Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: juyli - 02.08.06 - klo:07.48
-
HS:ssä oli tänään ke 2.8 artikkeli Ubuntun asennuksesta Windowssin seuraksi.
Positiivista toki se, että insinööri oli valinnut jakeluksi Ubuntun. Artikkeli jätti
hieman ristiriitaisen mielikuvan Linuxin asennuksesta tietokoneeseen.
Mutta tärkeintä, että puhutaan - maine kasvaa ;)
-
Jos tämä diploomi-ingenjöör olisi ottanut ensin selvää mitä tekee niin teksti olisi ollut varmaan positiivisempi. Tosiaan jäi sellainen mielikuva, että kaikki oli kamalan vaikeaa...
Olisi kiva olla insinööri ja nostaa hyvää palkkaa, jos kaikkien asioiden tekeminen on noin helppoa. Asenna ensin ja lue sitten ohjeet....Nyt en enää ihmettele insinöörivitsejä ;)
Olisi tullut tänne lueskelemaan ohjeita ja ihan suomeksi niin kaikki olisi ollut paljon helpompaa. Ummikko olin minäkin, mutta tämän palstan hyvillä ohjeilla kaikki nykyään toimii ok ja tietomäärä lisääntynyt valtavasti. Kouluttajana joudun kyllä käyttämään Windowsia, mutta opetukseeni kuuluu myös muista käyttöjärjestelmistä puhuminen, jolloin varmasti Linux ja varsinkin Ubuntu saa hyvää mainosta.
-
Eli millaisia ongelmia asennuksessa ilmeni?
Asensi siis Ubuntun Windowssin seuraksi samaan koneeseen? (haluaisin lukea myös artikkelin missä tehdään toisinpäin).
-
Kyllähän artikkelin kirjoittaja asensi sitten myös Windowsin uudestaan Ubuntunsa rinnalle. Tietysti Ubuntun käynnistyksenlataaja hävisi tällöin, jolloin kirjoittaja taas asensi Ubuntun uudestaan. Eiköhän tuossa olisi riittänyt ihan Live CD:kin ja sitä kautta uusi Grubin asentaminen. Mutta perussääntöhän on, että jos koneeseen halutaan sekä Windows että Linux, Windows asennetaan ensiksi - Linux kun osaa huomioida Windowsin mutta Windows ei juuri Linuxia.
Sinänsä ihan positiivista, että Linuxista kirjoitetaan (ja jutussa mainittiin nimeltä muitakin jakeluita kuin Ubuntu). Ubuntu-fikin huomioitiin.
-
Hatun nosto Hesarille tälläisen artikkelin kirjoittamisesta. Artikkeli olisi saanut minun puolestani käsitellä hieman asioita asennuksen jälkeenkin. Helppo asennettavuus ei välttämättä kerro kaikkea käyttöjärjestelmästä. Toivottavasti tälläisiä tulee jatkossakin :)
PS. Itselläni pisti artikkelissa silmään sana Mandrake. Eikös se nykyään ole Mandriva? O.o
-
Ansaitsipa hesari pari euroa lisää minulta, kun julkaisi ko. artikkelin.
No, itse artikkeli oli ihan asiallinen sellaiselta, jolla asennuksessa esiintyy ongelmia.
Pikkaisen yllätti, kun md5summa ei ollut tuttu DI:lle. Se on kuitenkin ATK:n peruskauraa.
-
Kannattaa muistaa, että DI ei aina ole tietoteknikko. On noita muitakin.
Joka tapauksessa artikkeli tuli luettua töissä, ja hyvähän se oli. Artikkelista kävi irti ne perinteiset ongelmat, mitä asennuksessa on, eli: Mystinen ohjeistus (md5-summat jne), mystiset virheilmoitukset, jotka joskus olisi parempi piilottaa käyttäjältä logeihin selattavaksi, mikäli niitä oikeasti tarvitsee sekä se, että Windowsin kanssa pitää muistaa asennusjärjestys, jota ei oikein missään toitoteta, vaikka käyttäjä usein tekeekin näin.
