Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: RistoR - 18.01.15 - klo:15.51
-
Lukaisi tämän palstan valokuvaskannerikeskustelut. Kehitys kulkee kovaa vauhtia ja usiemmat tietysti vanhaa tietoa. Itselläni on tarve hyvälaatuiseen kotivalokuvien skannaukseen. Olen kiitollinen kokemuksista.
Canoneissa on yleensä ongelmia ajureiden kanssa - onko niin?
Epsonilta löytyy moneen hintatasoon. esim. EPSON PERFECTION V550 (n. reilut 200 e) näyttäisi hyvältä, EPSON PERFECTION V600 (vajaa 300e) näyttäisi olevan myös naarmujenpoitsotekniikka (IDE - onko se ns. infrapuna), EPSON PERFECTION V700 (vajaa 500 e) alkaa mennä budjetin yli. Tietysti jos noissa kalliimmissa on jotain ominaisuuksia joka ehdotomasti hakkaa halvemmat niin kannattaahan niitäkin harkita.
Tarkoitus on tehdä kerralla ihan hyvää jälkeä ja sitten joskus kun on aikaa (?) niin voisi jopa käsitellä joitain kuvia jos on tarvis.
Hyviä ehdotuksia - myös uistakin merkeistä?
-
Riippu vähän siitäkin, mitä skannaat. Pintaoriginaalit ovat vähemmän vaativia kuin negat ja diat. Suosittelen Epsonin V700-sarjaa. Minulla on kokemusta V750-mallista: jälki on siedettävää. Sitä olen käyttänyt Windowsin kanssa. Linux-käytössä minulla on perfection 4990, joka on myös hyvä, mutta IDE ei Xsanessa toimi. En sitä kaipaakaan, en ole ollut tyytyväinen roskanpoistoon windowsissakaan, teen jälkityötä roskien poistossa.
Epson on linux-ystävällinen, mitä ei Canonista voi sanoa, eivätkä nykyiset Canonin skanneritkaan kovin hyviä ole. (Kokemukseni 8800-mallista windowsissa: pehmo)
Muistelen nähneeni jonkin testin, missä V600-sarja ei pärjännyt V700:lle
Edt. Oletko muuten ajatellut valokuvien digitoimista jäljennöskuvaamalla digikameralla. Jos on käytettävissä digijärkkäri ja makro-objektiivi, laatu on hyvinkin verrannollinen hyvän skannerin jälkeen. Digikameran laajempi dynaaminen toistoalue parantaa tulosta skannereihin verrattuna etenkin dioissa ja negatiiveissä, joiden sävyalaa skannerilla on vaikea toistaa (kohinaa, raitoja varjokohdissa, ei yksityiskohtia). Resoluutio riippuu kamerasta, mutta nykyisin yleensä riittää.
Kameraskannaus (reprokuvaus) on paljon nopeampaa suurien kuvamäärien digitoinnissa. Googleta camera scanning tai scanning with camera. Valokuvataiteen museolla on suomenkielisiä ohjeita:http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/kokoelmat/digitointi (http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/kokoelmat/digitointi)
Katso pdf:t
-
Edt. Oletko muuten ajatellut valokuvien digitoimista jäljennöskuvaamalla digikameralla. Jos on käytettävissä digijärkkäri ja makro-objektiivi, laatu on hyvinkin verrannollinen hyvän skannerin jälkeen.
Olen myös samaa mieltä. Jos kuvien laatu ei tarvitse olla ihan "HiFi"-laatua, on vanhat retro-kuvat helposti kuvattavissa uudelleen.
Nykyaikaisilla kuvankäsittelyohjelmilla taas kuvia voi vielä parantaa/korjata, jos parennettavaa tarvitaan.
-
Kiitos hyvästä vaihtoehdosta. Hyvä digikamera on. Valopöytä ja sopiva objektiivi voisi järjestyä, teline voi olla ongelma tai sitten täytyy rakentaa ... (varastosta löytyy pölyttynyt vanha valokuvasuurennoskone!). Nyt työn alla olevista kuvista on kaikista olemassa negatiivit. Sitten kun aikaa on pitäisi digitoida myös 80-luvun diat.
