Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: vestis - 23.01.15 - klo:00.04
-
Voisi melkein aloittaa "Oli synkkä ja myrskyinen yö.....". No minä tutustuin yleensäkin Linux-maailmaan vuonna 2008. Jouduin luopumaan niin rakkaasta Windowsistani pojan koneen hajottua ja kilttinä äitinä annoin koneeni hänelle.
Miehelläni oli 2 konetta joista toisen hän antoi minun käyttööni. "Tässä on sulle tämmönen Linux" "Jaa, että MIKÄ?"
Kerroin että tapojeni mukaan en osaa sitä käyttää, kaatuu kuitenkin....olin onnistuneesti saanut winkkariini sen Loves Lettersin joskus ja kiltti kaupan mies sen sitten ehjäsi.. Onnistuin muuten kaatamaan koko masiinan pariinkin kertaan, ennenkuin sain langan päästä kiinni.
No aloin sitä käyttämään ja kaikki asiat piti opetella ihan alusta ja se "MUSTA AUKKO" pelotti kaikista eniten, nyt jo ihan kivasti osaan täältä saatujen oppien mukaan kirjoittaa loitsuja päätteeseen ilman tuskanhikeä.
Nyt kerron jo sujuvasti kaikille haluttomille ja halukkaille Ubuntusta ja osaan neuvoa perusjutut. Toki kokeiltua on tullut Fedora, Mint,Manjaro ja moni muukin, aina kuitenkin palaan tuttuun turvalliseen Ubuntuun.
Suurin kiitos kuuluu kuitenkin tämän palstan ohjeille ja äärettömän pitkäpinnaisille guruille.
Ammattitaidon ylläpitämiseksi sitä Winkkaria täytyy käyttää työ/ opiskelu asioissa, mutta omassa kotikäytössä on Ubuntu.
-
Itse sain Huuto.netistä ostetun koneen mukana Ubuntun asennuslevyn. Joskus myöhemmin tuli sitä kokeiltua mutta silloinen mokkula ei siinä toiminut. Pika googlauksen jälkeen huomasin että kyseinen versio oli jo pahasti vanhentunut. No ei muuta kuin asensin silloin tuoreimman 9.04 version ja se oli menoa sen jälkeen. Mokkulakin lähti toimimaan heittämälle. Aluksi mulla oli winukan kanssa dualboot, mutta nykyään pelkästään Linux-jakeluja. Varakoneella makaa vielä windows jolle harvoin on mitään käyttöä. Itsellenikin tällä palstalla on ollut suuri merkitys ongelmien ratkomisissa ja yleensä ne on saatu ratkottuakin. Kiitos myös itseltänikin palstan auttajille. Taitojen karttuessa olen sitten itsekin päässyt auttamaan muita Ubuntun käytössä.
-
Voisi melkein aloittaa "Oli synkkä ja myrskyinen yö.....".
Olen aina asennellut Linux-jakeluja Redhat/Fedora Core/Fedoran kylkiäisiksi. Käytettyäni Mepis-jakelua, ja muita Debianiin perustuneita jakeluja, etsiskelin Gnome-työpöytäympäristöön sopivaa jakelua. Kun rukouksiini syyskuussa 2004 vastattiin Ubuntu-jakelulla 04.10, laitoin tuon koneelle. Koskapa root-tunnusta ei tuntunut heti löytyvän, aktivoin ko. tunnuksen ;)
Aikani ko. jakelua käytettyäni, asensin uuden Ubuntu 5.04 -koneelle, enkä enää aktivoinut root-tunnusta, vaan käytin sujuvasti sudo-komentoa.
Kaikki Ubuntu-jakelut ovat olleet koneellani, ja nykyisin päivittelen jakelut - en siis asenna uudelleen kuin levyille, joissa ei Linux-jakelua ole.
