Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ubuntu tietokoneissa => Aiheen aloitti: nustart - 07.08.06 - klo:20.51
-
Kun ei kerran kukaan ole tehnyt Ubuntuguidea Suomeksi, aloitin tekemään hieman lyhennettyä ja helpompaa, halusin tehdä tarkat ohjeistukset niin, että idioottikin ymmärtää. Mitä mieltä olette onko tarpeellinen, ainakin sourcelista toimii itsellä erinomaisesti. Tiedä sitten.
http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi
-
Suoraan sanoen vaikuttaa vähän systran-käännökseltä.
Aika huonosti käännetty. Mikä mahtaa olla Sampa-serveri?
-
halusin tehdä tarkat ohjeistukset niin, että idioottikin ymmärtää.
Tää on tällainen ikuinen keskustelu, mutta olen sitä mieltä, että tuollaisella käskyjen listaamisella uusi käyttäjä ei juurikaan opi ymmärtämään mitään, vaan lähinnä käyttämään copy & paste:a tehokkaasti.
Tuon Ubuntuguiden kääntäminen suomeksi on kuitenkin ihan hyvä juttu. Mitä enemmän suomenkielistä ohjeistusta on saatavilla, niin sen parempi. Toivottavaa kuitenkin olisi, että dokumentaatio olisi mahdollisimman korkeatasoista.
-
"Suoraan sanoen vaikuttaa vähän systran-käännökseltä."
Oikeastaan hutaistu käännös, nopeasti jotain sinne tänne.
"Aika huonosti käännetty."
No pitäisi ehkä hieman hioa.
"Mikä mahtaa olla Sampa-serveri?"
Näppäimistöllä on oma serveri, semmoinen array serveri.
"Tää on tällainen ikuinen keskustelu, mutta olen sitä mieltä, että tuollaisella käskyjen listaamisella uusi käyttäjä ei juurikaan opi ymmärtämään mitään, vaan lähinnä käyttämään copy & paste:a tehokkaasti."
Se vaan, että uudet käyttäjät takkuilevat multimediakoodekkejen ynm. asennuksessa, että noilla ohjeilla se pitäisi olla helpompaa. Pitäisi varmaan sitten oikolukea se ja lopuksi pohtia tarkkaan jokaista käännöstä.
-
Se vaan, että uudet käyttäjät takkuilevat multimediakoodekkejen ynm. asennuksessa, että noilla ohjeilla se pitäisi olla helpompaa. Pitäisi varmaan sitten oikolukea se ja lopuksi pohtia tarkkaan jokaista käännöstä.
Olen samaa mieltä siitä, että tämä on yksi suurimmista ongelmista Ubuntussa. Luulenpa vaan, että tärkeintä uudelle käyttäjällä olisi ensin ymmärtää yleensä mikä on pakettienhallinta ja mitä ovat ohjelmavarastot. Tämän jälkeen on helppoa asentaa tarvittavat paketit. Asian voi tietysti neuvoa Ubuntuguiden tyyliin, mutta se ei oikein lisää ymmärrystä Ubuntun toiminnasta. Ubuntu tutuksi -wikikirjan ideana on ollut nimenomaan panostaa asioiden selittämiseen ymmärrettävästi ja välttää Ubuntuguiden tyylistä leikkaa & liimaa ajattelua.
Joka tapauksessa hieno juttu, jos jaksat kääntää tuon Ubuntuguiden kunnolla, vaikka mielestäni eniten kääntämistä kaipaisi Ubuntu Desktop Guide. Sehän löytyy suoraan valikosta kohdasta Järjestelmä -> Ohje -> Järjestelmän dokumentaatio. Tämän kääntäminen onnistuu helposti launchpadin avulla.
-
Onhan se Wiki Linux ihan kätevä. Kuitenkin *buntu ja debian käyttäjiä on noin 60-80% Suomessa käytössä olevista Linuxeista. Lienee siis selvää, että Ubuntuguide on tärkeä. No AJattelin lisätä tohon vielä Laxaruksen ja pelien asentamista Linuxiin.