Hauskana yksityiskohtana pisti silmään myös ubuntun hankkimistavat. Ubuntun voi ladata ilmaiseksi osoitteesta, joka oli annettukin artikkelissa, mutta tämän lisäksi mainittiin, että sen voi ostaa myös parilla eurolla jostain mbnet-osoitteesta =). Jännää sinänsä, että sen saa kuitenkin shipitistä ilmaiseksi (tosin viiveellä ja vähän eri mentaliteetillä, jaettavaksi kavereille).
Mitä tuohon ohjekeskusteluun tulee, niin veikkaisin, että kyseinen DI on asentanut Windowsin asennuksenaikaisten ohjeiden mukaan, ja nyt ajatteli Linuxin menevän samalla tavalla. Pitäisihän sen, mutta valitettavasti asia ei ole näin.
-
Hoh hoijaa. Eipä tuo artikkeli kovin mairittelevaa kuvaa antanut. Kuulosti tyypilliseltä Windowsin "tehokäyttäjän" kommentoinnilta.
En kyllä ymmärrä miksi aina pitää asentaa Linux Windowsin rinnalle vaikka väkisin? Siitä seuraa aloittelijalle lähestulkoon varmasti ongelmia. Paljon helpommalla pääsee kun asentaa Linuxin tyhjälle levylle eikä ollenkaan jätä sitä Windowsia siihen kummittelemaan. Artikkelin mukaan Windowsin asennus on muka sellainen, että menet katsomaan telkkaria puoleksi tunniksi ja valmista on.
Ei varmasti ole ellei sitä automatisoi itse, on noita kuitenkin muutama sata tullut asennettua joskus. "Päälle" voi tietysti asentaa, mutta siitä ei ole nopeuteen juurikaan hyötyä, ennemmin kannattaa formatoida c-asema ja pistää se siihen sitten uusiksi koska vanhan päälle tehty asennus ei suoranaisesti korjaa Windowsiin asennettujen sovellusten ongelmia tai levyn täyttymisestä johtuvaa hitautta. Eri asia on tietysti jos omistaa jonkun pakettikoneen jossa asennus on valmistajan puolesta automatisoitu asiallisesti.
Muokkaus: tunniksi -> puoleksi tunniksi + lisätty tekstiä
-
Ja josLähdet windowsin xp Sp1:stä asentamaan saa varata pari tuntia lisää... Windows on keskeneräinen tuote edelleen.
-
*köhköh* Joku voisi skannata tuon nettiin *köhköh*
-
Tiedä sitten kuinka lailliseksi tää menee...
http://www.saunalahti.fi/~mikamaan/linux_asennus.jpg
Olisi kyllä mun mielestä saanut edes mainita ShipItin, nyt oltiin liikkeellä vain semmosella mielelellä että "asennetaas nyt tämmönen ja tehdään siitä juttu lehteen eikä oteta oikeista asioista selvää"...
-
No voihan. "Laitan kaksi versiota latautumaan. Aikaa menee arviolta kolme ja puoli tuntia. Linuxko muka nopea" Ei voi kuin ihmetellä. Kyllähän Windowsinkin lataus kestäisi 4 tuntia jos sen pystyisi ladata netistä. P2P ohjelmillahan sen saa. Ja sitten ihmetellään sitä miten Windows tyhjentää MBR:än. Ja sitten taas ikään kuin syytetään linuxia. Voi voi voi.
-
Jos tämä on tilanne, että Suomessa tuollainen rähmäkäpälä saa DI:n (vaikka nyt tietotekniikka tietenkään olisikaan hänen alansa) paperit voin itse todeta tehneeni oikean päätöksen valitessani yliopiston ja oikeat luonnontieteet. Siis minusta tuo juttu olisi ollut vain huonolaatuista osittaista pilailua ellei se olisi ollut hesarissa. Pistää silmään tuollainen pelokkuus kaikkea uutta kohtaan. Lisätäkköön tähän se, että omasta mielestänikin livecd saattaa pitkine käynnistymisineen hämmentävä kokemus.