Joudun nyt kuitenkin toteamaan, että käytössä on yhä (testinä) Ubuntu 14.04 LTS -versio, joka kiintolevyltä löytyi. Mutta todennäköisesti tuonkin päivitän 14.10 -versioon, jotta saan järjestelmän päivitetyksi nyt keväällä 15.04 -versioksi ;)
BTW. Tag:ini oli jo hieman vanhentunut, sillä kiintolevyjen uudelleen järjestelyjen vuoksi ovat Slackwareen perustuvat käyttöjärjestelmät (SalixOS ja Zenwalk64) poistettu käytöstä. Eikä koneilta löydy edes Arch-jakeluun perustuvaa Manjaroa. Ainakaan toistaiseksi.
-
Joskus aikoja sitten sattui Mikrobitin kylkiäisenä tulemaan DVD:llä Ubuntun joku kasi versio se taisi olla. Sitä sitten kakkoskoneella kokeilemaan, toimihan tuo mutta ei siitä sitten niin ihmeemmin innostunut. Kunnes sitten v. 2010 tuli Ubuntu 10.04 asennettua ykkösmasiinaan ja siitähän tuo sitten lähti. Sen jälkeen on ollut yhtä sun toista Linuxia, mutta Ubuntuun on aina palattu, kuin juoppo pullon ääreen...
-
Lol, tähän on pakko osallistua.
Käyttelin Linuxia joskus 90 luvun alkupuolella ja puoenvälin paikkeilla, silloin tosin pelkästään komentoriviltä. Toisaalta, silloin monissa koneissa oli myös käytössä vielä puhdas DOS Winblowssin rinnalla. Sitä ennen oli tietysti ollut käytössä rankemmat unixit, aixit tms isommissa jaetuissa järjestelmissä. Joten shelli, screeni ja muut perustyökalut oli varsin tuttuja.
Miten sitten palasin Linuxin pariin? No XP joka lienee yksi parhaita (?) Microsoftin käyttiksiä ajoi siihen älyttömällä lisenssivalidoinnillaan. Totesin lyhyesti että tollasta mä en jaksa katsella ja on ihan pakko olla parempia vaihtoehtoja. Aluksi asensin dualbootin koneeseen Ubuntun ja XP:n välille. Mutta about 3 kk jälkeen totesin ettei ole mitään syytä enää bootata Windowssin ja jyräsin tuon Windows levyn sileäksi ja heitin ext3:n tilalle.
Mainitsin tuon ext3:n tarkoituksella, koska inode datarakenne johti siihen, että isojen tiedostojen tuhoaminen oli huomattavan hidasta ja tuon muistan olleen yksi niistä hetkistä kun totesin, että duuh. Miten tää tallennusratkaisu voi olla näin antiikkinen verrattuna NTFS:n. Että ei se kaikki ruusuja ollut. Myös tuossa mitä olen kavereiden Ubuntun käyttöönottoja seuraillut, niin moni asia on kyllä aika kivikaudella, varsinkin Media puolella. Perus selainkäyttö, maili ja sovelluskehitystyökalut (Python, Tietokannan, GCC jne) kuitenkin toimii vallan mainiosti, enkä ole kotona Windowssia pätkän vertaa kaipaillut.
-
Ubuntuun tutustuin 6.06 versiolla. Tarkoitus oli tehdä vain HTPC ilmaisella käyttöjärjestelmä.
No nykyjään Ubuntu on "pääkäyttöjärjestelmä" kotikoneille. (2x läppäri + 1x pöytäkone(Xubuntu 14.04)).
Niin se HTPC kone jäi projekti asteelle, kun Ubuntu vei mennessään.
