Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Asmo Koskinen - 31.12.11 - klo:14.30
-
Jahka tuo tulee online-myyntiin, niin pitää hankkia. LTSP (Model B) - Hmm, kristallipallo vaikuttaa vähän sumealta vielä...?
http://www.raspberrypi.org/faqs
http://www.raspberrypi.org/forum/general-discussion/r-pi-as-a-thin-client-using-ltsp
"Dom just sent me this video: he’s successfully brought up the beta board he’s working on, and things are looking great."
http://www.raspberrypi.org/archives/431
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Tuolle keksitään varmaan aika monenlaisia käyttökohteita. Mitenkähän nopea/ tehokas tuo CPU (broadcom BCM 2835) on verrattuna näihin tutumpiin pc-koneiden suorittimiin ?
-
Mielenkiintoista ... kertokaa kun keksitte mistä tuollaisen saa hankittua.
-
Rasperry Pi pitäisi tulla pian myyntiin. Tällä hetkellä on kymmenen beta alustaa myynnisssä: http://www.ebay.co.uk/sch/raspberry_pi/m.html?_nkw=&_armrs=1&_from=&_ipg=25&_trksid=p3686 (http://www.ebay.co.uk/sch/raspberry_pi/m.html?_nkw=&_armrs=1&_from=&_ipg=25&_trksid=p3686)
Aika suolainen hinta, mutta keräily harvinaisuus. Pitää kyllä hommata kun tuonne rasperry pi sivuille ilmestyy myyntiin tuo laite. Olisi kiva päästä asentamaan tuohon Debianin ARM-arkkitehtuurista jakelua.
-
Tällaiset koneet tuli myös myyntiin, onkohan näillä suomessa maahantuojaa / edustajaa?
https://en.wikipedia.org/wiki/Raspberry_pi
Varsin kivalta vaikuttaa varsinkin pro-säätäjille, normit niitä tuskin ostavat. Tuolla saa tehtyä kuitenkin monenlaista verkkopalvelua ja integraatiota muihin järjestelmiin.
Ainakin hinta ja virrankulutus on kohdallaan. Tuollaista etsiskelinkin täällä, ennen kuin siirryin itse konesaleissa hostattuihin virtuaalipalvelimiin. Jos olisi aikaa, virittely olisi varmasti mukavaa. Voisi tehdä oman kotiserverin, jolle turvalliset yhteydet ja hoitaa viestinnän sen kautta. Ilman että iso G ja FB jne vakoilevat.
-
Ei varmaan Suomessa ole vielä maahantuojaa.
Harmi kun tuota ei voi vielä ostaa edes noiden omilta sivuilta.
Aloittavat tekemisen vissiin vasta tässä kuussa, eli veikkaisin että pari kuukautta voi mennä...
Mielenkiintoinen laite ja todellakin hinta olisi kohdallaan.
Tuossa B-versiossahan olisi wlanikin...
-
Yhdistin aiheet.
-
Uusia uutisia.
http://www.raspberrypi.org/archives/615
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Tällaisen voisi melkein itsekkin tilailla.
Kunhan nyt joskus saisivat myyntiin nuo.
-
Tällaisen voisi melkein itsekkin tilailla.
Kunhan nyt joskus saisivat myyntiin nuo.
Kannattaa kuunnella mitä katastrofaalisia vikoja ensimmäisessä erässä on. Tunnetusti joskus tuotannon laatu on ollut täysin ala-arvoista. Toivotaan ettei tällä keralla käy niin.
-
Anteeksi jos tällainen keskustelu jo on. Rasberry pii on siis halpa (25usd) heikkotehoinen tietokone, joka liitetään televisioon. Se pyörittää linuxia. Erittäin hyvä laite esimerkiksi htpc ratkaisuihin. Tämähän ei ihan vielä ole markkinoilla mutta kun tulee niin voisin tilata, siijen asti mennään wiillä.
Mitä.ajatuksia muilla tästä?
rasberry.org
-
Tuo sun rasperry.org ei taida mennä oikeaan osoitteeseen.
Tarkoititko tätä? http://www.raspberrypi.org/ (http://www.raspberrypi.org/)
-
"Getting ready for launch: first root filesystem available for download"
http://www.raspberrypi.org/archives/645
"Raspberry Pi Tutorials"
http://www.youtube.com/user/RaspberryPiTutorials
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Joko niitä pian saa?
http://www.raspberrypi.org/archives/676
Entä PXE-tuki? Onko sellaista ARM-ympäristössä?
Saako sitä ajettua 'Fat Client'-päätteenä LTSP-ympäristössä?
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
http://www.raspberrypi.org/archives/676
Jännittävää :-P
http://www.raspberrypi.org/archives/696
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
(http://dmkenr5gtnd8f.cloudfront.net/wp-content/uploads/2012/02/jonas_butz_QRcode.png)
-
Entä PXE-tuki? Onko sellaista ARM-ympäristössä?
Ilmeisesti näissä ei ole PXE-tukea.
-
PXE taitaa olla jokseenkin x86-maailman juttuja, mutta kyllä käsittääkseni esimerkiksi ARM-laitteistoissa yleinen u-boot -käynnistyslataaja osaa hakea linuxin ja initramfs:n verkosta. Initramfs:n taas voi rakentaa niin että myös juuritiedostojärjestelmä saadaan liitettyä suoraan verkosta.
-
Jännittävää :-P
Nyt jänskättää oikein tosissaan. Kello soimaan ja Visa odottamaan pöydän reunalle ;-)
(http://dl.dropbox.com/u/63303907/Eben.jpg)
"0600h GMT on Wednesday 29 February 2012"
http://www.raspberrypi.org/archives/716
"What time zone is Finland Time in?
Finland Time is in the Eastern European Time Zone. Eastern European Standard Time (EET) is 2 hours ahead of Greenwich Mean Time (GMT+2)."
http://wwp.greenwichmeantime.com/time-zone/europe/european-union/finland/time/
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Olethan jo rekisteröitynyt Rasperry pi:n verkkokauppaan http://www.raspberrypi.com/ ?
-
Tunnelma tiivistyy 8)
"Down for Maintenance
This store is currently unavailable. Please visit our main website at www.raspberrypi.org."
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Tunnelma tiivistyy 8)
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
Toivotonta puuhaa :P
"We've temporarily changed to a static site, while we're experiencing a very high level of traffic for the launch of the Raspberry Pi. The full site will return once traffic levels have subsided, hopefully later on today."
Ystävällisin Asmo Koskinen.
-
RasberryPi@Twitter:
So we appear to have completely broken RS and Farnell's websites. Keep trying; that redirect should be moved *at some point*.
;D
-
RasberryPi@Twitter klo. 8.28
We believe Farnell has sold out already. Blimey.
-
RasberryPi@Twitter klo. 8.28
We believe Farnell has sold out already. Blimey.
Katsotaan, mihin hintaan nuo pulpahtavat eBayhin.
Ystävällsin terveisin Asmo Koskinen.
-
Tulipahan aamulla yritettyä - tosin laihoin tuloksin. Eipä ollut käytännössä minkäänlaisia mahdollisuuksia onnistua. Seuraavasta erästä sitten ;).
Minkäslaisia käyttötarkoituksia/virityksiä/projekteja olette tälle jo keksineet? Aiotteko hankkia A- vai B-mallin, vaiko kenties molemmat?
-
Olethan jo rekisteröitynyt Rasperry pi:n verkkokauppaan http://www.raspberrypi.com/ ?
Ei toimi, kuulemma isommatkin verkkokaupat on tänään olleet kumossa tuon suosion takia.
Niitä jakelee myös: Premier Farnell ja RS Components.
Molemmilla on edustus Suomessa ja molempien sivut ovat tänään olleet kumossa. ;)
Edit: Huhujen mukaan porukka on saanut tilattua noita jo Suomeen. Joskin toimitukset on viikolla 16...
-
Kaikki meni, mutta laitoin kiinnostukseni tiedoksi (fi.farnell.com).
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Vapaata muistia tuossa on niukanoloisesti (128 M), se toinen 128 M menee grafiikkamuistiksi vakiona.
https://en.wikipedia.org/wiki/Raspberry_pi (https://en.wikipedia.org/wiki/Raspberry_pi)
-
Vimpainta odotellessa.
http://www.youtube.com/watch?v=6BbufUp_HNs
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
PXE taitaa olla jokseenkin x86-maailman juttuja, mutta kyllä käsittääkseni esimerkiksi ARM-laitteistoissa yleinen u-boot -käynnistyslataaja osaa hakea linuxin ja initramfs:n verkosta. Initramfs:n taas voi rakentaa niin että myös juuritiedostojärjestelmä saadaan liitettyä suoraan verkosta.
Debian LTSP voisi toimia.
http://wiki.debian.org/DebianEdu/LTSPArm
Debian LTSP-ohjeessa on eri vimpain: Efika MX.
http://www.kameli.net/marq/?p=533
http://en.wikipedia.org/wiki/Efika#Efika_MX
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Tässä mukava vertailu.
"A few things separate the CuBox from the Raspberry Pi and Allwinner machines. The first is that it’s more than $100 more expensive. But also unlike the other two, the CuBox comes in a box with a power supply and a 2GB microSD card (preloaded with Ubuntu), and perhaps above all, they’re already shipping."
http://opensource.com/life/12/1/linux-hardware-race-tiniest-and-cheapest-15-cheap
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Noissa kilpailijoissa olisi tehoa 3x (Alwinner A10) ja muistiakin saa enemmän mutta hintakin tietty korkeampi. Mielenkiintoista kuulla sitten kun joku on testaillut noita.
Edit: Tuolla ylempänä olikin "kameli" -linkki jossa vastaavan tehoinen ARM Cortex A8 käytössä. Tuokin vielä hitaan puoleinen peli. Kaikki riippuu tietysti siitä mihin noita soveltaa, sovelluksia mihin nuo olisivat aivan riittäviä on paljon ja tehon kulutus esimerkiksi on todella minimaalinen.
Tässä myös toinen hieman pessimistisempi arvio:
http://www.kameli.net/marq/?p=1208 (http://www.kameli.net/marq/?p=1208)
-
Noissa kilpailijoissa olisi tehoa 3x (Alwinner A10) ja muistiakin saa enemmän mutta hintakin tietty korkeampi. Mielenkiintoista kuulla sitten kun joku on testaillut noita.
"After reinstall of that package, everything worked, including playing Big Buck Bunny in FullHD with totem."
"Biggest disappointment so far is the non-mainline kernel, based on old 2.6.32.9. Some mainline support of Armada 510 exist, but will it work with the proprietary graphics code?"
"suihkulokki said...
Daniel, Rasberry comes with ARM11 core which means it won't run Ubuntu, or Debian ARMHF ports. Second, CuBox can be bought right now, while Rasberry is still coming to shops. Furthermore Rasberry comes with only 128MB of RAM ,limiting it's usefulness as a generic computing device. It is still an awesome embedded device thou."
http://suihkulokki.blogspot.com/2012/01/cubox.html
Tuossa tulee mukana Ubuntu 10.04 LTS, joka ytimen osalta on tuettu viisi vuotta. Joten suuria muutoksia ei ole tiedossa, mutta toisaalta, tuo hyrrää ainakin tuettuna sinne vuoteen 2015?
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Onhan näitä monenlaisia isompia laitteita, 1 G muistilla ym. mutta hintakin nousee kun tavaraa on enemmän:
http://www.globalscaletechnologies.com/t-d2plugdetails.aspx#features (http://www.globalscaletechnologies.com/t-d2plugdetails.aspx#features)
http://www.globalscaletechnologies.com/t-guruplugdetails.aspx#features (http://www.globalscaletechnologies.com/t-guruplugdetails.aspx#features)
...ja tässä tuo haluttaisiin haudata maan rakoon:
http://1wt.eu/articles/guruplug-slow-heater/ (http://1wt.eu/articles/guruplug-slow-heater/)
"...hidas kapean väylän vuoksi vaikka CPU: ssa olisi tehoa enempään ja työn laatu huono..."
-
Tällänen lankkuhan pitää laittaa tilaukseen kunhan taas tulee myyntiin.
Thinclientiksi tai vaikka mediakoneeksi.
-
Tuli Yleiselektroniikan kautta myyntiin. Lupaavat jopa ilmoittaa kun sitä oikeasti saa ... hintaa en nähnyt mainittavan.
Tässä tietoa asiasta:
http://fi.rsdelivers.com/campaigns/raspberry/pi.aspx
-
http://fi.rsdelivers.com/campaigns/raspberry/pi.aspx
Minulla on täällä vetämässä.
http://downloads.element14.com/raspberryPi1.html
RPI:lle löytyy/tulossa Debian, Fedora ja Arch Linux.
http://elinux.org/RPi_Distributions
Muuten. Niin paljon tuo arm-thin-client -konsepti kiinnostaa, että tilasin tämän; sekin tulee sitten, kun erä valmistuu. Kihinää riittää näiden ympäriltä.
http://www.solid-run.com/products/cubox
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
http://elinux.org/RPi_Distributions
Kipakkaa keskustelua:
https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+bug/848154 - ARM version not supporting V6 RaspPi
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
http://elinux.org/RPi_Distributions
Kipakkaa keskustelua:
https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+bug/848154 - ARM version not supporting V6 RaspPi
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
Ongelma varmaan korjaantuisi käyttämällä yhteensopivaa distroa, jos Ubuntu ei kykene sitä tarjoamaan.
http://www.raspberrypi.org/downloads (http://www.raspberrypi.org/downloads)
-
Muuten. Niin paljon tuo arm-thin-client -konsepti kiinnostaa, että tilasin tämän; sekin tulee sitten, kun erä valmistuu. Kihinää riittää näiden ympäriltä.
http://www.solid-run.com/products/cubox
Jee.
"Dear Asmo Koskinen
We have shipped your CuBox order to you.
The shipment was made with Postal Service Priority Mail.
[--]
We really appreciate your patience and we hope that you will enjoy CuBox.
Thank you,
SolidRun team"
Tule ihastelemaan vimpainta LTSP5 Työpaja 2012 -päivään ;-)
http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Ty%C3%B6paja_2012
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Eilen laitoin tilaukseen kun tuli mailia.
Dear Marko,
Great news!
You can now order your Raspberry Pi by clicking on the link below. Thanks for staying patient with us.
Olin siis ilmottanu kiinnostukseni Farnellin sivuilla ja sieltä ilmottelivat. Tosin yhen laitteen pysty vain tilata.
-
Eilen laitoin tilaukseen kun tuli mailia.
Itsekin tuli tilattua moinen härpäke tuolta Farnellin kautta. En tosin tiedä vielä mitä sillä teen, mutta eiköhän sille jotain käyttöä aina keksi ;)
-
Tom's Hardware uutisoi Raspberryn selvinneen viranomaistesteistä niin pitkälle, että on saanut CE ja FCC hyväksynnät. Testit tosin vielä jatkuvat:
"Kehittäjien mukaan testaukseen kuului muun muassa testausta staattisen sähkön purkauksien varalta, jossa selvisi, että laitetta on turvallista hieroa kissaa vasten. "
Ihmettelen tosin, kuka hankkii Raspiksen kissanharjaamiseen? ;D
-
CE testi !! ??? hömppää...
CE on valmistajan vakuutus, että laite täyttää eurooppalaiset vaatimukset.
http://fi.wikipedia.org/wiki/CE-merkint%C3%A4 (http://fi.wikipedia.org/wiki/CE-merkint%C3%A4)
-
Ihmettelen tosin, kuka hankkii Raspiksen kissanharjaamiseen? ;D
Kissa hieroo 99,998 %;n todennäköisyydellä itse itseään laitetta vasten, siihen ei ihmistä tarvita. Järkevä vaatimus kuluttajatuotteelle. Koteloidun laitteen pitäisi sitten kestää myös kissan hampaat ja takaa-ajo pitkin parkettia.
-
En väitä itse juuri ymmärtäväni onko CE ja FCC -merkinnät billshuttia vai ei, mutta esimerkiksi jälleenmyyjät näköjään katsovat sen tarpeelliseksi, ja jonkinlaisia testejä on myös tehty.
Tai sitten IT-viikkokin kirjoittaa biishuttia:
Erikoinen brittiläinen tietokonehanke Raspberry PI saavutti tärkeän virstanpylvään. 35 dollarin tietokone selvisi kunnialla säteilytesteistä ja saa CE-hyväksynnän. Sellainen vaaditaan tyypillisesti muun muassa sähkölaitteilta ennen niiden myyntiä Euroopan unionissa.
Testituloksen perusteella Raspberry PI:hin ei tarvitse tehdä mitään rautamuutoksia. Hankkeen mukaan CE-leima vaatii vielä runsaasti paperitöitä, jotka jälleenmyyjien RS Componentsin ja element14/Premier Farnellin pitää myös tarkistaa.
Maaliskuun lopussa kävi ilmi, että jälleenmyyjät olivat kieltäytyneet myymästä laitetta CE-leiman puuttumisen vuoksi.
-
IT-viikko antaa ymmärtää että laite tarvitsisi EU hyväksynnän. Näinhän ei ole ollut enää vuosikymmeneen kun pakolliset ennakkotarkastukset poistuivat.
CE-merkillä valmistaja vakuuttaa laitteen täyttävän EU vaatimukset. Tavallisesti valmistaja tekee/teettää tarvittavat mittaukset ja laittaa CE tarran laitteeseen. Laitetta ei voi myydä EU alueella jos se ei täytä vaatimuksia.
Raspberryn kohdalla oli ajateltu että kortti ei ole valmis tuote ja siksi ei tarvitse CE-merkkiä. Näin on kai ollut monien vastaavien piirikorttien osalta (esim. Arduinot ja vastaavat pikku kortit).
Minusta oli yllättävää että RPi selvisi testeistä ilman muutoksia jos sitä ei ollut suunniteltu testit mielessä.
Koska RPi myydään ilman koteloa ja mittauksetkin luultavasti tehtiin ilman koteloa, niin radiotaajuiset häiriöt pääsevät vapaasti etenemään.
-
Raspberryn kohdalla oli ajateltu että kortti ei ole valmis tuote ja siksi ei tarvitse CE-merkkiä. Näin on kai ollut monien vastaavien piirikorttien osalta (esim. Arduinot ja vastaavat pikku kortit).
Ainakin Unossani on kyllä CE-merkintä (ja FCC).
-
Mun Duemilanovessa ei ole CE-merkkiä. Se taitaa tulla suoraan kaukoidästä.
Ehkä EUssa tehty on CE-merkillä?
Kuitenkin RPi sivulla sanottiin että RPi ei uskottu tarvitsevan CE-merkkiä
sen perusteella että näin on vastaavissa korteissa ennen menetelty.
Tämä väärä oletus olisi voinut aiheuttaa ikäviä kustannuksia ja viivettä jos kortin
piirilevyä olisi pitänyt muuttaa. Onneksi meni kuitenkin läpi (?).
Laitoin tilauksen sisälle mutta toimitusajasta ei mitään tietoa.
-
Tuosta CE-merkistä sen verran... Merkki tosiaan on valmistajan vakuutus, että laite on säännösten mukainen, mutta...
Ainakin silloin kun kyseessä on sähkö tai mekaaninen laite tarvitaan ulkopuolisen tahon tarkastus ennen kuin moinen merkki voidaan laitteeseen laittamaan. Siitä en ole varma mitä vaatimuksia tältä tarkastajalta vaaditaan, mutta yleensä se taidetaan teettää sellaisiin tarkastuksiin erikoistuneessa yrityksessä. Ja käsittääkseni kaikille sähkölaitteille tehdään staattisen sähkön kesto testi. Yleensä sellaisella "pistoolilla" mikä kykenee sen tuottamaan ja sen tasoa voidaan säätää.
Ja CE merkki täytyy löytyä myös tuonti tuotteista, mutta ei yksityis henkilöiden omaan käyttöön tuomista (poikkeuksia tosin on autot ja muut "luvan varaiset"), eli dx:ltä tilatusta värkistä sitä ei löydy, jos ei satu ole niin tarkka kopio että sekin on kopioitu ;) ja sitten on vielä liuta tuotteita mitkä eivät sitä vaadi. esim jokin yksittäinen electroniikka komponentti jne...
monimutkainen juttu tuo merkki, mutta höpinän idea oli että ei sitä merkkiä ihan vain piirretä kylkeen.
Edellinen hölynpöly oli ihan minun omasta huonosta muistista, kun kerran olen joutunut tilanteeseen missä jouduttiin tarkistamaan tarvitaanko laitteelle CE-merkki. Tällöin viisaammat kertoilivat tälläisiä (joten voin olla väärässä tai muistaa väärin).Tosin merkkiä ei tarvittu, kun laite ei ollut myynti artikkeli vaan omaan käyttöön. Testit sille tehtiin silti.
-
CE merkki on tavallaan leimavero, se pitää maksaa joistakin laitteista koska EU haluaa omaa rahaa mitä se voisi tuhlata omille etujärjestöillensä.
-
Nuo elektroniikka- ja tietoliikennelaitteiden EU vaatimukset edellyttävät sellaisia mittaushuoneita ja -kalustoa että niitä ei voi hankkia kuin isot firmat. Tavallisesti mittaukset teetetään alan erikoisfirmoissa (esim. Fimko). Käsittääkseni on kuitenkin sallittua että valmistaja tekee mittaukset itse jos osaaminen siihen riittää.
Radiotaajuushäiriöistä mitataan suora säteilytaso 1 GHz saakka ja johtuvat häiriöt laitteen kaapeleista 30 MHz saakka. Lisäksi on noita ESD ja turvallisuustestejä.
Kyllä näille vaatimuksille on tekniset syyt; pahasti häiriöitä tuottava laite voi häiritä muita lähellä olevia laitteita.
-
Veikkaan, että tuollaisessa laitteessa riittää CE-tarraan juhlallinen vakuutus ja tarvittavat dokumentit.
http://ec.europa.eu/finland/news/press/101/10779_fi.htm
Ja jos valmistajan omatuntoa soimaa, voi vähän mittailla tai mittauttaa.
-
En usko että RPi projektin vastaavat lähtevät tuollaiseen "paperihyväksyntään" vaan veivät kortin asianmukaiseen testifirmaan mitattavaksi. Siellä käytetään vakiomittausjärjestelyä eivätkö ne voi tinkiä siitä kenenkään valmistajan hyväksi tai firman hommat voi loppua siihen.
Ei niin kiva homma kun ajattelee RPi ei-kaupallista luonnetta mutta näin on määräykset. Siinä se raja oli kun joku alan viranomainen päätti että RPi tarvii CE-merkin.
Mutta jos testi meni läpi niin eihän tuossa sitten ole ongelmaa.
-
Suurin osa varmaan jo tietääkin, että CE hyväksyntä on saatu, mutta varmuuden vuoksi
http://www.hardware.fi/uutiset/artikkeli.cfm/2012/04/10/raspberry_pi_sai_viranomaisten_hyvaksynnan (http://www.hardware.fi/uutiset/artikkeli.cfm/2012/04/10/raspberry_pi_sai_viranomaisten_hyvaksynnan)
http://www.tietokone.fi/tietokone/uutiset/19_euron_tietokone_tuli_vihdoin_myyntiin (http://www.tietokone.fi/tietokone/uutiset/19_euron_tietokone_tuli_vihdoin_myyntiin)
Nyt olisin kovin utelias kuulemaan onko joku jo saanut oman RPI:n postista?
Itse odottelen kovasti käyttäjien ensi kommentteja.
-
Tietääkö joku mitä RPi maksaa suomessa?
Senhän voi tilata ainakin kahdelta suomalaiselta tiomittajalta
Farnel >> http://fi.farnell.com/ (http://fi.farnell.com/) ja
RS Components >> http://fi.rsdelivers.com/ (http://fi.rsdelivers.com/)
Kumpikaan ei ilmoita tuotteelle mitään hintaa.
Lomake löytyy kummaltakin, että tilaa, mutta hintaa ei mainita.
Eli mikä on kokonaishinta.
Joskus on yllättnyt tuon RS tapa jättää osa toimituskuluista ilmottmatta sivuillaan.
-
Tutkimatta tarkemmin asiaa, kaksi USB-liitintä voi olla hyödyllinen ominaisuus (näppäimistö/hiiri) ?
-
Tutkimatta tarkemmin asiaa, kaksi USB-liitintä voi olla hyödyllinen ominaisuus (näppäimistö/hiiri) ?
Totta puhut!
Näppiksen ja hiiren saa samann porttiin langattoman.
Toiseen porttiin sitten vaikka ulkoinen levy, jos ei halua USB- hubia käyttää
Ps. Tuohon A- malliin on taidettu muuten lisätä muistia eli molemmissa malleissa taitaa olla se 256Mb muistia
-
Onko vielä saatu piitä tulille? Mulle tuli juuri, mutta taitaa vierähtää hetkinen ennen kuin kerkiän säätämään.
-
Eilen saivat lähetettyä mun raspberry piin.
-
Tuota noin... Itseäkin kiinnostaisi tämä laite mutta onko siis niin, että kun tämän Raspberry Pi:n tilaa, tilauksessa on tämä piirilevy komponentteineen ilman koteloa? Jos näin on, minkälaiseen koteloon olette viritellyt omanne?
EDIT: Ilman koteloa näyttäis toimitettavan..
-
Olen odotellut Yleiselektroniikan lupaamaa ilmoitusta, että näitä olisi saatavana ... ei ole vielä tullut.
-
Tuota noin... Itseäkin kiinnostaisi tämä laite mutta onko siis niin, että kun tämän Raspberry Pi:n tilaa, tilauksessa on tämä piirilevy komponentteineen ilman koteloa? Jos näin on, minkälaiseen koteloon olette viritellyt omanne?
EDIT: Ilman koteloa näyttäis toimitettavan..
Ilman koteloapa hyvinkin. Testaillessa tämä ei kauheasti haittaa.
Kotelon tuoma lisäpaino kyllä auttaisi hieman siihen, että tuommoinen pieni ja kevyt vekotin meinaa olla kovasti siihen liitettyjen johtojen liikuteltavissa. Varsinkin näyttökaapeli voi herkästi olla sen verran jäykkä ja painava että sen matkassa heiluu koko härdelli. Tämän takia sitten asioiden asettelu pöydälle voi olla työlästä.
-
Huuto.netissä on ollut kyseistä mallia myynnissä muutamia kappaleita, kannattaa sieltäkin päivystää jos ei ulkomailta halua ostaa :)
-
Eilen saivat lähetettyä mun raspberry piin.
Tänään näytti laite tulleen kotio. Ei muuta kuin testailemaan
-
Jahka tuo tulee online-myyntiin, niin pitää hankkia. LTSP (Model B) - Hmm, kristallipallo vaikuttaa vähän sumealta vielä...?
Kävin tänään hakemassa postista, tilattu näköjään 31.3. Lohdutuspalkintona 'Element 14' T-paita. Kuva ohessa. Jaa-a, mitähän sillä tekee 8)
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Raspberrylle tulossa rankasti optimoitu Debian-viritelmä:
http://www.raspberrypi.org/archives/tag/raspbian
Pitäisi nopeuttaa asioita mukavasti :)
-
Sain postissa viikko, pari sitten. Muutamasta nettikaupasta etsin sopivaa poweria,
tuo mikro-USB taitaa olla harvinainen. Piti sitten puukkoa käyttää ja rustata tilapäinen viritys.
Lisäksi oli sellainen juttu että 5 V jännite oli kortin nastoissa enää 4,25 V. Syynä oli häviö USB kaapelissa, se ei taida olla suunniteltu 600 mA siirtämiseen. Piti kääntää powerin lähtö 6 V:iin.
Laitoin kortin hoitelemaan parin Arduinon ohjauksen, aikaisemmin käytin normaalikokoista tietsikkaa.
-
Sain postissa viikko, pari sitten. Muutamasta nettikaupasta etsin sopivaa poweria,
tuo mikro-USB taitaa olla harvinainen. Piti sitten puukkoa käyttää ja rustata tilapäinen viritys.
Samsungin kännykkä käyttää sellaista. 5V/700mA.
Kirjoittavat tuolla, että pitäisi olla 5v/1000mA, jos laittaa kaikkiin väyliin tavaraa. Minulla on vain tuo 5V/700mA (2 kpl), joten sillä mennään. SD-korttikin pitää näköjään hankkia.
"The PSU may not deliver enough power. Although the maximum power requirement is said to be 700mA, that is with no peripherals connected (USB, Ethernet etc), so a 1000mA PSU should be regarded as a minimum. This allows some leeway in case the power supply cannot deliver its full power without the voltage dropping. "
http://elinux.org/RPi_Hardware#Power_Supply_Problems
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Sain postissa viikko, pari sitten. Muutamasta nettikaupasta etsin sopivaa poweria,
tuo mikro-USB taitaa olla harvinainen. Piti sitten puukkoa käyttää ja rustata tilapäinen viritys.
Samsungin kännykkä käyttää sellaista. 5V/700mA.
Kirjoittavat tuolla, että pitäisi olla 5v/1000mA, jos laittaa kaikkiin väyliin tavaraa. Minulla on vain tuo 5V/700mA (2 kpl), joten sillä mennään. SD-korttikin pitää näköjään hankkia.
Eikös Noksulta löydy 1200 mA ja 5 V:n muuntajaa. Itse taidan olla sellaisen onnellinen omistaja, mutta hävitin muuntajan tekstin kun laitoin tarran sen päälle ja liuottimella poistettuani liimat poistui myös teksti.
(N900 laturi siis)
Jos toi ei kelpaa, niin voi useimmasta Tietokoneen powerista modata sellaisen. Vihreä ja musta pinni kiinni (omalla vastuullasi) ja sitten toivoa, että punaisesta ja mustasta pinnistä saisi halutut 5 volttia.
Edit - Myös USB hubien virtalähteet kannattaa testata.
-
Miulla on Freerunnerista MiniUSB-virtalähde (5V ja 2A eli tehoa löytyy). Sopisi mainiosti, mutta on tuo Raspberry vielä hankkimatta.
Muokkaus: Faktat korjattu. Micro -> Mini
-
Jos tuntuu että Raspberry Pi:n potku loppuu kesken joissain tehtävissä, niin sitten voi vilkaista vähän järeämpää optiota: ODROID-X: Minikone (piirikortti) Androidilla (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=43098.0). Jutut siis omassa keskustelussa kun on kuitenkin eroa melkoisesti.