LinuxWikin hyvä puoli on se, että siellä on esimerkkejä esim. komentojen käytöstä. Ubuntuguidessa puolestaan on esimerkkejä perusohjelmien asennuksesta.
Mielestäni WikiLinux ja Ubuntuguide olisi paras ratkaisu. Oikeastaan olisi kaikista paras ratkaisu, jos olisi Yksi saitti, josta löytyisi kaikki,
Sange=Ubuntun mainostussivusto
Ubuntu.org= Viralliset kotisivut, hyvä foorumi
Ubuntuguide=opas Ubuntun virittämiseen.
Wikipedia - Linux= Yleistietoa LInuxista
Tapsan Linuxopas=Vanha
Raja-antura=Linuxuutiset
Oikeastaan paras ratkaisu olisi kerätä tulevaisuudessa Wiki Linuxiin hyvin paljon sisältöä. Se vaan, että LinuxWikissä ei mainita uutisia. WikiLinuxiin ei esimerkiksi voi julkaista komentorivitiedostoja tai kehittää scriptejä. Ehdottaisin, että perustettaisiin Wiki.Linuxiin esim. Linux uutiset laajamittainen keskustelufoorumi ja paljon muuta.
-
Itselläni ei olis mitään sitä vastaan että tietyt perusasiat hoituisivat esim. valmiilla asennusscriptillä, tai että uudet käyttäjät käyttäisivät copy & pastea toistuvasti esiin tulevien ongelmien ratkomiseen. Lisättiinhän Windows XP:henkin ZIP-pakettien tuki, ja samalla loppui kysely siitä millä ohjelmalla ne ZIP-paketit aukaistaan. Ei pyörää tarvisi keksiä täälläkään uudestaan, koska niitä isompiakin ongelmia olisi ratkottavana. Lisäksi muutaman paketin asentamisen jälkeen alkaa tyhmempikin hoksaamaan että APT-GETillä on jotain tekemistä pakettien asentamisen kanssa. Tuollaiseen wikipohjaiseen guideenhan voisi liittää lyhyt kuvaus aptin toiminnasta tai linkin toiselle sivulle josta asia selviää (kuten esim. Linux By Tapsa).
Mielestäni on vaan outoa että ongelmia pitäisi lähteä kyselemään forumilta jos kyse on "perusongelmista" joita ei pitäisi esiintyä ollenkaan. Kyse on hieman samasta kuin että käyttäjä yrittäisi käyttää videoiden nauhoitustoimintoa, mutta ei ymmärrä miksi pitää painaa kolmea nappia tietyssä järjestyksessä ja asettaa tämän jälkeen vasta aloitusaika, kun asia voisi toimia ihan niin että painetaan vain rec ja sitten asetetaan aloitusaika... käyttäjäystävällisyyden suunnittelussa on siis vielä jotain parantamisen varaa.
Ohjelmavarastojen ymmärtäminen ei ole oikotie autuuteen, koska paketit on toisinaan nimetty varsin kryptisesti. Arvatkaas vaan kuinka monta kertaa olen joutunut etsimällä etsimään esim. KDE-työpöydän "peruspakettia" (ja sittenkin asentanu vahingossa Kubuntu-desktopin, tai toisinpäin). KDE-base kuulostaa toisaalta loogiselta, mutta kun sieltä löytyy myös "KDE-base-bin", "KDE-core"... kyllä siinä saa hetken miettiä että mikä näistä olisikaan se paketti joka sisältäisi kaikki perustiedost toimivalle työpöydälle.