HTPC:n saikin sitten vuosia myöhemmin kaupasta valmiina.:)
-
Kirjastossa, joskus syksyllä 2008. Hyvä kokemus oli se, ajoi asiansa harvinaisen tehokkaasti, ja jotenkin jäänyt 8.04 päähän kummittelemaan jopa BeOS:ia hienompana visuaalisena kokemuksena. Kotikoneellekin testiin päätyi, mutta sen aikaisten GIMP:n ja Blenderin myötä jäikin testiksi testien joukkoon. Ilman kunnon ohjelmia mitään tee vaikka kuinka olisi ylivertainen käyttöjärjestelmä muuten. Linuxeja kokeilussa käynyt jo ennenkin, 2003 ja Mandrake alkaen.
Syvällisempi tutustuminen tapahtui vasta syksyllä 2013. Vanhan XP-läppärin päivitykset jumittivat niin että sadattelujen määrä hipoi raamatullisia mittasuhteita, pakko oli saada joku toimivampi käyttöjärjestelmä tilalle. Xubuntu...Lubuntu...Crunchbang...Mint...sadan ja yhden distron hoppailu, yht'äkkiä kaikilta koneilta löytyikin Linux. Ubuntu valikoitui pohjaksi aika automaattisesti: vakaa, helppo, vaivaton, kaikki toimii - ja jollei toimi, Googlella yleensä helposti vastauksen. PPA:t aika lyömätön plussa.
Siivottu, JaniAlander
-
2008 ollessani vuorotteluvapaalla silloisesta duunistani, surffailin XP:llä netissä ja törmäilin sattumalta sanoihin Linux ja Ubuntu. Linux oli käsitteenä tuttu, Ubuntu ei niinkään. Tuli oivallus, että hei, elämäähän on myös Windowsin ulkopuolella! Missään tai kenelläkään en ollut kuitenkaan Linuxia livenä nähnyt. No, kiinnostuin kuitenkin asiasta, ja vielä kun satuin sivustolle, jolla Ubuntusta puhuttiin varsin positiiviseen sävyyn, niin ei muuta kuin levykuva lataukseen, levylle poltto ja asennus. Ja heti ekalla kerralla sen enempää miettimättä suoraan XP:n päälle. :D Rohkea rotan syö.
Ilmeisesti minulla kävi vähän tuuri, että koneeni oli varsin hyvin Linux -yhteensopiva HP Pavilion -pöytäkone. Periaatteessa kaikki toimi ongelmitta heti.
Noin se meni ja sillä tiellä ollaan. Välillä pompin tolkuttomasti jakelusta toiseen, mutta juuri tällä hetkellä olen vakiintunut taas Ubuntun käyttäjäksi, koska se nyt vaan on niin hyvä. Näillä mennään ainakin siihen saakka, kunnes ElementaryOS:n seuraava versio on käyttökelpoinen.
-
Ensi kosketukseni Ubuntuun tapahtui vuonna 2008. Kokeilin silloisessa pöytäkoneessa livelevyä, mutta koska sen tietokoneen näytönohjain ei ollut yhteensopiva niin X kaatui aina jo alkuvaiheessa, eikä Ubuntun asentamisesta tullut mitään. Tuohon aikaan eräs ystäväni minulle kovin kehui Ubuntua, jota hän itse käytti ja hän sai minutkin kokeilemaan livelevyn kanssa.
Varsinaisesti Ubuntu-aikaan siirryin syksyllä 2012, kun asensin uudehkoon pöytätietokoneeseeni Ubuntu 12.10 -version. Ja pian löysin tieni myös tälle foorumille, jossa olen saanut arvokasta apua Ubuntu-ongelmissani, mistä olenkin hyvin kiitollinen! Nykyään käytössäni on sillä samalla tietokoneella Ubuntu 14.04 LTS Unityllä ja toimii hyvin.
-
Lol, tähän on pakko osallistua.