Jos reprokuvaus säästäisi vielä aikaa niin se olisi erinomaista. Tämä on sen verran hyvä idea että täytyy sopia käynti yliopiston labrassa katsomassa mitä vehkeitä heillä on ja saamassa muutamat neuvot siihen, mitä kotikonstein kannattaa tehdä.
EDIT: On tosiaan myös yksi suvun vanha valokuvakansio josta siis vain paperikopiot.
-
Kuvaamista helpottaisi ohjelma, jolla saisin kamerasta kuvan näkymään tietokoneen ruutuun. Kamera on Canonin ensimmäisiä EOS 1000D malleja ja siinä ei ole kuvan realiaikaista lcd-näyttöä. Ulostulona siinä on usb jonka kyllä tiedostonhallinta tunnistaa. Kokeilin ohjelmia GTK UVC video viewer, Camorama ja Kamera. Mikään niistä ei löydä kameraa, webbikameran kyllä. Canonissa on myös merkitty videoulostulo miniplugilla jota kokeilin TV-ruutuun RCA-sisääntuloon mutta ei sukseeta.
-
Canonissa on myös merkitty videoulostulo miniplugilla jota kokeilin TV-ruutuun RCA-sisääntuloon mutta ei sukseeta.
Jos saat TV:hen videoulostulolla, niin sitten pitäisi onnistua Linux-yhteensopivalla Video Grabberilla saada kuva tietokoneen näyttöön. (Linuxissa voi käyttää vaikka vlc:tä, mikäli grabberi toimii Linuxissa). Kelvollista videota ei siitä tietenkään saa, mutta toimineen esikatseluikkunana.
-
Löysin kameran asetuksista asennot jotta sain kameran videoulostulosta TV:hen kameran etsimen kuvan! Liitäntä on miniplugi ja telkun päässä RCA-liitin, siis ymmärtääkseni analoginen liitos (?). Nyt pitäisi saada tuo tuolle liitokselle sisääntulo tietokoneessa tai ruudussa (jos näyttö olisi TV-virittimellä niin sehän riittäisi). Tietokoneessa on vain sisään/ulostulo USB:lle ja firewirelle.
Kameran ja tietokoneen väliin saan vain usb:n ja nähtävästi kamera ei siitä siirrä muuta kuin muistin tiedot. GTK UVC-ohjelma sekä Kdenlive löytävät vain usb:n kautta kiinnitetyn webbikameran. Eli kamerasta videon ulostuloliitännästä tulisi saada streami sisään tietokoneeseen.
Toinen varsin erinomainen yllätys: kamerani sopi suoraan ruuvikiinnityksellä vanhaan japanilaiseen Lucky kuvasuurennoskoneen telineeseen. KUVA! Nyt pitäisi katsoa hyvät tasaiset valaisimet!
-
Tarvitset tällaisen, mutta onko se yli budjetin?
http://koodinvuoksi.net/videosieppari-mpeg-musta-hopea-usb-p-2540.html
-
Kuvaamista helpottaisi ohjelma, jolla saisin kamerasta kuvan näkymään tietokoneen ruutuun. Kamera on Canonin ensimmäisiä EOS 1000D malleja ja siinä ei ole kuvan realiaikaista lcd-näyttöä.
Puuttuuko kamerasta siis Live View -ominaisuus (http://support-au.canon.com.au/contents/AU/EN/8200228500.html) kokonaan, eli sitä ei voi kytkeä päälle asetusvalikon kautta Creative Zone -kuvaustiloissa (P, Tv, Av, M, A-DEP)? Ominaisuus on mainittu ensimmäisissä 1000D:n arvioinneissa kesällä 2008, joten sen pitäisi olla mukana kaikissa markkinoille päätyneissä malleissa. Ehkä firmware-päivitys (http://web.canon.jp/imaging/eosd/firm-e/eosdigital5/firmware.html) auttaisi?