Toinen vastaantullut ongelma oli XGL:n asentaminen, joka ei ollutkaan ihan niin helppoa kuin mitä toivoin. Ehdin kokeilla kolmea eri asennusohjetta ennen kuin XGL todellakin käynnistyi, ja esim. GDM:ään tehtävä XGL/XORG -valitsin ei lähtenyt koskaan toimimaan (koska näemmä GDM latautuu jo joko XGL:n tai Xorgin päälle). Toki siinä oppi koneen sielunelämästä hieman lisää, mutta ehkä end-user softan ei tarvisi olla niin hankala asennettavaksi. Onneksi löytyi copy & paste asennusohjeita muutamat, eikä asiaa haitannut yhtään että koodirivien välissä oli kommentit siitä mitä rivi tekee.
Ainakaan itseäni ei haitannut ubuntun vasta-asentaneena että löysin englanninkielisen "how to install the basic software" listaukset, joilla koneelle sai tärkeimmät kodekit ja pluginit.
Just my 5 cents.
-
Onhan se Wiki Linux ihan kätevä. Kuitenkin *buntu ja debian käyttäjiä on noin 60-80% Suomessa käytössä olevista Linuxeista. Lienee siis selvää, että Ubuntuguide on tärkeä. No AJattelin lisätä tohon vielä Laxaruksen ja pelien asentamista Linuxiin.
...
Tuosta sain sellaisen käsityksen, että luulit mikkohuo:n tarkoittaneen linux-wikiä (http://linux.fi/index.php/Etusivu). Tosiasiassa hän tarkoitti nimenomaan Ubuntu tutuksi -wikikirjaa, joka löytyy wikikirjastosta (http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi).
-
Miksi joissakin ohjeissa pitäisi asentaa gstreamer-paketteja, mutta soittimeksi ehdotetaan totemxine? Jos asennan sen voin katsoa dvd-elokuvia, mutta silloin kai gstreamer-paketit poistetaan?
-
Ei pyörää tarvisi keksiä täälläkään uudestaan, koska niitä isompiakin ongelmia olisi ratkottavana.
"Tuollaiseen wikipohjaiseen guideenhan voisi liittää lyhyt kuvaus aptin toiminnasta tai linkin toiselle sivulle josta asia selviää (kuten esim. Linux By Tapsa)"
Voisihan tota Ubuntuguidea vähän laajentaa.
"Mielestäni on vaan outoa että ongelmia pitäisi lähteä kyselemään forumilta jos kyse on "perusongelmista" joita ei pitäisi esiintyä ollenkaan."
Edes Ubuntu ei ole niin helppokäyttöinen, ainakaan vielä.
"Ohjelmavarastojen ymmärtäminen ei ole oikotie autuuteen, koska paketit on toisinaan nimetty varsin kryptisesti."
Se on totta, pitäisi lisätä lyhyt kuvaus, mikä mikin ohjelma on.
"Arvatkaas vaan kuinka monta kertaa olen joutunut etsimällä etsimään esim. KDE-työpöydän "peruspakettia" (ja sittenkin asentanu vahingossa Kubuntu-desktopin, tai toisinpäin). KDE-base kuulostaa toisaalta loogiselta, mutta kun sieltä löytyy myös "KDE-base-bin", "KDE-core"... kyllä siinä saa hetken miettiä että mikä näistä olisikaan se paketti joka sisältäisi kaikki perustiedost toimivalle työpöydälle."
Itse olen Xubuntusta asentanut Ubuntun, ei se ihan helppoa ollut.
"Toinen vastaantullut ongelma oli XGL:n asentaminen, joka ei ollutkaan ihan niin helppoa kuin mitä toivoin. Ehdin kokeilla kolmea eri asennusohjetta ennen kuin XGL todellakin käynnistyi, ja esim. GDM:ään tehtävä XGL/XORG -valitsin ei lähtenyt koskaan toimimaan (koska näemmä GDM latautuu jo joko XGL:n tai Xorgin päälle). Toki siinä oppi koneen sielunelämästä hieman lisää, mutta ehkä end-user softan ei tarvisi olla niin hankala asennettavaksi."