-
Raspberrylle tulossa rankasti optimoitu Debian-viritelmä:
http://www.raspberrypi.org/archives/tag/raspbian
Pitäisi nopeuttaa asioita mukavasti :)
Laitan tuon illalla kortille.
"Notably, it is the first official image to take full advantage of the Raspberry Pi’s floating point hardware for, amongst other things, much faster web browsing."
http://www.raspberrypi.org/archives/1605
http://www.raspberrypi.org/downloads
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Laitan tuon illalla kortille.
T'ss' t'm'... (pient' s;;t;' viel' n'ppiksen kanssa) ensimm'inen buutti... Kitjoitan t't' RaspberryPill'...
pi@raspberrypi ~ $ uname -a
Linux raspberrypi 3.1.9+ #168 PREEMPT Sat Jul 14 18:56:31 BST 2012 armv6l GNU/Linux
pi@raspberrypi ~ $
Yst'v'llisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Pari kuvaa vielä, virta riittää kyllä perusliitännöille.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Miltäs tuollaisen Raspberryn omistajana laite tuntuu? Onko käyttökokemus ja toimivuus sitä luokkaa, että voisi ajatella tuota laitetta johonkin oikeaan hyötykäyttöön vai onko nopeudeltaan sitä luokkaa, että lähinnä mukava leikkikalu? Onko tuosta "nettikoneeksi" tai htpc:ksi?
Tiedän että se kykenee molempiin ja paljon muuhunkin, siis lähinnä kysynkin, miten se käytännössä noista toiminnoista suoriutuu.
-
Miltäs tuollaisen Raspberryn omistajana laite tuntuu? Onko käyttökokemus ja toimivuus sitä luokkaa, että voisi ajatella tuota laitetta johonkin oikeaan hyötykäyttöön vai onko nopeudeltaan sitä luokkaa, että lähinnä mukava leikkikalu? Onko tuosta "nettikoneeksi" tai htpc:ksi?
Minulla on sekä CuBox ja Raspberry Pi. Kummastakin puuttuu täysi GPU-tuki (3D/FullHD/etc) - ne ovat enemmänkin mielenkiintoisia leikkikaluja palvelin/asiakas-kokeiluihin (headless). Itseäni kiinnosti, miten paljon ARM poikkeaa perinteisestä x86-arkkitehtuurista.
Jos niihin yhteisön (kummankin taustayhteisö/yritys ei sitä taida tehdä(?)) toimesta saadaan koko GPU-kapasiteetin hyödyntävä tuki, niin sitten voi kokeilla uudestaan nettikone/mediakone-käytössä. Siihen saakka 'headless'.
Minulla on yksi kone TV:ssä kiinni, siinä on Atom/NVidia ION - en ole sitäkään täysimääräisesti hyödyntänyt mediakoneena.
ARM sinänsä taitaa olla hyvin kapealla sektorilla tulevaisuutta, OLPC (aurinkokenno) ja pilvipalvelut:
http://one.laptop.org/about/specs#1.75-specs
http://arstechnica.com/information-technology/2012/07/your-very-own-arm-based-ubuntu-servers-in-the-cloud-for-free/
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Onko kukaan saanut toimimaan h.264-purkajaa Debianilla (wheezy). Jos sen vielä saisi toimintaan, niin ostokseni on täydellinen.
Tuosta virran kulutuksesta: Ostin Soneralta 9 Eurolla USB-muuntajan, joka suoltaa 1 A ja 5 V. Näyttää toi tuollakin toimivan. Tosin tarvitsee sen lisäksi USB-MicroUSB-johdon väliinsä. Niitä saa jo kuudella eurolla Radio Ja Kone Shopista .
-
Asmo (tai joku muukin?), voitko heittää linkkiä siitä mistä tämän oikeasti sait tilattua?
Yritin kysellä RS:ltä ja Suomessa (Yleiselektroniikan kautta) tätä ei myydä, "ehkä myydään sitten kun näitä oikeasti saa", ja UK:honkaan eivät ole vielä yhtään kappaletta saaneet (siis RS:lle).
-
Tollaisen löysin, mutten ole testannut toimintaa.
http://fi.farnell.com/raspberry-pi?ref=lookahead
-
Tollaisen löysin, mutten ole testannut toimintaa.
http://fi.farnell.com/raspberry-pi?ref=lookahead
Kiitos. Tuoltako muutkin ostivat?
Ilmeisesti tähän käy tavanomainen puhelimen lataukseen kelpaava USB-laturi? Niitä saa muuten alle 5 eurolla Deltacosta ja siihen hintaan tulee jo pari erilaista liitintä (mini ja micro USB). Erillisenä välikaapeli (mini tai micro) maksaa reilusti alle yhden euron Deltacossa. Hinnat ovat verottomia (ja nämä ovat kyllä jo myymäläpakattuja tuotteita). Siitä voi sitten laskeskella miten paljon 6 euron kaapelissa on katetta :)
-
Ilmeisesti tähän käy tavanomainen puhelimen lataukseen kelpaava USB-laturi?
Ohjeiden mukaan vähintään 700 ma pitäisi saada virtaa ulos, eli välttämättä ihan kaikki laturit eivät käy.
Omia latureita kun kurkin niin sieltä löytyi semmoinen mistä saa 1 A ulos ja sillä on Raspberry toiminut ihan ok.
-
Ilmeisesti tähän käy tavanomainen puhelimen lataukseen kelpaava USB-laturi?
Ohjeiden mukaan vähintään 700 ma pitäisi saada virtaa ulos, eli välttämättä ihan kaikki laturit eivät käy.
Omia latureita kun kurkin niin sieltä löytyi semmoinen mistä saa 1 A ulos ja sillä on Raspberry toiminut ihan ok.
No yep, niinpä tietysti. Tosin noissa Deltacon latureissa kaikissa luvataan 1A joten toiminevat.
-
Kiitos. Tuoltako muutkin ostivat?
Juu itse tilasin tuolta. Kaupanpäälle tuli vielä t-paitakin.
-
Asmo (tai joku muukin?), voitko heittää linkkiä siitä mistä tämän oikeasti sait tilattua?
Itse sain sen tilattua keväällä UK-linkistä. Kesti todellakin aikansa saapua. Nyt samat linkit vievät tänne:
"We are pleased to announce that we are now open to orders of Raspberry Pi.
Order today for expected delivery within 3 weeks."
http://piregistration.element14.com/raspberryPi1.html
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Melkoinen draivi päällä RPIn suhteen, nyt Android 4.0. Distroa jos jonkinlaista pukkaa.
"Naren has been working on a port of Android 4.0 (Ice Cream Sandwich) to Raspberry Pi, and as you can see from the screenshots and video below, he’s been making great progress. Hardware-accelerated graphics and video have been up and running smoothly for some time; AudioFlinger support is the only major missing piece at the moment."
http://www.raspberrypi.org/archives/1700
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Kiitokset kaikille tilausvinkeistä.
Tiistaina tilasin Farnell:ltä ja tänään (torstaina) olisivat tuoneet kotiin (jos olisin ollut paikalla). Melkoista vauhtia toimivat ... paketti lähti sentään Leedsistä, Englannista 8) :)
-
Tuota noin... Itseäkin kiinnostaisi tämä laite mutta onko siis niin, että kun tämän Raspberry Pi:n tilaa, tilauksessa on tämä piirilevy komponentteineen ilman koteloa? Jos näin on, minkälaiseen koteloon olette viritellyt omanne?
EDIT: Ilman koteloa näyttäis toimitettavan..
Täältä (http://www.raspberrypi.org/archives/tag/cases) löytyy kotelokin Raspberry Pi:lle jos kiinnostaa..
-
Valitsin noista kotelovaihtoehdoista "tehdasosista kootun kotelon". Kuvan mukainen siitä tuli ;D
-
Tuollainen ruiskuvalettu ABS-muovikotelo on tulossa, tosin vasta pre-order.
https://www.modmypi.com/shop/raspberry-pi-case-white
-
Tuollainen ruiskuvalettu ABS-muovikotelo on tulossa, tosin vasta pre-order.
https://www.modmypi.com/shop/raspberry-pi-case-white
No tuo kotelo on todella asiallinen! Alkaa tässä itsekin pikkuhiljaa innostumaan Raspberry Pi:stä...
-
Tuollainen ruiskuvalettu ABS-muovikotelo on tulossa, tosin vasta pre-order.
https://www.modmypi.com/shop/raspberry-pi-case-white
No tuo kotelo on todella asiallinen! Alkaa tässä itsekin pikkuhiljaa innostumaan Raspberry Pi:stä...
Kieltämättä tuossa kotelossa on joitakin hyviä puolia rakentamani koteloon nähden ;D .
Sinänsä olihan tuolla RS:n sivuilla hyviä koteloita, ja muitakin lisälaitteita, jo aiemminkin - valitettavasti Yleiselektronikka ei niitä (vielä) välitä Suomeen. Asiakaspalvelun mukaan myyvät vain UK osoitteisiin.
-
Mitähän lippuja tuo kertoo cpuinfo: ssa ?
grep "flags" /proc/cpuinfo
Uteliaisuus koskee lähinnä mistä lipusta/lipuista tuon ARM: in tunnistaisi jos se tuota kautta onnistuisi kätevästi. Vai olisikohan siellä muuta hyödyllistä tuolla:
cat /proc/cpuinfo
-
Valitsin noista kotelovaihtoehdoista "tehdasosista kootun kotelon". Kuvan mukainen siitä tuli ;D
PiBöw!
http://arkki.info/howto/RaspberryPi/01.jpg (http://arkki.info/howto/RaspberryPi/01.jpg)
http://arkki.info/howto/RaspberryPi/02.jpg (http://arkki.info/howto/RaspberryPi/02.jpg)
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Valitsin noista kotelovaihtoehdoista "tehdasosista kootun kotelon". Kuvan mukainen siitä tuli ;D
PiBöw!
http://arkki.info/howto/RaspberryPi/01.jpg (http://arkki.info/howto/RaspberryPi/01.jpg)
http://arkki.info/howto/RaspberryPi/02.jpg (http://arkki.info/howto/RaspberryPi/02.jpg)
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
Siisti!
-
RS Components näyttää nykyään hyväksyvän PayPalin maksuvälineenä.
Pieni helpotus meille, jotka eivät halua luottokorttiostoksia verkossa tehdä.
Ja näyttää löytyvän jokunen kotelokin laitteelle.
http://fi.rsdelivers.com/campaigns/raspberry/pi.aspx (http://fi.rsdelivers.com/campaigns/raspberry/pi.aspx)
-
Tuolla näyttää lukevan että voivat toimittaa Suomeen vain yritysasiakkaille...
-
Tuolla näyttää lukevan että voivat toimittaa Suomeen vain yritysasiakkaille...
Toimittaa ne yksityisellekkin, itse ainakin olen tilannut tuolta pi:n jota tässä on odoteltu tovi...
Tuo suomenkielinen sivu ei ole se paikka vaan paina siitä yksityisasiakas napista.
http://raspberrypi.rsdelivers.com/default.aspx?cl=1 (http://raspberrypi.rsdelivers.com/default.aspx?cl=1)
-
Tuolla näyttää lukevan että voivat toimittaa Suomeen vain yritysasiakkaille...
Ei vaan siellä lukee, että toimittavat Suomesta vain yritysasiakkaille.
HUOM! Tuotteen luonteesta johtuen voimme toimittaa Suomesta käsin ainoastaan yritysasiakkaille.
-
Iteki tuli tommonen Raspberry hommattua.
Koesavut on otettu, Debianilla ja Archilla. Androidiakin voisi koittaa.
Itellä on taka-ajatuksena koittaa jos tuo taipuisi kivasti autokäyttöön. Kaapista löytyy wanhoja LCD-ruutuja ja sopivalla ohjaimella vois virittää lapsille viihdekeskuksen taakse. :)
Toinen käyttötarkoitus autossa voisi olla äänentoiston taajuuskorjaus brutefir-ohjelman avulla. Softa on käytössä jo kotona ja tekee kyllä hyvää äänelle.
Lisäys:
Ja Farnellin verkkokaupasta tuli melko nopsaan.
Korjaus: Partcohan se oli eikä Farnell
-
Tässähän alkaa lämmetä ajatukselle kokeilla ko. keksintöä. Varsinkin Debian jakelulla.
@kamara, nyt näyttää olevan se h.254 tai jotain vastaavaa - video tuki.
EDIT: korjasin viestiä.
-
Eilen tuli sitten viesti että toimitus viivästyy max 5viikolla :'(
Kysyntää kuulemma niin paljon että eivät saa prossuja.
No onhan tuota jo odoteltu 9viikkoa muutenkin ;D
-
Tässähän alkaa lämmetä ajatukselle kokeilla ko. keksintöä. Varsinkin Debian jakelulla.
@kamara, nyt näyttää olevan se h.254 tai jotain vastaavaa - video tuki.
Onkohan teillä tarkempaakin tietoa asiasta. Ainakin, kun aikaisemmin asensin Gnomen VLC:llä, ei Raspberry Pi jaksanut pyörittää ogg-äänillä olevaa h.264-videotani.
Jos jaksaa, niin säästän ainakin 100 eukkoa.
-
https://www.modmypi.com/shop/raspberry-pi-case-white
Kiitokset linkistä, tuli itse tilattua musta kotelo tuolta, tunnin päästä tilauksesta tuli ilmoitus että ovat lähettäneetkin sen jo. Nopeaa palvelua.
-
Onkohan teillä tarkempaakin tietoa asiasta.
http://www.raspberrypi.org/archives/1890
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Onkohan teillä tarkempaakin tietoa asiasta.
http://www.raspberrypi.org/archives/1890
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
A:n englannilla ymmärsin kyseisestä, että olisi tarjolla h.264 Encoderi ja mpeg2 decoderi. Ymmärsinkö väärin ?
Kaipaisin käsittääkseni h.264 decoderia, jotta kyseiset videot näkyisivät itselläni. Lisäksi haluaisin kuunnella videoita Vorbis/ogg-äänillä.
Kyseinen TV Hubin taitaa saada 109:llä eurolla, joten saatan kääntyä sen puoleen.
-
Onkohan teillä tarkempaakin tietoa asiasta.
http://www.raspberrypi.org/archives/1890
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
A:n englannilla ymmärsin kyseisestä, että olisi tarjolla h.264 Encoderi ja mpeg2 decoderi. Ymmärsinkö väärin ?
Siis ne tuli uusina, mutta siinä on ollut julkaisusta asti h.264 dekooderi eli h.264:n pitäisi pyöriä ongelmitta. Itse olen enemmän kaivannut tuota mpeg2 dekoodia, koska sitä saa antennista. Toivottavasti myöskin näkyy kun signaalissa on kuitenkin virheitä. Luulisin ettei dsp pura ääniä, joten ne varmaan menee joka tapauksessa suorittimella, mutta en tosiaan tiedä.
Nyt kun joku vielä laittaisi tuolle MythTV-frontendin.
-
Onkohan teillä tarkempaakin tietoa asiasta.
http://www.raspberrypi.org/archives/1890
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
A:n englannilla ymmärsin kyseisestä, että olisi tarjolla h.264 Encoderi ja mpeg2 decoderi. Ymmärsinkö väärin ?
Siis ne tuli uusina, mutta siinä on ollut julkaisusta asti h.264 dekooderi eli h.264:n pitäisi pyöriä ongelmitta. Itse olen enemmän kaivannut tuota mpeg2 dekoodia, koska sitä saa antennista. Toivottavasti myöskin näkyy kun signaalissa on kuitenkin virheitä. Luulisin ettei dsp pura ääniä, joten ne varmaan menee joka tapauksessa suorittimella, mutta en tosiaan tiedä.
Millä loitsulla Raspberry Pi ottaa rautakiihdytyksen mukaan vlc:ssä tai mplayerissä?
-
iNyt kun joku vielä laittaisi tuolle MythTV-frontendin.
Tätä vois kokeilla http://forum.doozan.com/read.php?6,8530 Tarkoitettu hieman tehokkaamille A10 laitteille mutta vois toimia myös rasberryssä.
-
Löysin Raspberrylle lisää yhden suomalaisen toimittajan RS:n ja Farnellin lisäks.
http://www.partco.biz/verkkokauppa/advanced_search_result.php?keywords=Raspberry+Pi+&x=0&y=0
Samasta paikasta saa kotelon ja muistikortin johon on valmiiksi asennettu Debian 6.
Toimituskulut 8,16€
-
Itse Raspberry Pi ei pelkästään varsinaisesti kiinnostanut tarpeeksi, mutta nyt kun luin Gertboardista, niin olihan se pakko laittaa tilaukseen :)
-
Tämähän nyt ei ole RP, mutta kuitenkin mielenkiintoinen laite jos on enemmän kiinnostunut tietokoneesta, kuin sulautetuista-järjestelmistä.
Android Mini PC (http://www.dinodirect.com/google-tv-mini-pc-player-android-4-0-mini-pc-1g-cpu-google-tv-player-mini-google-tv-player-currency-EUR.html)
Ehkä näille pitäisi keksiä oma ketjunsa? Kun ei tämä oikein halvat tabletitkaan ketjuun hyvin mahdu...
-
http://www.raspberrypi.org/archives/1925 [Made in the UK!]
Nyt voisi harkita ostamista. :)
-
http://www.raspberrypi.org/archives/2008
Turbonappi (kuva ohessa) lisätty uusimpaan, päivitin.
root@RaspberryPi:~# uname -a
Linux RaspberryPi 3.2.27+ #160 PREEMPT Mon Sep 17 23:18:42 BST 2012 armv6l GNU/Linux
root@RaspberryPi:~# cat /etc/issue
Debian GNU/Linux wheezy/sid \n \l
Käytän vain 'ssh -X', näyttöä/näppistä/hiirtä ei ole.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Nyt olsi WebOS:ia tarjolla.
http://www.raspberrypi.org/archives/tag/open-webos
-
Ilmoittauduin Devaamon Pi-päivään.
http://coss.fi/tapahtumat/raspberry-pi-qt-hackday/
Minä mitään QTstä ymmärrä, mutta katsotaan, mitä muuta tapahtuu ::)
Kotelosta, joka minulla on Piille, hauska juttu:
http://www.raspberrypi.org/archives/2098
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Ei suoraan liity Raspberryyn, mutta on sen verran lähinen aihe, että ajattelin pistää tänne huomautusta:
Parallella projektista (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=43698.0). Jos vastaat, niin vastaa tuohon toiseen säikeeseen. - Kiitos.
-
Jos et vielä hankkinut omaa Raspia - nyt mukava bonus samaan hintaan.
"...we’re pleased to announce that from today all Model B Raspberry Pis will ship with 512MB of RAM as standard."
http://www.raspberrypi.org/archives/2180
Alkuperäisessä mallissa saa tiristettyä muistia, kun käyttää näppärä 'raspi-config' apuohjelmaa. Ruutukaapaus ohessa.
root@RaspberryPi:~# free
total used free shared buffers cached
Mem: 237872 49028 188844 0 9228 23316
-/+ buffers/cache: 16484 221388
Swap: 102396 0 102396
root@RaspberryPi:~#
Ystävälisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Moi! Onko kukaan viritellyt kaukosäädintä Raspberry PI:lle? Sittenhän tämä olisi mainio frontend, kun hommaa itse RPi:n, kotelon, virtalähteen ja kaukosäätimen.. ;)
-
Jos ei halua viritellä lirc-juttuja ja omistaa tarpeeksi älykkään kosketusnäytöllisen puhelimen, remuco (http://code.google.com/p/remuco/) voisi olla kokeilun arvoinen. Löytyy repoista.
Ei tosin ole omaa kokemusta, kun itellä on melko peruspuhelin.
-
Ilmoittauduin Devaamon Pi-päivään.
http://coss.fi/tapahtumat/raspberry-pi-qt-hackday/
Hah. Berryterminal toimii!
http://www.arkki.info/howto/RaspberryPi/Berryterminal.jpg
Tuossa Asus Eee 900 on LTSP-PNP-palvelin; WLAN-tukiasema on Android-puhelin (wlan/NAT - https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/LaptopDemo)
Tuota voisi hieman demotakin jo...
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Tuossa Asus Eee 900 on LTSP-PNP-palvelin; WLAN-tukiasema on Android-puhelin (wlan/NAT - https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/LaptopDemo)
Kummassakin päässä on ARM. CuBox (server) ja RasPi (client).
http://www.raspberrypi.org/phpBB3/viewtopic.php?p=200185#p200185
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
En muista onko tässä ketjussa ohjeita Raspberryyn
Ruuvipenkki.fi - Raspberry Pi - käyttökuntoon (http://www.ruuvipenkki.fi/foorumi/viewtopic.php?f=15&t=682)
-
Itsellä on Raspi menossa verkon palvelimeksi. Jos hyvin onnistuu, niin näitä tulee lisääkin kotiin ja veneelle mittalaitepalvelimiksi. Pitäisi vielä löytää käyttis-paketti, jossa ei ole lainkaan X:ää mukana, vaan bootti menee suoraan mustalle ruudulle. Raspi-configilla tämä on tietenkin asetettavissa, mutta pudottaisin mielelläni X:n kamat kokonaan pois kortilta.
Tämän päivän kokeiluissa VGRABBJ webbikamerana ei saanut kunnon kuvia aikaan , vaan teki mosaiikkia.
Kokeilut jatkuvat, sillä käyttämällä Raspia välissä voidaan serverin tehot käyttää muuhun. Jos kameraa käytetään liiketunnistimena, se joutuu ottamaan kuvia jatkuvasti ja vertaamaan kahta peräkkäistä keskenään. Tämä syö koneen tehoa toissijaiseen. Optimissaan liike havaitaan erillisellä liikeilmaisimella, joka kytketään Raspin GPIO-liitäntään, jolloin riittää yhden IO-bitin tarkkailu.
-
Jos ei halua viritellä lirc-juttuja ja omistaa tarpeeksi älykkään kosketusnäytöllisen puhelimen, remuco (http://code.google.com/p/remuco/) voisi olla kokeilun arvoinen. Löytyy repoista.
Remuco toimi minun vanhalla Nokia Symbian luurilla. Bluetooth vie vaan virtaa... Parempi on oikea kapula.
Ubuntussa lirc asentuu helposti jos tuettu kapula. En tiedä miten Raspberry Pi:ssä....
Mahtaisiko tuo Raspberry Pi pärjätä VDR softan pyörittämisessä. Tuosta saisi ulkoisella kovalevyllä ja DVB-tikulla vaikka digiboxin TV:n taakse. Onko juku kokeillut?
-
...
Mahtaisiko tuo Raspberry Pi pärjätä VDR softan pyörittämisessä. Tuosta saisi ulkoisella kovalevyllä ja DVB-tikulla vaikka digiboxin TV:n taakse. Onko juku kokeillut?
En tiedä vielä, koska tuo Raspberry jysähtelee tällä XBMC-versiolla jo tavallisen USB-tikunkin kanssa. Virtalähde on 1 A (parempia ei vielä ole tullut hankittua).
Tosin ilmeisesti pitäisi aina käyttää USB-jakajaa, jossa on ulkoinen virtalähde. Hankinkin sellaisen Farnellilta Raspberryn kanssa, mutta en huomannut, että siinä vehkeessä oli vain britti-virtakosketin tarjolla (Raspberry:n omassa on toki suomi-virtalähde).
Joten vielä vähän säätämistä ... sinänsä XBMC-versio vaikuttaa ihan kätevältä ja riittävän yksinkertaiselta TV-käyttöön - vielä kun se synkkaisi oikein TV:n resoluutioon (Panasonic Viera - normaali HD-resoluutio) ... säätämistä tässäkin jotta kuva ei hivenen leikkaantuisi.
-
En tiedä vielä, koska tuo Raspberry jysähtelee tällä XBMC-versiolla jo tavallisen USB-tikunkin kanssa. Virtalähde on 1 A (parempia ei vielä ole tullut hankittua).
Joten vielä vähän säätämistä ... sinänsä XBMC-versio vaikuttaa ihan kätevältä ja riittävän yksinkertaiselta TV-käyttöön - vielä kun se synkkaisi oikein TV:n resoluutioon (Panasonic Viera - normaali HD-resoluutio) ... säätämistä tässäkin jotta kuva ei hivenen leikkaantuisi.
Oletko kokeillut OpenELEC versiota? Vai mikä XBMC käytössä? XBMC:n asetuksissa pystyy säätämään kuvaruudun kokoa. Ei minullakaan aina kuva mene kohdalleen (pöytäkone ja littu & TV näyttöinä). XBMC:n kaatuilu on vain yksi sen ominaisuuksista...
VDR:lle on kevyt mediasoitin vdr-sxfe, joka näyttää live-TV kuvaa ja TV-tallennuksia. Jos uudempi xine-lib niin teräväpiirrolle löytyy tuki HD-kuvan rautapurulle, joka ei rasita prosessoria. Nopean haeskelun perusteella ei osunut silmiin toimiiko Rarberryllä.
Kuuntelen paljon musiikkia ja katselen TV-tallenteita tietokoneelta. Jos Rarberryllä pärjäisi niin toisi merkittävän sähkön säästön verrattuna pöytäkoneeseen, jonka näytönohjainkin jo kuluttaa melko paljon virtaa.
-
Tuo mitä olen käyttänyt on tässä:
http://wiki.xbmc.org/index.php?title=Raspbmc
Kokeilin viimeksi joitakin viikkoja sitten ... ehkä merkittävää, koska kehitys on vasta alussa.
Kyse ei tuossa ruutuasiassa ole väärästä resoluutiosta, vaan jostakin, luulisin, synkka-asiasta, jolloin kuva ei aivan ole ruudulla. Tai on se hetken ihan oikein, sitten muuttuu jotakin kun avaa menuja... voi olla TV:n säädöilläkin jotakin tehtävissä.
Kaatuili tällaisessa pikaisessa käytössä on liittynyt vain USB-tikkujen käyttöön. Jossakin on sanottu, että Rasperryn kanssa pitää aina käyttää lisävirralla varustettua jakajaa, joten tämä on oikeastaan vain käyttäjän konfigurointivirhe. Kannattaisi huomata jo aluksi, että tällainen jakaja on käytännössä pakollinen, koska vapaat kaksi porttia menevät näppikselle ja hiirelle.
Sinänsä "tuotannossa" kotikäytössä, kannattaisi käyttää verkkoa eikä leikkiä tikkujen kanssa. Onhan Raspberryssä Ethernet-verkkokin valmiina.
Oletan että "säätämisestä" on vain kyse.
-
Voisiko tästä linkistä olla hyötyä...http://linuxtv.fi/viewtopic.php?f=7&t=4663
XBMC käyttää Xrandr-ohjelmaa virkistystaajuuden selvittämiseen ja vaihtamiseen. Tarkista löytyykö ja antaako järkeviä tuloksia.
Raspbmc:ssä on näköjään XBMC:n pvr versio. Itselläni on pari kpl ulkoisia kovalevyjä virtalähteellä. Nuo varmaan käyvät? Pitää harkita pistäisikö moisen lelun tilaukseen..
-
Kiitokset vinkistä. Täytyy katsoa myöhemmin.
Luulisi, että omalla virtalähteellä varustetut kovot toimivat paremmin passiivisenkin jakajan kanssa. Itse yritän hankkia vielä hieman tehokkaamman USB-virtalähteen itse koneeseen.
-
Rakentelen musiikkikeskusta Pi:n ja VLC:n varaan. Etäohjaus toimii android-vlc-remote -ohjelmalla.
Ainut ongelma on ilkeä rusahdus kappaleen vaihtuessa. Konsolissa näyttää tältä:
[0x3db728] pulse audio output error: PulseAudio server connection failure: Connection refused
[0x3db728] pulse audio output error: PulseAudio server connection failure: Connection refused
[0x3db728] pulse audio output error: PulseAudio server connection failure: Connection refused
[0x3db728] pulse audio output error: PulseAudio server connection failure: Connection refused
Olisiko mitään ideoita? Äänipuoli on vähän heikosti hallussa.
OS on siis Raspbian.
-
Rakentelen musiikkikeskusta Pi:n ja VLC:n varaan. Etäohjaus toimii android-vlc-remote -ohjelmalla.
Onko PulseAudio tarpeellinen? Jos ei poista. Itse en käytä PulseAudiota. Kai se VLC toimii musiikin toissakain. Itse kokeilisin mpd:tä. Itselläni ei kyllä käytössä, mutta tuolle löytyy varmasti joku sovellus älypuhelimella ohjattavaksi.
-
MPD on gapless, eli biisit vaihtuu niin kuin pitää. MPDroid on paras MPD-client, mitä olen Androidille löytänyt, se toimii ihan ok.
-
MPD on gapless, eli biisit vaihtuu niin kuin pitää. MPDroid on paras MPD-client, mitä olen Androidille löytänyt, se toimii ihan ok.
MPD:tä minun on pitänyt monesti kokeilla. Amarok on vaan jäänyt käyttöön hyvien tietokantaominaisuuksien takia. Amarok ei vaan osaa gapless ominaisuutta, mikä olisi kiva live-taltioinneissa. MPD on todella kevyt ja muistinkulutus pieni.
-
Kiitos MPD-vinkistä. Eipä ollut ennestään tuttu mutta nyt homma toimii hyvin. Nyt sitten vain rippaamaan kaikki CD-levyt :)
-
Uusimmassa mB:ssä on juttu Raspberrystä, en ole kylläkään vielä lukenut sitä.
Muokkaus: No, eipä siellä kyllä juuri mitään ollut. Yhdellä aukeamalla oli kuva, johon oli merkitty mitä levy pitää sisällään ja alaidassa hinta. Ehkä joskus myöhemmin voisi saada jotain juttua enemmänkin siitä mitä sillä voi tehdä, mutta varsinaisesti en kaipaa, kun netistä löytyy kuitenkin useimmiten mitä etsin. Tietysti jos jotain kerrotaan lehdessä, niin se tulee varmemmin luettua.
-
Kiitos MPD-vinkistä. Eipä ollut ennestään tuttu mutta nyt homma toimii hyvin. Nyt sitten vain rippaamaan kaikki CD-levyt :)
EAC on siihen paras - vaikka onkin Windows sovellus.