Mainitsin tuon ext3:n tarkoituksella, koska inode datarakenne johti siihen, että isojen tiedostojen tuhoaminen oli huomattavan hidasta ja tuon muistan olleen yksi niistä hetkistä kun totesin, että duuh. Miten tää tallennusratkaisu voi olla näin antiikkinen verrattuna NTFS:n. Että ei se kaikki ruusuja ollut. Myös tuossa mitä olen kavereiden Ubuntun käyttöönottoja seuraillut, niin moni asia on kyllä aika kivikaudella, varsinkin Media puolella.
xfs on paljon parempi isoissa tiedostoissa kuin ext3. xfs oli pitkään vakaampikin kuin ext4, jossa ext3 puutteita on korjattu. Minusta tuli Linux-käyttäjä paljolti tuon mediapuolen takia. CD-levyjen ja myöhemmin DVD-levyjen poltto paljon varmempaa. TV-kortti ja YLE:n tv-lähetysten digitalisoituminen auttoi myös. Kallis kaapelikortti ei toiminut millään Windowssissa. Sama usb-tikulla. Kaffeine taas näytti TV-kuvaa kunhan kanavat jaksoi virittää... XP ja lyhyt Vistakokeilu olivat multimedian kannalta katastrofeja. Kalliin studiotason äänikorttin ajuri oli vielä rikki, TV-kuvaa ei saanut, kauko-ohjain ei toiminut .... XP:llä oli alkuaikoina surkea tuki isommille levyille. Linux on siitä kiva, että ymmärtää isompia limppuja vanhemmassakin koneessa. Vieläkin vierastan ext3 tai ext4 tiedostojäjestelmää isommilla levyillä. Linuxin paketinhallinta järjestelmä on loistava. Samoin git jos haluaa uusinta uutta. Ei montaa komentoa tarvitse kun lähdepuu on päivitetty ja käännös on tehty.
-
Minä tutustuin Ubuntuun 2 vuotta sitten. Asensin sen wubi-asennusohjelmalla windows 7 rinnalle. Minulla tuli jotain ongelmia (en enää muista mitä) niin poistin Ubuntun parin viikon kokeilun jälkeen. Nyt olen tilannut postin kautta Ubuntu 14.04 LTS (64-bit) asennuslevyn. Jospa levyltä asennettuna toimisi paremmin..
-
Taisi kaveri antaa asennuslevyn, olikohan Warty, eli Ubuntu 4.xx, muistaakseni. Sitä asti on täällä pysytty, siis Linuxissa.
e. kokeillut kaikenlaisia distroja, kuites pysynyt Ubuntu / Kubuntu.
-
Lol, tähän on pakko osallistua.
Unohdin tuossa mun edellisessä postauksessa vielä sen. Että olin siirtynyt jo pitkälti käyttämään Open Source softia ennen tuota. Koneessa oli 7-zip, Notepad++, Python, MySQL, PostgreSQL, Openoffice, Filezilla jne. Eli mulla ei ollut yhtään ainoaa kaupallista Windows sovellusta. Joten jäin miettimään että miksi tästä Windows XP:n roskasta pitäisi maksaa jotain kun siitä on vaan harmia.
-
Muistaakseni vuonna 2005 Ubuntusta oli juttu Tekniikan Maailma lehdessä ja sen jutun perusteella päätin kokeilla Ubuntua. Hankin silloin asennuslevyn ostamalla, vasta myöhemmin tuli kuvaan isojen poltto omalla koneella.
Ubuntua käytin siihen asti kunnes Unity tuli työpöydäksi. Unity ei vaan maistunut minulle, joten siirryin käyttämään Xubuntua. Tällä hetkellä taloutemme pöytäkoneessa on Xubuntu 14.04 (vaimolle ja teini-ikäiselle jälkikasvulle dual-boottina myös W7) ja tässä läppärissäni on Makulu 7.0 Xfce. Lisäksi testailen erilaisia kevyitä distroja ikivanhalla EEEPC:llä, tällä hetkellä siinä on LXLE.