Sehän noissa WineCVS:sissä, internetistä saatavissa paketeissa on ongelma, kun ei tiedä miten peruskäyttäjä ne asentaa helposti. Esim. monien pelien asentaminen vaatii päätettä. Sitten on umpityhmänä kun ei ole ilmestynyt sovellukset palkkiin ohjelmaa, koska ei ole muistettu päivittää paneelia.
-
Miksi joissakin ohjeissa pitäisi asentaa gstreamer-paketteja, mutta soittimeksi ehdotetaan totemxine? Jos asennan sen voin katsoa dvd-elokuvia, mutta silloin kai gstreamer-paketit poistetaan?
Jos käyttää xineä gstreamer-paketteja ei tarvitse, mutta ei niistä haittaakaan ole. Itselläni on kubuntussa asennettuna xine, mplayer ja gstreamer, ja voin esim KMPlayerilla käyttää niistä mitä haluan.
-
Mihin ihmeeseen tarvitaan Ubuntuguiden suomentamista kun on Ubuntu Tutuksi wikikirja sekä Desktop-guiden suomennos?
-
Mihin ihmeeseen tarvitaan Ubuntuguiden suomentamista kun on Ubuntu Tutuksi wikikirja sekä Desktop-guiden suomennos?
Hyvä kysymys, eikä englanninkielisen Ubuntuguiden ymmärtämiseen montaa sanaa englantia tarvitse osata.
Jos jotakin sanaa ei ymmärrä, voi käyttää sanakirjaa.
http://www.ilmainensanakirja.fi/?Q2=&Q=install&P=12
-
"Mihin ihmeeseen tarvitaan Ubuntuguiden suomentamista kun on Ubuntu Tutuksi wikikirja sekä Desktop-guiden suomennos?"
Ubuntuguide on standardi, monipuolisempi, Millään Sangella ei voi viihtyä.
"Hyvä kysymys, eikä englanninkielisen Ubuntuguiden ymmärtämiseen montaa sanaa englantia tarvitse osata.
Jos jotakin sanaa ei ymmärrä, voi käyttää sanakirjaa."
Lähes jokainen Ubuntun käyttäjä osaa Englantia, mutta on huomattavasti aloittelijaystävällisempää kun on Suomenkielinen Ubuntuguide, jossa on kaikki tärkeät asiat yhdellä sivulla. Sangessa sivuja on 50:mentä. Ehkä Ubuntuguidea voisi laajentaa hieman monipuolisemmaksi, että se käsittelee kaiken mihin Ubuntua käyttää.
-
Mitä tarkoitat Sangella?
-
Mitä tarkoitat Sangella?
Luultavammin tätä: http://ubuntu.sange.fi/
siis tätä: http://www.ubuntu.fi/ :)
-
Itse olen Xubuntusta asentanut Ubuntun, ei se ihan helppoa ollut.
Mikäs siinä vaikeaa on? Asentamalla paketin ubuntu-desktop asentuu täydellinen Ubuntu, vaikka alkuperäinen asennus olisikin tehty Xubuntun asennuslevyllä.
-
Miksi joissakin ohjeissa pitäisi asentaa gstreamer-paketteja, mutta soittimeksi ehdotetaan totemxine? Jos asennan sen voin katsoa dvd-elokuvia, mutta silloin kai gstreamer-paketit poistetaan?
Myös Rhytmbox käyttää gstreameria.
-
"Mikäs siinä vaikeaa on? Asentamalla paketin ubuntu-desktop asentuu täydellinen Ubuntu, vaikka alkuperäinen asennus olisikin tehty Xubuntun asennuslevyllä."
Siinä on se vaikeus, että jos on asentanut sen Ubuntun kautta myös muita paketteja täytyy tutkia riippuvuudet, ei ole itsestään selvää, että Ubuntu toimisi täysin. Lisäksi Xubuntu CD:n yhteensopivuus Ubuntuun ei ole täydellinen, välttämättä.