-
Kiitos MPD-vinkistä. Eipä ollut ennestään tuttu mutta nyt homma toimii hyvin. Nyt sitten vain rippaamaan kaikki CD-levyt :)
EAC on siihen paras - vaikka onkin Windows sovellus.
Easy Audio Extractor, Poikosoft:n ohjelma on erittäin hyvä, ei ilmainen, ohjelma Windows-puolella.
Asunder CD Ripper on tosin ainoa mitä tarvitaan (hyvä kuntoisilla levyillä) ja on Ubuntu-ohjelma. Jostakin syystä perinteinen, oletusohjelma Sound Juicer Audio CD Extractor on muuttunut huonoksi.
-
EAC eli Exact Audio Copy http://www.exactaudiocopy.de/
On oikeasti paras.
Linux systeemissä:
Flacon on kokeilemisen arvoinen.
Ruby Ripper on kokeilemisen arvoinen.
Levyaseman luku kuntoon.
http://www.accuraterip.com/driveoffsets.htm Tuolta CD aseman offsets ja
cdparanoia hoitaa homman liki yhtä hyvin kuin EAC
esim. cdparanoia -d /dev/hdd -O +48 -z 1- pioneer_cdparanoia_o.wav
Jos saa samasta levystä useammalla asemalla bitilleen saman tuloksen
voi olla hyvin tyytyväinen.
CD-levyn rippaus ei ole mitenkään yksinkertainen asia jos haluaa hyvän
tuloksen. Ks http://wiki.hydrogenaudio.org/index.php?title=Comparison_of_CD_rippers
Jos Macci käytössä XLD on hyvä.
-
Rippauksessa on omassa käytössäni elintärkeää, että ohjelma hakee tagit automaattisesti ja oikein. Olen siirtynyt käyttämään Audexia, siinä ei ole ollut ongelmia em. kanssa ja se käyttää cdparanoiaa:
http://kde-apps.org/content/show.php?content=77125&forumpage=0
Muuten, ajattelin itsekin tehdä Rasberry pi:stä musiikinkuunteluboksin. Uusimmassa revisiossa on I2S-ulostulo; tilaan myös jonkun hyväksi todetun I2S-DAC-muuntajan kuten tämä
http://www.twistedpearaudio.com/digital/opus.aspx
Ohjaus puhelimen tai tabletin avulla. Voi olla, että alan kehittämään omaa clienttiä, sillä minulla on visio siitä, miten sen pitäisi toimia.
-
Rippauksessa on omassa käytössäni elintärkeää, että ohjelma hakee tagit automaattisesti ja oikein.
Juuri tuossa asiassa Sound Juicerin uudet versiot sekoilevat kummasti.
Jos levyt ovat huonokuntoisia, rippaus on varsin hankalaa joka tapauksessa - joutuu tekemään kompromissejä ja editoimaan. Tällöin nämä "hyvin" levyä lukevat ohjelmat voisivat tuoda asiaan helpotusta ... no, nykyään rippaan vain uusia levyjä.
...
tilaan myös jonkun hyväksi todetun I2S-DAC-muuntajan kuten tämä
http://www.twistedpearaudio.com/digital/opus.aspx
Tuon kriteerin täyttävä valmis tuote on EMU 0204 USB, maksaa 98 euroa Thomann:lla. Toimii Ubuntu 12.04:ssä heittämällä.
Ohjaus puhelimen tai tabletin avulla. Voi olla, että alan kehittämään omaa clienttiä, sillä minulla on visio siitä, miten sen pitäisi toimia.
Itse soittoon Clementine (löytyy Ubuntuun) on selkeästi paras jonka tiedän. En pidä ollenkaan ohjelmista kuten Rhytmbox ja Itunes.
-
Juuri tuossa asiassa Sound Juicerin uudet versiot sekoilevat kummasti.
Kyllä vain. Tuplalevyt tuntuvat olevan mahdoton tehtävä Sound Juicerille, kummatkin levyt rippautuvat samalla metadatalla, vaikka biisejä olisi eri määrä.
Tuon kriteerin täyttävä valmis tuote on EMU 0204 USB, maksaa 98 euroa Thomann:lla. Toimii Ubuntu 12.04:ssä heittämällä.
Ideana on välttää käyttämästä usb-protokollaa, sillä sitä ei tässä tarvita, ja se tuo yleisesti ottaen jitter-ongelman. Nyt hifistellään. Tuo linkittämäni OPUS olisi minulle täydellinen, sillä siinä olisi balansoidut lähdöt.
-
Itse soittoon Clementine (löytyy Ubuntuun) on selkeästi paras jonka tiedän. En pidä ollenkaan ohjelmista kuten Rhytmbox ja Itunes.
Eikös Clementine ole hieman raskas kun vaatii QT-kirjastoja ym? Itsellä Amarok soittelee musiikit lähinnä hyvien tietokantaominaisuuksien takia. Clementine on kai kehittynyt viime kokeilustani ja lienee jo melko vakaa. Aikonaan pidin kovasti Amarok 1.4 soittimesta jos Clementine pääsee sitä lähelle niin hyvä.
-
Itse soittoon Clementine (löytyy Ubuntuun) on selkeästi paras jonka tiedän. En pidä ollenkaan ohjelmista kuten Rhytmbox ja Itunes.
Eikös Clementine ole hieman raskas kun vaatii QT-kirjastoja ym? Itsellä Amarok soittelee musiikit lähinnä hyvien tietokantaominaisuuksien takia. Clementine on kai kehittynyt viime kokeilustani ja lienee jo melko vakaa. Aikonaan pidin kovasti Amarok 1.4 soittimesta jos Clementine pääsee sitä lähelle niin hyvä.
Lähinnä mainitsin Clementinen käyttöidean vuoksi. Raskaus ei tunnu tavanomaisilla koneilla, mutta varmaan ARM:lle onkin liian raskas. Käyttöidea näkyy ruutukuvasta (huomaa Song ja Artist Info, jotka hakevat automaattisesti monenlaisia asioita, sen mukaan mitä a.o. "tabista" laittelee päälle).
Vakaus on soitossa ihan OK. Ikonien hallinta on vähän hakusessa (Unityssä) ja ohjelmaa ei kannata käynnistellä miten sattuu. Käytettävyys on oikein hyvä - myös amatööri mp3-dj -käyttö sujuu. Osaa kaikki temput ja palvelee monella tavalla mitä osaa vasta käytössä arvostaa, mutta silti on huomattavan selkeä ulkoasultaan.
Amarok:iin en osaa verrata.
-
Lähinnä mainitsin Clementinen käyttöidean vuoksi. Raskaus ei tunnu tavanomaisilla koneilla, mutta varmaan ARM:lle onkin liian raskas. Käyttöidea näkyy ruutukuvasta (huomaa Song ja Artist Info, jotka hakevat automaattisesti monenlaisia asioita, sen mukaan mitä a.o. "tabista" laittelee päälle).
Vakaus on soitossa ihan OK. Ikonien hallinta on vähän hakusessa (Unityssä) ja ohjelmaa ei kannata käynnistellä miten sattuu. Käytettävyys on oikein hyvä - myös amatööri mp3-dj -käyttö sujuu. Osaa kaikki temput ja palvelee monella tavalla mitä osaa vasta käytössä arvostaa, mutta silti on huomattavan selkeä ulkoasultaan.
Amarok:iin en osaa verrata.
Pitää kokeilla tuota Clementin-soitinta. Edistystä on varmasti tapahtunut viime kokeilukerrasta. Jos soittelen lempilevyjäni en juuri kaipaa Wiki-infoa tai sanoituksia ym. Tietokanta-ominaisuudet on hieno juttu jos pystyy hakemaan vaikka ne biisit joita ei ole aikoihin kuunnellut päivimäärän mukaan. Kun biisejä on jo yli 10 000 kertynyt vuosien mittaan alkaa olla jo vaikeata pitää kaikkia "kierrossa" mukana.
Rasberryn tapaisella laitteella kokeilisin kyllä aluksi kevyttä MPD:tä. Sille löytyy useita edustaohjelmia, mistä löytyy varmasti omaan tarkoitukseen sopiva. Clementin tarvitsee niin paljon QT ja KDE kirjastoja, joista en ole varma kannattaako niitä edes kääntää ARM-prosulle. Nokia kyllä hankki QT-kirjastot itselleen joten kaiketi asentuvat moiselle alustalle. Omaa kokemusta ei ole. KDE työpöytä vaatii minusta sujuvaan käyttöön tuplaydin prosun ja 2G muistia. Neljä ydintä tuo mukavasti lsää käytettävyyttä.
-
MPD sopii Raspberryyn kuin nenä päähän, ei tarvita edes X:ää.
-
RasPi & Arduino 8)
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Minecraft is coming to Raspberry Pi! (http://www.mojang.com/2012/11/minecraft-is-coming-to-the-raspberry-pi/)
-
Mitä tiedätte aktiivisista USB-hubeista RbPin kanssa? Tarve olisi nimittäin myös ulkoiselle kovalevylle. Olen lukenut ongelmista asiaan liittyen, mutta ehkä RbPi v2 poistaa noita ongelmia.
-
Mitä tiedätte aktiivisista USB-hubeista RbPin kanssa? Tarve olisi nimittäin myös ulkoiselle kovalevylle. Olen lukenut ongelmista asiaan liittyen, mutta ehkä RbPi v2 poistaa noita ongelmia.
Tilasinkin sellaisen Farnell:lta Raspberryn kanssa, mutta en ole vielä saanut hankittua adapteria - oli tietty Englannin mallinen virtaliitin. Luulisi sitten, että toimisi.
Deltacon luettelosta haeskelin tänään toista - en löytänyt. USB-jakajat ovat monesti vähän paholaismaisia, varsinkin vioittuvien kovalevyjen tiedostojärjestelmien kanssa - jos löytää toimivan, niin siitä kannattaa pitää kiinni.
Mielenkiinnolla odottelen vastauksia minäkin.
-
Tämmöstä:
http://elinux.org/RPi_VerifiedPeripherals#Powered_USB_Hubs
"If you use a powered hub and PI PSU together consider powering them from the same power bar with switch, so you can turn them on simultaneously., especially if the HUB tries to feed the PI through their interconnect cable, due to the 100mA limiting fuse in the PI the PI will be partially powered which may cause problems (unwanted writes to the SD card). "
Käsittääkseni versio kakkosessa nuo 100mA sulakkeet on poistettu. Ehkä homma toimii, jos pistää sekä PI:n virtaliittimen että perus-usb:n kiinni tarpeeksi virtaa antavaan hubiin.
Oli pakko tilata Pi. Lähden rakentamaan mediasoitinta ensin tämmöisen kautta:
http://viewitem.eim.ebay.fi/Hifimediy-Sabre-USB-DAC-ES9023--Tenor-TE7022-96khz24bit-9624/140847495065/item
Myöhemmin aion testata erilaisia DAC-ratkaisuja.
-
Oli pakko tilata Pi. Lähden rakentamaan mediasoitinta ensin tämmöisen kautta:
http://viewitem.eim.ebay.fi/Hifimediy-Sabre-USB-DAC-ES9023--Tenor-TE7022-96khz24bit-9624/140847495065/item
Mistä muuten RasPi kannattaa tällä hetkellä tilata?
- Petri
-
Itse tilasin täältä
http://raspberrypi.rsdelivers.com/default.aspx?cl=1
Täältä saa myös, mutta onhan tuo kalliimpi
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?products_id=10238
-
Kun tilaa kerralla useamman, tulee vanhoille Legoille käyttöä:
University of Southampton engineers a Raspberry Pi Supercomputer (http://www.youtube.com/watch?v=Jq5nrHz9I94&list=UU63kOMam6uIR2il5tTRYRCA)
http://www.southampton.ac.uk/~sjc/raspberrypi/ (http://www.southampton.ac.uk/~sjc/raspberrypi/)
-
Itse tilasin täältä
http://raspberrypi.rsdelivers.com/default.aspx?cl=1
Pistin oman myös tilaukseen. Virrallinen USB jakaja pitänee hankkia myös.
Jos siihen pistää kiinni hiiren, näppiksen, kovalevyn, kauko-ohjaimen ja kenties
TV-virittimen virta on käsittääkseni kortilla.
-
http://www.newit.co.uk/shop/categories.php
Tuolta voi tilata sekä RasPin että CuBox EU-verkkojohdolla. Koteloita ja kaapeleita myös.
Asmo.
-
Tänään se tipahti postiluukusta.
Jonkin verran sähelsin sd-kortin kanssa, ennen kuin sain Wheezyn asennettua. Sen jälkeen sähelsin MPD:n, usb-dacin sekä ulkoisen kovalevyn kanssa. Ilman ulkoista kovalevyä Raspberry Pi buuttaa hyvin käyttäen yhtä usb-microusb piuhaa sekä neljäporttista hubia, jossa 2A virtalähde. Mutta jos hubiin tällöin lisää ulkoisen kovalevyn, RbPi rebuuttaa itsensä. Asia ratkeaa käyttämällä erillistä virtalähdettä Raspberrylle.
Käytin televisiota näyttönä. Homma toimii epävakaasti, aina vähän aikaa buutin jälkeen tilanne on normaali, mutta hetken päästä tapahtuu resoluution muutos, minkä jälkeen en näe LXDE:n alapalkkia. Valikoista löytyvä näytön asetus ei toimi, se valittaa, ettei pysty tekemään mitään. Tämä ei ole minulle kuitenkaan ongelma, sillä käyttötarkoitus on MPD, enkä käytä näyttöä lopulta ollenkaan.
Lisäsin ulkoisen kovalevyn fstabiin, jotta se mountataan haluamaani paikkaan käynnistyksen yhteydessä.
Minulla on ollut pitkään ongelmia MPD:n konfiguroinnissa, mutta homma näyttäisi toimivan oikein, ja erityisesti suoraan käynnistyksen yhteydessä. Voin antaa konfiguraatiotiedoston halukkaille. Siellä outputin yhteydessä pystyy säätämään haluamansa alsa-äänikortin ulostuloksi.
Musiikin pätkimistä en ole vielä havainnut. Kaikki on sulavaa.
DAC on tämä
http://viewitem.eim.ebay.fi/Hifimediy-Sabre-USB-DAC-ES9023--Tenor-TE7022-96khz24bit-9624/140847495065/item
Saundista en sano vielä lopullista sanaa, mutta hyvältä vaikuttaa. Erityisesti täytyy nauttia tästä hiljaisuudesta... Nyt läppärikin on aivan liian äänekäs päälläpidettäväksi musiikin aikana, ja jääkaapin äänen vuoksi täytyy sulkea ovi :)
-
FreeRunnerilleni ei ole pahemmin ollut hetkeen käyttöä, mutta virtalähde siinä on ihan asiallinen (5V, 2A, USB-Mini-liitin). Harmi (toisaalta hyvä) että Raspberryssä on USB-Micro, joten sattuukohan joku tietämään jotain USB-Mini -> USB-Micro sovitinta, jolla tuosta saisi sähköt? Saa olla palikka tai johto, tai sitten voi esitellä paikan josta saa edullisesti (mieluiten ilman postikuluja) liittimet, niin kasailen johdon itse. Tosin suosisin mielummin valmista sovitinta, niin ratkaisu olisi ainakin siisti.
-
...
joten sattuukohan joku tietämään jotain USB-Mini -> USB-Micro sovitinta, jolla tuosta saisi sähköt? Saa olla palikka tai johto, tai sitten voi esitellä paikan josta saa edullisesti (mieluiten ilman postikuluja) liittimet, niin kasailen johdon itse. Tosin suosisin mielummin valmista sovitinta, niin ratkaisu olisi ainakin siisti.
Deltacosta löytyy kaikenlaisia USB-johtoja, lyhyitä ja pitkiä, eri liittimillä ja kaikenlaisia adaptereita. Hinnat ovat lyhyille johdoille tyypillisesti jotakin alle 1 euron. Esim. minulla on autossa Mini-uros virransyöttö, mutta navigaattori haluaa Micro-uroksen. Adaptereita löytyi kahdenlaisia: lyhyellä johdolla ja mötikkä. Hinnat olivat muistaakseni euron kahtapuolta.
Deltaco on tukku, joten tarvitsee tehdä sopimus jonkun firman nimissä (toimitushan voi olla eri osoitteeseen). Aina menee toimituskulut, mutta itse en koe sitä ongelmaksi, koska sieltä löytyy paljon "hyvää rojua" ja hinnat ovat todella edullisia tietyille tuotteille (kuten kaikki kaapelit).
Toisaalta Deltacon tuotteita jälleenmyyvät esim. Data Systems ja Yleiselektronikka, mutta en tiedä heidän valikoimistaan muuta kuin että se on hyvin suppea kysymyksen aihepiirissä verrattuna Deltacon itsensä valikoimaan.
-
Pitää harjoitella Puppettia Meksikon-projektiin.
http://ltsp.fi/?page_id=178
Asensin PuppetAgentin LTSP-PNP-palvelimeen, Asus Eee 900-läppäriin ja Raspberry Pi-laatikkoon. Aika erilaisia ympäristöjä. PuppetMaster on ltsp.fi-palvelimella.
root@dweezil:~# puppet cert list --all
+ "dweezil.ltsp.fi" (SHA1) E9:... (alt names: "DNS:dweezil", "DNS:dweezil.ltsp.fi", "DNS:ltsp.fi", "DNS:puppet")
+ "ltsp-pnp" (SHA1) 71:...
+ "lubuntu-eee" (SHA256) 94:...
+ "raspberrypi" (SHA1) 44:...
root@dweezil:~#
Vinkkinä vain, että RasPi-Klusterin ohjaaminenkin onnistuisi... Rasbianin Puppet Agent toimii vasten PuppetLabsin Ubuntu 12.04-paketointia.
http://docs.puppetlabs.com/guides/puppetlabs_package_repositories.html
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Eikös LTSP-PNP vaatinut, että palvelin ja asiakas ovat samaa arkkitehtuuria? Miten saat samaan järjestelmään Eee PC:n ja Raspberry Pi:n? Tai Raspberryn ylipäätänsä kiinni palvelimeen. Ihan mielenkiinnosta vaan kyselen, kun voisihan tuota joskus kotonakin kokeilla.
Deltacosta löytyy kaikenlaisia USB-johtoja, lyhyitä ja pitkiä, eri liittimillä ja kaikenlaisia adaptereita. Hinnat ovat lyhyille johdoille tyypillisesti jotakin alle 1 euron. Esim. minulla on autossa Mini-uros virransyöttö, mutta navigaattori haluaa Micro-uroksen. Adaptereita löytyi kahdenlaisia: lyhyellä johdolla ja mötikkä. Hinnat olivat muistaakseni euron kahtapuolta.
Näkyy saavan DX:stäkin, saa nähdä mitä laatu on sitten kun saapuvat. Voisi varmaan Deltacoakin harkita joskus, varsinkin kun näköjään minkäänlaista hintaetua Kiinasta tilailemisella ei saavuta.
-
...
Deltacosta löytyy kaikenlaisia USB-johtoja, lyhyitä ja pitkiä, eri liittimillä ja kaikenlaisia adaptereita. Hinnat ovat lyhyille johdoille tyypillisesti jotakin alle 1 euron. Esim. minulla on autossa Mini-uros virransyöttö, mutta navigaattori haluaa Micro-uroksen. Adaptereita löytyi kahdenlaisia: lyhyellä johdolla ja mötikkä. Hinnat olivat muistaakseni euron kahtapuolta.
Näkyy saavan DX:stäkin, saa nähdä mitä laatu on sitten kun saapuvat. Voisi varmaan Deltacoakin harkita joskus, varsinkin kun näköjään minkäänlaista hintaetua Kiinasta tilailemisella ei saavuta.
Yep, Deltacosta ostelen käytännössä kaikki mitä sieltä löytyy. Laatu on ihan hyvää keskimäärin - tietysti pitää joskus vähän ajatella mitä aivan minimihinnalla yleensäkään on mahdollista saada. Niiden poistomyyntituotteet ovat tästä poikkeus - joskus tuntuu että näin halpaa ei voi olla mikään ... taitavat tyhjentää tappiolla varastojaan (tosin viime aikoina tämä poistomyynti on poistettu kokonaan) - maksaisihan hävittäminenkin.
Esim. audiokaapeleissa (perus-RCA) 5 eurolla sai listahinnoillakin AIVAN eriluokan kaapeleita (silloin kun niitä vielä luettelossa oli) kuin anttiloista 15 eurolla - en nyt puhu hifi-laitteissa tapahtuvasta elektronien poikkeuksellisesta käytöksestä ja siitä johtuvista äänentoiston eroista :), vaan ihan mekaanisesta luotettavuudesta (=pysyykö ja asettuuko kaapeli kiinni kunnolla).
Siinä mielessä miellyttävä paikka, että seuraavana päivänä tuovat kotiin - (kuljetus tosin sitten maksaa (13+3) kertaa alv, jolla saa jo hyvän ison paketin kotiin).
-
Eikös LTSP-PNP vaatinut, että palvelin ja asiakas ovat samaa arkkitehtuuria? Miten saat samaan järjestelmään Eee PC:n ja Raspberry Pi:n? Tai Raspberryn ylipäätänsä kiinni palvelimeen. Ihan mielenkiinnosta vaan kyselen, kun voisihan tuota joskus kotonakin kokeilla.
Juuri näin. RasPi on PuppetMasterinin asiakas, ei LTSP-PNPn asiakas. Mutta on aina hauska huomata, että kun osaa Linuxin/ohjelman, niin arkkitehtuurilla ei ole väliä. Puppet mahdollistaa samanlaisen ympäristön (ohjelmat/asetukset/yms) riippumatta arkkitehtuurista.
Meksikossa on tarkoitus pystyttää kolmen vuoden aikana kymmenittäin samanlaisia luokkahuoneita LTSP-PNPn varaan. Niiden ylläpitoon Puppet sopii, esimerkiksi sama lts.conf-tiedosto kaikkiin LTSP-PNP-palvelimiin, jota ei paikallisesti voi sössiä, kun se ladataan verkon yli PuppetMasterilta. Meksikossa internetyhteys ei tokikaan ole itsestään selvää. Mutta katsotaan.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Meksikossa on tarkoitus pystyttää kolmen vuoden aikana kymmenittäin samanlaisia luokkahuoneita LTSP-PNPn varaan.
Puppet kerää perustiedot palvelimesta, aika hyvä ominaisuus, kun koneet ovat siellä jossakin.
--- !ruby/object:Puppet::Node::Facts
name: raspberrypi
values:
kernel: Linux
memorysize: "232.29 MB"
kernelrelease: "3.2.27+"
osfamily: Debian
memoryfree: "181.71 MB"
processor0: "ARMv6-compatible processor rev 7 (v6l)"
uptime: "0:48 hours"
architecture: armv6l
operatingsystem: Debian
--- !ruby/object:Puppet::Node::Facts
name: cubox
values:
kernel: Linux
memorysize: "688.05 MB"
kernelrelease: "3.4.0-rc6-13072-gd3f1980"
osfamily: Debian
memoryfree: "459.38 MB"
processor0: "ARMv7 Processor rev 5 (v7l)"
uptime: "2:13 hours"
architecture: armv7l
operatingsystem: Ubuntu
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Minulla on ollut pitkään ongelmia MPD:n konfiguroinnissa, mutta homma näyttäisi toimivan oikein, ja erityisesti suoraan käynnistyksen yhteydessä. Voin antaa konfiguraatiotiedoston halukkaille. Siellä outputin yhteydessä pystyy säätämään haluamansa alsa-äänikortin ulostuloksi.
Käytin televisiota näyttönä. Homma toimii epävakaasti, aina vähän aikaa buutin jälkeen tilanne on normaali, mutta hetken päästä tapahtuu resoluution muutos, minkä jälkeen en näe LXDE:n alapalkkia. Valikoista löytyvä näytön asetus ei toimi, se valittaa, ettei pysty tekemään mitään. Tämä ei ole minulle kuitenkaan ongelma, sillä käyttötarkoitus on MPD, enkä käytä näyttöä lopulta ollenkaan.
Minulla on ollut pitkään ongelmia MPD:n konfiguroinnissa, mutta homma näyttäisi toimivan oikein, ja erityisesti suoraan käynnistyksen yhteydessä. Voin antaa konfiguraatiotiedoston halukkaille. Siellä outputin yhteydessä pystyy säätämään haluamansa alsa-äänikortin ulostuloksi.
MPD conf kiinnostaa. Itse ihan pihalla vielä sen lkäytössä. Musiikkia soittaa nyt lxmusic.
Tein ~.mpdconf ja käynnistin mpd:n komennolla mpd .mpdconf. ~/music kansioon kopsasin yhden levyn, jossa myös valmis soittolista. Musa soi ja ilman root oikeuksia.
Sitten tein kansion /mnt/music ja liitin siihen tikun, jossa sekalaista tavaraa. Musiikkia ja valokuvia omissa kansioissaan eikä soittolistoja. En saanut musiikkia soimaan. Toki muutin .mpdconf vastaavasti.
lxmusic vaati, että kuuluu audio ryhmään. Moduli snd_bcm2835 pitää ladata. /boot/config.txt piti lisätä rivi: hdmi_drive=2, jotta ääni kuului HDMI liittimestä.
Rasberry nyt TV:ssä kiinni. Kunhan jaksaa pistän av-vahvistimeen (hankala löytää piuhanpaikkaa, ilman että ottaa pois paikaltaan). Ääni kulkee nyt TV:stä optista piuhaa pitkin av-vahvistimeen (?). Enkä ole tarkistanut resamplaako äänen. En tiedä onko erillisen DAC-palikan käytöstä hyötyä, jos vahvistimessa kelvollinen muunnin.
Automount saamatta vielä toimintaan.
Ulkoinen kovalevy vielä kokeilematta.
LXDE toimii, mutta näppäimistö asettelut väärin.
/etc/X11/xorg.conf.d/01-keyboard-layout.conf sisältö suunnilleen.
Section "InputClass"
Identifier "keyboard-layout"
MatchIsKeyboard "on"
Option "XkbLayout" "fi"
EndSection
ja xorg.log tiedostossa ainakin mainitaan, että moinen luetaan. Ja en tajua
skandien puutumista?
Jakeluna on Gentoo ja Kerneli Rasberryn kääntämä binaari.
Kernelin käännös kestää Wikin mukaan n. 6 tuntia. Käännetään
kunhan ehditään... Midori selain kääntymässä - tuohonkin menee
ainakin vuorokausi??
TV näyttönä sohvalta käsin ei niitä parhaita. Voi tulla helposti virheitä
säätämisessä. Etuna tietty, että aina voi siirtyä leffan pariin jos kyllästyy.
/boot/config.txt pitäisi keksiä rivi, jolla saisi isommat fontit.
-
Jakeluna on Gentoo ja Kerneli Rasberryn kääntämä binaari.
Kernelin käännös kestää Wikin mukaan n. 6 tuntia. Käännetään
kunhan ehditään... Midori selain kääntymässä - tuohonkin menee
ainakin vuorokausi??
Jep. Jos Gentoota tosiaan meinaa käyttää, niin pitää olla aika kärsivällinen. Itse meinasin ohjelmointia ja kokeilua varten pistää pystyyn jonkun cross compile ympäristön pöytäkoneelle, mutta en ole vielä ehtinyt. Missähän olisi hyvät ohjeet...
-
Jep. Jos Gentoota tosiaan meinaa käyttää, niin pitää olla aika kärsivällinen. Itse meinasin ohjelmointia ja kokeilua varten pistää pystyyn jonkun cross compile ympäristön pöytäkoneelle, mutta en ole vielä ehtinyt. Missähän olisi hyvät ohjeet...
Kyllähän niitä Gentoon foorumilta löytyy ja erilaisia tuloksia. Yksi vaihtoehto on käyttää arm emulointia ja käännellä siellä. Chroot ei tietysti onnistu suoraan. Netistä löytyy valmiita ns. stage4 paketteja. Itsellä ei ajalla niin väliä kun virrankulutuskin on pieni. Muistuu mieleen ensimmäinen Gentoo asennus 32 bit koneella ja olikohan prosu 1,6GHz? KDE 3 kääntyi toista vuorokautta...
-
Jep. Jos Gentoota tosiaan meinaa käyttää, niin pitää olla aika kärsivällinen. Itse meinasin ohjelmointia ja kokeilua varten pistää pystyyn jonkun cross compile ympäristön pöytäkoneelle, mutta en ole vielä ehtinyt. Missähän olisi hyvät ohjeet...
Kyllähän niitä Gentoon foorumilta löytyy ja erilaisia tuloksia. Yksi vaihtoehto on käyttää arm emulointia ja käännellä siellä. Chroot ei tietysti onnistu suoraan. Netistä löytyy valmiita ns. stage4 paketteja. Itsellä ei ajalla niin väliä kun virrankulutuskin on pieni. Muistuu mieleen ensimmäinen Gentoo asennus 32 bit koneella ja olikohan prosu 1,6GHz? KDE 3 kääntyi toista vuorokautta...
Tarkoitin siis, että yleensäkään minkään softan kääntämiseen. En meinannut Gentoota ruveta käyttelemään kuitenkaan. En myöskään tykkää pitää mitään koneita päällä öisin valojen (ja äänen) takia, mutta Raspberryn nyt saisi vaikka johonkin laatikkoon jos haluaisi.
-
En myöskään tykkää pitää mitään koneita päällä öisin valojen (ja äänen) takia, mutta Raspberryn nyt saisi vaikka johonkin laatikkoon jos haluaisi.
Muista sammuttaa myös puhelin ;D. Raspberryn valo- ja äänimelu ei ole kovin suuri. Pihavalaistus yöllä ja tuuli aiheuttaa täällä enempi häiriötä..
-
En myöskään tykkää pitää mitään koneita päällä öisin valojen (ja äänen) takia, mutta Raspberryn nyt saisi vaikka johonkin laatikkoon jos haluaisi.
Muista sammuttaa myös puhelin ;D. Raspberryn valo- ja äänimelu ei ole kovin suuri. Pihavalaistus yöllä ja tuuli aiheuttaa täällä enempi häiriötä..