-
Windows XP:n vaikeuksien kautta. Windows jos mikä on tehnyt työtä sen eteen että kymmenet miljoonat ovat siirtyneet Linuxiin. Ihmisten uskomaton aloitekyvyttömyys ja "kädettömyys" vain hämmästyttää. Olen esim. asennellut jo pariinkymmeneen koneeseen Linux-järjestelmiä ja jatkuvasti tulee vastaan tilanteita että nämä koneen käyttäjät eivät ole jopa vuoteen ajaneet koneeseensa päivityksiä kommentein "ai, mitäs varten niitä pitäis päivittää".
Linuxiin siirtyminen tarkoittaa sitä että käyttäjä myös henkisesti irrottautuu Windowsin paina-exe-tiedostoa-ja-don't give a damn-asenteesta. Hänestä pitää kehittyä vastuuntuntoinen informaatioyhteiskunnan kansalainen.
-
Vista alkoi muutaman vuoden jälkeen tahmailemaan ja uudelleenasennus oli edessä. Tämä oli 2010 alussa. Toimivan windows-asennuksen rinnalle en olisi ehkä viitsinyt alkaa nähdä vaivaa mutta kun kiintolevy piti jyrätä voisi siihen kokeilla tätä Ubuntua mistä olin kuullut. Vaikutelmat oli positiiviset, kone toimi paljon ripeämmin ja eikä Ubuntussa ollut mitään nörttimäistä, mitä silloin hiukan kuvittelin.
Palutin vistan takaisin ja kokeilusta rohkaistuneena asensin Ubuntun rinnalle ja ajattelin tutustua siihen paremmin. Sitä tuli käytettyä enemmän ja enemmän ja puolen vuoden jälkeen päätin ottaa sen pääkäyttöjärjestelmäksi ja sellaisena se on pysynyt tähän päivään asti.
-
Minä tutustuin Ubuntuun 2 vuotta sitten. Asensin sen wubi-asennusohjelmalla windows 7 rinnalle. Minulla tuli jotain ongelmia (en enää muista mitä) niin poistin Ubuntun parin viikon kokeilun jälkeen. Nyt olen tilannut postin kautta Ubuntu 14.04 LTS (64-bit) asennuslevyn. Jospa levyltä asennettuna toimisi paremmin..
Tuo wubi on tietääkseni lainatakseni lääketieteellistä termiä "fetus in fetu". En itse koskaan ole käyttänyt wubia, mutta mitä foorumeilta olen lukenut niin ongelmia on tiedossa.
Eli asenna mieluummin oikeasti Windowsin rinnalle.
-
Ensimmäinen kosketukseni Linuxiin oli AMK:ssa 10 vuotta sitten. Sinne oli ilmestynyt lehtisaliin kokeiltavaksi Mandrake KDE-työpöydällä. Mitään en siitä ymmärtänyt, mutta erilaisuus ja jonkinlainen tuoreus vei mennessään. Koulun loputtua asensin itselleni Ubuntu 5.04:n ja sillä tiellä ollaan. Työpöydäksi on vakiintunut KDE, mutta vähemmän tärkeissä ja hitaammissa koneissani on Lubuntu ja Debian Gnomella.
Monia muitakin distroja on tullut kokeiltua, mutta toistaiseksi Ubuntu on vienyt voiton. Se ei ehkä ole paras, mutta tuttu ja turvallinen.
-
Ensimmäinen Linux distro oli RedHat 5.2 josta sitten Fedoran kautta Ubuntuun (8.04) pientä SuSE "syrjähyppyä" lukuun ottamatta. Nyt oikeastaan pelkästään Ubuntu pohjaisia käytössä (vain yksi CentOS yhdellä palvelimella käytössä).