-
Siinä on se vaikeus, että jos on asentanut sen Ubuntun kautta myös muita paketteja täytyy tutkia riippuvuudet, ei ole itsestään selvää, että Ubuntu toimisi täysin. Lisäksi Xubuntu CD:n yhteensopivuus Ubuntuun ei ole täydellinen, välttämättä.
Ubuntu-desktop paketti on ns. metapaketti, joka hoitaa riippuvuuksien tarkistukset. Miten ihmeessä tutkit itse riippuvuuksia? Mulla ei ole kokemusta siitä, että toimivan Xubuntun rinnalle asennettaisiin Ubuntu, mutta kyllä se pitäisi käsittääkseni pitäisi onnistua. Ubuntun, Kubuntun ja Xubuntun pohjalla toimii sama "perusjärjestelmä", jossa erona on vaan graafinen ympäristö ja ohjelmat.
-
"Ohjelmavarastojen ymmärtäminen ei ole oikotie autuuteen, koska paketit on toisinaan nimetty varsin kryptisesti."
Se on totta, pitäisi lisätä lyhyt kuvaus, mikä mikin ohjelma on.
Häh! Kyllähän Synaptic näyttää paketeista kuvauksen!!!
-
Itselläni ei olis mitään sitä vastaan että tietyt perusasiat hoituisivat esim. valmiilla asennusscriptillä,
Onkos Easy Ubuntu tuttu? http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Asentaminen#Asennuksen_viimeistely
-
"Ohjelmavarastojen ymmärtäminen ei ole oikotie autuuteen, koska paketit on toisinaan nimetty varsin kryptisesti."
Se on totta, pitäisi lisätä lyhyt kuvaus, mikä mikin ohjelma on.
Häh! Kyllähän Synaptic näyttää paketeista kuvauksen!!!
Kuten myös vaikkapa aptitude
Komentoriville aptitude show firefox joka muuten näyttää kaikenlaista muutakin tietoa paketista siinä samalla.
e: dpkg -s firefox tai dpkg --status firefox
Ja ne kaikki on luettavissa ainakin tiedostossa /var/lib/dpkg/status
Sitä en tiedä onko jossakin muussakin tiedostossa, luultavasti kyllä.
niin ja dpkg --info PAKETIN_NIMI.deb kaivaa ko. tiedot sitten .deb paketeista
ps. man apt-get, man aptitude, man dpkg ja etenkin man man
lähes kaikkeen kun löytyy jo ohje ihan sieltä oman linuxin sisältä. ;)
-
EasyUbuntu on hyvä ratkaisu... Se ei kuitenkaan asenna kaikkea, mitä Dapperiin pitäisi asentaa. Multimediakoodekit ja webherkut se sentään asentaa. Huonoja puolia
1. Asentaa vain peruspakettilähteet ei Winen ynm.
2. Sillä ei voi asentaa perusohjelmia, kuten GimpShop, Google-earth, Scribus ynm.
3. EI suomenkielinen
4. Vaatii useiden riippuvuuksien asentamisen
5. Turhan monimutkainen pythonscripti
SIllä saa valita ihan passelisti kaikkea, se vaan asentaa hitaasti noi paketit ja vaatii toimiakseen useita ohjelmia, eikä loppujen lopuksi sillä voi asentaa aivan kaikkea tarpeellista. Joka tapauksessa Sourcelistan määrittely on perustaito. Itseasiassa voisi Synapticin käyttöäkin tossa oppaassa neuvoa.
-
1. wine löytyy dapperin omista paketeista, paljon paremmin toimiva versio kuin budgetdedicatedin tarjoama.
2. onko gimpshop perusohjelma? eikö gimp ole kuitenkin se ohjelma jota gimpshop varioi.. scribuksesta ym en kuullutkaan.. eiköhän noi oo sellasia ohjelmia jotka jokainen halutessaan asentaa eikä niitä perusohjelmia?