Ei ole pihavalaistusta täällä ja kännykkä (Nokia N9) pimenee kun kääntää ylösalaisin. :)
Juu, tiedän. Ei ole Raspberryn kohdalla kovin paha ja pala sähköteippiäkin hoitaa puutteet. Puhuinkin tuossa yleisesti tietokoneista. Onneksi nekin muuttuvat.
Vielä kun saisi sen kohtuullisen ARM kannettavan. Samsungin uusi Chromebook pääsee lähelle, mutta sisältää rajoituksensa. Jos ei käyttistä lasketa, niin näyttö ja akku voisivat olla paremmat kovemmasta hinnasta huolimatta. (eksyin aiheesta huomaan)
-
Jakeluna on Gentoo ja Kerneli Rasberryn kääntämä binaari.
Sain oman raspin tänään ja on käynyt Funtoo mielesä mutta näin aluksi taidan kokeilla ihan debianilla. Onnistuuko muuten helposti jos tekee Funtoo/Gentoo järjestelmän toisella koneella muistitikulle? Itse olen ymmärtänyt niin että se onnistuisi jos USE flagit vaan laittaa sen lopullisen koneen mukaan. Tai sitten asentaa koneen mukaan ja päivittää sitten kun on muuttanut liput kohdalleen lopulliseen koneeseen. Mites tossa Rasberryn binääri kernelissä on tuki yleisille dvb-tikuille? Esim. AF9015 ja EC300 piiriin perustuvat mitkä on hyvin yleisiä halpistikuissa.
-
Sain oman raspin tänään ja on käynyt Funtoo mielesä mutta näin aluksi taidan kokeilla ihan debianilla. Onnistuuko muuten helposti jos tekee Funtoo/Gentoo järjestelmän toisella koneella muistitikulle? Itse olen ymmärtänyt niin että se onnistuisi jos USE flagit vaan laittaa sen lopullisen koneen mukaan. Tai sitten asentaa koneen mukaan ja päivittää sitten kun on muuttanut liput kohdalleen lopulliseen koneeseen. Mites tossa Rasberryn binääri kernelissä on tuki yleisille dvb-tikuille? Esim. AF9015 ja EC300 piiriin perustuvat mitkä on hyvin yleisiä halpistikuissa.
[/quote]
Ks http://wiki.gentoo.org/wiki/Raspberry_Pi_Quick_Install_Guide#Overclocking
Toiminee Funtoossa? Itse osioin SD muistikortin muistikortinlukijassa.
/boot osiolle Rasberryn kerneli ja juureen stage3 ja portage.
Chroot ei onnistu - ilman ARM emulointia. Täytyy muistaa postaa rootin salasana.
/etc/shadow muotoon "root::10770:0:::::" niin pääsee systeemiin sisälle.
Käynnistyslataajaa ei tarvitse asentaa. Ekan bootin jälkeen rootille salasana.
käyttäjän lisäys, kello aikaan, netti kuntoon ....
USE flag muokkaukseen ufed on kätevä. mc näppärä tietostojen pieneen muokkaukseen.
Raspbmc
Tuohon on näppärä python-kielinen asennus-ohjelma ja
pieni asennus tiedosto. Asennus menee hetkessä. Sitten
kortti rasberryyn ja loput hoituu netin kautta. Suosittelen ekaksi.
ks http://www.raspbmc.com/download/
Itsellä Isomman levykuvan kirjoitus muistikortille kestää kauan.
Käyttiksen vaihto on helppoa - vaihtaa vain muistikorttia.
Itsellä jossain DVB-T tikku, mutta en ole kokeillut kun olen
kaapelitaloudessa. raspbmc:llä olen muutaman leffan
näyttänyt kaverin TV:ssä. Ihan tikulta. Kevyt kantaa mukana
tietokone ja mediat.
-
Itsekin menin tuollaisen tilaamaan.. hetken mielijohteesta. :D Mielessä pyörii "plasma" ja mikroaalto kaijutinprojektit joihin tarvitsee äänen pulssinleveysmoduloituna. No raspberryssähän tämä on jo valmiiksi!
BerryBoot (http://www.berryterminal.com/doku.php/berryboot) on kätevä softa, se latailee käyttikset netistä ja samalle kortille saa useamman rinnakkain. Debian näytti ihan asialliselta, ja tämä OpenELEC -käyttis, periaatteessa minimaalinen XBMC on jotain niin mahtavaa. Leffat toimii heti ilman sen kummempaa säätämistä. Archiakin testasin kun siihen saa ajantasaisen version e17 työpöydästä, mut luovuin kun tuntu äärikellotuksillakin selkeästi debiania hitaammalta.
Älyttömän hieno lelu. Muistikortti vaikuttaa kovasti nopeuteen, se tuli huomattua. Maxellin kymmenen euron halpakortti oli jonkinaikaa testissä, mutta tilalle tullut sandiskin 45MB/s auttoi kovasti muun muassa käynnistyksen nopeuteen. Kolviakin on jo päässyt heiluttelemaan, kun laitoin vähän järeämmän virtaliittimen. Jännite putosi alle 4.5V tuolla microUSBllä, alkaa näköjään kovemmilla kelloilla loppua liittimestä pinta-ala.
On muuten ihme vekotin kun ei kelpaa kaikki USB hubit? Tuli parikin turhaa hubia osteltua kunnes eksyin katsomaan wikistä mikä sille kelpaa ja mikä ei.
Siistitty -Storck
-
Sama täällä, tilasin RPI:n myös. Ensin asensin muistikortille Xbianin. Se oli ihan ok mutta pluginien kanssa tökki ja suomenkieli puuttui. No sitten Raspbmc kehiin ja siihen todella tyytyväinen. Yle areena, Katsomo ja Ruutu pluginit eniten käytössä, varsinkin lasten kanssa. Hieno vempele!
Edit: Unohdin mainita: Raspbmc:ssä toimii myös Airplay todella hienosti. Siitä vaan kuvaa tai videota IPadilta televisioon RPI: n kautta. Mahtavaa!
-
Älyttömän hieno lelu.
Minua harmittaa ettei tuossa ole RGB-videoulostuloa. Saisi telkkariin kiinni, kun täällä ei vielä olla teräväpiirtoajassa ja mitäs sitä siirtymään, kun ei ne sisällötkään ole sinne asti päässeet (Blu-Ray on tuntematon käsite täälläpäin ;)). Rasbmc:ssä parasta on MythTV-yhteensopivuus, kuten jo aiemmin taisin mainita.
Muistikortti vaikuttaa kovasti nopeuteen, se tuli huomattua. Maxellin kymmenen euron halpakortti oli jonkinaikaa testissä, mutta tilalle tullut sandiskin 45MB/s auttoi kovasti muun muassa käynnistyksen nopeuteen. Kolviakin on jo päässyt heiluttelemaan, kun laitoin vähän järeämmän virtaliittimen. Jännite putosi alle 4.5V tuolla microUSBllä, alkaa näköjään kovemmilla kelloilla loppua liittimestä pinta-ala.
On muuten ihme vekotin kun ei kelpaa kaikki USB hubit? Tuli parikin turhaa hubia osteltua kunnes eksyin katsomaan wikistä mikä sille kelpaa ja mikä ei.
Ainut hubi, jota olen kokeillut on toiminut hienosti. Se oli joku halpa neliönmuotoinen DX:stä. Sen sijaan Kingstonin 8 gigan class 10 kortti ei toiminut. Päivitin uusimman ytimenkin ja silti ei toimi. Harmi, onneksi ei ollut kovin kallis kortti, mutta nyt pitäs sitten etsiä uusi.
Virtalähteistä vielä: Käytin aiemmin Nokian laturia, mutta sillä tahtoi jumitella, kun käytti PS/2-USB-sovittimen kanssa näppäimistöä. Vaihdoin Freerunnerin virtalähteeseen (sovitin DX:stä sekin, toimii hyvin) ja pelittää taas. Tosin ymmärrän kyllä ettei se välttämättä auta tuohon liitinongelmaan. Sille muuten käsittääkseni voisi noiden pinnien kautta syöttää virrat.
-
Tosin ymmärrän kyllä ettei se välttämättä auta tuohon liitinongelmaan. Sille muuten käsittääkseni voisi noiden pinnien kautta syöttää virrat.
Virrat voi näköjään syöttää ihan mistä vaan.. tämä usbihubi joka nyt toimii syöttää raspiin sähköä usb-liittimen kautta "väärään suuntaan". Siinäkin tosin alkaa jo piirilevyn pikkujohdot vaikuttamaan ja jännite laskee.
-
Sen sijaan Kingstonin 8 gigan class 10 kortti ei toiminut. Päivitin uusimman ytimenkin ja silti ei toimi. Harmi, onneksi ei ollut kovin kallis kortti, mutta nyt pitäs sitten etsiä uusi.
Transcendin SDHC class 10 kortti toimii hienosti, mulla 8 Gb versio siitä..
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/49741/cngjq/Transcend-8GB-Class-10-SDHC-muistikortti
-
elinux.org - Copying an image to the SD card in Linux (command line) (http://elinux.org/RPi_Easy_SD_Card_Setup#Copying_an_image_to_the_SD_card_in_Linux_.28command_line.29)
Onneksi Linux.fi sivulta löytyy tälläisiinkin komentoihin suomenkielistä apua.
Komennot: df , umount on jo tutumpi, mutta dd on jo uusituttavuus.
Instead of dd you can use dcfldd; it will give a progress report about how much has been written.
Kätevää, mutta Linux.fi ei tunne, mutta näyttääpi Ubuntu12.04 Synaptic pakettienhallinnasta löytyvän; universe pakettina.
Yllä mainittu on hyvää perus settiä, mutta taidan kaikesta huolimatta ajaa tuon homman graaffisena läpi...
elinux.org - Copying an image to the SD card in Linux (graphical interface) (http://elinux.org/RPi_Easy_SD_Card_Setup#Copying_an_image_to_the_SD_card_in_Linux_.28graphical_interface.29)
Asentaa Ubuntun sovellusvalikoimasta ImageWriter työkalun ja alkaa touhuamaan ja sokerina pohjalla kokeilen vielä BerryBoot settiä.
-
minusta dd if=image of=/dev/rbpilevy on ihan kätevä. Turha moisen takia graafista kikkaretta asentaa. Samaa ohjelmaa se kuitenkin käyttää.
Edit esim.
localhost apu # time dd if=lubuntu-12.04-desktop-i386.iso of=/dev/sdd
1409624+0 tietuetta sisään
1409624+0 tietuetta ulos
721727488 tavua (722 MB) kopioitu 358,886 sekunnissa, 2,0 MB/s
real 5m58.889s
user 0m1.561s
sys 0m19.368s
Hieman hitaasti meni. Ubuntut käynnistyvät tuosta suoraan kunhan partio on käynnistyvä. Sen voi tarkistaa fdisk -l. "*" ilmoittaa onko levy käynnistyvä.
-
Perun hyvät puheeni Berrybootista. Mulla oli lähes päivittäista hidastelua ja epävakautta berrybootia käyttäessa, joka johti tiedostojärjestelmien korruptoitumiseen ja sitä kautta vaan pahempaan kaatuiluun. :P
Nyt on raspbiani ja siinä XBMC. Loppui kaatuilu ja sekoilu kertaheitolla :)
Vielä kaipailen kovasti Enlightenment 17 työpöytää. Tietääkö kukaan löytyykö tuota esipakattuna jostain raspbianille (tai ylipäätään debianille?). Wheezyn pakettilähteen e17 on vanha kehitysversio.
-
minusta dd if=image of=/dev/rbpilevy on ihan kätevä. Turha moisen takia graafista kikkaretta asentaa. Samaa ohjelmaa se kuitenkin käyttää.
Kiitti vinkistä.
Puppu Linuxiin en osannut ajaa päivityksiä. Apt-get komento on tuntematon. Googlella pikahakuna ei löytynyt järkevää komentoa.
EDIT1:
Tuohon meizirkki kommenttiin viitaten niin onko normaalia, että Debian versio asentaa (HUOM! ei lataa vaan kirjaimellisesti asentaa) päivityksiä (214 MB) toista tuntia? Välillä on pitkiä taukoja - ei tapahdu mitään ja sitten mennään muutamia rivejä. BerryBoot käytössä.
EDIT2:
Luttasin naapuri näytöltä niin 233 päivitystä, 3 uutta asennusta, 0 poistettavaa ja 5 päivittämätöntä.
-
Tuohon meizirkki kommenttiin viitaten niin onko normaalia, että Debian versio asentaa (HUOM! ei lataa vaan kirjaimellisesti asentaa) päivityksiä (214 MB) toista tuntia? Välillä on pitkiä taukoja - ei tapahdu mitään ja sitten mennään muutamia rivejä. BerryBoot käytössä.
Pitäisin ihan normaalina. Jos olisi enempi muistia niin päivitykset kannattaisi lukea & purkaa ram-levyllä muistissa. Jo rivi tmpfs /tmp tmpfs defaults 0 0 fstab tiedostossa voi auttaa.
Siitä on aikaa kun koetin ajaa Ubuntua tikulta. Oli sietämättömän hidas. Päivitykset kestivät koko päivän.
Itsellä OpenElec Rasberry Pi:ssä ja myös Atom Ion koneessa kokeilin sitä tikulta. Nopeudessa ei suurtakaan eroa kun asennusmedia on niin hidas. XBMC:stä on versio 12.1 ilmestynyt ja soittaa musaa tuossa taustalla. Biisien vaihdossa ritisee välillä. Jokaisessa soittimessa on omat omituisuutensa. Exaile voisi olla kokeilemisen arvoinen. Tai sitten ihan mpd.
-
Tuohon meizirkki kommenttiin viitaten niin onko normaalia, että Debian versio asentaa (HUOM! ei lataa vaan kirjaimellisesti asentaa) päivityksiä (214 MB) toista tuntia? Välillä on pitkiä taukoja - ei tapahdu mitään ja sitten mennään muutamia rivejä. BerryBoot käytössä.
Tuollaista pätkimisongelmaa oli minulla lähinnä hitaan muistikortin kanssa.. Sitten samalla kertaa kun hankin nopeamman kortin laitoin myös noatime option /etc/fstabiin ja ylikellotin. En tiedä mikä noista sitten eniten vaikutti asiaan, mutta berrybootti oli edelleen käytössä joten siitä tuskin oli kiinni.
Pitäisin ihan normaalina. Jos olisi enempi muistia niin päivitykset kannattaisi lukea & purkaa ram-levyllä muistissa. Jo rivi tmpfs /tmp tmpfs defaults 0 0 fstab tiedostossa voi auttaa.
Tosiaan kuten sanoitkin, sitä muistia on vaan niin vähän ettei tätä kannata laittaa.
-
Tuollaista pätkimisongelmaa oli minulla lähinnä hitaan muistikortin kanssa.. Sitten samalla kertaa kun hankin nopeamman kortin laitoin myös noatime option /etc/fstabiin ja ylikellotin. En tiedä mikä noista sitten eniten vaikutti asiaan, mutta berrybootti oli edelleen käytössä joten siitä tuskin oli kiinni.
noatime nopeuttaa kun tiedostojen aikaleimoja ei päivitetä jatkuvasti. Vanha kunnon Ext2 tai ext3 ilman journalointia auttaa myös. Muistikortin nopeus vaikutaa. Itsellä joku halpa kamerasta "lainassa" vuosien takaa. Ovat nuokin kehittyneet kovasti. /tmp tai vastaavan siirto muistiin ei kuitenkaan ole älytön ajatus. Riippuu käytöstä. "Pullonkaula" on kuitenkin kortille kirjoitus. kerneli kuitenkin pitää tiedostoja muistissa mahdollisuuksien mukaan. Selviytyykö rasberry myös isoista tiedostoista? Kannattaako edes yrittää isompaa matroskaa siirtää ssh:lla?
-
Kannattaako edes yrittää isompaa matroskaa siirtää ssh:lla?
Itselläni toimii moitteetta 3 Teran kiintolevy USB2:ssa ja scp siirrolla siihen matroska leffoja.
Siirtyy siis nopeudella n. 4 Mt/s.
-
Itselläni toimii moitteetta 3 Teran kiintolevy USB2:ssa ja scp siirrolla siihen matroska leffoja.
Siirtyy siis nopeudella n. 4 Mt/s.
Itse olen käyttänyt ihan konqueror & fish (eli ssh). Jostain minulle on jäänyt se käsitys, että
kun tuota salausta puretaan, niin se vaatisi levytilaa. Ja eihän sitä muistikortilla ole kun
OpenElec on pienellä osiolla. Siinä olisi puuhastelua jos saisi kaikki TV-tallenteet Rasberryllä
katsottavaan muotoon. ;D
-
Vanha kunnon Ext2 tai ext3 ilman journalointia auttaa myös
Tästä oli aikanaan vääntöä Maemo yhteisössä. ext2 kyllä auttaa nopeuteen, mutta on huomattavasti herkempi korruptoitumaan. Suosittelisin journaloinnin käyttämistä vaikka nopeus vähän kärsiikin.
/tmp tai vastaavan siirto muistiin ei kuitenkaan ole älytön ajatus. Riippuu käytöstä.
Joo. Itselläni sattuu olemaan tuo vanhempi revisio B mallista. Vain 256Mb muistia, joten kortilla on :( lightdm vie kymmenesosan (vei, ennenkuin sai kenkää ;D)
-
Joo. Itselläni sattuu olemaan tuo vanhempi revisio B mallista. Vain 256Mb muistia, joten kortilla on :( lightdm vie kymmenesosan (vei, ennenkuin sai kenkää ;D)
Itsellä nyt slim käytössä. Melko kevyt ja helppo konffata autologin ja pistää muutama ohjelma autostarttiin. Tosin kyllä startx käynnistää työpöydän siinä kuin joku gdm.
-
Päivityksien asennus (214MB) kesti 1h40.
Edit1:
Hetkinen, tämä menee jo mielenkiintoiseksi.
Elikkäs tmpfs komentoa ei löydy, mutta Linux.fi tmpfs (http://linux.fi/wiki/Tmpfs) sivun mukaan Tmpfs-osio voidaan liittää automaattisesti käynnistyksen yhteydessä lisäämällä /etc/fstab-tiedostoon rivi. Pyydän vinkkejä miten se tehdään. Alla Debian Raspin tuloste.
mount | grep tmpfs
antaa tulosteen:
dev on /dev type devtmpfs (rw,relatime,size=179216k,nr_inodes=44804,mode=755)
tmpfs on /run type tmpfs (rw,nosuid,noexec,relatime,size=47716k,mode=755)
tmpfs on /run/lock type tmpfs (rw,nosuid,nodev,noexec,relatime,size=5120k)
tmpfs on /run/shm type tmpfs (rw,nosuid,nodev,noexec,relatime,size=95420k)
/etc/fstab tuloste:
proc /proc proc defaults 0 0
# Handled by Berryboot
#/dev/mmcblk0p1 /boot vfat defaults 0 2
#/dev/mmcblk0p2 / ext4 defaults,noatime 0 1
Samalla olis kiva brassailla tuota notime säätöä ja kokeilla vaikutusta.
Edit2: Ylikellottaa en mielelläni rupea, mutta muutoin on kiva brassailla ja halu oppia uutta.
-
Asensin tähän Debian berryyn tehtävienhallinnan lxtask rinnalle Ubuntusta tutun gnome-system-monitor ohjelman. Nyt saa paremmin selkoa, että mikä on Raspin tila. Tämän saman paketin asennan aina Xubuntun yhteydessäkin. Se on jotenkin niin kätevän selkeä.
Edit:
Asetuksista kun laittaa päivitysvälin 10 sek. niin ei syö kuin pikkuisen resurssia.
-
Päivityksien asennus (214MB) kesti 1h40.
Hetkinen, tämä menee jo mielenkiintoiseksi.
Elikkäs tmpfs komentoa ei löydy, mutta Linux.fi tmpfs (http://linux.fi/wiki/Tmpfs) sivun mukaan Tmpfs-osio voidaan liittää automaattisesti käynnistyksen yhteydessä lisäämällä /etc/fstab-tiedostoon rivi. Pyydän vinkkejä miten se tehdään. Alla Debian Raspin tuloste.
tmpfs on kernelin optio. Yleensä käännetty mukaan. Jos oikein haluaa brassailla käännä oma kerneli.
tmpfs komentoa ei siis löydy. Sen sijaan voit mount -t tmpfs ... ks man mount. Systeemin kansioita
ei kannata kopeloida jos ei tiedä mitä tekee. Siksi fstab on hyvä paikka. tmpfs on hyvä paikka jos joku
ohjelma kirjoittaa/lukee paljon levyltä. Esim. nettiselaimen välimuisti, c-ohjelman käännös.
Kun on vähän muistia paremman tulokseen saa kun siirtää/liittää esim. /var /tmp kansiot nopeammalle levylle. Muistikorttia tarvitaan vain käynnistykseen loput systeemistä voi olla muualla.
-
Asensin tähän Debian berryyn tehtävienhallinnan lxtask rinnalle Ubuntusta tutun gnome-system-monitor ohjelman. Nyt saa paremmin selkoa, että mikä on Raspin tila. Tämän saman paketin asennan aina Xubuntun yhteydessäkin. Se on jotenkin niin kätevän selkeä.
Edit:
Asetuksista kun laittaa päivitysvälin 10 sek. niin ei syö kuin pikkuisen resurssia.
Miten olisi conky? Minulla oli tuollainen aikoinaan fluxbox työpöydällä. Olipa ainakin kevyt.
-
Systeemin kansioita ei kannata kopeloida jos ei tiedä mitä tekee.
Miten olisi conky? Minulla oli tuollainen aikoinaan fluxbox työpöydällä. Olipa ainakin kevyt.
Joo, tiedän riskit ja ennen kaikkea tietoiset riskit. Jos jokin menee pieleen niin eikun uutta yritystä. Parhaat opit olen saanut yrityksen ja erehdyksen kautta. Itse asiassa tympäännyn kun kone toimii ja mielenkiinto alkaa kun on jotain brassailtavaa. :D
Äsken kokeilin kieliposkessa synapticin asennusta ja yllätys. Toimii. Sen mukaan FireFoxia ei löydy, mutta sen kopio Iceweasel näyttää löytyvän.
Conky? Yes. Uusi tuttavuus ja näyttäis olevan erittäin hyvä merkkipohjainen juttu. Kiitti vinkistä.
Edit1: Nyt alkaa ura aueta kun Synapticin kautta pystyy lunttaamaan paketti varastoa.
Edit2: Otetaampas komentoa takaisin. Kannattaa muistaa mikä työpöytä on kysessä. Itsellä on Gnome niin verissä, että aloin jo ihmettelemään, että miksi tökkii. Tässähän onkin LXDE työpöytä, joten KDE paketit kelpaa paremmin.
Piti poistaa Iceweasel ja nyt alan Konqueror selainta tunkemaan. Tarkoitus olisi saada Youtube ja Yle Areena näkyviin.
-
Piti poistaa Iceweasel ja nyt alan Konqueror selainta tunkemaan. Tarkoitus olisi saada Youtube ja Yle Areena näkyviin.
Tein pienen keksinnön. Otin navigaattorista USB- mikro-USB piuhan. Pistin sen Telkkariin ja toiseen päähän Rasberryn. Sitten vielä HDMI ja verkkopiuha paikalleen. TV kun ei sisällä nettiominaisuuksia. Rasberryssä on OpenElec höystettynä Yle areena plugarilla. Kun käynnisti TV:n, niin Rasberry sai virtaa ja starttasi. Jopa TV:n kaukosäädin toimii HDMI:n kautta ja pääsi katsomaan vaikka Hella Wuolijoesta kertovaa elokuvaa Arenasta. Youtube toimii ja ties kuinka monta muuta palvelua....
Konqueror käyttää KDE ja Qt kirjastoja. Jättäisin väliin moisen. Midorin piruuttani käänsin lähdekoodista. Kesti 2 pv kun oli hidas muistikortti. Kovin oli hidas tuokin (LXDE työpöytä).
Kerneli kääntyy kuulemma n. 6 tuntia...
OpenElecissä XBMC päivittyi versioon 12.1 ja tuntui hitaammalta. Kauko-ohjain ei reakoinut enää niin nopeasti.
-
Olen tässä testaillut ja asennellut kaikenlaisia distroja.
http://elinux.org/RPi_Distributions (http://elinux.org/RPi_Distributions)
Kun olen saanut lupaavan distron asennettua ja asetukset kohdalleen, on näppärää tehdä muistikortista pöytäkoneelle tai läppärille imagefile.
Tähän tarkoitukseen olen käyttänyt komentoa:
sudo ddrescue /dev/sdX imagenimi.img logfile
sdX vastaa muistikortin laitetunnusta. (esim. sdc, sdd)
Hyvä puoli tässä on, että voin kokeilla muitakin distroja ja silti palauttaa samalle SD-kortille aina sen käyttiksen, joka on ollut mieluisin. Itsellänikään kun ei ole kuin yksi laadukas ja nopea SD-kortti, jota olen Raspberry Pi:ssä käyttänyt.
-
ddrescue kai tarkoitettu lähinnä rikkinäisten levyjen pelastamiseen. Muistaakseni osaa myös pakata, niin siinä mielessä parempi kuin pelkkä dd
-
sudo dd if=/dev/sdd of=imagenimi.img
Tällä saisi ajettua varmaan saman asian, mutta tykkään käyttää ddrescueta, koska se näyttää missä mennään.
Viisaammat kertokoot onko väliä kumpaa käyttää.
-
8) Jos jotakuta kiinnostaa niin olen tehnyt ainakin 10 videota kokemuksista Raspberry Pi:n kanssa,
http://www.youtube.com/playlist?list=PLbzwUoHwB8BC8EpxrApLSKVJLZpjp6HFf (http://www.youtube.com/playlist?list=PLbzwUoHwB8BC8EpxrApLSKVJLZpjp6HFf)
-
Minä tein Raspberrystä (kännykän) selaimella toimivan nettitv-boksin:
http://pastebin.com/6eQvFWA3
En nyt vanno, että ohjeet olisi mitenkään täydelliset, kun kiireessä väsätessä en tehnyt mitään muistiinpanoja.
Idea on siis sellainen, että Raspberryllä on palvelin ja sitten selaimella pyydetään se avaamaan haluttu streami. Tämä sen vuoksi, että kaukosäätimiä on jo muutenkin tarpeeksi. Kännykkä nyt kuitenkin on aina käsillä niin käytän sitä ohjaamiseen.
Homma ei ole läheskään valmis, ihan kokeiluasteella vasta. Toimii muuten mutta joskus streamin avatessa koko boksi jämähtää niin, ettei auta kuin IVO-bootti :)
Ja tällaisenahan tuota ei kannata laittaa toimimaan kuin lähiverkossa, koskapa komento.php ei tarkasta lainkaan mitä komentoja selaimella syötetään..
Halusin vain simppelin systeemin, joissa kanavien lisääminen tapahtuu suoraan index.php:tä muokkaamalla. Jotain graafista ilmettähän tuolle voisi kanavalogojen muodossa antaa, sitten kun jaksaa ja viitsii.
Tuossa index.php:n viimeisessä komennossa ei oikeasti kuuluisi olla sudoa, sen kanssa se ei toimikaan ellei visudolla kikkaile sudon salasanakyselyä pois joka ei ole taas kovin suositeltava tapa.
Nyt sitten näkyy Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron kanavia sekä muutama muu. Noita streamejahan löytyy netistä etsimällä tuhansia.
edit: se unohtui mainita, että Raspbianin päälle rakennettu systeemi
-
OpenElec päivityi niin. että Yle Areena ei enää näy XBMC:ssä.
Olisi kiva jos joku kertoisi näkyykö jossain muussa systeemissä,
ettei kaikkia tarvitsisi kokeilla, Yle areena plugin asennettu
repository.finnish-tv-1.0.1.zip paketista. Eikös tuossa tule
se yle-dl mukana?
-
OpenElec päivityi niin. että Yle Areena ei enää näy XBMC:ssä.
Olisi kiva jos joku kertoisi näkyykö jossain muussa systeemissä,
ettei kaikkia tarvitsisi kokeilla, Yle areena plugin asennettu
repository.finnish-tv-1.0.1.zip paketista. Eikös tuossa tule
se yle-dl mukana?
Jep, sama juttu Raspbmc:ssä, YleAreena plugin ei toimi. Viallinen versio pluginista on se uusin 1.6.0. Päivitystä odotellaan täälläkin..
-
Jep, sama juttu Raspbmc:ssä, YleAreena plugin ei toimi. Viallinen versio pluginista on se uusin 1.6.0. Päivitystä odotellaan täälläkin..
Aikani kuluksi asensin tuon Raspbmc. Vaikutti hieman hitaammalta kuin OpenElec. Pycrypto tuntui
puuttuvan. Ja yle Areena ei toimi. Mikä on harmi. Yle-dl toimii? Jostain syystä en päässyt ssh:lla
sisälle Raspbmc. Yle-dl voisi käyttää etänä latailemaan katsottavat ohjelmat.
-
Vielä kaipailen kovasti Enlightenment 17 työpöytää. Tietääkö kukaan löytyykö tuota esipakattuna jostain raspbianille (tai ylipäätään debianille?). Wheezyn pakettilähteen e17 on vanha kehitysversio.
R_Pi Bodhi Linux http://bodhilinux.com/ (http://bodhilinux.com/)
Sivusto oli kirjoitushetkellä alhaalla, mutta kyllä se ainakin pari viikkoa sitten oli pystyssä... :P
-
Vielä kaipailen kovasti Enlightenment 17 työpöytää. Tietääkö kukaan löytyykö tuota esipakattuna jostain raspbianille (tai ylipäätään debianille?). Wheezyn pakettilähteen e17 on vanha kehitysversio.
R_Pi Bodhi Linux http://bodhilinux.com/ (http://bodhilinux.com/)
Sivusto oli kirjoitushetkellä alhaalla, mutta kyllä se ainakin pari viikkoa sitten oli pystyssä... :P
Kiitos linkistä. Mut Bodhi ei kyllä hotsita yhtään. Laitoin jo tammikuussa viestiä E17 ubuntu PPAn ylläpitäjälle mahdollisista ARM buildeista ja silloin lupaili että olisivat pian tulossa. En tiedä onko mitään tapahtunut. Vaikkei Ubuntun ARMipaketit raspissa toimikkaan... Mut voisi itse kokeill buildia suoraan laitteella.