Parasta olisi mielestäni ottaa ensiaskeleet Knoppixin kautta jos haluaa testata livecdltä.
-
Tiedä sitten kuinka lailliseksi tää menee...
http://www.saunalahti.fi/~mikamaan/linux_asennus.jpg
Senkun laitat, ei tartte mennä kirjastoon lukemaan :)
Ihan hyvinhän tuo asennus meni, ottaen huomioon sen, ettei ollut vastaavaa aikaisemmin tehnyt.
Windows on kyllä jännä kapistus kun se tappaa luovan puolen käyttämisestä ja kustomoimisesta :)
Luulisi että DI osaa itse tehdä itselleen sopivan jakelun joka asentuu nappia painamalla...
-
Reiluinta olisi, kun olisi asennettu Ubuntu ainoastaan koneeseen. Ja olisi kokeiltu maksullisia jakeluita, kuten Linspire (tarkoitettu totaalinoobille) tai jokin SUSE:n enterprise versio.
-
Luin uutisen. :D Hauska uutinen. Maailmasta löytyy sentään minua tyhmempi ihminen, vieläpä oikein di-insinööri! En sentään ole tehnyt lehtijuttua ubuntu-sekoiluistani.
-
Mielestäni juttu oli kyllä ihan hyvä. Negatiivisuutta tuntui kuitenkin
olevan kirjoittajalla mielessä, ennen kuin Ubuntua oli ehtinyt edes
asentaa. Tarkoitan esimerkiksi kommenttia Ubuntun hakemiseen
kuluvasta ajasta.
Mielestäni myös foorumeista sai negatiivisen kuvan. Täytyy myöntää,
että en hirveästi itse ole näitä foorumeita kolunut, mutta itsekin
kyllä törmännyt perinteisiin "M$", "et vain osaa", yms. kommentteihin,
mikä antaa heti amatöörimäisen kuvan. Uskon kyllä, että 99,99% on
asiallista viestittelyä.
Mielestäni kyllä ihan hienosti selvisi osioinnista ja asennuksesta noin
muuten. Onhan asennus vielä aika susi, mutta täytyy muistaa että
systeemi vielä uusi.
On siitä muutkin näyttäneet valittavan:
"Many are criticizing shortcomings in Ubuntu which have existed for years
now, or deplore the lack of eye candy and other superficial features, as
justification for an overall negative impression of the release. In
particular, I see repeated mentions of:
...
- Manual partitioning is clunky" - blogi (http://www.markshuttleworth.com/archives/50)
-
Joo onneksi ei ollut mainintaa kaupallisista multímediakodekkien puutteesta, sillä repoloiden avaaminen ja lisääminen oli mielestäni se vaikein juttu tässä distrossa näin aloittelijan silmin.
Toivottavasti tämä ongelma voidaan kiertää vieläkin käyttäjäystävällisemällä tavalla (automaattista tukea ei kuitenkaan mielestäni saa edes tulla).
Itse ainakin käytin osioinnissa ensin GPartedin livecd:tä, että sain edetä askel kerrallaan ajatuksen kanssa. Ja kirjoittajallahan tuntui olevan tässä kohdin aivan kauhea kiire. Niinpä niin kiire hidastaa.
Heh heh linux tuntuu hitaalta, kun äijä imuttelee levykuvaa windowsilla hitaan yhteyden läpi ja varmaankin ilman latausmanageria.
-
Jutun ensivaikutelma oli minullakin hieman negatiivinen, mutta ehkäpä loppuen lopuksi viesti oli se, että asentaminen ei ole vaikeaa, kun tietää mitä tekee. Juuri tämän vuoksi tarvitaan suomenkielistä dokumentaatiota enemmän. Jos jutun kirjoittaja olisi etukäteen tutustunut esimerkiksi tämän sivuston asennusoppaaseen, niin ongelmat olisivat jääneet paljon vähemmälle. Oleellinen kysymys onkin, että miten saada uusi käyttäjä edes puoleksi tunniksi tutustumaan ohjeisiin. Lukemalla suomenkielinen asennusopas ja tutustumalla Ubuntu tutuksi -wikikirjaan (edes FAQ-osioon (http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/FAQ)) tulisi moni asia selkeämmäksi.