-
Joulun jälkeen -07 sain pikkubroidilta sen testikoneen jossa oli Ubuntu 7.10 joka oli ensimmäinen oma kone, töissä sun muualla tietty koneita käytelly mutta tuo oli eka oma kone. Vuodenvaihteen jälkeen asensin myllyyn 8.04 kehitysversion ja tuon jälkeen käyttänyt vain noita kehitysversioita. No, toisella levyllä on vakaana versiona nyt Win 8.1
-
Ensimmäinen linux jakelu oli IT-Linux vuonna 2001, sai silloin Mikrobitin tilaajana jonkun kampanja tarjouksen paketista. Tästä jokunen vuosi RedHat ja Fedora linjalla. Ensimmäinen Ubuntu taisi olla 4.04. Välissä kokeillut paljon eri jakeluita. Mieleisin ollut tähän mennessä Gentoo, mutta ajan puutteen vuoksi palannut Ubuntu-pohjaisiin. Tällä hetkellä käytössä Xubuntu. Kyllä se linux joka laitteelle tulee asennuttua, kun ei oikein enää muuta osaa käyttää.
-
Syksyllä 2005 W2k koneeni irtisanoi sopimuksensa tuhoten samalla kiintolevyn. Asiakkaillani olin perin kyllästynyt XP:hen ja etenkin sen yhteensopimattomuuteen vanhempien koneiden Windows-versioiden kanssa out-of-the box.. No uusi runko kierrätyskeskuksesta ja yritin siihen tunkea Debian Sargea huonoin seurauksin. Asennus meni hyvin, mutta uudelleenkäynnistyksen seurauksena oli musta näyttä. Tietokone-lehdestä luin Ubuntusta ja 5.10 asentui heittämällä. Erityisesti viehätti komentorivi, joka totteli opiskeluaikanani opittuja unix-komentoja. Sillä tiellä olen vieläkin, joskin Unity, Gnome3 ja KDE4 eivät viehättäneet minua (käytin niitä vuoden verran) ja nykyään asentelen pitkän tuen Xubuntuja ja Lubuntuja ihmisille, firmoille ja perheellenikin.
-
Mikrobitissä oli artikkeli, en muista tarkkaan oliko kyseessä 5 vai 6 -sarjan Ubuntu mutta tuon artikkelin perusteella kokeilin wanhassa PC:ssäni Ubuntua, olikohan peräti 667MHz Celeron, muistin määrästä en tiedä. Nvidian ajurien, Flashin ja Javan kanssa oli säätämistä mutta muistaakseni ne kaikki sitten lopulta toimivat.
Jostain syystä oli omalla tavallaan mielenkiintoista säätää sellaisten asioiden kanssa jotka Windowsissa olivat itsestäänselviä, mm. Wolfenstein ET:n asentelin ja kyllä se ihmetytti kun piti päätteessä kirjoitella koodeja eikä Nextin klikkailu riittänyt.
Nyttemin tietoturva ja joidenkin distrojen kohdalla myös nopeus (esim. Lubuntu) on tehnyt ihan varteenotettavia vaihtoehtoja noista etenkin jos kone on niin hidas ettei Windows 7:aa kannata asentaa, XP:tähän ei ole suositeltavaa nettiin enää kytkeä joten Lubuntulla on siinä saumaa.
-
En ole kovinkaan paljoa käyttänyt *buntuja. Itseasiassa en ole tykännyt Ubuntusta ja sen varianteista.
Olen Debian mies. Vielä viimme vuonna oli pystyssä suomenkielinen Debian-foorumi. Sen loppuessa olin "koditon". Sitten joku vihjasi Linux.fi foorumilla, että Ubuntu Suomen foorumilla on paljon langoilla tietäväisiä ja aktiivisia keskustelijoita. Joten suuntasin tänne. Ja olen huomannut, että täällä homma pelittää. Ja saa kysyä myös muista Distroista tai jopa Windowsista.
Olen siis yllättynyt positiivisesti Ubuntu -käyttäjien foorumin tasosta.
Kiitos yhteisö!!
