisi jokin kevytjakelu olla paikallaan. Kun on sitten vähintään 10 v. vanha.
Jep. ThinkPad T42 ja vanhemmat eivät varmaankaan pysty ajamaan nykyisiä 3D-kiihdytettyjä työpöytiä näytönohjaimen vuoksi (ATI Mobility Radeon 7500/9000/...).
-
"Vaativimmat Linux jakeluni", hmm. Kun käyttö- ja testiläppärit ovat muiden kierrätykseen laittamia laitteita niin odotettavissa on aina mielenkiintoista "bitti-painia". IBM T23 toimii hienosti kun valitsee sopivasti kevyen jakelun. Tällä hetkellä on asennettuna WattOS. IBM 600 läppäristä olen jo luopunut.
Aikanaan HP Compaq SSF ex-firmakoneeseen Ubuntu 8.04 asennus vei 4 tuntia ja kaatui. Syynä oli BIOS. Asennus onnistui helposti BIOSin päivityksen jälkeen. Yhden wanhan Fujitsun läppärin kanssa asennus tyssäsi graafisen työpöydän käynnistämiseen. Ongelma ratkesi netistä löytyneen ohjeen avulla. Kone toimi mökkiläppärinä Lubuntulla varustettuna vuosia kunnes kovalevy kilahti. TV-tikkukin toimi Futarissa, kuva oli postikortin kokoinen ikkuna, isommalla ruudulla alkoi toiminta tökkimään :). Tarinoita olisi muitakin. Täältä foorumilta on löytynyt apuja isompaan ja pienempään pulmaan noiden kierrätyskoneiden suhteen. Tästä kiitos, terveisin Timo
-
Se "kevytjakelu" tässä IBM 32 bit.Läppärissä,joka ei minulle ole mikään epämääräinen kierrätyskone,
on ollut kohta yhden vuoden jo openSUSE XFCE.
On toiminut hyvin,kun pikkuhiljaa opin openSUSEn käytön.
Vaatii oman aikansa kaikkeen,varsinkin päivittelyyn.
Myös SUSE KDE JA LXDE on kokeiltu tässä.Molemmat toimivat.
KDE hitaanpuoleisesti.Silti käytin jonkin aikaa.
Kyllähän minä nyt tiedän,mitä tämä IBM "oli syönyt".
SUSE näytti asennuksen aikana näitä tietoja.
Fedora ei näyttänyt mitään.Fedora KDE olisi ehkä voinut toimia tässä.
Olisi voinut loppua kokeilut jo siihen ja Fedora ehkä käytössä nytkin.
Enää en taida yrittää sitä laittaa.
On tärkeää minulle,että asennettava jakelu tarvittaessa neuvoo asentajaa ,eikä jumittele.
SUSEn lisäksi Debian erikoisasennus,Ubuntu Server ja Lubuntu Alternative ovat neuvoneet minua hyvin.
Yhä säännöllisesti kysellään noilla foorumeilla-SUSE vai Fedora?Itselleni se on selvä juttu.
En halua asentaa mitään sellaista liian vaativaa,jonka ongelmat vaatii usein avun anelemista muualta.
Itse tämän asennetun jakelun kanssa pitää tulla toimeen,oli se mikä vain.
-
Yhä säännöllisesti kysellään noilla foorumeilla-SUSE vai Fedora?Itselleni se on selvä juttu.
Minulle tuo ei ole ollut mitenkään selvä homma ;) Olen asennellut muutamaan kertaan OpenSusen, mutta todennut, ettei se ole tarjonnut mitään erityistä lisäarvoa rpm-pohjaiseen Linux-jakeluun, joten olen pitäytynyt RedHat->Fedora Core->Fedora jakeluun, jota olen käytellyt jo '90-luvun puolivälistä tähän päivään- ja todennäköisesti jatkossakin. Jo vähäisen OpenSuse kokeilujeni perusteella, pidän jakelua hyvänä vaihtoehtona. Ja erityisesti, kuten Ubuntulle on OpenSuselle tarjolla aktiivinen foorumi.
http://opensuse.fi/keskustelu/
Kuten tag:sta näkyy, koitan yhä pitää kiinni eri jakelujen kehityksestä.
Lisäys: Myös CentOS on tuttu RedHat:iin perustuva jakelu, mutta se ei ole ollut paras vaihtoehto omiin tarpeisiini. Haluan tutustua uusimpiin ohjelmaversioihin ja muihin jakelun tuoreisiin innovatiivisiin oivalluksiin. Ehkäpä palvelinympäristöön valitsisin nimenomaan CentOS-jakelun (tai jonkin sopivan Debian-version).
-
Jep ,mutta non-pae läppäriini ei paljon muuta asentunut openSUSEn lisäksi,kun en halua Pae -hommia.
Pitää aloittaa uusi ketju tuosta Fedorasta muut jakelut alueella.Siitä on minulla kysyttävää.