Raspista yleistä: Itselläni tuntuu säännöllisin väliajoin muistikortti korruptoituvan, aivan sama mikä käyttis ja mitkä kellotukset. Eipä tuolle mööpelille ole tullut mitään tärkeää laitettua mutta kyrsii kun kokoajan saa olla asentamassa uudelleen.
-
Jep, sama juttu Raspbmc:ssä, YleAreena plugin ei toimi. Viallinen versio pluginista on se uusin 1.6.0. Päivitystä odotellaan täälläkin..
Aikani kuluksi asensin tuon Raspbmc. Vaikutti hieman hitaammalta kuin OpenElec. Pycrypto tuntui
puuttuvan. Ja yle Areena ei toimi. Mikä on harmi. Yle-dl toimii? Jostain syystä en päässyt ssh:lla
sisälle Raspbmc. Yle-dl voisi käyttää etänä latailemaan katsottavat ohjelmat.
Pycrypto pitää asentaa komentoriviltä Raspbmc:hen (sudo apt-get install py-crypto muistaakseni) ei ole valmiina mutta löytyy reposta suoraan. Sitten areenakin toimii, jos areenan plugin on joskus taas kunnossa. Ssh:lla pääsee sisään pi/raspberry käyttäjällä.
-
Vielä kaipailen kovasti Enlightenment 17 työpöytää. Tietääkö kukaan löytyykö tuota esipakattuna jostain raspbianille (tai ylipäätään debianille?). Wheezyn pakettilähteen e17 on vanha kehitysversio.
Jos kokeilet kääntämistä.. ks exchange.enlightenment.org/application/show/134
ks myös debe17.com. Siitä minulla ei ole mitään käsitystä kääntyykö tuo RP:lle.
-
Pycrypto pitää asentaa komentoriviltä Raspbmc:hen (sudo apt-get install py-crypto muistaakseni) ei ole valmiina mutta löytyy reposta suoraan. Sitten areenakin toimii, jos areenan plugin on joskus taas kunnossa. Ssh:lla pääsee sisään pi/raspberry käyttäjällä.
käsittääkseni nämä pitää olla
python-crypto, python-feedparser ja rtmpdump
Jostain syystä en vaan päässyt ssh:lla sisälle. Ctrl-Alt-F2 pääsee yleensä merkkipohjaiseen päätteeseen. Mutta en jaksanut pistää näppistä kiinni. Olen käyttänyt tuota Raspbmc:tä parin levyn toistamisen verran asennuksen jälkeen, enkä vielä osaa katsoa onko se ssh päällä.
Miten vanhempi yle areena plugin?
-
Vielä kaipailen kovasti Enlightenment 17 työpöytää. Tietääkö kukaan löytyykö tuota esipakattuna jostain raspbianille (tai ylipäätään debianille?). Wheezyn pakettilähteen e17 on vanha kehitysversio.
R_Pi Bodhi Linux http://bodhilinux.com/ (http://bodhilinux.com/)
Sivusto oli kirjoitushetkellä alhaalla, mutta kyllä se ainakin pari viikkoa sitten oli pystyssä... :P
Raspista yleistä: Itselläni tuntuu säännöllisin väliajoin muistikortti korruptoituvan, aivan sama mikä käyttis ja mitkä kellotukset. Eipä tuolle mööpelille ole tullut mitään tärkeää laitettua mutta kyrsii kun kokoajan saa olla asentamassa uudelleen.
Tuota noin... Sammutatko RasPin ihan
sudo halteli annat ihan kunnolla sammua vai otatko heti, kun kirjaudut ulos X-serveristä kaapelin pois... Olen huomannut, että RasPIn sammutuksen kanssa saa olla ihan todella tarkkana, että milloin irrottaa virtakaapelin ja milloin RasPI on oikeasti sammunut.. Itse ainakin aina sammutuksen jälkeen odotan ainakin 2 minuuttia ennen, kuin irrotan virran.. Tuntuukin laite pyörivän vielä pitkään sammutuksen jälkeen... Ihan vaan vinkkinä kannattaa seurata tarkasti ledejä, että on kunnolla sammunut eli vain punainen led palaa ja sitten virrat pois..
Eli aina niin kauan kuin kuvasignaalia tulee tai valot välkkyvät ei virtaa pois...
Käytätkä BerryBootia? Olen nimittäin itsekin huomannut, että se ei ihan toimi.. Puhdas Raspbian toimii parhaiten....
-
Kortin saa varmasti solmuun jos järjestelmää ei sammuta oikein. En tiedä nykytilanteesta, mutta halt ei ainakaan ennen ole ollut sekään oikein suositeltava tapa. Se on käsittääkseni tappanut prosessit välittömästi, mikä voi sinänsä huonolla tuurilla aiheuttaa ongelmia. Parempi olisi ehkä kutsua "perus"
sudo shutdown -h now
-
Jos kokeilet kääntämistä.. ks exchange.enlightenment.org/application/show/134
ks myös debe17.com. Siitä minulla ei ole mitään käsitystä kääntyykö tuo RP:lle.
Varmaan voisi tuolta ubuntun PPAsta tipautella ihan periaatteella apt-get source ja dpkg-buildpackage. Luulis että riippuvuudet on ubuntussa ja debianissa kohtuullisen yhtenäiset.
-
Miten vanhempi yle areena plugin?
En ole kokeillut, sen verran vähän käytän ja odottelen korjausta pluginiin. Sieltä se varmaan joskus tulee...
-
Ei toiminut YleAreena plugin 1.5.0 myöskään uudessa 12.2 XBMC:ssä eli jotain on pielessä siinä itse XBMC versiossa, ehkä..
-
Nyt muuttui hän kameravalvonta-palvelimeksi ukkosen lyötyä edellisen palvelimen muussiksi.
Motion, apache2, vlc-soitin, googlen komentorivityökalut videoiden uppaamiseksi google driveen ja sähköposti-ilmoituksen antamiseksi.
Motion tunnistaa kamerakuvasta liikettä, vlc näyttää sitä monitorilla. Normaalitilassa monitori on sammuksissa, mutta kun liikettä havaitaan, se laitetaan päälle. Kun liikettä ei enää ole, uploadataan kuvat google driveen ja sammutetaan näyttö.
No nyt se on ostettava sitten toinen siihen alkuperäiseen käyttöön, nettitelevisio-boksiksi..
Näyttäisi olevan raspberryllä ja easycapin videokaapparilla jotain toisiaan vastaan. Vanhassa koneessa kaappari toimi hyvin, mutta raspissa joutui hieman säätämään.
-
Onko kukaan vääntänyt printteriserveriä raspista?
Itse asensin CUPS:n ja sain tulostukset toimimaan iPhonesta, iPadista ja kaikilta koneilta, mutta ihan putkeen ei mene.
Ilmeisesti ajurista on kiinni kun tekstiin tulostuu kummallisia väkäsiä ja kuvat on rasteria.
Tulostin: DCP-7030 Brother (jolle ei tietenkään löytynyt omaa ajuria)
CUPS: 1.5.3
Todennäköisesti ongelma on täysin tuossa ajurissa ???
-
Miten vanhempi yle areena plugin?
En ole kokeillut, sen verran vähän käytän ja odottelen korjausta pluginiin. Sieltä se varmaan joskus tulee...
Harmittaa, kun kukaan ei ole korjannut Finnish TV plugineja Raspberryyn.. Onko kukaan koodaustaitoinen Raspberryn omistaja kiinnostunut korjaamaan nuo pluginit?
-
Miten vanhempi yle areena plugin?
En ole kokeillut, sen verran vähän käytän ja odottelen korjausta pluginiin. Sieltä se varmaan joskus tulee...
Harmittaa, kun kukaan ei ole korjannut Finnish TV plugineja Raspberryyn.. Onko kukaan koodaustaitoinen Raspberryn omistaja kiinnostunut korjaamaan nuo pluginit?
Minulla on käytössä XBian 1.0 beta 1.1 ja yleareena 1.6.0
python-crypto, python-feedparser ja rtmpdump palikat piti asentaa ja käydä yleareenan asetuksissa.
Sen jälkeen lähti videot pyörimään. Asensin pluggarit suoraan zip paketista muistitikulta.
Katsomo 1.1.8 ja Ruutu 1.3.1 toimivat myös. Kellotin myös hieman laitetta.
Raspi kokemusta on vasta pari päivää eli opettelua tämä on vielä.
-
Miten vanhempi yle areena plugin?
En ole kokeillut, sen verran vähän käytän ja odottelen korjausta pluginiin. Sieltä se varmaan joskus tulee...
Harmittaa, kun kukaan ei ole korjannut Finnish TV plugineja Raspberryyn.. Onko kukaan koodaustaitoinen Raspberryn omistaja kiinnostunut korjaamaan nuo pluginit?
Minulla on käytössä XBian 1.0 beta 1.1 ja yleareena 1.6.0
python-crypto, python-feedparser ja rtmpdump palikat piti asentaa ja käydä yleareenan asetuksissa.
Sen jälkeen lähti videot pyörimään. Asensin pluggarit suoraan zip paketista muistitikulta.
Katsomo 1.1.8 ja Ruutu 1.3.1 toimivat myös. Kellotin myös hieman laitetta.
Raspi kokemusta on vasta pari päivää eli opettelua tämä on vielä.
Kiitos! Hitto, jostain syystä python-feedparser ja rtmpdump eivät olleet asennettuna. Python-crypto oli asennettuna. Asensin noi puuttuvat, täytyy kokeilla...
EDIT: osa Areenan lastenohjelmistoista toimii, suurin osa ei.. Voisitko kokeilla, toimiiko sinulla Areenan uusimmat lastenohjelmat kaikki?
-
Kiitos! Hitto, jostain syystä python-feedparser ja rtmpdump eivät olleet asennettuna. Python-crypto oli asennettuna. Asensin noi puuttuvat, täytyy kokeilla...
EDIT: osa Areenan lastenohjelmistoista toimii, suurin osa ei.. Voisitko kokeilla, toimiiko sinulla Areenan uusimmat lastenohjelmat kaikki?
Kaikki eivät toimi enkä osaa sanoa tällä kokemuksella mistä voisi johtua.
-
Kiitos! Hitto, jostain syystä python-feedparser ja rtmpdump eivät olleet asennettuna. Python-crypto oli asennettuna. Asensin noi puuttuvat, täytyy kokeilla...
EDIT: osa Areenan lastenohjelmistoista toimii, suurin osa ei.. Voisitko kokeilla, toimiiko sinulla Areenan uusimmat lastenohjelmat kaikki?
Kaikki eivät toimi enkä osaa sanoa tällä kokemuksella mistä voisi johtua.
No nyt näkyy kaikki!
Järjestelmä - Asetukset - Video - Toisto - Tahdista toisto näyttöön. (aktiiviseksi)
Muuta en tehnyt. 8)
Edit.
Otin vielä pois asetuksen: Säädä näytön päivitys nopeus elokuvan mukaan.
Nyt en törmännyt ongelmiin suorassa lähetyksessä taikka nauhoituksissa.
Lisäksi Samsung telkkarin kake käskee myös raspia hienosti.
-
Lisäksi Samsung telkkarin kake käskee myös raspia hienosti.
Millä tavoin olet tuon kauko-ohjauksen toteuttanut?
-
Millä tavoin olet tuon kauko-ohjauksen toteuttanut?
Itselläni Sonyn TV ja kauko-ohjain toimii ihan HDMI-liitännän kautta. Ei tarvitse tehdä mitään ;D
Missäs jamassa Yle Areena on? Rasberry on ollut koko kesän "jäähyllä". Toimiiko jo jossain jakelussa?
-
Itselläni Sonyn TV ja kauko-ohjain toimii ihan HDMI-liitännän kautta. Ei tarvitse tehdä mitään ;D
Missäs jamassa Yle Areena on? Rasberry on ollut koko kesän "jäähyllä". Toimiiko jo jossain jakelussa?
Oho! Aina oppii uutta! Minulla on myös Sonyn Bravia joten ilmeisesti sekin osaisi Raspberryä ohjata. Ei vain tullut moinen mieleenkään ja näin sitten vaivaa säätämällä Raspille www-palvelimen, jota kautta kännykällä pystyy matolaatikkoa komentamaan. Pitääpä heti kokeilla kun toisen Raspberryn "ehdin" kytkemään käyttöön.
-
Lisäksi Samsung telkkarin kake käskee myös raspia hienosti.
Millä tavoin olet tuon kauko-ohjauksen toteuttanut?
Ei tarvinnut tehdä mitään vaan toimii suoraan HDMI liitännän kautta telkkaria osoittamalla.
Langaton näppis on myös hyödyllinen ja toimi heittämällä (DELTACO mini näppis).
-
Mikähän on, kun streamit on alkaneet tökkimään. Uudella asennuksella kokeilin nettistreameja ja käy niin, että toistaa viisi sekuntia, sitten kuva töksähtää kunnes vähän ajan päästä jatkuu normaalisti.
En tiedä onko tuolla lähetyspäässä tapahtunut jotain säätöä, onko omxplayerissa ongelma, jossain sen kirjastossa vai missä..
Ja mitenkähän tätä lähtisi paikantamaan?
Kaistasta ei liene kyse, kun samalla yhteydellä Andoidin sovellus näyttää saman streamin aivan ok.
Voisiko joku ystävällisesti kokeilla vaikka NRK:n streamin ja kertoa tuleeko sama ongelma vai ei?
omxplayer -o hdmi http://webtv-aarh-9.stofa.dk:80/134_01.m3u8
Löytyykö tähän joku muu HLS-tuellinen soitin? VLC näemmä näyttää vain yhden still-kuvan..
-
Nyt on ainakin Partcon verkkokaupassa raspi "tarjouksessa" 8GB korin kera hintaan 39,84€
-
Nyt on ainakin Partcon verkkokaupassa raspi "tarjouksessa" 8GB korin kera hintaan 39,84€
Arvonlisäveron kanssa 49,40€, mutta halvalla menee kuitenkin. Koppa mukaan, niin tulee lisää 8,06€. Lisäksi vielä tarvitaan virtalähde.
-
Vielä kaipailen kovasti Enlightenment 17 työpöytää. Tietääkö kukaan löytyykö tuota esipakattuna jostain raspbianille (tai ylipäätään debianille?). Wheezyn pakettilähteen e17 on vanha kehitysversio.
Debian sid-varastosta löytyy nyt versio 0.17.3-1. Ja myös arm-prossuille.
http://packages.debian.org/sid/e17 (http://packages.debian.org/sid/e17)
-
Asensin raspbmc ja haluaisin käyttää plexiä sen kanssa, kuinka asentaa plex lisäosan siihen? ei ainakaan löydy xbmc lisäosista? vai mitenkä määrittää yhteys niiden välille?
-
Asensin raspbmc ja haluaisin käyttää plexiä sen kanssa, kuinka asentaa plex lisäosan siihen? ei ainakaan löydy xbmc lisäosista? vai mitenkä määrittää yhteys niiden välille?
Plex löytyy http://forums.plexapp.com/index.php/topic/27270-plexbmc-client-for-xbmc/
Mikäs on tuo Arenan tila? Plexiä en ole käyttänyt, mutta osannee esim muuttaa TV tallenteet RP:lle sopiviksi?
-
Rupesin testailemaan näitä suomalaisia netti-tv plugineita xbmc:hen ja katsomon ja ruudun sain toimimaan sen verran minkä nyt ne yleensäkkin toimivat. Areenassa toimi vain ne videot jotka näkyvät myös ulkomaille. Näin oli Raspbmc:llä. Sitten kokeilin Xbian-jakelua ja yllätys yllätys kaikki videot alkoivat toimia. :)
Muita paketteja kuin python-crypto ei tarvitse asentaa kumpaankaan, että Areena lähtee toimimaan. Jos käyttää versiota 1.6.0, niin siinä on se bugi, että jos tulee erroria päävalikosta video kategorioihin mennessä, niin on käytävä asetusvalikossa ja sen jälkeen toimii.
Kun asensin Xbiania niin löysin sen sivuilta Androidille Yatse-nimisen ohjainsovelluksen xbmc:lle (https://play.google.com/store/apps/details?id=org.leetzone.android.yatsewidgetfree). Sovelluksella voi myös selata suoraan näiden netti-tv plugineiden valikoita (en tiedä voiko virallisessa, ehkä), joten ohjelmat löytyvät nopeasti. Ohjelman ulkoasu sopii yhteen näiden uusimpien android-versioiden kanssa.
Toiselle muistikortille olen tehnyt raspbian ja vdr yhdistelmän toimimaan "tallentavana digiboxina". Anyseen usb-digi kiinni ja virrat päälle, niin voi striimata suoria lähetyksiä muille laitteille (varsinkin Nexus 7:n kanssa hyvä), ohjelmia voi ajastaa nauhoitukseen nettiselain käyttöliittymästä ja nauhoitukset voi sitten siirtää raspin muistikortilla tietokoneelle.
-
repository.finnish-tv-1.0.1.zip, XBMC 12.2 Ubuntu 12 LTS ei toimi yle arena. XBMC & VDR toimii mainiosti. Jos muistaa ohjelmat tallentaa ei juuri yle arenaa tarvitse. RP ja openelec ei toiminut kun viimeksi kokeilin areenan osalta. Aikaisemmin toimi, mutta joku päivitys lopetti sen. Pitänee asentaa se Xbian
Ubuntussa (minulla Lubuntussa) on python-crypto asennetuna oletuksena. Mutta miten sen selvittää onko pycrypto oikea versio? yle-dl tulee käsittääkseni addonin mukana, mutta rtmpdump pitää käsittäkseni asentaa.
-
Onko näin, että YleAreena plugin 1.6.0 versio toimii Xbianin kanssa myös Lapset kategorian ohjelmille? Mulla on Raspbmc ja siinä ei toimi Lapset kategorian ohjelmat juuri ollenkaan, sieltä täältä joku linkki mutta suurin osa ei :-\
Jos joku on asentanut Xbianin, niin voisko testata YleAreena pluginin toimivuuden?
-
Onko näin, että YleAreena plugin 1.6.0 versio toimii Xbianin kanssa myös Lapset kategorian ohjelmille? Mulla on Raspbmc ja siinä ei toimi Lapset kategorian ohjelmat juuri ollenkaan, sieltä täältä joku linkki mutta suurin osa ei :-\
Jos joku on asentanut Xbianin, niin voisko testata YleAreena pluginin toimivuuden?
Asensin uusimman openelecin ja kas, yleareena plugin toimii!! Omalta osaltani asia on ratkennut.
-
It viikosa mukava uutinen.
Nyt Raspberry:n ostajalle mukava kaupanpäällinen.
Oikeasti uutisen mukaan ei tarvi edes ostaa uutta "lautaa", vaan ohjelma on kaikkien ladattavissa.
http://www.itviikko.fi/uutiset/2013/11/22/aikainen-joululahja-minitietokoneen-omistajille-arvokas-softa-ilmaiseksi/201316300/7 (http://www.itviikko.fi/uutiset/2013/11/22/aikainen-joululahja-minitietokoneen-omistajille-arvokas-softa-ilmaiseksi/201316300/7)
-
Tarttis tuollainen hommata, lämpötilojen loggaus tarttis alkuun toteuttaa.
Tahtoo vaan kaikennäköisten anturien hankinta olla työläs kun niistä tarttis jotain ymmärtääkin ;)
Ilmeisesti tuollainen "PiFace-Rasp berry Pi"- lisälevy olisi hyvä hankinta myös jotta saapi tuloja ja lähtöjä antureille ym?
-
Onhan siinä valmiiksi muutama GPIO-portti. Ei se ihan välttämätön heti ole. Tosin sitten jos oikein aikoo alkaa kikkailla, niin mielestäni esim. Gertboard ei ole loppuviimein pahan hintainen. Ei meinaan takuulla heti ominaisuudet lopu.
-
Tarttis tuollainen hommata, lämpötilojen loggaus tarttis alkuun toteuttaa.
Lämpötilan mittaukseen kokeilisin ensimmäiseksi 1-wire anturia:
http://www.raspberrypi-spy.co.uk/2013/03/raspberry-pi-1-wire-digital-thermometer-sensor/
-
Ei ihan suoraan liity Raspberry Pi mikroon, mutta läheltä liippaa.
Löysin sivun, missä vertailtu ei mikrosuoritin lautoja.
http://socialcompare.com/en/comparison/low-cost-arm-boards (http://socialcompare.com/en/comparison/low-cost-arm-boards)
Lisäksi tässä yksi mielenkiintoinen tuote.
http://www.hardkernel.com/main/main.php (http://www.hardkernel.com/main/main.php)
-
Lisäksi tässä yksi mielenkiintoinen tuote.
http://www.hardkernel.com/main/main.php (http://www.hardkernel.com/main/main.php)
Tämäkin voisi olla mielenkiintoinen, "Intel Wearable":
"Edison is based on the x86 architecture and will be made using the latest 22-nanometer process. It runs a version of Linux and is fully "synthesizable," Bell said, indicating that the chip can be easily reprogrammed to adapt to different types of wearable use."
http://www.computerworld.com/s/article/9245214/Intel_39_s_smallest_computer_to_power_wearable_devices
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Osaako kukaan kertoa, toimiiko B versiolla perus työpöytäkäyttö miten hyvin? Uusi selainhan on vissiinkin tulossa? Jaksaako se pitää auki vaikkapa muutaman pdf tiedoston?
Toimiiko Logitech K-400 sen kanssa?
Ostin ajat sitten, mutten ole kokeillut, koska ei ole muistikorttia eikä hdmi kaapelia. En kehtaa käydä ostamassa, ellei sitten voi käyttää "tietokoneena".
Olisi kiva laittaa se telkkuun kiinni ja opiskella sohvan pohjalta ;D
-
Logitech K-400 toimii. Tosin olen vain XBMC:tä käyttänyt. Netin selaus tuskallisen hidasta. pdf tunnetusti hankala formaatti eli vaatii prosutehoa. En ole kokeillut.
-
Osaako kukaan kertoa, toimiiko B versiolla perus työpöytäkäyttö miten hyvin? Uusi selainhan on vissiinkin tulossa? Jaksaako se pitää auki vaikkapa muutaman pdf tiedoston?
No kyllähän se "toimii" työpöytäkäytössä, mutta pitää kyllä suoraan sanottuna olla aika kiero mieleltään jos sitä oikeasti pitää miellyttävänä kokemuksena. Tuo uusi selain meni kyllä 100% ohi. Samat selaimethan siihen saa mitä muihinkin ja päivittyvät myös. Mitä tulee PDF:iin niin eikait sellaista konetta olekaan, joka ei paria kappaletta jaksaisi pitää auki. Mutta se kokemus kun sivuja on vähänkään enemmän. Sanotaan, että huonokin perustietokone suorastaan suolistaa raspin. Raspi löytyy hyllystäl mutta, siellä se myös pääsääntöisesti pysyy. Ei tulisi mieleenkään yrittää sitä käyttää "normaalikäytössä", kun nurkissa lojuu vanhaa käyttämätöntä konetta ja ne kaikki pieksee tehoiltaan raspin.
Toimiiko Logitech K-400 sen kanssa?
Varmasti toimii. Niinhän kaikki "hid" laitteet toimii.
Kyllä ne käyttökohteet on minusta ns. rajattuja. Mitään työpöytäkokemusta sillä on turha hakea, mutta esim. mainittu XBMC toimii yllättävänkin kivasti.
-
Tuo uusi selain meni kyllä 100% ohi.
Kehittävät RPi:lle optimoitua selainta: http://www.raspberrypi.org/archives/5535
-
Miten tuolla ssh yhteydellä saa kaapattua raspin työpöydän verkon yli?
Mulla tulee jokin errori ubuntu koneeseen josta olen yhteyden avannut. Raspin puolelle avautuu uusi työpöytä yhteyden ajaksi. Mutta en saa sitä verkon yli...
Olen kokeillut Puttyllä ja Päätteessä yhteyttä ja kummassakin sama ongelma.
-
Miten tuolla ssh yhteydellä saa kaapattua raspin työpöydän verkon yli?
Työpöydän kaappaaminen ei onnistu pelkällä SSH:lla ja X:llä. Tarvitset Raspiin VNC:n tai jonkun vastaavan etätyöpöytäpalvelimen ja asiakaskoneelle VNC-asiakasohjelman. GNOME:n Vino on aika kätevä käynnissä olevan työpöydän etäkäyttöön. Toimii muissakin työpöytäjärjestelmissä, mutta voi tuoda mukanaan Gnomen kirjastoja.
-
[No kyllähän se "toimii" työpöytäkäytössä, mutta pitää kyllä suoraan sanottuna olla aika kiero mieleltään jos sitä oikeasti pitää miellyttävänä kokemuksena.
Minulle RaspI on parhaimmillaan werkossa SSH:n kautta käskettynä.
I/O:ta saisi olla enemmänkin, mutta jo näinkin siihen saa monenlaista ohjaus- ja valvontalaitetta kiinni.
Jos siinä olisi pari mSATA tai edes SATA-liitäntää, sitä voisi käyttää tiedonkeruulaitteena, miksei levyserverinäkin.
-
^ Moneen tuon tapaiseen erikoissovellukseen raspi onkin aivan mainio laite.
Itsellä ollut ajatuksissa tehdä raspista lähiverkon tulostuspalvelin ja pitää sitä samalla jonkinlaisena ulkoverkkoserverinä, jonne voisi tuupata tiedostoja hätätilassa etänä jos ei ole mitään usb-mediaa tms. pikaisesti saatavilla. Owncloud voisi olla ihan näppärä?
-
^ Moneen tuon tapaiseen erikoissovellukseen raspi onkin aivan mainio laite.
Itsellä ollut ajatuksissa tehdä raspista lähiverkon tulostuspalvelin ja pitää sitä samalla jonkinlaisena ulkoverkkoserverinä, jonne voisi tuupata tiedostoja hätätilassa etänä jos ei ole mitään usb-mediaa tms. pikaisesti saatavilla. Owncloud voisi olla ihan näppärä?
Itsellä on kotiverkon ulkomuurissa SSH:n kokoinen reikä sisäänpäin. Tavaraa saa heitettyä SCP:llä sisään ja ulos kaikkialta maailmasta. Tiukan paikan tullen koiraskin poikii ja kotipalvelimen webbisivuja pääsee katselemaan SSH:n yli ulkomaailmassakin. Vaatii hieman puukotusta ulkomaailman FireFoxin asetuksiin, mutta toimii.
En viitsi pistää ulkoverkkoon eli DMZ:lle mitään, jottei tarvitse niitä erikseen yläpitää.
OwnCloudia kehuvat. Ainakin järjestelmän luoneet, mutta itse suosin KISS-järjestelmää. F-securen, UbuntuOnen ja M$:n pilvet ovat vielä riittäneet vähemmän kriittiselle liikenteelle. Ei ole ollut tarvetta sahata omaa koipea.
-
Mä olen myös pitkään ja todella pitkään keinunut sen välillä, että tarvitseeko kotona palvelinta, tarvitseeko pilvessä palvelinta, pitääkö palvelut tuottaa itse, vai käyttääkö palveluita netistä / pilvestä.
Jotenkin sitä vaan alkaa kallistumaan pilven puolelle, kun se on niin helppoa. Varsinkin kunnolla tuoteituissa pilvipalveluissa kun se vielä on pätevä ylläpito tms, eikä kaikki jää sitten omalle vastuulle. Tunnetusti systeemit kaatuu just silloin kun olet pitkällä matkalla tms.
Montakos FastCGI / WSGI / PHP sivua tuo Rasperry Pi pystyy servaamaan sekunnissa, MySQL:n kanssa? Eli sanotaan vaikka jos Round Cubea tms pyörittää.
-
Taskumuro.com - PiPhone - Raspberry Pi:n päälle kasattu matkapuhelin (http://taskumuro.com/piphone-raspberry-pin-paalle-kasattu-matkapuhelin)
-
Tätä(kin) pitää kokeilla.
"Raspberry Pi Classroom infrastructure – Raspi-LTSP"
http://pi.gbaman.info/?p=256
http://www.youtube.com/watch?v=A09LuvdAotM
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Helou! Innostuin minäkin hommaamaan Raspin Raspbianilla kun Radio Rockia ei voi sen Korporaation takia enää kuunnella ollenkaan, ja muut rokkikanavat ei täällä korvessa kuulu ilmateitse.
Mikäköhän se olisi hyvä, tai lähinnä mahdollisimman kevyt radiostreamin soitto-ohjelma? Raspin Omxplayer sanoo vaan virnistellen "Have a nice day ;)" kun yrittää esim Radio Cityn streamia soittaa, siis näin: omxplayer http://www.radiocity.fi/nettiradio/radiocity.m3u .. ei toimi ei.
No asensin sitten vlc:n ja komentoriviltä komennolla cvlc JOKU_STREAM kyllä radiot soi, mutta onko se liian raskas tapa?
Raspin prosessorinkäyttö cvlc:llä huitelee jossain 40%, muistia ei vie paljon mitään. Lähinnä vaivaa toi prossuprosentti. Siis SSHn kautta ohjastelen tätä maanmainiota pienoisihkuihmettä. ;)
-
Jos repoista löytyy, niin mpg321 on mainio ja kevyt mp3-soitin, mutta se ei tue radiocityä. Yleä en ole testannut. Veikkaisin ongelman olevan header-laatua, sillä vlc kyllä toimii minullakin.
-
Jos repoista löytyy, niin mpg321 on mainio ja kevyt mp3-soitin, mutta se ei tue radiocityä. Yleä en ole testannut. Veikkaisin ongelman olevan header-laatua, sillä vlc kyllä toimii minullakin.