Kun Live View toimii, voit kaapata videota USB:n kautta EOS Camera Movie Record (eos-movrec) (http://sourceforge.net/projects/eos-movrec/) -ohjelmalla. Valmis Ubuntu-paketti on saatavilla PPA:sta (https://launchpad.net/~anton+/+archive/ubuntu/photo-video-apps).
-
[Kun Live View toimii, voit kaapata videota USB:n kautta EOS Camera Movie Record (eos-movrec) (http://sourceforge.net/projects/eos-movrec/) -ohjelmalla. Valmis Ubuntu-paketti on saatavilla PPA:sta (https://launchpad.net/~anton+/+archive/ubuntu/photo-video-apps).
Löysin Live View -toiminnon kun kokeilin kuvaa TV:stä (kuvaaminenkin onnistuu Live Viewillä ilman automaattitarkennusta). Asensin EOS Camera Movie Record -ohjelman kun se löytyi sovellus valikoimasta (en ole päässyt omin avuin perille miten tar.bz paketit tulisi asentaa ...). Lisäsin myös tuon ppa:n - en tiedä olisiko tarvinnut kun otin ohjelman sovellusvalikoimista. Versio on 0.3.3.
Ohjelma ei kuitenkaan löydä Canonin kameraa usb:n kautta vaan herjaa check connection. Kameran tiedostot kyllä avautuvat työpöydän ikkunaan.
Sinänsä reprokuvaamiseen riittää kun nyt kuvattava kohde näkyy takapaneelissa Live View -toiminnolla, mutta mukavahan se olisi saada Movie Record -ohjelma toimimaan.
-
Asensin EOS Camera Movie Record -ohjelman kun se löytyi sovellus valikoimasta
Ok. Sinulla oli siis jo ennestään käytössä joku PPA, joka tarjoaa kyseisen paketin.
(en ole päässyt omin avuin perille miten tar.bz paketit tulisi asentaa ...)
Vain ensimmäinen vaihe on yleispätevä, eli paketti puretaan ensin. Sen jälkeen pitää seurata asennusohjetta, joka yleensä sijaitsee jossain tekstitiedostossa tai ohjelman nettisivulla. Lisäksi ohjetta on osattava soveltaa omaan käyttöjärjestelmään ja jakeluun, jossa kääntämiseen tarvittavat riippuvuudet asennetaan tietyllä tavalla.
Helpommalla pääsee käyttämällä valmista paketointia, jos sellainen on saatavilla.
Ohjelma ei kuitenkaan löydä Canonin kameraa usb:n kautta vaan herjaa check connection. Kameran tiedostot kyllä avautuvat työpöydän ikkunaan.
Minulla ei ole kokemusta Live Viewistä tai tästä softasta, mutta voisit kokeilla irrottaa kameran tiedostojärjestelmän tiedostoselaimen kautta ja sitten yhdistää uudelleen eos-movrecillä.
-
Ok. Sinulla oli siis jo ennestään käytössä joku PPA, joka tarjoaa kyseisen paketin.
Taisi käydä niin että osasin kyllä asentaa ppa:n ja kun tuli ongelma tar.bz-paketin kanssa etsin ohjelmaa sovellusvalikoimasta. Joten sieltähän se tuli. Näin kai se toimii ...
Minulla ei ole kokemusta Live Viewistä tai tästä softasta, mutta voisit kokeilla irrottaa kameran tiedostojärjestelmän tiedostoselaimen kautta ja sitten yhdistää uudelleen eos-movrecillä.
Loistavaa. Tuo irrottaminen ja sitten Movie recordilla etsiminen kytki kameran! Tämähän on hausaka, mm. hiiren rullalla voi tarkentaa kuvaa. Varsin käyttökelpoinen reprokuvaukseen. Täytyy tutustua onko joitain muita helppoja hyviä toimintoja.
EDIT: Ohjelmassa ei näytä olevan yksittäiskuvan laukaisijaa, ainoastaan videon nauhoitus. Kun kamera on kytketty niin myöskään kameran laukaisija ei näytä toimivan ... Eli tarkennus ja kuvan tarkasteleminen (valonheijastukset ja rajaaminen) on tietokoneen näyttöruudussa miellyttävää mutta itse kuvan ottamisen ajaksi pitää kytkentä katkaista.