3. easyubuntu on suomennettu, ne suomennokset eivät vaan ole tulleet mukaan tonne ainakaan vielä.
4. tietenkin tulee riippuvuuksia, eikö olisi ikävämpi ettei niitä tulisi ja saisit itse etsiä käsin kaiken?
5. en voi kommentoida kun en oo koodia sörkkiny.
voithan skriptejä tuntevana tehdä oman hienon skriptisi joka toimii paremmin omiin tarpeisiisi?
-
Joka tapauksessa Sourcelistan määrittely on perustaito. Itseasiassa voisi Synapticin käyttöäkin tossa oppaassa neuvoa.
Eikös tuossa kerrota juuri nuo samat asiat? http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/J%C3%A4rjestelm%C3%A4n_hallinta#Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot
Hyvähän se on, että riittää innostusta oppaiden kirjoittamiseen. Ei siinä sinänsä mitään vikaa ole. En vaan ihan ymmärrä, että miksi vähäisiä suomenkielisiä voimavaroja kannattaisi käyttää kaksinkertaisen työn tekemiseen?
-
Kyllä sitä vähän saa riippuvuuksia testailla. Jälkeenpäin ajatellen se olikin tyhmää, olisi vaan pitänyt asentaa Ubuntu-desktop ja poistaa XFCE.
-
Itselläni ei olis mitään sitä vastaan että tietyt perusasiat hoituisivat esim. valmiilla asennusscriptillä
Kävisikö tälläinen: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=3148.0
-
Tasokasta koodia hyvin suomennettuna. Hyvä ratkaisu tuokin, mutta ei aloittelijaystävällinen. Turhia valintoja pitäisikö asentaa OpeOfice kielituki ynm. EasyUbuntun vertainen, mutta ei parempi.
Ajattelin itse kehittää uuden koodin, joka virittää koneen kuntoon. Vaatii kuitenkin testausta hyvin paljon. Sittenpähän sen voisi lisätä Ubuntuguideen.
EasyUbuntu=Graafinen vaikea ja hidas
-
Tasokasta koodia hyvin suomennettuna. Hyvä ratkaisu tuokin, mutta ei aloittelijaystävällinen. Turhia valintoja pitäisikö asentaa OpeOfice kielituki ynm. EasyUbuntun vertainen, mutta ei parempi.
Oletan että viittasit kirjoitukseeni. Mitä jos skriptini kysyisi alussa "haluatko tehdä nämä asiat automaattisesti", listaisi mitä tekee ja sitten ei kyselisi mitään käyttäjältä. Seuraavan kerran pitäisi kirjoittaa "reboot" komentokehoitteeseen...
-
"Mitä jos skriptini kysyisi alussa "haluatko tehdä nämä asiat automaattisesti"
Useimmat Ubuntuihmiset haluavat multimediakoodekit, flashin, javan ja kaiken tarpeellisen nopeasti, vastailematta kysymyksiin. On tuo tekemäsi hyvin toimiva, mutta ei ainakaan minun käyttööni paras, kun haluaisin saada Ubuntuni toimintakuntoon nopeasti.
-
miten nopeesti kaiken haluut? itellä ainakin isoimman ajan vie se kun paketit ladataan. ja jos mahdollisimman automatisoidun ja käyttäjältä liikoja kyselemättömät kiinnostaa niin ootko automatixiin tutustunu? ite en enää siihen koske ollenkaan vaikka se asiat helpoksi tekee, meni sen aikasemman version (en tiedä mikä nyt tilanne) juttujen kanssa kone ihan kyykkyyn..
http://www.getautomatix.com/
http://www.ubuntuforums.org/showthread.php?t=177646
-
Minun on kyllä pakko puolustaa suomennusprojektia. Itse uutena linux -käyttäjänä hyödyin suunnattomasti siitä, että ubuntuguiden ohjeilla sain perussetin toimimaan. Tämän jälkeen olen yrittänyt alkaa hahmottamaan vähän syvällisemmin ubuntun käyttöä. Mielestäni englannin kielinen oli riittävä, mutta onhan se parempi, että englantia taitamattomillekin on mahdollista siirtyä Vaihtoehtoiseen Käyttöjärjestelmään.