Löytyy kyllä, mutta ei tosiaan toista cityä. No vanha kunnon mplayer lienee sitten kuitenkin OK ratkaisu, prossukuorma puolet pienempi kuin cvlc:llä. Mplayer:llä 20% suunnilleen. Ja bonuksena ainakin Radio Citystä se osaa näyttää komentoriville soivan kappaleen esittäjän ja nimen. Cool :)
-
No niin, ratkes Radio City sitte soimaan ~5-10% prossukuormalla, mpg321 ei soita, mutta mpg123 soittaa hienosti:
mpg123 -@ http://www.radiocity.fi/nettiradio/radiocity.m3u
-
Sattumalta pongasin Raspberry Pi:n kun etsiskelin sääasemaa kotiini. Raspi mainittu arvosteluissa.
clasohlson.com - Sääasema (http://www.clasohlson.com/fi/S%C3%A4%C3%A4asema/36-3242)
Toinen vastaava ketju löytyy täältä Ubuntu foorumilta - Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=45384.0
Olis kiva kuulla onko joku saanut Säähavaintoaseman toimimaan. Vermeet ei näyttäis olevan kalliita (Sääaseman laitteiston laatuun sen sijaan saa suhtautua hieman varauksella, mutta en anna sen häiritä. Ajatus tärkein ! ) ;)
-
Sääasioista mitään muuta ymmärrä kun että nyt palelee .. mutta kuuklaamalla törmäsin tommoseen sivuun, lienee oikea asema: http://www.foshk.com/Weather_Professional/WH1080.htm
Ja sieltä jolkottelin jotenkin tuonne:
http://www.weewx.com/
Yhteensopivan raudan sivulla http://www.weewx.com/hardware.html mainitaan tuo 1080.
Sitä sitten en tiedä toimiiko tuo Raspberryssä, voi ollakkin kun on Pythonilla tehty?
-
Pienen ihmisen ilo kokeilla ja keksiä on valtava tämän vehkeen kanssa.
Aikani väkersin ja nyt tulee raspin ssh-terminaaliin nettiradiossa soiva kappale (mpg123) näkyville, sekä menee tiedostoon josta voi sitten bongata hyviä biisejä tms.
Asian vois varmaan tehdä helpomminkin, mutta minä en osaa kaikkia hienouksia, vaikka netti on pullollaan ohjeita, ei sillä. Nyt tuota radio-watchdog scriptiä ajetaan cronissa minuutin välein, eli jos netti tai soitto muuten pätkii niin se alkaa uudelleen alusta vähintään minuutin päästä. Haluttu streamin osoite laitetaan ~/stream tiedostoon. Testit on vielä kesken, mutta tuntuisi toimivan ok. Cronin käynnistämänä tieto ei tietenkään terminaaliin tule, semmosta osaa keksiä tähän hätään.
Kuva kertoo enemmin kuin tuhat sanaa, luulisin? :)
https://www.dropbox.com/s/idmvo34b015kyeb/raspi-mpg123-2.png
-
Tämmöinen tuli vastaan:
http://www.element14.com/community/events/4057?CMP=e-email-100614-WolfsonWebinar (http://www.element14.com/community/events/4057?CMP=e-email-100614-WolfsonWebinar)
Ehkä kiinnostaa joitakin Raspin omistajia. Huom se webinaari on jo kuluvan viikon torstaina 12.6.
Ystävällisin terveisin
Jallu59
ei vielä raspia
-
Tänään on julkistettu uusi Raspberry Pi B+. Kyseessä on päivitetty versio B:stä. Prosessori, GPU ja muisti ovat entisellään, mutta muuten on tehty monia parannuksia.
http://www.raspberrypi.org/introducing-raspberry-pi-model-b-plus/ (http://www.raspberrypi.org/introducing-raspberry-pi-model-b-plus/)
-
Samaa Suomeksi:
http://www.digitoday.fi/vimpaimet/2014/07/14/raspberry-pin-viimeinen-versio-myyntiin/20149787/66
--
Kotelo menee uusiksi jos "päivittää" uudempaan rautaan.
http://muropaketti.com/raspberry-pi-model-b-paivittyi-yhteensopivuus-koteloiden-kanssa-romukoppaan
-
Nyt on mielenkiintoinen projekti:
https://www.kickstarter.com/projects/1717505434/ignition-a-social-retro-gaming-os-for-the-raspberr
Ignition is a Social Retro Gaming "OS" for the Pi with features such as Gaming Achievements, Gamer Profiles, Online Play, more..
-
Sähköhäiriöiden seurauksena Raspi kuoli ja halvaantui samanaikaisesti tänään. :-\
Ensin luulin että hajosi koko laitos kun ei käynnistynyt räpsivän sähkökatkon jälkeen, mutta olikin sitten vain Raspbian muistikortti sekaisin.
Kortti kokeeksi tietokoneen kortinlukijaan .. fdisk -l ei löytänyt koko korttia .. Gparted käyntiin ja sillä Check jokaiselle kortin osiolle. Jotain se Gparted korjasi koska huutomerkit osioiden kohdalta hävisi ja Raspi lähti taas toimimaan.
Tuommoinen aika yllättäväkin korjaustapa ihan vain vinkkinä. ;)
-
Sähköhäiriöiden seurauksena Raspi kuoli ja halvaantui samanaikaisesti tänään. :-\
Ensin luulin että hajosi koko laitos kun ei käynnistynyt räpsivän sähkökatkon jälkeen, mutta olikin sitten vain Raspbian muistikortti sekaisin.
Kortti kokeeksi tietokoneen kortinlukijaan .. fdisk -l ei löytänyt koko korttia .. Gparted käyntiin ja sillä Check jokaiselle kortin osiolle. Jotain se Gparted korjasi koska huutomerkit osioiden kohdalta hävisi ja Raspi lähti taas toimimaan.
Tuommoinen aika yllättäväkin korjaustapa ihan vain vinkkinä. ;)
Niinpähän sekoili minullakin, myös sähköhäiriöiden takia.
En toki tuota edes tajunnut kokeilla - oli aikasten vanha klooni toisella kortilla joka sitten päivittäen ja ohjelmia asennellen taas kuntoon.
Ja kun kaikki kunnossa niin klooni alkuperäiselle kortille. On meinaan korteilla nopeuseroa senverran että kannatti ottaa kloonaus uusiksi.
Seuraavassa bootissa olikin virtalähde upsissa...
-
Nyt on mielenkiintoinen projekti:
https://www.kickstarter.com/projects/1717505434/ignition-a-social-retro-gaming-os-for-the-raspberr
Ignition is a Social Retro Gaming "OS" for the Pi with features such as Gaming Achievements, Gamer Profiles, Online Play, more..
Kuinkahan vaikeaa olisi saada vanha C64 pelejä toimimaan Rasperryssä? Esim. Impossible Mission on jäänyt mieleen. Minusta se oli hyvä peli. Ja monia muitakin tuli pelailtua aikoinaan.
-
Nyt on mielenkiintoinen projekti:
https://www.kickstarter.com/projects/1717505434/ignition-a-social-retro-gaming-os-for-the-raspberr
Ignition is a Social Retro Gaming "OS" for the Pi with features such as Gaming Achievements, Gamer Profiles, Online Play, more..
Kuinkahan vaikeaa olisi saada vanha C64 pelejä toimimaan Rasperryssä? Esim. Impossible Mission on jäänyt mieleen. Minusta se oli hyvä peli. Ja monia muitakin tuli pelailtua aikoinaan.
Ei kai se sen vaikeampaa ole kuin millään muullakaan normaalilla alustalla. Tehot riittävät emulointiin ihan helposti.
Jotain ohjeita mitä löysin: http://elinux.org/RPi_VICE_C64_Emulator
Tässä ihan jännä projekti enemmän tai vähemmän tuohon liittyen: http://www.commodorepi.co.nr/
-
Vice:een saattaa tarvita Commadoren ROM:n, joka laitetaan "ls ~/.vice/C64" -l -kansioon.
Ubuntussa löytyy vice ihan pakettien hallinnan avulla. Debianissa ei välttämättä, mutta kannattaa kokeilla.
-
Ubuntussa löytyy vice ihan pakettien hallinnan avulla. Debianissa ei välttämättä, mutta kannattaa kokeilla.
Löytyy tuo Debianiinkin, kunhan on contrib-lähde käytössä.
https://packages.debian.org/search?keywords=vice
-
Löytyy tuo Debianiinkin, kunhan on contrib-lähde käytössä.
https://packages.debian.org/search?keywords=vice
[Off Topic]
Ja jos haluaa retroilla matkanpäällä, niin saa sen Androidiinkin (ja useampiakin Vice-pohjaisia emulaattoreita).
[/Off Topic]
-
Nyt en keksi ratkaisua, auttakaa! :)
Jos formatoin Raspiin liitetyn 32Gt muistitikun FAT32 muotoon en pääse kirjoittamaan muilta koneilta sftp:llä (esim Dolphin), luku kyllä onnistuu samoin onnistuu hienosti jos tikku on alustettu ext4:ksi. Varmaan ihan yksinkertainen ja yleispätevä kikka puuttuu nyt, mutta en vaan osaa.
Eli minkälaisia juttuja pitää kirjoittaa /etc/fstab tiedostoon että sftp kanssa saa fat32 kirjoitusoikeuden?
Sinänsä tuo ext4 on ihan OK, mutta joskus voi olla tarve päästä tiedostoihin käsiksi myös Windowsilla / Androidilla / ties millä.
e. tarkensin
-
Nyt en keksi ratkaisua, auttakaa! :)
Jos formatoin Raspiin liitetyn 32Gt muistitikun FAT32 muotoon en pääse kirjoittamaan muilta koneilta sftp:llä (esim Dolphin), luku kyllä onnistuu samoin onnistuu hienosti jos tikku on alustettu ext4:ksi. Varmaan ihan yksinkertainen ja yleispätevä kikka puuttuu nyt, mutta en vaan osaa.
Eli minkälaisia juttuja pitää kirjoittaa /etc/fstab tiedostoon että sftp kanssa saa fat32 kirjoitusoikeuden?
Sinänsä tuo ext4 on ihan OK, mutta joskus voi olla tarve päästä tiedostoihin käsiksi myös Windowsilla / Androidilla / ties millä.
e. tarkensin
Olisiko näistä ohjeista apua http://www.raspberrypi-spy.co.uk/2014/05/how-to-mount-a-usb-flash-disk-on-the-raspberry-pi/ (http://www.raspberrypi-spy.co.uk/2014/05/how-to-mount-a-usb-flash-disk-on-the-raspberry-pi/)?
En voi tarkastaa toimiiko ohjeet, koska nyt ei ole Raspberry käsien ulottuvilla.
edit: pientä korjailua
-
Olisiko näistä ohjeista apua http://www.raspberrypi-spy.co.uk/2014/05/how-to-mount-a-usb-flash-disk-on-the-raspberry-pi/ (http://www.raspberrypi-spy.co.uk/2014/05/how-to-mount-a-usb-flash-disk-on-the-raspberry-pi/)?
En voi tarkastaa toimiiko ohjeet, koska nyt ei ole Raspberry käsien ulottuvilla.
edit: pientä korjailua
Jeps! Kiitos! Tuo uid ja gid sen ratkaisi (varmaan ihan peruskauraa, mutta kun ei osaa niin ei osaa).
Tosin tuon linkin ohjeen mukaan en suoraan saanut tikkua fstab:ssa liitetyksi, kunnes tajusin että siitä puuttuu tiedostojärjestelmä (vfat).
Tämä lisäys /etc/fstab tiedostoon, ja homma puksuttaa. Kiitoskiitos! :)
UUID=JOKU-UUID /media/usb vfat auto,users,rw,uid=pi,gid=pi 0 0
edit: tutkin hieman lisää, ja itse asiassa tämä toimii OK myös (edes rw ei tarvita):
UUID=JOKU-UUID /media/usb vfat defaults,uid=pi,gid=pi 0 0Sitä nyt en jaksanut selvittää mitä kaikkea tuo defaults pitää sisällään, samat varmaan kuin Debianissakin, koska järjestelmä on Raspbian.
edit2: man fstab sanoo defaultsista:
use default options: rw, suid, dev, exec, auto, nouser, and async
-
Raspberry Pi 2 julkaistu tänään. Malli on muuten samanlainen kuin B+ malli, mutta prosessori on vaihtunut yksiytimisestä 700MHz suorittimesta neliytimiseksi 900MHz suorittimeksi ja muisti on tuplaantunut 512MB:stä 1 gigaan. Hinta on säilynyt entisellään. Raspberry Pi 2:sen luvataan olevan täysin yhteensopiva edellisen mallin kanssa joten Raspbianin hiomiseen käytettyä työtä ei ole heitetty hukkaan. Microsoftin Windows 10:stä luvataan Raspberry Pi:lle ilmainen versio lähitulevaisuudessa. Koska uusi prosessori on ARMv7, eikä ARMv6 kuten edellinen, myös Ubuntun käytön pitäisi olla mahdollista*.
* Varsinaisesti nimeltä mainitaan vain "Snappy Ubuntu Core", joka lienee jokin erityinen versio Ubuntusta. Siinä .deb tiedostoista ja apt-get ohjelmasta on siirrytty transaktiopäivityksiin ("transactional updates") .
-
Vaikuttaa todella mielenkiintoiselta tämä uusi raspi ja laitan vielä tänään tilaukseen. Olin jo jonkin aikaa harkinnut Intel Edisonia mutta tämä on nyt mielenkiintoisempi. Tällä varmaan jo pystyy käyttämään muitakin selaimia kuin Dilloa tai Midoria. http://makezine.com/2015/02/02/raspberry-pi-2-first-look/
-
Tiedättekö muuten onko Raspberryllä tapahtunut kehitystä lomituksenpoistossa? Tarkoitus olisi jossain vaiheessa, kun taloon tulee taulutelkkari, niin harkita Raspberryn käyttämistä tallenteiden toistoon. Tallenteet ovat ainakin toistaiseksi olleet MPEG-TS:ää PAL-tarkkuudella ja lomitettua videota. En tiedä milloin tulee sitten HD-sisältöä, mutta toisaalta Raspberry osaa purkaa H264:n raudallakin ja siinä ei liene lomitusta. Onko jotain muita puutteita mitä pitäisi miettiä? Toisaalta muitakin edullisia vaihtoehtoja saa ehdottaa, jos ne tarjoavat jotain etua. Tallenteet tulevat MythTV-palvelimelta ja edustaksi tulee sitten joko Kodi (XBMC) tai MythTV Frontend riippuen siitä mitä on käytettävissä.
-
Onko jotain muita puutteita mitä pitäisi miettiä? Toisaalta muitakin edullisia vaihtoehtoja saa ehdottaa, jos ne tarjoavat jotain etua. Tallenteet tulevat MythTV-palvelimelta ja edustaksi tulee sitten joko Kodi (XBMC) tai MythTV Frontend riippuen siitä mitä on käytettävissä.
En saanut Ylen tekstejä toimimaan h.264:lla (mkv ogg-äänillä).
-
MPEG-TS PAL-tarkkuudella vaatii lisenssin. Matroskat ovat toistuneet minulla hyvin. Blu-ray levy (image) nyki pahasti kun kokeilin ulkoiselta kovalevyltä. TS-tallenteet on hankala muuttaa H264 matroskaksi - kiitos ylen tekstit. Tosin Rasberry on minulla nyt käyttämättömänä hyllyssä. Mediaa toistaa nyt intelin i3 ympärille kasattu kone. Rasberryn saa käynnistymään myös verkon yli (en ole kokeillut) mikä nopeutttaa käyttöä. Tosin lataaja pitää olla muistikortilla.
-
Tiedättekö muuten onko Raspberryllä tapahtunut kehitystä lomituksenpoistossa? Tarkoitus olisi jossain vaiheessa, kun taloon tulee taulutelkkari, niin harkita Raspberryn käyttämistä tallenteiden toistoon. Tallenteet ovat ainakin toistaiseksi olleet MPEG-TS:ää PAL-tarkkuudella ja lomitettua videota. En tiedä milloin tulee sitten HD-sisältöä, mutta toisaalta Raspberry osaa purkaa H264:n raudallakin ja siinä ei liene lomitusta.
Teräväpiirtokanavilla lähetetään yleensä H.264-pakattua 1080/25i-videota. Osa on lomitettua ja osa progressiivista, kuten SD-puolellakin.
Toisaalta muitakin edullisia vaihtoehtoja saa ehdottaa, jos ne tarjoavat jotain etua.
RPi:n kaltaisissa edullisissa ratkaisuissa on aina ongelmia lomituksenpoiston kanssa. Myöskään lomitetun näyttötilan käyttäminen ei käytännössä onnistu laitteiston tai softan rajoitusten vuoksi, vaikka tämä olisi optimaalinen ratkaisu liitettäessä laite televisioon.
Joku Intelin prosessori HD Graphics -piirillä varustettuna voisi olla kevyin ratkaisu. Silloinkin lomituksenpoiston kanssa voi joutua taistelemaan softapuolella ja laatu jäänee melko vaatimattomaksi verrattuna television tarjoamaan lomituksenpoistoon. Jos laadulla on väliä, kannattaa kokeilla tallenteiden katselua television omalla mediasoittimella DLNA-jaosta.
-
http://m.digitoday.fi/?page=showSingleNews&newsID=20151701 (http://m.digitoday.fi/?page=showSingleNews&newsID=20151701)
Vältä salamaa jos kuvaat...
-
Joku Intelin prosessori HD Graphics -piirillä varustettuna voisi olla kevyin ratkaisu. Silloinkin lomituksenpoiston kanssa voi joutua taistelemaan softapuolella ja laatu jäänee melko vaatimattomaksi verrattuna television tarjoamaan lomituksenpoistoon. Jos laadulla on väliä, kannattaa kokeilla tallenteiden katselua television omalla mediasoittimella DLNA-jaosta.
Yksi tapa käyttää raspia olisi siis käyttää sitä vaikka digiboxina (vdr toimii) ja katsoa tallenteet TV:n tai blu-ray soittimen mediasoittimella. Atom Ion nvidian piirillä myös melko kevyt (EeeBox jos jostain löytää). Intelin prosessori HD Graphics piirillä (i3) kyllä paljon nopeampi. Niillä on melko pieni virrankulutus suhteessa tehoon. Kannettavien levyt myös hiljaisia ja pirtapihejä.
-
Joku Intelin prosessori HD Graphics -piirillä varustettuna voisi olla kevyin ratkaisu. Silloinkin lomituksenpoiston kanssa voi joutua taistelemaan softapuolella ja laatu jäänee melko vaatimattomaksi verrattuna television tarjoamaan lomituksenpoistoon. Jos laadulla on väliä, kannattaa kokeilla tallenteiden katselua television omalla mediasoittimella DLNA-jaosta.
Yksi tapa käyttää raspia olisi siis käyttää sitä vaikka digiboxina (vdr toimii) ja katsoa tallenteet TV:n tai blu-ray soittimen mediasoittimella. Atom Ion nvidian piirillä myös melko kevyt (EeeBox jos jostain löytää). Intelin prosessori HD Graphics piirillä (i3) kyllä paljon nopeampi. Niillä on melko pieni virrankulutus suhteessa tehoon. Kannettavien levyt myös hiljaisia ja pirtapihejä.
Tässä tapauksessa on olemassa jo palvelin (x86_64), jossa MythTV pyörii ja tallenteet on toistettu tietokoneilla. Nyt (ehkä kevään aikana) kuitenkin olisi tulossa taulutelevisio (mallia ei ole vielä valittu) ja pitäisi päättää miten noita toistaisi sitten sillä. MythTV osaa kyllä DLNA:n eli sitäkin voisi kokeilla, mutta minulla ei ole kokemusta miten hyvin telkkarit tuon osaavat. Voisin ehkä tehdä tästä toisen keskustelun, niin muutkin kuin RPi sopisivat siihen.
-
https://torroristit.wordpress.com/2013/11/09/avoin-langaton-yhteys-tor-verkkoon/
Idea on lyhyesti se, että pienikokoinen tietokone Raspberry Pi toimii langattomana wlan-tukiasemana ja ohjaa kaiken liikenteen kulkemaan Tor-verkossa.
-
..............................Toisaalta muitakin edullisia vaihtoehtoja saa ehdottaa, jos ne tarjoavat jotain etua. Tallenteet tulevat MythTV-palvelimelta ja edustaksi tulee sitten joko Kodi (XBMC) tai MythTV Frontend riippuen siitä mitä on käytettävissä.
Intelin NUC koneita tuohon käyttöön saisi aika edullisesti, hiukan yli 100€. Etuina on ainakin merkittävästi nopeampi massamuisti = parempi boottiaika ja käytettävyys ylipäätään. Jos tuollaista ajattelee, niin kannattaa tutkailla milloin uusin sukupolvi tulee markkinoille (pitäisi tulla todella pian) ja napata "vanhentunut" malli vielä halvemmalla.
Tuo kuitenkin on hyvin vähävirtainen kone ja se on "x86", eli merkittävästi joustavampi ratkaisu kuin raspi.
-
Minkälainen SD-kortti kannattaisi hankkia Rpi2:lle? Tallenustilaa mielellään 32Gb mutta tärkeintä olisi nopeus. Olen yrittänyt etsiä mutta en millään löydä onko hyötyä nopeammasta kuin 22 MB/s. Tuo oli käsittääkseni raja raspin edellisessä mallisa ja varmaan Rpi2:ssakin jos siltä osin rauta ei ole muuttunut. Täältä löytyy muuten hyvin tietoa korteista mutta en vieläkään tiedä kannattaako maksaa hunajaa ultranopeasta kortista. http://elinux.org/RPi_SD_cards#External_Benchmarks
-
Minkälainen SD-kortti kannattaisi hankkia Rpi2:lle? Tallenustilaa mielellään 32Gb mutta tärkeintä olisi nopeus. Olen yrittänyt etsiä mutta en millään löydä onko hyötyä nopeammasta kuin 22 MB/s. Tuo oli käsittääkseni raja raspin edellisessä mallisa ja varmaan Rpi2:ssakin jos siltä osin rauta ei ole muuttunut. Täältä löytyy muuten hyvin tietoa korteista mutta en vieläkään tiedä kannattaako maksaa hunajaa ultranopeasta kortista. http://elinux.org/RPi_SD_cards#External_Benchmarks
Periaatteessa nopeus on entisellään, tai sitten mahdollisesti jotakin luoḱkaa 1 MB/s nopeampi. Käsittääkseni USB:stä, SD-kortista ja verkosta vastaava piiri on entisellään ja se on se pullonkaulana tuossa. Ehkä joissakin tilanteissa nopeampi suoritin voisi jotenkin vaikuttaa nopeuteen. Lukunopeus, josta 'Class' luokitus ei kerro mitään, lienee tärkeämpi kuin kirjoitusnopeus.
Edit:
http://www.raspberrypi.org/forums/viewtopic.php?f=63&t=98367&p=683379#p683383 (http://www.raspberrypi.org/forums/viewtopic.php?f=63&t=98367&p=683379#p683383)
-
Millaista koteloa suosittelisitte Raspberry Pi A+:lle, sekä Pi-kamera kombolle? Soveltuuko B+ mallin kotelot, vai onko liittimien sijainnissa tms eroa?
Edit:
Ilmeisesti on tyytyminen Raspberry B+ kamerakoteloon, esim:
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=2153&products_id=1413&osCsid=l1tujo2d2fjash2v8bigbtmpv3 (tai musta tai läpikuultava), tällöin koteloon toki jää ylimääräisiä aukkoja..
A+ Mallille löytyi toki tällainen:
http://www.storenvy.com/products/10957218-raspberry-pi-a-camera-case
Toimituskulut suomeen vain melko järjettömät. :) (muistaakseni 29,90e)
Tämäkin lienee yksi vaihtoehto:
https://www.modmypi.com/nwazet-pi-model-b-plus-camera-box
Mutta ei viitsi mitään kalliimpaa hommata jos/ kun aukkoja kuitenkin jää ylimääräisiä, järkevämpi noiden kanssa olla B+ / B 2..
Yhä saa toki ehdottaa koteloita, ennenkaikkea säänkestävät plusmallien kotelot kiinnostavat.
-
Teillä on varmasti kokemusta OSMC ajamisesta Raspberryssä. Onko se täysin "valmis paketti" vai voiko siellä ajaa taustalla jotain muitakin prosesseja / palveluita? Esim Syncthing (http://syncthing.net/)iä? Ja jos, niin hyytyykö Raspberrystä tällöin tehot? Itselläni löytyy tuon A+:n lisäksi myös "vanhan mallinen" Raspberry B, mutta sekään ei taida riittää tuohon käyttöön edes ylikellotettuna, pitäisi olla Rasppberry Pi 2?
Itselläni ei toistaiseksi ole kummastakaan mitään kokemusta..
-
Hei pojat! Olen aloittelija näissä asioissa ja tarvisin juuri nyt apua!
Eli olen rakentamassa autosoitinta raspberry pi:stä ja 7" kosketusnäytöstä. Olen asentanut raspbmc käyttöjärjestelmän siihen, liittäänyt kosketusnäytön joka kyllä reakoi, mutta calibrointi on päin helvettiä. Voisiko joku auttaa vaikka kädestä pitäen kuinka saada calibrointi kohdilleen? http://www.ebay.com/itm/171613058026?_trksid=p2060778.m2749.l2649&ssPageName=STRK%3AMEBIDX%3AIT (http://www.ebay.com/itm/171613058026?_trksid=p2060778.m2749.l2649&ssPageName=STRK%3AMEBIDX%3AIT) näyttönä tuo.
Toinen ongelma on sitten että voin vaan tehdä viikonloppuisin tätä, kiitos suomen puolustusvoimien puolen vuoden virkistymisen.
Kiitos ja kumarrus joka osaa auttaa!
-
Olisikohan noista ohjeista apua: https://www.thefanclub.co.za/how-to/how-ubuntu-1204-touchscreen-calibration
-
Ei onnistu. Unohdin sanoa että käyttis on raspbmc.. Itelläni englanti heikkoa niin vaikea lukee ulkomaisia ohjeita.
-
Eikös noiden ohjeiden pitäisi kuitenkin toimia käsittääkseni suoraan myös raspmbc:ssä. Toki tietysti voi olla että geditin tilalla pitää käyttää nanoa editorina jne.
Päätteeseen tuostakin kait pääsee suoraan ctrl+alt+F1-6 näppäimillä ja oletettavasti F7 yhdistelmä on takaisin graafiseen istuntoon kuten yleensäkin.
*edit*
Jaa no toki tuo graafinen xinput kalibrointi pitää kyllä ajaa "työpöydällä". En tiedä, enkä jaksa lukea miten raspbmc on kasattu, mutta ehkä helpoin laittaa jokin lxde-pohjainen jakelu, vaikka ihan se raspiani pohjalle, asentaa nuo palikat siihen ja kodi siihen päälle ja asettaa se käynnistymään automaattisesti istuntoon. Sehän on käytännössä silloin hyvin lähellä tuota raspbmc:tä.
-
Ei onnistu. Unohdin sanoa että käyttis on raspbmc.. Itelläni englanti heikkoa niin vaikea lukee ulkomaisia ohjeita.
Näissä hommissa englantia joutuu kyllä käytännössä opettelemaan, siitä ei oikein pääse yli eikä ympäri. Meitä suomalaisia on sen verran vähän ettei kaikkia ohjeita joutaisi suomentamaankaan, vaikka halua löytyisikin.
Sinänsä Raspbmckin on Linux-jakelu ja siitäkin löytyy Xorg ja xinput, joten tuon pitäisi onnistua jotenkin päin. Ae jopa perustuu Raspbianiin eli pakettivalikoimakin vastaa jotakuinkin Debian Wheezyä. Kannattaa selvittää miten siinä voi ajaa normaalin työpöytäsovelluksen. Kuitenkin qwertyä mukaillen ja vähän itse asiaa miettineenä voisit kokeilla seuraavaa:
Vaihda virtuaalikonsoliin Ctrl+Alt+F[0-9] näppäinyhdistelmällä (eli jokin funktionäppäin, "huonolla tuurilla" satut painamaan sitä, joka vie takaisin X:ään, ei haittaa kokeile toista, tarvitset tuon yhden oikean myöhemmin). Joutunet kirjautumaan sisään ja oletustunnukset näyttäisivät olevan pi : raspberry (tunnus : salasana). Salasana ei näy kirjoitettaessa.
Lataa xinput-calibrator lähdekoodi:
wget http://github.com/downloads/tias/xinput_calibrator/xinput_calibrator-0.7.5.tar.gztai jos tuo ei toimi (wget ei ole asennettuna) niin
curl -LO http://github.com/downloads/tias/xinput_calibrator/xinput_calibrator-0.7.5.tar.gzSitten asennellaan tarvittavat käännönaikaiset riippuvuudet:
sudo apt-get update
sudo apt-get install build-essential autoconf libtool libx11-dev libxext-dev libxi-dev
Puretaan paketti ja käännellään:
tar xf xinput_calibrator-0.7.5.tar.gz
cd xinput_calibrator-0.7.5/
./autogen.sh --with-gui=x11
makeJos kaikki meni hyvin, niin tuo pitäisi olla nyt käännetty. Jos saat valituksia puuttuvista riippuvuuksista, niin pitäisi selvitellä mistä paketista ne löytyvät. "apt-get search haettu asia" auttaa aika paljon.
Suoritetaan asetten DISPLAY-muuttuja jotta tuo voisi toimia:
DISPLAY=:1 src/xinput_calibratorVaihda takaisin X-ympäristöön (eli XBMC:hen tai Kodiin mikä se nyt onkaan). Pääset sinne painamalla oikeaa (Ctrl+)Alt+F[0-9] yhdistelmää. Ctrl on nyt vapaaehtoinen ja oikea funktionäppäin lienee F7 tai F1. Tee ne kalibroinnit. Palaa sitten takaisin sillä yhdistelmällä, jota käytimme alussa.
Jos tuo meni hienosti, niin saatat haluta tallentaa sen tulosteen tiedostoon. Voit toki mennä suoraankin tähän vaiheeseen eli suoritetaan tuo uudestaan ja tallennetaan tulokset tiedostoon:
DISPLAY=:1 src/xinput_calibrator > tulokset.logPoista tiedostosta ylimääräinen eli jätä vain se lopussa oleva Seciton ... EndSection välillä olevat rivit jäljellle.
nano tulokset.logSiirrä tiedosto oikeaan paikkaan:
sudo mv tulokset.log /etc/X11/xorg.conf.d/99-calibration.confPalaa XBMC:hen (tai Kodiin) kuten aiemminkin ja käynnistä uudestaan. Testaa josko kosketusnäyttö toimii kunnolla
Jos tuo ei toimi, niin sekin voisi olla mahdollista että kytket tuon näytön tavalliseen PC:een ja teet kalibroinnin sillä, mutta tosiaan sitä varten pitäisi varmaan saada kuvakin siihen. Periaatteessa nuo kalibrointitiedot eivät siitä muuttune eli voit laittaa ne sitten käsin paikalleen.