Mielestäni ongelmallisimmat kohdat uudelle käyttäjälle ovatkin asentamisessa levytilan osiointi sekä ohjelmapakettivarastojen idean ymmärtäminen. Melkein jokainen uusi käyttäjä yrittää asentaa ohjelmia Windows-tyyliin hakemalla hakemalla ohjelmapaketin kotisivuilta jonkun asennustiedoston. Sitten sitä ihmetellään, että onpas ohjelmien asentaminen vaikeaa!
-
Mielestäni ongelmallisimmat kohdat uudelle käyttäjälle ovatkin asentamisessa levytilan osiointi sekä ohjelmapakettivarastojen idean ymmärtäminen. Melkein jokainen uusi käyttäjä yrittää asentaa ohjelmia Windows-tyyliin hakemalla hakemalla ohjelmapaketin kotisivuilta jonkun asennustiedoston. Sitten sitä ihmetellään, että onpas ohjelmien asentaminen vaikeaa!
Kyllä Mikko puhuu asiaa. Itse asensin ubuntun liki linux-ummikkona, enkä kyllä voi sanoa homman olleen vaikean. Minulla asennus onnistui "heittämällä" imuroidun asennus cd:n ja asennusohjeiden avulla (Breezy). Päivitys Dapperiin suoraan netistä onnistui myös ilman ongelmia. Ainoa päätä kynsityttänyt asia oli aluksi juuri tuo ohjelmien asennus kun yritin sitä ensin wintoosatyyliin, mutta kun eka yrityksen jälkeen tutustuin sitten oppaisiin ja tähän foorumiin niin homma on nyt hanskassa. MInulla kun on tällainen perus pc ilman mitään eksoottista rautaa niin kaikki laitteet on löytyneet lennossa ilman murheita.
Siitä hesarin jutusta tuli minulla mieleen, että onkohan kirjoittajalla ainakin kielen kärki hieman poskella ;D
-
En kyllä lähtisi liikaa kehumaan vieläkään Linuxin asentamisen helppoutta. Edellämainitut levyosiointi-ongelmat ja pakettienhallinta ovat todellakin isoja kysymysmerkkejä aloittelijoille. Vaikka olen Debianin asentanut jo kolmesti, Ubuntun kahdesti, Susen kerran, Slackwaren kerran, Red Hatin kerran ja Gentoon kerran, joudun joka kerta kokeneempanakin käyttäjänä (ja ohjelmistosuunnittelijana!) lukemaan asennuksen kuvaukset ja ohjeet tarkkaan, sekä miettimään mitä asiat tarkoittavat. Toisaalta Windows-asennuksen helppous on yliarvostettua, sillä harva keskivertokäyttäjä osaisi asentaa Windowsia Windowsin rinnalle. Windowsin asennuksesta löytyykin hieno "tee uusi asennus(ja poista entinen)" logiikka. Kyllä se linuxikin asentuisi helposti tyhjälle kovolle. Levyosionti on edelleen windowsin puolellakin pieni ongelma.
Myönnettäköön että MD5-checksumit ovat selvää kauraa Unix-käyttäjille, mutta totta puhuakseni en edes tiedä kuinka tuon checksumin tarkistaisi nopeasti ja helposti shellistä, ja vielä vähemmän ymmärsin Checksumin päälle kolme vuotta sitten, vaikka Windowsin käyttäjänä voisin hyvillä mielin kutsua itseäni tehokäyttäjäksi. Asennus tarvitsisi ilman muuta erillisen "advanced" tai "troubleshooting" napin, jonka alta löytyisi esim. ohjeet checksumin tarkistamisesta. Ei peruskäyttäjä tarvitse tällaista opastusta. Jos asennus menee pieleen, ei ole väliä varoittiko asennusohjelma checksumin tarkistamisesta, koska peruskäyttäjä ei joko ymmärrä mitä tämä tarkoittaa, tai ei välitä. Mystiset termit pelottavat.