Suurempi haaste itse reprokuvauksessa näyttää olevan heijastamattoman valaistuksen aikaansaaminen kun ei ole hommaan suuunniteltuja valaisimia. Voi olla että päädyn tämän kokeilun jälkeen kuitenkin kunnolliseen skanneriin, jossa sitten on myös negatiivien ja diojen skannaamiseen valmiit telineet ja pidikkeet sekä filmin läpi tuleva tasainen valo.
-
Vähän aiheeseen liittyen - isävainaalta jäi melkoinen nivaska wanhoja 6 x 6 -mustavalkonegoja, joita ei ole kuunaan tehty valokuviksikaan.
Kinokoon dioja ja mv/värinegoja olen skannaillut lainavehkeellä (reflecta x 5-Scan), mutta ei siihen noi kuuskutoset sovi.
Onkos noista Epsonin kuvaskannereista tällaiseen skannaukseen?? Laatu ei tarvitse olla vimpanpäälle suoraan painokelpoista, mutta kohtuullista.
-
Epsonin mukana tuli muoviset pidikkeet kinofilmille, kinofilmin diakehyksille ja myös 6x6 negatiiville. Negojen ja diojen skannausta varten pidike asettaa filmin keskelle kuvanlukijaa jonka kohdalle kohdistuu ylhäältäpäin lukijavalo. Aino pidike mikä puuttuu on 90-luvun APS-filmille, jolla tuli otetua kuvia muutaman vuoden ajan. Se on hieman kinofilmiä pienempi. Täytynee kysyä hyvinvarustetusta valokuvaliikkeestä siihen sopivaa pidikettä.
Pidikkeet ovat halpaa muovitavaraa - löytyneekö sitten irrallisia eri skannereihin sopivia pidikkeitä ...
-
Toinen varsin erinomainen yllätys: kamerani sopi suoraan ruuvikiinnityksellä vanhaan japanilaiseen Lucky kuvasuurennoskoneen telineeseen. KUVA! Nyt pitäisi katsoa hyvät tasaiset valaisimet!
Näppärä teline. Mistäs moisen löytäisi. Dia-kuvien kopiointia olen minäkin ajatellut tehdä. Valonlähteenä olen ajatellut käyttää vanhaa näyttöä.
Vielä pitäisi keksiä mihin ne diat pistäisi. Kamerana on Nikon. Makrokin on jo hankittuna. Sille lienee vastaavia softia. Paperikuvien kuvailuun
riittänee "pohjois-ikkunan" valo pilvisenä päivänä.
-
Luulisin että Helsingistä Rajalalta voisi kysyä noita telineitä erikseenkin, sieltä tilasin oman Eposonini. Onkos vielä pystyssä muita isoja valokuvausliikkeitä ... :-(
Dioja varten voi olla kätevämpää vain näprätä teline - muovia ja jesaria, ehkä se siitä. :-) Reprokuvauksessa paperikuville luulisin että pilvisen päivän valaistus olisi erinomaisenhyvä. Ennen skannerinnankintaa kävin lamppukaupassakin ja selvitin sähkölampun väriä - en enää muista arvoja mutta silmälle luonnonvalon kaltainen sähkölamppu on melko "kylmä". Diojen valaisun valon värilämpötilasta ei ole kokemusta. Valopöytiä maitolasilla oli taannoin käytössä m. kouluissa ja muuallakin diojen selailua varten - ehkä jostain löytyisi tarpeenton.
-
Digikameralla voi valkotasapainoa säätää helposti tai käyttää sopivaa esiasetusta. Monilla kameroilla voi ottaa kuvan vaikka valkoisesta
paperista ja käyttää sitä valkotasapainon perustana. Loisteputkilla täytyy muistaa valotusaika 1/50 tai sen monikerta. Valon tasaisuus
tärkeintä. Vanhaa näyttöäni olen ajatellut käyttää "valopöytänä" Onhan sen valo tasaista. Oikea väri on hieman monimutkainen asia.