-
Tomin ohjeet eivät toimi raspbmc-ympäristössä: Ctrl+Alt+F[0-9] näppäinyhdistelmät eivät toimi eikä siinä ole X serveriä. Mutta komentoriville pääsee kyllä ja touchscreen kalibrointikin saattaa toimi ns. framebufferia ja touchscreen kirjastoa käyttäen.
Komentoriville pääsee kun hiirellä valitsee powerbuttonin, valitsemalla esiintulevasta valikosta Exit. Näyttö menee joksikin aikaa harmaaksi, kunnes näytölle ponnahtaa ilmoitus (itsellä käytössä vain kuvaputkitelkku, niin en saanut selville mitä siinä oikein lukee), jolloin painamalla ESC-näppistä pääsee kirjautumaan sisään (user pi ja password raspberry). Valitettvasti näppisasetus on oletuksena brittiläinen, joten erikoismerkkien syöttö suominäppiksellä ei toimi.
Itselläni ei ole kosketusnäyttöä, joten kalibrointijuttuja en ole voinut testata. Mutta linkkien Touchscreen Install & Calibrate | Adafruit PiTFT - 2.8" Touchscreen Display for Raspberry Pi | Adafruit Learning System (https://learn.adafruit.com/adafruit-pitft-28-inch-resistive-touchscreen-display-raspberry-pi/touchscreen-install-and-calibrate) ja Raspberry Pi, RaspBMC & eGalax touchscreen | Raspberry Pi-eyed (http://markamc.traki-iski.co.uk/?p=168) perusteella se pitäisi toimia.
-
Tomin ohjeet eivät toimi raspbmc-ympäristössä: Ctrl+Alt+F[0-9] näppäinyhdistelmät eivät toimi eikä siinä ole X serveriä. Mutta komentoriville pääsee kyllä ja touchscreen kalibrointikin saattaa toimi ns. framebufferia ja touchscreen kirjastoa käyttäen.
Jos ei ole X:ää, niin noilla antamillani ohjeilla ei tee mitään.
-
Valitettvasti näppisasetus on oletuksena brittiläinen, joten erikoismerkkien syöttö suominäppiksellä ei toimi.
Näppäimistön vaihto suomalaiseksi pitäisi onnistua näin:
sudo raspi-configValitaan rivi 4 Internationalisation Options -> I3 Change Keyboard Layout
Tuo on automaaginen, eli tunnistaa näppäimistön ja suoritus kestää "jonkin aikaa", joten ei kannata hätäillä.
-
Valitettvasti näppisasetus on oletuksena brittiläinen, joten erikoismerkkien syöttö suominäppiksellä ei toimi.
Näppäimistön vaihto suomalaiseksi pitäisi onnistua näin:
sudo raspi-configValitaan rivi 4 Internationalisation Options -> I3 Change Keyboard Layout
Tuo on automaaginen, eli tunnistaa näppäimistön ja suoritus kestää "jonkin aikaa", joten ei kannata hätäillä.
Unohdin mainita, että ensimmäisellä kerralla kun siirryin komentorivi-moodiin, niin raspbmc antoi vähän raspi-configin tapaisen menun, josta voidaan lokalisoida mm. näppis. Mutta perinteisellä kuvaputkella sitä oli hankala käyttää, joten muutin Putty-ssh-yhteydellä käsipelillä suoraan tiedostoa /etc/default/keyboard.
Muuten, miten kirjoitat raspi-config suominäppiksellä, jos näppislayout on britti? ::)
-
Valitettvasti näppisasetus on oletuksena brittiläinen, joten erikoismerkkien syöttö suominäppiksellä ei toimi.
Näppäimistön vaihto suomalaiseksi pitäisi onnistua näin:
sudo raspi-configValitaan rivi 4 Internationalisation Options -> I3 Change Keyboard Layout
Tuo on automaaginen, eli tunnistaa näppäimistön ja suoritus kestää "jonkin aikaa", joten ei kannata hätäillä.
Unohdin mainita, että ensimmäisellä kerralla kun siirryin komentorivi-moodiin, niin raspbmc antoi vähän raspi-configin tapaisen menun, josta voidaan lokalisoida mm. näppis. Mutta perinteisellä kuvaputkella sitä oli hankala käyttää, joten muutin Putty-ssh-yhteydellä käsipelillä suoraan tiedostoa /etc/default/keyboard.
Muuten, miten kirjoitat raspi-config suominäppiksellä, jos näppislayout on britti? ::)
Viiva on muistaakseni jossain nollan vieressä. Kyllähän ne erikoismerkit sieltäkin ainakin johonkin rajaan asti löytyy, mutta ei kaikkea.
Enkä muuten ole varma onko se britti- vai jenkkiasettelu sitten kuitenkin. ;) Eipä sillä väliä, hankala se on kuitenkin. Englanninkielisestä näppäimistöasettelusta on parikin versiota, ainakin sen takia, että amerikkalaiset tapaavat käyttää 103-näppäimistä näppäimistöä ja muilla on 105-näppäimiset.
-
Kaveri nimeltä Andrei Istodorescu on pitkään puuhastellut autotietokonetta hyvin samantapaisella konseptilla kuin Jeffe. Hän on tehnyt touchscreen kalibrointi pluginin (addon) XBMC:lle, löytyy hänen (jaetulta) Google Drive-tililtä. Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että plugini toimii ilman kikkailua vain, jos näytön resoluutio on 1280x720: engineering-diy • View topic - Calibration on 1024 x 600 + Logs (http://engineeringdiy.freeforums.org/calibration-on-1024-x-600-logs-t73.html)
Jos kuitenkin Andrein tuotokset kiinnostavat niin sivun Engineering(DIY): RaspberryPI CarPC tutorial (http://www.engineering-diy.blogspot.ro/2015/01/raspberrypi-carpc-tutorial.html) oikeasta laidasta näkyvästä Downloads-kohdasta Google Driveen, sieltä kansio XBMC addons, tämän alta plugin.program.touc... ikoni auki. Ylälaitaan ilmestyy alaspäin suunnattu nuoli, josta pääsee latamaan ko. zip-paketin.
PS: Kyllä englannin kielen jonkinmoinen hallinta on edellytys varsinkin näissä tee-se-itse-jutuissa, oli se sitten rautaa tai softaa...
-
Jos X:ää ei löydy, niin tosiaan aika hankalaksi menee. Silloin suosittelisin vielä enemmän tuota Rasbiania ja sen päälle oman Kodi:n asentamista.
Englanninkielen osaaminen on kyllä mielestäni myös täysin pakollinen taito jos värkkää vähänkään minkään teknisen asian kanssa. Nämä nykypäivän Google kääntäjät yms. on kehittyneet lähivuosina jo sen verran, että yleisistä artikkeleista pääsee jo käsitykseen mistä on kyse, vaikka virheitä löytyykin aika reilusti. Mutta tekniset artikkelit on pääsääntöisesti täysin lukukelvottomia vielä ja varmasti tulee olemaan vuosikausia. Itse teen arviolta +90% kaikista nettihauista suosiolla englanniksi. Pääsee merkittävästi helpommalla kun kotimaisella hakemisella. Samoin mitä joudun värkkäämään koneiden kanssa, niin ei ole kauaa kun epäilin saaneeni yhden laitteen täysin solmuun, kun sen käyttöliittymä oli suomenkieliseksi asetettu. Hoksasin vaihtaa englanniksi ja homma olikin aivan selkeä. Sama pätee aika moniin laiteohjekirjoihin. Niitä tulee myös nykyään myös luettua pääsääntöisesti englanniksi, vaikka olisi suomenkielinenkin tarjolla. Monesti nuo käännöksien tasot on vain niin heikkoja, että väärinkäsityksiä tuuppaa tuleen tiuhaan. Saa nähdä minkälainen käyttökokemushirviö on yhdestä laitteesta tulossa, kun saksalaiset pyysivät tekemään käyttöliittymäkäännökset englannista suomeksi :)
-
Jos X:ää ei löydy, niin tosiaan aika hankalaksi menee. Silloin suosittelisin vielä enemmän tuota Rasbiania ja sen päälle oman Kodi:n asentamista.
Andrei Istodorescu on tehnyt näin: ensin raspbian, sen päälle XBMC/Kodi jne. Mutta hän huomasi myös sen, että X:llä tehty kalibrointi ei sitten toiminutkaan XBMC:llä enää. Kaiken kaikkiaan hän aloitti joskus pari vuotta sitten: joutui kääntämään kernelin uusiksi, koska touchscreen-tuki puuttui; kalibroi touchin xinput_calibrate-ohjelmalla; joutui sitten tekemään oman version XBMC:stä jne. jne.
-
Hmm. Kuulostaa aika oudolta, koska Kodi:n wikisivuilta löytyy seuraava.
The xorg.conf is a integral part of running XBMC in X via for e.g. xinit in some controllable manner. While in recent Linux the device drivers have improved considerably and deem xorg.conf unneeded, it still has its niche.
Eli äkkiseltään vaikuttaisi, että kyseinen heppu on lähestynyt ongelmaa jotenkin ihan väärästä suunnasta. Tai sitten XBMC/Kodi siirtymässä on tapahtunut jokin radikaali muutos, joka toki on mahdollista.
Vaikka toki Wayland toki on kehityksessä juuri sen takia, että Xorg on kehittäjien mukaan nykyään täysin rikki ja vain pari henkilöä tietää sen syvimmät salaisuudet.
-
Tässä linkki Andrein blogiin, jossa hän kertooo asiasta: Engineering(DIY): Raspberry PI, Raspbian, XBMC and eGalax 7 inch touchscreen (http://www.engineering-diy.blogspot.ro/2013/02/raspberry-pi-raspbian-xbmc-and-egalax-7.html)
Jos oikein muistan, niin XBMC teki jonkin "erikoisversion" Raspberrylle aikonaan, linkki luonnollisesti näin ajan saatossa kadonnut bittiavaruuteen 8)
-
Kokeillut nyt tuolta engineerin sivuilta ladata noita tiedostoi ja lisätä raspin sd kortille, mutta yllätys ettei ole oikeuksia lisäillä sd kortin toiselle osiolle mitään. Kuinkahan saisin oikeudet siihen ?
-
Kokeillut nyt tuolta engineerin sivuilta ladata noita tiedostoi ja lisätä raspin sd kortille, mutta yllätys ettei ole oikeuksia lisäillä sd kortin toiselle osiolle mitään. Kuinkahan saisin oikeudet siihen ?
Hmm, mitähän sinä olet tekemässä? Olet siis ladannut jotakin jollain muulla kuin rasberryllä ja yrität nyt siirtää niitä ilmeisesti muistikortinlukijan välityksellä SD-kortille?
Jos kyseisen laite on on MS Windows, niin homma ei toimi noin. Voisitko vähän valaista mitä olet tekemässä?
-
Jeffe, jos olet sitä Andrein tekemää kalibrointipluginia (plugin.program.touchCalibration) asentelemassa, niin se käy esimerkiksi näin:
- Kopioi zip-tiedosto USB-muistitikulle
- Liitä USB-muisti Raspberry PI:hin (ainakin hiiri tai muu osoitinlaite pitää olla myös kytkettynä)
- Käynnistä raspbmc
- Käyttöliitymästä valitse System->Settings->Add-ons->Install from zip file
- Esille tulevasta listasta valitse USB-muistisi
- Järjestelmä tekee zip-tiedoston mukaisia asennuksia, jotka näkyvät ruudun oikeassa alakulmassa
Tämän jälkeen pitäisi kalibrointiohjelma löytyä Programs-valikosta
-
Jees, löytyy mutta ei toimi halutulla tavalla, hyppää ainaki puolet näytöstä ohitte se säätö systeemi, eikä ota yhtää kosketusta siittä. Latasin sitten Andrein RaspberryPiCarPC_20141208.img ja sen asentelin sitten kortille. Tällä sain kosketusnäytön toimimaan, mutta seuraavaksi onkin ongelma kun en saa wifi adapteria toimimaan ollenkaan. Eli tuohan on tehty rasbialle johon laitettu heti käynnistyksessä boottaamaan raspbmc.
-
Tällä sain kosketusnäytön toimimaan, mutta seuraavaksi onkin ongelma kun en saa wifi adapteria toimimaan ollenkaan.
Onko wifi-adapterisi toiminnut sillä aiemmalla raspbmc-versiollasi? Nuo USB:iin liitettävät adapterit ovat Raspberry PI:llä olleet hivenen haasteellisia eivätkä vältämättä toimi lainkaan. Löytääkö systeemi ollenkaan adapteria vai onko kyseessä jokin muu ongelma?
Voisi auttaa asian selvittelyä, jos tietäisi wifi-adapterin malllin. Jos pääset komentoriville, niin komento:
lsusbpitäisi antaa tiedot kaikista USB:in kautta liitetyistä laitteista. Näkyykö siinä listattuna wifi-adapteria?
-
Toimi aikasemmin kun asensin suoraan rasbmc, ilman mitään kikkailuja. Nyt kun pohjalla raspbian joka boottaa suoraan raspbmc, niin ei onnistukkaan. Ei pääse edes raspbmc settings kun ei ole koko addonia enään. Mutta kun sammuttaa raspbmc ja koittaa WiFi config niin ei löydä adapteria, tai ei ainaskaan saa pudotuslaatikosta mitään.
Komennolla löytyi Ralink technology rt5370 wireless adapter.
-
Komennolla löytyi Ralink technology rt5370 wireless adapter.
Ko. adapteri tarvitsee toimiakseen sekä ajurin (tai itseasiassa moduulin Linux-termejä käyttääkseni) rt2800usb.ko että firmwaren rt2870.bin. Ensi mainittu löytyykin, mutta jälkimmäinen puuttuu. Syynä se, että Andrei on korvannut koko firmware-hakemiston (/lib/firmware) omalla firmware-hakemistolla.
Firmware-hakemiston sisällön uudelleenasennus saattaa onnistua päivittämällä koko raspbian-käyttöjärjestelmä ajantasalle komennoilla:
[sudo apt-get update
sudo apt-get upgrade
sudo reboot[/code]
sudo komento vaatii salasanan, joka Andrein imagella on pelkkä a. Kannattanee muuttaa...
Huomasin juuri, että Andrei on tehnyt omat kernel-version. Jos nyt päivitetään systeemi, niin todennäköisesti päivittyy myös kernel. Näin ollen kosketusnäytön toiminnallisuus voi muuttua eikä kalibrointi välttämättä toimikaan.
Itse en nyt pysty tarkistaamaan auttaako päivitys. Jos ei, niin voisi kokeilla komennolla. Voi olla, ettei tämäkään toimi:
sudo apt-get update
sudo apt-get install firmware-ralinksudo komento vaatii salasanan, joka Andrein imagella on pelkkä a. Kannattanee muuttaa... 8) (ensimmäinen komento ei ole välttämätön, jos olet vasta sen ajanut)
Edit.: typo-korjauksia
-
Jes, setäni sai netin toimimaan siihen. Mutta tätä iloa ei kestänyt kuin 2 tuntia ja muistikortti sanoi itsensä irti. Kiinnostaisko ketään ostaa tota settiä poies (järkevällä hinnalla) ?
https://www.dropbox.com/s/1wzg6m7tndp78rf/20150228_112823.jpg?dl=0 (https://www.dropbox.com/s/1wzg6m7tndp78rf/20150228_112823.jpg?dl=0)
Jos jotakuta kiinnostas koittaa rakentaa autosoitinta niin löytyisi flippisoittimen runkokin johonka näyttö sopii.
7" kosketusnäyttö, raspberry pi b+, kaukosäädin, bilteman virtamuunnin näytölle.
-
Sääli, että homma tyssäsi. Nuo minun edelliset ohjeet eivät varmaan hirveesti auttaneet. Kokeilin nyt omalla Rasperryllä (vanhempaa B-mallia) ja se vaati komennon, jotta ralinkin firmware tuli asennettua:
sudo apt-get install --reinstall firmware-ralink
Raspbianiin saa touchscreen-tuen ajamalla komento (pitää uudelleenkäynnistää, jotta muutokset tulevat voimaan):
sudo rpi-update
sudo reboot
Toki ennen sitä (ja muutenkin säännöllisesti) kannattaa päivittää systeemi ja uudellenkäynnistää raspbian:
sudo apt-get update
sudo apt-get upgrade
sudo reboot
Myöhäistähän nämä neuvot on nyt, kun homma kaatui muistikortin menetykseen (menikö se totaalirikki vai sekosi muuten vaan?). Tsemppiä sitten "sotilasuralle"!
Edit: typo-korjaus
-
Toki ennen sitä (ja muutenkin säännöllisesti) kannattaa päivittää systeemi ja uudellenkäynnistää raspbian:
sudo apt-get update
sudo apt-get update
sudo reboot
Pitäisi varmaankin olla:
sudo apt-get update
sudo apt-get dist-upgrade
sudo reboot
-
Toki ennen sitä (ja muutenkin säännöllisesti) kannattaa päivittää systeemi ja uudellenkäynnistää raspbian:
sudo apt-get update
sudo apt-get update
sudo reboot
Pitäisi varmaankin olla:
sudo apt-get update
sudo apt-get dist-upgrade
sudo reboot
Kirjoitusvirhehän se tuli, vaikka esikatselussa en huomannut. Raspberry PI:n oma dokumentti käyttää upgrade-komentoa päivitykseen http://www.raspberrypi.org/documentation/raspbian/updating.md (http://www.raspberrypi.org/documentation/raspbian/updating.md), mutta mikäänhän ei estä käyttämästä dist-upgrade-komentoa (itse käytän sitä Ubuntu-ympäristössä).
Korjasin omaa viestiäni, kiitos huomiosta!
-
Varmaan laittaa pöytälaatikkoon koko laite ja katsella joskus myöhemmin. Sekosi / hajosi muistikortti. Ei vaan jatkuvasti ongelmien kohdaten viitsisi sedälle kiikuttaa jotta sais netin toimimaan.
Rupes vaan perunatuttaa kun kaikki armeijan viikonloppulomat tämän kanssa tapellut.
https://www.dropbox.com/s/2ul534z2fo6ryg0/received_709599385827088.jpeg?dl=0 (https://www.dropbox.com/s/2ul534z2fo6ryg0/received_709599385827088.jpeg?dl=0)
-
TM:ssä oli juttu miten rasbista tehdään dia-skanneri. http://tekniikanmaailma.fi/raspberry-pi-diaskannerin-rungon-piirros/ (http://tekniikanmaailma.fi/raspberry-pi-diaskannerin-rungon-piirros/)
Harmi kun en ole puutyötaitoinen. Mistäs vastaavan telineen väsäisi ilman sahaa
ja vaneria?
-
TM:ssä oli juttu miten rasbista tehdään dia-skanneri. http://tekniikanmaailma.fi/raspberry-pi-diaskannerin-rungon-piirros/ (http://tekniikanmaailma.fi/raspberry-pi-diaskannerin-rungon-piirros/)
Harmi kun en ole puutyötaitoinen. Mistäs vastaavan telineen väsäisi ilman sahaa
ja vaneria?
Ei ole kyllä vaikean näpit osat kyseessä. Nuohan voisi tehdä ihan vaikka jostain sopivan paksuisista muovinpaloista leikkaamalla/sahaamalla,viilaamalla. Toki pari reikää pitää saada porattua.
-
Jos ownCloudin tms. väsääminen kiinnostaa Rasberry PI tai Banana PI -alustalle, niin kannattaa tulla käymään Happy Hacking Day -tapahtumassa 8.5 Pasilassa.
Olen melko täpinöissäni tästä, sorry jos tuntuu että spämmäilen. Avoimen koodin tapahtumia ei ole Suomessa liikaa.
-
Tämmöinen vanha ketju löytyi, joten...
Kertokaapas, mitä oikeasti toimivaa ilman kauheita tappeluita olette Raspberry Pi:llä tehneet.? Nyt on ulkona versio 2, ja kun hintakin on vain reilut neljä kymppiä veroineen, niin polttelee.
-
Kertokaapas, mitä oikeasti toimivaa ilman kauheita tappeluita olette Raspberry Pi:llä tehneet.? Nyt on ulkona versio 2, ja kun hintakin on vain reilut neljä kymppiä veroineen, niin polttelee.
Nettiradiota tuo soittaa kaiket päivät, kun täällä korvessa ei muuten radiot toimi. Ohjailen SSH:lla ilman näppäimiä tai näyttöä.
X:n olen poistanut kokonaan. Vanha Raspberry B (Raspbian Jessie) on käytössä minulla.
e: niin ja paikallisen lämpötilan imurointiin naapurin sääasemasta ja on siinä sitten 32Gt muistitikku jota käytän koneiden väliseen tiedonsiirtoon, ei tarvitse SSH-palvelinta koneissa. Haaveissa olisi keksiä TV-tikku + VDR-nauhurisysteemi, sitä varten on jo vanha 320Gt USB-levy olemassa. Elämä ilman Raspia olisi paljon tylsempää! :D
e2: no nyt se VDR jo nauhoittaa TV-ohjelmia. vdr-live:llä ohjaus vaikkapa puhelimen selaimella. Pitänee tuo Raspberry 2 ostaa, menee melkein polvilleen tämä vanha B kun cvlc soittaa radiota ja VDR nauhoittaa ohjelmaa.
-
Kertokaapas, mitä oikeasti toimivaa ilman kauheita tappeluita olette Raspberry Pi:llä tehneet.? Nyt on ulkona versio 2, ja kun hintakin on vain reilut neljä kymppiä veroineen, niin polttelee.
Pienen porukan IRC-palvelimena käytän. Malli B ja Raspbian. On siellä myös nginx:kin tarjoilemassa lokit, jos joku sellaista sattuu kaipaamaan.
Joskus oli mediatoistimenakin, mutta siihen käyttöön on toimivampiakin. Tosin tällä onnistuin kerran tekemään luotettavasti toimivan kytkennän RGB-scartiin eikä se ollut erityisen vaikeaa. Nyttemmin kun kokeilin, niin en onnistunut saamaan kuvaa enkä tiedä miksi. Tosin käytössä oli eri silloin Raspberry, mutta sama HDMI-VGA-sovitin ja itse rakennettu piiri yhdistämässä synkronointisignaalit.
-
Minulla on tiedostopalvelimena Rasbian B (256Mt:n) vanhin versio. Siinä siis kiinni kaksi USB2 -kiintolevyä.
Eihän se mikään raketti ole, mutta ihan käypä pikkuserverinä.
Itsellänikin vähän polttelee uusin Pi, mutta kun omistan näitä vanhempia malleja kolme, niin ei vielä ole tarvetta.
Olenko väärässä, että uusimman Pi:n tehot lähenee (yksi core:n) Atom 270:n tehoa (Muisti on sama, mutta Pi:ssä dualcore) ?
Edit - Olen väärässä... https://en.wikipedia.org/wiki/Instructions_per_second tai kyllähän se lähenee, mutta eroa on vielä n. 3x, mikäli oikein tulkitsin wikipediaa...
-
Minullakin on yksi Pi tiedostopalvelimena ja toinen hoitaa kotiverkon dhcp- ja nimipalvelut. Kolmas on kokeilukappaleena jonka voi tarvittaessa palauttaa lähtöruutuun.
-
Olenko väärässä, että uusimman Pi:n tehot lähenee (yksi core:n) Atom 270:n tehoa (Muisti on sama, mutta Pi:ssä dualcore) ?
Pi 2 B:ssä on neliydinsuoritin. Alkuperäiseen Pi:hin verrattuna tehoja lienee noin 6 kertaa enemmän, jos ohjelma osaa käyttää kaikkia ytimiä. Eron huomaa helposti tavallisessakin käytössä.
Atomiin en osaa verrata. Wikipedia kertoo kuitenkin MIPS luvut:
Raspi2 1186 MIPS per ydin.
N270 3300 MIPS.
Jos tuon ydinkohtaisen luvun kertoo neljällä, niin meneehän se N270:n edelle. Käytännössä, kun useat ohjelmat eivät osaa hyödyntää kuin yhtä ydintä, voi se N270 olla parempi.
-
Täällä Raspi ohjaa talon lämmitystä (öljy, sähkö, ilmalämpöpumppu) ja kerää mittaustuloksia Arduinoilta.
-
Kannattaa huomioida, etteivät eri arkkitehtuuria edustavat suorittimet ole suoraan vertailukelpoisia. Laskennallisiakin eroja löytyy, eivätkä x86 (CISC) ja arm-suorittimet (RISC) näin ollen prosessoi tietoa samalla tavoin.
-
Kiitos
Onhan tuolla tehty monenlaista, mutta lyhyt oppitunti olisi paikallaan. Koneessa on oma muisti, mutta jollakin konstilla sen pitäisi käyttiskin ladata. Onko se flashissa, tikulla, missä. Ja toinen on tietenkin, että jotta jotain voisi tehdä, pitäisi näppis ja näyttö saada kiinni? Eli lyhyesti, miten tuon saa helpohkosti käyttökuntoon? Ajettavista ohjelmista ja sellaisista pitää sitten ottaa paremmin selvää.
Taidan siis tilata yhden :)
-
Kiitos
Onhan tuolla tehty monenlaista, mutta lyhyt oppitunti olisi paikallaan. Koneessa on oma muisti, mutta jollakin konstilla sen pitäisi käyttiskin ladata. Onko se flashissa, tikulla, missä. Ja toinen on tietenkin, että jotta jotain voisi tehdä, pitäisi näppis ja näyttö saada kiinni? Eli lyhyesti, miten tuon saa helpohkosti käyttökuntoon? Ajettavista ohjelmista ja sellaisista pitää sitten ottaa paremmin selvää.
Taidan siis tilata yhden :)
Uusissa Raspeissa (B+ ja 2 B) käyttis asennetaan MicroSD-kortille (Vanhassa B:ssä oli/on normaali iso SD-kortti), minimissään 4Gt tarvitaan kortille kokoa ja nopeusluokka kannattaa olla se 10. Näppäimistö ja hiiri on USB-liitäntäisiä ja näyttö HDMI-liitäntäinen. SSH:lla pystyy sitten käyttämään ilman näppäimistöä, riippuen mitä vehkeellä tekee. Virtalähde tarvitaan myös, ~2A riittää hienosti.
Tietokoneessa pitää luonnollisesti olla kortinlukija jotta käyttiksen saa muistikortille, tosin valmiitakin kortteja myydään.
-
Kiitos
Onhan tuolla tehty monenlaista, mutta lyhyt oppitunti olisi paikallaan. Koneessa on oma muisti, mutta jollakin konstilla sen pitäisi käyttiskin ladata. Onko se flashissa, tikulla, missä. Ja toinen on tietenkin, että jotta jotain voisi tehdä, pitäisi näppis ja näyttö saada kiinni? Eli lyhyesti, miten tuon saa helpohkosti käyttökuntoon? Ajettavista ohjelmista ja sellaisista pitää sitten ottaa paremmin selvää.
Taidan siis tilata yhden :)
Tuossa linkki jolla pääsee alkuun.
http://koti.mbnet.fi/micu/raspberrytut1.htm
-
Kiitos
Onhan tuolla tehty monenlaista, mutta lyhyt oppitunti olisi paikallaan. Koneessa on oma muisti, mutta jollakin konstilla sen pitäisi käyttiskin ladata. Onko se flashissa, tikulla, missä. Ja toinen on tietenkin, että jotta jotain voisi tehdä, pitäisi näppis ja näyttö saada kiinni? Eli lyhyesti, miten tuon saa helpohkosti käyttökuntoon? Ajettavista ohjelmista ja sellaisista pitää sitten ottaa paremmin selvää.
Taidan siis tilata yhden :)
...ja nopeusluokka kannattaa olla se 10.
Raspberry Pi forumilla on ollut pitkään asiantuntija-mielipiteenä, että ei kannata hankkia nopeusluokan 10 korttia. Perusteena on se, että kortessa (ainakin joissakin aikoinaan) tuo sekventiaalinen kirjoitusnopeus on saavutettu uhraamalla muita ominaisuuksia, jotka ovat tärkeämpiä raspille. Kirjoitusnopeutta tärkeämpi on lukunopeus, josta tuo nopeusluokka ei kerro mitään. Kirjoitusnopeudessakin tärkeämpää voi olla pienten tiedostojen ei-sekventiaalinen kirjoitus kuin tuo nopeusluokan määräävä sekventiaalinen kirjoitusnopeus. Heidän ajatuksenaan siis oli/on, että nopean sekventiaalisen kirjoitusnopeuden saavuttavat kortit on optimoitu sille muiden ominaisuuksien kustannuksella. Tästä syystä he suosittelivat luokan 4 tai 6 kortteja. (Jotkin Sandiskin luokan 4 ja 6 kortit olivat toimineet paremmin kuin jonkin toisen valmistajan luokan 10 kortit.)
En usko, että siinäkään neuvossa on järkeä, koska heikommasta sekventiaalisesta kirjoitusnopeudesta ei välttämättä seuraa, että kortti olisi sen parempi muilta ominaisuuksiltaan. Minulla Samsungin luokan 10 kortti oli huomattavasti nopeampi kuin luokan 4 Kingston. Kannattaa etsiä tietoja todellisista luku- ja kirjoitusnopeuksista ja painottaa ei-sekventiaalisia (random access) tuloksia. Kannattaa myös huomata, ettei raspi kykene hyödyntämään kuin hiukan yli 20MB/s nopeuksia, eli hyvin nopeat sekventiaaliset luku- ja kirjoitusnopeudet menevät siinä mielessä hukkaan.
-
Tuossa linkki jolla pääsee alkuun.
http://koti.mbnet.fi/micu/raspberrytut1.htm
Kunnioitettava opas Raspberry Pi:hin ja vähän muuhunkin linux-opiskeluun. Tosin alkeiksi oppaassa on keskitty aika paljon kovo-puolelle ja elektroniikka-protoiluun. Lisäksi asennus ja muut alkeet on opiskeltu Windowsin eikä Linuxin käyttäjiä varten, mutta usein linuxin käyttäjät tuntevat jo ennestään kuinka levykuva kirjoitetaan muistikorttiin jne.