Sama koskee eri prosessorikantojen pakettien nimeämistä. i386 ja amd64 paketit kuulostavat ammattilaisen korvaan suht. järkeviltä, mutta mikä ihmeen 386? Eihän kukaan ole x86 prosessorikannoista puhunu esim. Mikrobitissä tai Tietokone-lehdessä enää aikoihin. Nykyään puhuntaan "Pentiumeista" ja "AMD 64:stä". i386 on todella mystinen nimitys sinänsä. En tiedä mikä on esteenä sille että asennusohjelma tunnistaisi raudan automaattisesti ja lataisi esim. netistä suoraan sopivat paketit konekannan mukaan? Tai olisiko näiden eri pakettien sisällyttäminen asennus-CD:lle täysin mahdoton ajatus, jos vaikka karsittaisiin käännettyjen perussoftien määrää?
Buffer error virheilmoitus oli varsin hyvä esimerkki "turhista" virheilmoituksista käyttäjän kannalta. Tällaisia ilmoituksia pitäisi päästä helposti ja nopeasti katselemaan tarvittaessa, mutta mikäli ohjelma jatkaa pyörimistä ongelmitta niin kenties asiasta ei tarvitsisi käyttäjälle ilmoittaa, tai kenties virheistä voisi ilmoittaa näkyvästi vasta ohjelman latauduttua (esim. "Ohjelmaa käynnistäessä tapahtui x virhettä, jotka saattavat vaikuttaa ohjelman toimintaan. Lisätietoa(linkki)".
Lisäksi linuxin mukana saa edelleen ison nipun bugeja ja koodaajien kirjoittamia "ominaisuuksia". Itse en esimerkiksi ymmärrä edelleenkään miksi CD-asemani ei aukea nappia painamalla? Shellissä "eject" -komento kyllä sylkäisee kelkan ulos. Voin vain kuvitella ensimmäisen ajatuksen kun tuo ongelma tulee vastaan: "Linux rikkoi CD-asemani". Uudelleen käynnistelyä, jossain vaiheessa konetta bootatessa käyttäjä huomaakin että ennen kernelin lataamista CD-aseman nappi toimii, jonka seurauksena ajatus muuttuukin : "Eikö Linux ei osaakaan toimia tuon mun CD-aseman kanssa. Onpa huono".
Jaban net.nytin perusteella linux-asentajia oli assyilla aika paljon tänä vuonna, valtaosa löi koneeseen ubuntua, ja tuloksena oli kirjava määrä ongelmia pienistä näppäinmäppäysten säätämisestä suurempiin lukittautumisongelmiin. Wlanien kanssa oli ilmeisesti myös jonkin verran säätöä.
Parempaan suuntaan mennään, mutta vielä olisi parannettavaa.
-
Linuxin asentaminenhan on aika helppoa. Mutta jos aikoo osioida Linuxin Windowssin rinnalle, niin... Ehkäpä asennukseen pitäisi laittaa "Pienennä Windows osiota ja tee tilaa Linuxille" valinta. Asennuksen jälkeen voisi tulla jonkinlainen wizard "Haluatko multimediatuen blabla?". Sitten siihen pari tutoriaalia.
Tietääkö muuten kukaan, miten Ubuntun kehitykseen voi vaikuttaa? (Sininen taustakuva, täältä tullaan! :)
-
Meitsin windows levyn tiedostot olivat levyllä hujanhajan ensimmäisen kerran kun yritin osiointia. Eipä sinä muuta pitänyt tehdä kuin mennä windowsiin eheyttäämään levy. Mielestän noihin asennusohjeisiin pitäisi laittaa ainakin huomautus levyn eheytyksestä, jos kädestä pitäen neuvotaan cd:kin poltto.
-
On muuten äitinikin DI eikä varmasti osaisi asentaa nykyisillä taidoillaan kahta käyttöjärjestelmää (vaikkapa windows ja Linux) vaikka DI onkin.