Jos katosta roikkuu keltaisia hehkulamppuja ja automatiikka muuttaa sen päivänvaloksi on joissakin tilanteissa hyvä ja toisissa taas
huono.
-
Vanhaa näyttöäni olen ajatellut käyttää "valopöytänä" Onhan sen valo tasaista.
Näytön pikselien rajat ja osapikselien värit (RGB) voivat osoittautua ongelmaksi tuossa suunnitelmassa.
-
Vanhaa näyttöäni olen ajatellut käyttää "valopöytänä" Onhan sen valo tasaista.
Näytön pikselien rajat ja osapikselien värit (RGB) voivat osoittautua ongelmaksi tuossa suunnitelmassa.
Mikä olisi parempi? Makrolla terävyysalue on lyhyt ja pieni etäisyys täytyy tietysti olla dian ja "valopöydän" välillä.
Jos kuva näytössä kiinni niin näytön pisteet voi näkyä. Siksi olenkin miettinyt mihin ne diat laittaisi.
-
Lueskelin äsken DarkTablen manuaalia. DT on melko monipuolinen RAW-kuvien käsittelyohjelma.
Varsin kappale 4 on kiinnostava. http://www.darktable.org/usermanual/ch04.html.php. (http://www.darktable.org/usermanual/ch04.html.php.)
Siinä kerrotaan miten DT:llä voi kuvata. Ubuntuun kannattanee asentaa joku repo jossa
uudempi DT. Ainakin versio 1.6.3. Itselle jäi hieman epäselväksi toimiiko USB-piuhalla vai
pitääkö olla joku muu (HDMI?)
-
Itselle jäi hieman epäselväksi toimiiko USB-piuhalla vai
pitääkö olla joku muu (HDMI?)
Kuten kappaleen 4.1 alussa (http://www.darktable.org/usermanual/ch04.html.php#d0e10504) todetaan, DarkTable käyttää tähän toimintoon gphoto2-kirjastoa, joka ohjaa kameraa USB:n kautta:
To use the tethering feature you need to connect your camera to your PC using a USB cable. Your computer might ask to mount or view the connected camera. Do not mount or view the camera. If that happens automatically, you will need to “unmount/eject” the camera. This is required to unlock the camera so darktable can lock it for usage.
After the USB cable is connected, look at the import panel in lighttable mode (see Section 2.3.1, “Import”). If your camera is not visible in this panel, click the “scan devices” button and it will appear with two functions: “import from camera” and “tethered shoot”. Click “tethered shoot” to enter the tethering mode.
darktable uses gphoto2 to interface with your camera. If you have problems finding the connected camera as described above, check the troubleshoot section in this chapter in order to verify your camera has tethering support.
-
Sain kameran ottamaan kuvan gphoto2-ohjelmalla. Löytyi kameran USB-piuhakin tallesta
laatikosta vielä muoveissa. DarkTable ei tunnistanut kameraa. Koetan tänään kääntää
DT 1.6.4 jos onnistuisi. libgphoto2 pitänee olla myös melko uusi. Minulla on toinenkin
Nikon, mutta siinä on valitettavasti USB ollut rikki jo uudesta asti. Jostain syystä
siinä tietysti erillainen piuha ja akku. Samat muistikortit ja lasit sentään sopii.
Vika voi olla myös vanhassa muistikortinlukijassa, johon pistän myös USB-laitteita
kiinni. Siihen liitetty hiiri (langaton) lopetti toimintansa.
Ei pelkän gphoto2-ohjelman käyttäminenkään mahdoton ajatus ole.
Vaihtaa dian ja enterin painalluksella se siirtyy koneelle. Sitten voi
näytöltä tarkistaa laadun. Live view katosi kamerasta kun pisti
piuhan kiinni.
Ostin 60 mm makron ja tuolla kuvausetäisyys melko lyhyt.
Pitää vaan keksiä mihin ne diat pistää. Valaisun voi tehdä
vaikka väläyttämällä salamaa valkoista paperia kohti. Salamalle
ja kameralle löytyy jalustat.