Tarjoan myös auttavaa kättä mm. vaikka oikolukemisessa.
-
Oletko edes vilkaissut Desktop Guidea (Työpöytäopas, löytyy Ubuntun ohjeesta) tai Ubuntu Tutuksi Wikikirjaa, jota on jo tehty melkoisesti. Onko vielä jotain mihin Ubuntuguiden suomennosta tarvitaan?
-
Molempia, mutta jos on linux n00b, ei ole aikaa ja tarvitsee käyttökuntoista konetta ohjelmineen, Ubuntuguidesta on hyvä aloittaa. Siinä se mielestäni on paikallaan.
minusta ubuntuguide voi, joissain tietyissä erikoistapauksissa, olla hyvä ja ytimekäskin lähde siihen tietoon miten joku asia tehdään. aloittelijalle siitä ei ehkä puutteidensa vuoksi ole ihan hirvittävän paljon suoranaista hyötyä.
komentojen kopioiminen täysin vailla ymmärrystä ei välttämättä ole aina hyvä juttu. ubuntuguiden jotkut ohjeet puolestaan ovat minun mielestäni jopa vääriä ja ohjelmasuositukset aivan järkyttävän typeriä.
otetaan nyt esimerkkinä vaikka RSS-lukija. aloittelija kaipaa RSS-lukijaa ja ohje sellaisen asentamiseksi löytyy kuin löytyykin ubuntuguidesta. ainoa ongelma on, että lukijaksi on välttämättä haluttu valita RSSOwl joka on kaikkiin ympäristöihin huonosti istuva javasofta joka asennetaan vaikeimman kautta paketinhallinnan ulkopuolelta. tämä siitäkin huolimatta, että paketinhallinnasta löytyy useita, erinomaisia ja työpöytiin hyvin ulkoisesti sopivia sekä integroituvia vaihtoehtoja joiden asentaminen olisi varsin triviaali toimenpide.
Siinä se mielestäni on paikallaan. Ja vaikka sitä lukemalla ei syvällistä unix -tietoutta voi saavuttaa, antaa se valmiit vastaukset ensimmäisiin ongelmiin.
paitsi, että vastausten oikeellisuudesta tai järkevyydestä ei ole mitään takuita...
Wikikirja vaikuttaa tosi hyvältä ja hyödylliseltä jatkon suhteen, tai ihmisille, joilla on liikaa aikaa.
pitäisikö täysin erilaiseen käyttöjärjestelmän siirtymisen onnistua hetkessä ja täysin vailla ymmärrystä?
Arvelen, että Winkasta Ubuntuun siirtyvälle Ubuntuguide on hyvä saitti siinä, että se on todella palikkatasoa.
se ei nimenomaan ole palikkatasoa, vaan mahdollisimman kryptista aloittelijalle. sitä seuraamalla saa varmasti kuvan, että linuxin käyttö on jotain salatiedettä jota ei voi ymmärtää ja siksi onkin hyvä kun voi vaan kopioida komentoja.
yhtä palikkatasoa olisi tarjota vaan scripti joka suorittaa jotain toimenpiteitä järjestelmässä. eikun, niitähän onkin tarjolla.
Uusien käyttäjien kiinnostus saattaa pahimmassa tapauksessa tyssätä siihen, ettei tiedä miten XMMS:n saa soittamaan MP3:sia.
uusi käyttäjä ei varmasti edes tiedä mitä XMMS on ja parempi niin. tietty ubuntuguiden avulla on mahdollista asentaa noinkin vanhaa ja rumaa softaa ymmärtämättä, että parempia softia löytyy. todella ystävällistä.