Ps. Minulla on yksi näyttövikainen läppäri ja olen aikeissa korjata sen sekä asentaa ensimmäinen *buntuni. 8)
-
joskus kauan sitten 6.06 ubuntun aikoihin mulla oli se surullisen kuuluisa XP koneessa mikä ei tietenkään mua miellyttänyt, sain sitten kaverilta DamnSmallLinuxin jota kokeilin ensin cd:ltä ja pari kokeilun jälkeen päätin heittää sen koneeseen, tolla DSL:llä tuli surffailtua jonkin aikaa mutta koska noobille ohjelmien asennus oli liian monimutkaista lähdin etsimään jotain muuta ja törmäsin ubuntuun jossain, en muista enää missä mutta siitä sain tilattua ensimmäisen ubuntu levyni (joita vielä silloin postitettiin ilmaiseksi) tilasin sen myös siksi, että tiesin jo mikä on live-cd. ensi kokeiluiden jälkeen ihastuin tietenkin ulkonäköön mikä oli hienompi kuin DSL:n ja ohjelmien asentaminenkin tuntui vaivattomalta synapticin ansiosta joten eikun ubuntun käyttäjäksi, tämän foorumin löysin samoihin aikoihin ku asensin ensimmäiseni ja tällä tiellä jatketaan vaikka onhan tässä nykyisin tullut kokeiltua ties ja vaikka mitä distroa, nykyään ubuntu-mate mikä sais olla virallisessakin käytössä (kiitos kosketusnäyttöjen ettei näin ole)
-
CD-levy "arkistosta" löytyy vielä "Ubuntu 7.04" asennuslevy. 450MHz Pena ykkönen heräsi talviunesta tuon avulla. Aluksi dual boottina XP:n kanssa myöhemmin ainoana käyttöjärjestelmänä. Hieman tuo pelotti asennella Ubuntua kun mitään virallista ATK-koulutusta ei ollut. Onneksi foorumilta löytyi tukea ja neuvoja pystymetsän pojalle pahimpien karikoiden välttämiseksi alkutaipaleella. terveisin Timo
-
Täh saiko Pentium ykköstä 450 mhz:senä? Mun muistaakseni 233 taisi olla sen huiput.
-
Täh saiko Pentium ykköstä 450 mhz:senä? Mun muistaakseni 233 taisi olla sen huiput.
Todellakin, Pena II, vanha Compaq serveri. terveisin Timo
-
Minun Linux-taipaleeni alkoi "tuskailulla" itselle ostetun RHEL:n (Red Hat Enterprise Linux) kanssa kun sain päähäni että Linux on cool ja Windows ei sitä ole. Suurin tuskailu loppui kun jostakin netin syöveristä törmäsin Ubuntuun ja tilasin levyn (5.10 eli Breezy Badger), ajankohta oli kai alkuvuosi 2006. Breezy-levy on vieläkin tallessa ja kuvassa. Silloin kun Ubuntun organisaatio lähetti noita CD-levyjä ihan ilmaiseksi kaikille halukkaille.
Enää sekään RHEL ei ole yhtään "tuskastuttava", mikään ei oo niinku ennen! :)
-
Olipa kerran takkuileva XP-työasema, joka ei enää suostunut käynnistämään Windowsia.
Kirjastosta löytyi muistaakseni Ubuntu 6.04-levy, minkä avulla sai koneeseen uuden hengen. 8.04-päivitys tuntuikin sitten tuovan mainiosti uutta, ja sekin aivan ilmaiseksi.
Sitten on tullut ubuntu-versioita 10.04, 12.04 ajeltua vain pienellä ja heikolla miniläpänderillä, mikä on saanut ubunkin tuntumaan pieneltä ja heikolta? Nyt kun korjasin särkyneen isonäyttöläppärin ja tein siitä dual-boot-koneen, saan ajaa 14.10-ubuntua peräti kaksoisprossulla ja 4G-muistilla, mikä saa ubuntun tuntumaan mahtavalta! Paljon mainiompi, kuin samalla koneella bootattu Windows 7, mikä tuleekin harvoin käynnistettyä.