-
En ole hirveästi noita osioita pienennellyt, mutta minusta ainakin ntfsprogs -ohjelmiston pienennystyökalu osasi itse siirtää ne tiedostot. Aikaa siinä kyllä meni aika paljon.
-
Onhan se osiointi winkkuihmiselle kova juttu. Winkkuhan ei turhia kysele, vaan ottaa koko levyn ihan mieluusti kokonaan itselleen.
-
En ole DI ja hesareitakin olen jakanut elämässäni 15.v kunnes tajusin mitä teen! Kuitenkin ubuntun asentaminen sujui minulta yhtä helposti kuin paidan päälle kiskominen.Partitioin kiintolevyn vanhassa pentium II.ssa ja siinä pyörii rinnakkain 2000 professional ja ubuntu 5.10.Uppa toimii hienosti,mutta windowsin kanssa on hieman ongelmia,sillä sen kanssa menee tunti käynnistyessä.Täytyyhän aidon microsoft tuotteen ladata ensin kaikki virukset,troijalaiset,spyware ohjelmat,sekä virusturvan?! Nyt olen tajunnut.Mitä teen windowsilla enää ikinä,koskaan,missään..,mitään?
-
Toi juttuhan on kirjoitettu vain pelottelemaan keskiverto Windows-käyttäjää.
Jos heti ingressissä "Linuxin asennus oli viedä hermot insinööriltäkin", niin kuinka moni sunnuntaikäyttäjä uskaltaa alkaa kokeilla moista omin päin? Lisäksi tekstistä ei lopulta saa juurikaan käytännön apua, mikäli ummikko mielisi Ubuntun koneelleen asentaa. Artikkeli on täynnä turhia kuvauksia DI:n kukkamaljakoiden pesusta ja palstatilaa tuhlataan kopioimalla satunnaisia virheilmotuksia, jotka ymmärtämättömälle lukijalle näyttävät luotaantyöntävältä heprealta.
En myöskään ymmärtänyt, miksi usb-kiintolevyn hinta pitää mainita artikkelissa. Tottakai varmuuskopiot on järkevä ottaa, Windowsia käytettäessä jo paljon aiemmin kuin vasta silloin, kun aletaan Linuxia asentaa.
"Apua. Luulin, että minusta on nörttiä tähän hommaan." Joopa joo, hyvä Hesari.
-
Tossa Winukan asennus kohdassa repesin,jotain "naps,naps ja puoleksi tunniksi sohvalle tollöö kahtomaan".
Unohtu mainita ne mukavat ajuri,virusturva,aktivointi(joka ottaa joka kerta sanoin kuvailettomasti päähän,kun sinne soittelee) mitä vielä päivitykset joissa "saattaa" vierähtää vähän enemmen kuin puol tuntia.
-
En myöskään ymmärtänyt, miksi usb-kiintolevyn hinta pitää mainita artikkelissa. Tottakai varmuuskopiot on järkevä ottaa, Windowsia käytettäessä jo paljon aiemmin kuin vasta silloin, kun aletaan Linuxia asentaa.
Kunnon paketillinen DVD-levyjä tulisi ehkäpä hieman halvemmaksi ;) Jos jaksaa siis odotella polttoa ja tarkistaa tiedot lopuksi levyltä.
-
En myöskään ymmärtänyt, miksi usb-kiintolevyn hinta pitää mainita artikkelissa. Tottakai varmuuskopiot on järkevä ottaa, Windowsia käytettäessä jo paljon aiemmin kuin vasta silloin, kun aletaan Linuxia asentaa.
Kunnon paketillinen DVD-levyjä tulisi ehkäpä hieman halvemmaksi ;) Jos jaksaa siis odotella polttoa ja tarkistaa tiedot lopuksi levyltä.
Musta toi hinta on tossa vaan viestittämässä lukijalle, ettei se Linux ihan ilmainen olekaan, vaikka niin yritetään kovasti väittää. Niin hidas asentaakin ja Windowskin pyörii uudelleenasennuksen jälkeen nopeammin. Oi voi.