-
Uusien käyttäjien kiinnostus saattaa pahimmassa tapauksessa tyssätä siihen, ettei tiedä miten XMMS:n saa soittamaan MP3:sia.
uusi käyttäjä ei varmasti edes tiedä mitä XMMS on ja parempi niin. tietty ubuntuguiden avulla on mahdollista asentaa noinkin vanhaa ja rumaa softaa ymmärtämättä, että parempia softia löytyy. todella ystävällistä.
Niin, voitaisiin opastaa edes beep media playerin pariin. :)
-
2. Sillä ei voi asentaa perusohjelmia, kuten GimpShop, Google-earth, Scribus ynm.
No Scribuksen saa suoraan repositorioista.
apt-cache show scribus
kertoo lisää :)
-
2. Sillä ei voi asentaa perusohjelmia, kuten GimpShop, Google-earth, Scribus ynm.
No Scribuksen saa suoraan repositorioista.
apt-cache show scribus
kertoo lisää :)
Google-earthinkin voipi asentaa repoista.
apt-get install googleearth
-
Google-earthinkin voipi asentaa repoista.
apt-get install googleearth
no, plf:n repoista, mutta repoista kuitenkin.
ja sitä gimpshoppia ei oikein ole mitään syytä asentaakaan.
-
ja sitä gimpshoppia ei oikein ole mitään syytä asentaakaan.
Juuei,mutta hulluuskohtauksen yllättäessä sekin onnistuu alien:in avustuksella helposti.
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=3592.msg25513#msg25513
Korostan nyt vielä, että sitä ei ole mitään järkeä asentaa, huonompi se on kuin oikea Gimp.
-
# 4.65 Asenna Pudotus Terminaali Ensimmäisen henkilön Shooterseille (tilda)
vaikuttaa kyllä vähän...no joo.
-
Laitoin ton ylläpitoon tms kysymyksen että sais käyttäjätunnuksen tonne (sinne ei ihan niin vaan rekisteröidytä) että saa vähän korjailtua juttuja mitkä eniten silmään pistää ja jotain lisää suomentais kun varmaan moni alotteleva Ubuntun käyttäjä tonne kuitenkin eksyy..
-
http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi#Windowsin_k.C3.A4ytt.C3.A4minen_Linuxissa_ILMAISEKSI
Mitenköhän tuokin onnistuu? Ei se ainakaan ole laillista? (joo ymmärsin kyllä että siinä oikeasti vaaditaan Windows levy mutta)
Parempi olisi että siinä edes kerrotaan mitä pitää tehdä. itse osaan kyllä.
-
Oon yrittänyt tuolta jotain muutella, on ollu aika pahoja mokia esim samalla kun sanotaan että gnome-paneeli päivitetään onkin käynnistetty koko gdm uudelleen (kyseisessä tapauksessa en tienny kumpi oli tarkotus niin muutin vaan suomennoksen käskyn sijasta)
Yritän tonne pikkuhiljaa laitella korjauksia sillon kun aikaa löytyy, mutta jos on jotain akuuttia niin sanokaa ihmeessä, tai mikä parempaa käykää itse muokkaamassa.
http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi#Windowsin_k.C3.A4ytt.C3.A4minen_Linuxissa_ILMAISEKSI
Mitenköhän tuokin onnistuu? Ei se ainakaan ole laillista? (joo ymmärsin kyllä että siinä oikeasti vaaditaan Windows levy mutta)
Parempi olisi että siinä edes kerrotaan mitä pitää tehdä. itse osaan kyllä.
En tiedä onko nyt parempi mutta muokkasin kohdan tollaseks: http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi#Windowsin_k.C3.A4ytt.C3.A4minen_Linuxissa
Lisäsin siihen sivun alkuun myös linkin Ubuntu tutuksi -wikikirjaan sen oudon viittauksen jonkun vieraskirjaan (http://tjaa.dy.fi/~linux/vanGB/) tilalle..