-
Monet kiitokset taas vastanneille. Täällä päässä on kohtuullinen tietämys perusasioista, mutta kun ollaan taas ihan uudessa arkkitehtuurissa, niin on hyvä päästä alkuun kokeneempien neuvoin, ettei hakkaa päätä seinään suotta. Tässä kun vapaa-aika alkaa lisääntyä, niin voi osan siitä käyttää näpräämiseen, ja elektroniikkakin on lähellä sydäntä :)
Virtalähteitä ei liene joka oksalla, siis 5V 2A mikro-USB:llä, joten jos jollakin on heittää suositusta, niin otetaan vastaan. Muu tarvittava sälä on olemassa, vain se mikro-SD ja virtalähde puuttuvat.
-
Jimms.fi:ssä on Deltacon yli 2A:n latureita alkaen 8€ (ilmainen toimitus). Minulla ei ole kokemusta noista, mutta muuten olen ollut tyytyväinen Deltacon tuotteisiin.
Puhelinlaturi voi toimia aivan hyvin laturina, mutta silti aiheuttaa ongelmia toimiessaan raspin virtalähteenä, koska raspi on nirsompi jännitteen suhteen. Myös USB-johdolla voi olla merkitystä: lyhyt ja riittävän paksu USB-johto on paras jännitteen ylläpitämiseksi.
-
---
Puhelinlaturi voi toimia aivan hyvin laturina, mutta silti aiheuttaa ongelmia toimiessaan raspin virtalähteenä, koska raspi on nirsompi jännitteen suhteen. Myös USB-johdolla voi olla merkitystä: lyhyt ja riittävän paksu USB-johto on paras jännitteen ylläpitämiseksi.
Tuon olen huomannut.
Kokeilin aluksi joillain Nokialaisilla puhelimen latureilla adapterin kanssa. Osa toimii, osa ei.
-
Laturi itse asiassa ei ole välttämättä kovin hyvä virtalähteenä, koska jännitteen suodatus voi olla olematon. En ole mitannut brummijännitettä Nokian laturista, mutta muutamissa kokeilemissani halvoissa virtalähteissä jännite on täysin suodattamaton ja brummi aivan hirveä. Jännitemerkintä virtalähteessä ei kerro mitään sen jännitteen laadusta. Ihmettelen vähän myös mikro_USB:n valintaa liittimeksi, koska 2 ampeeria (no ehkä se on enemmän jokin huippukulutus) alkaa olla aika haastava moiselle liittimelle. Pitäiskö tinata 2,5 mm2 piuhat sinne kortille ;D
-
Muutama virtalähde piti hankkia ennenkuin löysin yhden joka jaksoi Raspin + 3g tikun syöttää.
Sitä olettaisi että powerit ovat speksinsä mukaisia mutta testi paljasti että powerin, jolle ilmoitetaan
esim. +5V/2A, lähtöjännite putoaa alle 4,75 V jo silloin kun siitä ottaa virtaa 1 A. Raspin vaatimus 4,75...5,25 V.
-
Muutama virtalähde piti hankkia ennenkuin löysin yhden joka jaksoi Raspin + 3g tikun syöttää.
Sitä olettaisi että powerit ovat speksinsä mukaisia mutta testi paljasti että powerin, jolle ilmoitetaan
esim. +5V/2A, lähtöjännite putoaa alle 4,75 V jo silloin kun siitä ottaa virtaa 1 A. Raspin vaatimus 4,75...5,25 V.
Jospa kertoisit muillekin sen hyvän, ettei tarvitsisi kuormittaa ympäristöä ja tuhlata aikaa ja rahaa virattomiin virtalähteisiin.
-
Jospa kertoisit muillekin sen hyvän, ettei tarvitsisi kuormittaa ympäristöä ja tuhlata aikaa ja rahaa virattomiin virtalähteisiin.
Nokia AC-10E käytän.
-
Nokia AC-10E käytän.
Kiitos. Sattuipas mukavasti. Juniori aikanaan osti käytetyn N8:n, jonka mukana jostain syystä tuli 2 laturia. Kävin penkomassa, ja siellähän Nokia AC-10E oli. Kyljessä tosin lukee 5V 1200mA, joten ei se mikään kahden ampeerin peli ole, mutta pitääpä kokeilla sitten kun Pi:n kanssa alan touhuta.
-
Minulla on tämä Deltaco (5V 2.1A):
http://www.jimms.fi/fi/Product/Show/97979/usb-ac75/deltaco-seinalaturi-230v-5v-usb-2-1a-1x-usb-micro-b-1m-musta
Hyvin on toiminut, tällä hetkellä on Raspissa kiinni ulkoinen kiintolevy (USB-virralla toimiva) ja TV-tikku.
-
Kiitos. Sattuipas mukavasti. Juniori aikanaan osti käytetyn N8:n, jonka mukana jostain syystä tuli 2 laturia. Kävin penkomassa, ja siellähän Nokia AC-10E oli. Kyljessä tosin lukee 5V 1200mA, joten ei se mikään kahden ampeerin peli ole, mutta pitääpä kokeilla sitten kun Pi:n kanssa alan touhuta.
Raspi 2 saattaisi toimia 500mA:n virtalähteelllä, jos haluaa minimiä etsiä. Edellisen sukupolven raspi B:lle suositeltiin vähintään 700mA:n virtalähdettä. Minulla oli 1A:n virtalähde ja se toimi moitteetta. Uskoisin, että sama 700mA:n suositus riittää raspi 2:lle.
2 ampeeria suosittelevilla on varmaankin ideana, että ylimitoitettu virtalähde todennäköisemmin kykenee ylläpitämään jännitteen riittävänä rasituksessakin. Lisäksi USB-portteihin liitetyt laitteet vievät virtaa, mahdollisesti paljonkin.
-
Tänään tuli postin mukana Raspberry zero. Ongelmana on nyt se etten saa ainakaan Openelecissä näppistä ja/tai hiirtä toimimaan. Tai oikeastaan toimii mutta ei USB-hubin kautta, mikä olisi välttämätöntä tietenkin kun vain yksi portti. USB-hub on muistaakseni Anttilasta ostettu hama super speed usb 3.0 jossa oma virtalähde Output arvot on 5.0V 2.5A joten kyllä tuossa ainakin minun tulkinnan mukaan pitäisi riittää potku. Missä vika voisi olla?
-
Toimiiko kyseinen HUB pöytä/kannettavassa koneessa USB 2-portissa ?
Edit - OffTopic ... Mistä ostit (siis Pi Zeron)?
-
Toimii läppäris ihan hyvin myös USB 2.0 porteissa. Olen kokeillut kahta hiirtä ja näppistä, mikään ei toimi mistään hubin portista. Kännykkää ja tablettia lataa ja voi yhdistää nettiin niiden kautta hubista mutta ei siis hiiret ja näppikset toimi. Pitää kokeilla jotain muutakin jakelua NOOB:in lataaminen olis kestänyt pitkään joten latasin ensin Openelecin.
Edit - OffTopic ... Mistä ostit (siis Pi Zeron)?
Adafruitilta tilaisin budget paketin https://www.adafruit.com/products/2817 Tuli viikossa vaikka silloin ei ollut varastossa, postikulut oli melkein saman mutta teki mieli saada nopeasti niin ei väliä...
-
Näkyykö listalla jos kirjoitat:
lsusb
p@p:~$ lsusb
Bus 002 Device 001: ID 1d6b:0002 Linux Foundation 2.0 root hub
Bus 008 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Bus 007 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Bus 006 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Bus 001 Device 001: ID 1d6b:0002 Linux Foundation 2.0 root hub
Bus 005 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Bus 004 Device 002: ID 08ff:2810 AuthenTec, Inc. AES2810
Bus 004 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Bus 003 Device 003: ID 03f0:171d Hewlett-Packard Bluetooth 2.0 Interface [Broadcom BCM2045]
Bus 003 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
p@p:~$
-
Näkyykö listalla jos kirjoitat:
lsusb
p@p:~$ lsusb
Bus 002 Device 001: ID 1d6b:0002 Linux Foundation 2.0 root hub
Bus 008 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Bus 007 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Bus 006 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Bus 001 Device 001: ID 1d6b:0002 Linux Foundation 2.0 root hub
Bus 005 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Bus 004 Device 002: ID 08ff:2810 AuthenTec, Inc. AES2810
Bus 004 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Bus 003 Device 003: ID 03f0:171d Hewlett-Packard Bluetooth 2.0 Interface [Broadcom BCM2045]
Bus 003 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
p@p:~$
Koska on vain yksi USB portti ja hubin kautta ei toimi näppis niin miten saisin katsottua näkyykö? Läppillä hubi ja näppis näkyy näin [root@Fetsku Linux]# lsusb > /tmp/a
[root@Fetsku Linux]# lsusb > /tmp/b
[root@Fetsku Linux]# diff /tmp/a /tmp/b
5d4
< Bus 002 Device 004: ID 2109:0812 VIA Labs, Inc. VL812 Hub
7,8d5
< Bus 001 Device 034: ID 046d:c52b Logitech, Inc. Unifying Receiver
< Bus 001 Device 030: ID 2109:2812 VIA Labs, Inc. VL812 Hub
Kun hubi on raspberryssä ja siihen laittaa hiiren tai näppiksen syttyy sininen valo niinkuin pitääkin kun laite lyödään kiinni mutta se sammuu sen jälkeen melkein välittömästi. Virtaa porteista kuitenkin tulee ja pystyn esim. nettiin yhdistämään tabletin tai puhelimen avulla portista.
-
Koska on vain yksi USB portti ja hubin kautta ei toimi näppis niin miten saisin katsottua näkyykö? Läppillä hubi ja näppis näkyy näin [root@Fetsku Linux]# lsusb > /tmp/a
[root@Fetsku Linux]# lsusb > /tmp/b
[root@Fetsku Linux]# diff /tmp/a /tmp/b
5d4
< Bus 002 Device 004: ID 2109:0812 VIA Labs, Inc. VL812 Hub
7,8d5
< Bus 001 Device 034: ID 046d:c52b Logitech, Inc. Unifying Receiver
< Bus 001 Device 030: ID 2109:2812 VIA Labs, Inc. VL812 Hub
Kun hubi on raspberryssä ja siihen laittaa hiiren tai näppiksen syttyy sininen valo niinkuin pitääkin kun laite lyödään kiinni mutta se sammuu sen jälkeen melkein välittömästi. Virtaa porteista kuitenkin tulee ja pystyn esim. nettiin yhdistämään tabletin tai puhelimen avulla portista.
Ajappas seuraava käsky Raspberryssäsi:
sleep 120;lsusb >lsusb.txt
Vaihda näppis pois ja tilalle usb-hubi, johon näppis kiinni. Parin minuutin sisällä käskyn ajamisen jälkeen. sleep 120 siis venaa pari minuuttia ennen seuraavan käskyn suorittamista.
-
Ilmeisesti aika yleinen ongelma, ihme etten ennemmin ole törmännyt valituksiin toimimattomista hubeista. http://elinux.org/RPi_Powered_USB_Hubs#Problem_USB_Hubs
Ajappas seuraava käsky Raspberryssäsi:
sleep 120;lsusb >lsusb.txt
Vaihda näppis pois ja tilalle usb-hubi, johon näppis kiinni. Parin minuutin sisällä käskyn ajamisen jälkeen. sleep 120 siis venaa pari minuuttia ennen seuraavan käskyn suorittamista.
Tuota voin kokeilla kunhan saan jonkin muun jakelun kuin Openelecin boottaamaan. Kiitos tuosta sleep komennosta. Kokeilin jo wait ja delay mutta kumpikaan ei toiminut. Miksi esim. Kali ei boottaa? latasin sen Kalin omilta sivuilta ja purin paketin unxz kali-linux-light-2.0-armhf.img.xz
ja sitten dd:llä kortille dd if=kali-linux-light-2.0-armhf.img of=/dev/sdb
Tätä aikaisemmin kokeilin myös palauta levykuva levylle toimintoa mutta ei sekään toiminut.
-
Miksi esim. Kali ei boottaa? latasin sen Kalin omilta sivuilta ja purin paketin unxz kali-linux-light-2.0-armhf.img.xz
ja sitten dd:llä kortille dd if=kali-linux-light-2.0-armhf.img of=/dev/sdb
Tätä aikaisemmin kokeilin myös palauta levykuva levylle toimintoa mutta ei sekään toiminut.
Rasberry Pi -yhteensopivia levykuvia on nähtävästi täällä: https://www.offensive-security.com/kali-linux-vmware-arm-image-download/
-
Miten tässä OpenElec:ssä päästää selaimella nettiin.Chromen selain on mutta erroria vaan pukkaa muuten kyllä toimii aivan mukavasti.
Selainta en muuten tarvi mutta raspi on Kodi käytössä ja usein tarvii hakea netistä ohjeita "lennosta" ohjeita tjms.
Tämäkin ohje netistä löytynee mutta ajattelin kysästä täälä.
-
Rasberryssä selain voi olla aika hidas. Midori on kenties kevyin. Itse pistän Kodin ikkunaan ja käynnistän selaimen. Advanced Launcher Addon käynnistää ohjelmia. En ole kokeillut. Kodi soittaa musaa nytkin taustalla. Ärsyttää kun 10 parasta levyä listataan nyt aakkosissa eikä paremmuusjärjestyksessä (15.2). 14.1 tuo toimi vielä. Samoin TV-ohjelmat VDR:n kanssa. xvdr lopetti toimintansa 15.2 versiossa. Palasin versioon 14.1 ja TV toimii taas - paitsi Yle HD kanavien tekstit. Aika siksi kortilla, että en ehdi etsiä tuota virhettä kun tallenteissa näkyy tekstit.
-
Niin sulla on ilmeisesti rasbian(debian) käyttiksenä.Sitäkin kokeilin mutta midorin kanssa en tuu toimeen jostakin syystä enkä muutakaan selainta saanut asennettua.
Läppärissä ajelen Arch:lla ja kodi 15 asennettuna ja tässä chrome toimii oikein kodissakin.Jos olen oikein käsittänyt niin chrome pitää olla asennettuna ennenkuin toimii openelec:ssä.
-
Openeleciä en ole käyttänyt aikoihin. Chromen saa siihen jostain reposta. Ei käsittääkseni kuulu itse systeemiin. Itsellä nyt pikkunen i3 kone käytössä. Harvemmin Rasberry, vaikka sen teho riittäisi hyvin musiikin toistoon ja miksei TV-ohjelmien tallentamiseen myös.
-
Chrome löytyy ja asentuu muistaakseni kodin omista repoista tai ainakin super-repoista.Nettisivun osoite syötetään asetusissa ja tallennetaan myöhemmin käytettäväksi.
Nyt kun klikkaan ko.osoitetta niin alalaitaan tulee error pop-up ikkuna.Tämä siis raspberry openelec 6.0
Läppärissä chrome toimii normaalisti.
-
Chrome löytyy ja asentuu muistaakseni kodin omista repoista tai ainakin super-repoista.Nettisivun osoite syötetään asetusissa ja tallennetaan myöhemmin käytettäväksi.
Nyt kun klikkaan ko.osoitetta niin alalaitaan tulee error pop-up ikkuna.
Ehkä jotain aavistusta ongelman syystä voisi saada virheilmoituksen sisällöstä? Tai ainakin hieman kättä pidempää googletusta varten.
OpenElec ei ole pelkästään Raspberry Pi:llä toimiva järjestelmä, joten on hyvin mahdollista, ettei sen Chrome/Chromium-paketointia ole edes tarkoitettu RPi:lle. Ainakin tämä chromium-browser -paketti (http://openelec.tv/forum/chromium-browser/69999-chromium-browser-added-to-unofficial-repository) toimii vain x86_64:llä.
-
Samoin TV-ohjelmat VDR:n kanssa. xvdr lopetti toimintansa 15.2 versiossa. Palasin versioon 14.1 ja TV toimii taas - paitsi Yle HD kanavien tekstit. Aika siksi kortilla, että en ehdi etsiä tuota virhettä kun tallenteissa näkyy tekstit.
Annanpa vinkin tähän, vaikka ei ketjun aiheeseen kuulukkaan. :)
VDR:n DVB-kanavahaku pitää olla jostain ihmesyystä käytössä että YLE tekstit toimii.
vdr-sxfe menusta Setup -> DVB ja Update channels kohtaan esim. names only
Ko. valikosta tietenkin myös tekstitysasetukset käyttöön ja kieleksi suomi
-
Annanpa vinkin tähän, vaikka ei ketjun aiheeseen kuulukkaan. :)
VDR:n DVB-kanavahaku pitää olla jostain ihmesyystä käytössä että YLE tekstit toimii.
vdr-sxfe menusta Setup -> DVB ja Update channels kohtaan esim. names only
Ko. valikosta tietenkin myös tekstitysasetukset käyttöön ja kieleksi suomi
Kiitos vinkistä. vdr-sxfe näyttää kyllä tekstit. Ja asetukset suunnilleen noin. xvdr plugin jota käytän Kodin kanssa on lähinnä harmin aihe. Siinäkin näkyi olevan kanavien päivitys päällä. Kunhan saan aikaiseksi kokeilen vnsi pluginia. vdr-sxfe:n käyttö katselussa on jäänyt vähäiseksi.
-
Jahka tuo tulee online-myyntiin, niin pitää hankkia. LTSP (Model B) - Hmm, kristallipallo vaikuttaa vähän sumealta vielä...?
http://www.raspberrypi.org/faqs
http://www.raspberrypi.org/forum/general-discussion/r-pi-as-a-thin-client-using-ltsp
"Dom just sent me this video: he’s successfully brought up the beta board he’s working on, and things are looking great."
http://www.raspberrypi.org/archives/431
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
Uh, olenko tosiaan aloittanut tämän ketjun? :o
Maanantaina karkauspäivänä Raspberry Pi täyttää vuoden - tai siis neljä vuotta - https://fi.wikipedia.org/wiki/Raspberry_Pi
Kysymys kuuluu - Mitä Sinä teet Raspilla?
1. Raspberry Pi, HiFiBerry DAC+, Volumio, Spotify ja Stereot - Kotona / https://volumio.org/
2. Pinet - Kotona / http://pinet.org.uk/
3. Raspberry Pi -tietokoneluokka - Nyakato, Mwanza, Tansania / https://www.dropbox.com/s/jlvd5demg9ear7c/kirkko-kaupunki-ak.pdf?dl=0
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
....
Kysymys kuuluu - Mitä Sinä teet Raspilla?
....
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
bind9
isc-dhcp-server
yle-dl
mplayer
radicale
sisäverkon LAMP serveri
levypalvelin (varmuuskopiot)
ja muutama tiedonkeruupalikka cronissa, ryystää netistä valikoituja tietoja ja tallentaa ne
Noita on kolme ajossa, eli ei kaikki duunit yhden varassa.
-
Raspberry Pi 3 on julkaistu. Sen kanssa on pitäydytty Pi B+:n ja Pi 2:n muotissa niin, että samat kotelot kelpaavat. Prosessoria ja GPU:ta on kelloteltu hieman Pi 2:ta nopeammiksi (1200MHz vs. 900MHz ). Sen lisäksi prosessori on nyt 64-bittinen, vaikka siitä ei välttämättä oli varsinaisesti hyötyä, koska muistia on sama 1GB kuin Pi 2:sessakin ja Raspbian käyttiksestä ei ole ainakaan vielä tarkoitus tarjota 64-bittistä versiota.
Varsinaisina uusina ominaisuuksina on sisäänrakennettu 802.11n langaton LAN and Bluetooth 4.1.
Nyt suositellaan jo 2,5A:n virtalähdettä kun Pi 2:selle suositeltiin 2A:n virtalähdettä.
https://www.raspberrypi.org/blog/raspberry-pi-3-on-sale/ (https://www.raspberrypi.org/blog/raspberry-pi-3-on-sale/)
-
Raspberry Pi 3 vaikuttaa huokuttelevalta. Pistää tuollaisen av-vahvariin ja ohjaa vaikka mpd:tä kännyllä.
Pienellä sähkönkulutuksella saa musat.
Teho taitaa riittää VDR:n pyörittämiseen (tallennus & katselu).
-
Joko tällä pyörii ohjelmat areenasta, katsomosta, youtube yms???
-
Joko tällä pyörii ohjelmat areenasta, katsomosta, youtube yms???
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raspberry_Pi
Pitäisi pyöriä jo Pi B+:lla, kun siinä on apuprosessorina h.264-tuki. Takeita en tosin voi antaa, kun omistan vain vanhempia Raspbeja. (Siis luulisin, että areena ja youtube pyörivät. Katsomo kun on katsomo).
-
Joko tällä pyörii ohjelmat areenasta, katsomosta, youtube yms???
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raspberry_Pi
Pitäisi pyöriä jo Pi B+:lla, kun siinä on apuprosessorina h.264-tuki. Takeita en tosin voi antaa, kun omistan vain vanhempia Raspbeja. (Siis luulisin, että areena ja youtube pyörivät. Katsomo kun on katsomo).
Kaikissa niissä on tuki h.264:n purkamiseen. Areenaa vain vaatii edelleen Adobe Flash -liitännäisen, jota ei saa Raspberrylle. Videoita voi toki katsoa, kunhan ne ensin lataa yle-dl:n avulla. Youtuben pitäisi kuitenkin toimia, jos selaimessa on toimiva HTML5-videotoisto h.264:lle (tai VP8:lle). En tiedä onko kellään suunnitelmia tuoda sisällönpurkumoduulejaan (Content Decryption Module, CDM) Raspberryllä toimiviksi, jotta esimerkiksi Katsomoa voisi tuolla joskus käyttää.
-
Varsinaisina uusina ominaisuuksina on sisäänrakennettu 802.11n langaton LAN and Bluetooth 4.1.
Entäs tämä ;D
Meillä on PiNet, mutta siinä Raspi2 tarvitsee SD-kortin. Mutta RasPi3 buuttaa verkosta.
"USB and PXE network boot
Even with the chip designed and taped out in March of last year, the Foundation had some final input for Broadcom in order to add twonew features: direct USB massstorage and PXE network boot capabilities. “Gordon rewrote the boot ROM for the chip and then provided an updated boot ROM to Broadcom, saying ‘shove this in the chip, it’ll work’,” Eben laughs. “And it does!"
https://www.raspberrypi.org/magpi/pi-3-interview/
https://twitter.com/gsholling/status/704295087849795584
"<gbaman> alkisg: One that might interest you, the new Pi 3 released today, along with having a rather snappy 64 bit ARMv8 processor, it also now includes a PXE style bootloader flashed onto the chip, so no SD cards needed"
<alkisg> vagrantc: gbaman says the new pi 3 has pxe and even proxydhcp support :) Let's hope they backport it for pi2 too"
http://irclogs.ltsp.org/?d=2016-02-29
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Pieniä varauksia Pi 2 koteloiden yhteensopivuuden suhteen:
-Virta- ja act-ledit on siirretty uuteen paikkaan.
-Metalliset kotelot eivät liene toimivia Bluetoothin ja wlanin kanssa.
-Uusi prosessori käy entistä kuumempana ja siitä syystä parempi hyvä ilmanvaihto on entistä tärkeämpää. Pimoroni on jopa varannut Pibow koteloonsa tilaa jäähdytyssiillille.
-Pi 3:n microSD-korttipaikassa ei ole enää jousimekanismia. Pimoroni on helpottanut kortin vaihtamista koteloissaan suurentamalla kotelon lovea korttipaikan kohdalta.
Joitakin linkkejä:
http://blog.pimoroni.com/raspberry-pi-3/ (http://blog.pimoroni.com/raspberry-pi-3/)
https://www.raspberrypi.org/forums/viewtopic.php?f=63&t=137932 (https://www.raspberrypi.org/forums/viewtopic.php?f=63&t=137932)
-
Entäs tämä ;D
Meillä on PiNet, mutta siinä Raspi2 tarvitsee SD-kortin. Mutta RasPi3 buuttaa verkosta.
Olin juuri mainitsemassa aiheesta, mutta ehdit ensin. Eipä tosiaan paljon mainostettu ominaisuutta, joka on joillekin todella merkittävä. USB-tikulta tai -levyasemalta suoraan käynnistäminen saattaa ilahduttaa vielä suurempaa joukkoa.
-
No niin, tilaus lähti kahdesta RasPi3:sta (https://www.newit.co.uk/shop/all-raspberry-pi/raspberry_pi_3). Kunhan nuo saapuvat, niin täytyy ryhtyä ihmettelemään verkkobuuttausta.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Kaikissa niissä on tuki h.264:n purkamiseen. Areenaa vain vaatii edelleen Adobe Flash -liitännäisen, jota ei saa Raspberrylle. Videoita voi toki katsoa, kunhan ne ensin lataa yle-dl:n avulla. Youtuben pitäisi kuitenkin toimia, jos selaimessa on toimiva HTML5-videotoisto h.264:lle (tai VP8:lle). En tiedä onko kellään suunnitelmia tuoda sisällönpurkumoduulejaan (Content Decryption Module, CDM) Raspberryllä toimiviksi, jotta esimerkiksi Katsomoa voisi tuolla joskus käyttää.
Muistaakseni Openelec XBMC/Kodi näytti Areenaa ja tuubia. Noi rajapinnat muuttuvat ja en tiedä toimiiko nyt kun en ole aikoihin käyttänyt. Tämä vanhemmalla Rasberryllä. Matroskat näkyi hyvin, mutta tv tallenteet ei kun en ostanut lisenssiä. Lisäosia Kodiin löytyy melko mukavasti. Vanhemmankin Rasbin sai verkosta käynnistymään, mutta vaati kernelin käännöksen ym. virittämistä. Yksi kaveri jaksoi nähdä vaivan. Itse en ole kääntänyt ko alustalle ohjelmia PC:ssä. Vanhemmalla Raspilla menee 6 tuntia kernelin kääntämiseen. Ja jos jotain menee pieleen saa taas odottaa....
-
Täällä käytössä Raspberry B, johon on ostettu koodekit ja sillä kyllä näkyy tavalliset ja HD lähetykset OpenELEC:llä (siis Kodi:lla), joten sen ei pitäisi olla ongelma. Tosin joskus tuntuu, että nykäsee vähän noissa maikkarin HD-lähetyksissä.
-
Täällä on RPi 2 käytössä Openelecillä. Yle Areena plugin on ollut Kodille ruvella jo jonkin aikaa ja ei näy korjausta olevan testiversiosta eteenpäin. Vaatisi ilmeisesti isomman remontin. Maikkaria ja Ruutua mä en ole käyttänyt. Youtube toimii hyvin.
-
Vanhemmankin Rasbin sai verkosta käynnistymään, mutta vaati kernelin käännöksen ym. virittämistä. Yksi kaveri jaksoi nähdä vaivan. Itse en ole kääntänyt ko alustalle ohjelmia PC:ssä. Vanhemmalla Raspilla menee 6 tuntia kernelin kääntämiseen. Ja jos jotain menee pieleen saa taas odottaa....
ARMillehan ohjelmat kannattaa ristiinkääntää: http://hackaday.com/2016/02/03/code-craft-cross-compiling-for-the-raspberry-pi/
Näköjään ytimelle on vielä ihan oma ohjekin: https://www.raspberrypi.org/documentation/linux/kernel/building.md (alaotsikko Cross-Compiling)
-
"<gbaman> alkisg: One that might interest you, the new Pi 3 released today, along with having a rather snappy 64 bit ARMv8 processor, it also now includes a PXE style bootloader flashed onto the chip, so no SD cards needed"
Pöydällä Raspberry Pi 3, WLAN toimii moitteettomasti, mutta PXE vielä odottaa. Joka tapauksessa voin testata PiNet/Jessietä.
"Although the Raspberry Pi 3 does have support for PXE style network booting without an SD card, right now the required supporting firmware and documentation from Raspberry Pi Foundation is not yet available."
http://pinet.org.uk/blog/2016/03/07/pinet-jessie-testing.html
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Pöydällä Raspberry Pi 3, WLAN toimii moitteettomasti, mutta PXE vielä odottaa. Joka tapauksessa voin testata PiNet/Jessietä.
Hyvin toimii PiNet/Jessie.
http://ltsp.fi/howto/Pinet/
Seuraavaksi raporttia testauksesta: http://goo.gl/forms/knSsUUXr57
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Onko kellään mahdollisuuksia testata Raspi 3:sta verrattuna Atom N270:een ?
Googlatessa tuli vain esimerkkejä Raspi 1:en kanssa. Jos veikata pittää, niin ne saattaisivat olla samaa tasoa, mutta en omista Raspi 3:sta, niin en voi testata.
-
Onko kellään mahdollisuuksia testata Raspi 3:sta verrattuna Atom N270:een ?
Googlatessa tuli vain esimerkkejä Raspi 1:en kanssa. Jos veikata pittää, niin ne saattaisivat olla samaa tasoa, mutta en omista Raspi 3:sta, niin en voi testata.
Mitä pitäisi testata?
Veikkaisin, että N270 on nopeampi yhden säikeen ohjelmissa, mutta usean säikeen ohjelmissa neliytiminen Pi 3 menee ohitse.
Hackaday sivulla (http://hackaday.com/2016/03/01/pi-3-benchmarks-the-marketing-hype-is-true/) on ajettu yksisäikeinen Python-ohjelma. Voit suorittaa sen N270 koneellasi ja verrata tulosta:
# Generate prime numbers
# Based on an article from http://dunningrb.wordpress.com/
import datetime, sys, math
# Function to print message
def print_prime(x):
print " Prime : %7i " %x
# Function to search for prime numbers
# within number range
def find_primes(upper_limit):
count = 0
candidate = 3
while(candidate <= upper_limit):
trial_divisor = 2
prime = 1 # assume it's prime
while(trial_divisor**2 <= candidate and prime):
if(candidate%trial_divisor == 0):
prime = 0 # it isn't prime
trial_divisor+=1
if(prime):
print_prime(candidate)
count += 1
candidate += 2
return count
# Check if the script was called with a
# parameter. Use that as the upper limit
# of numbers to search
if len(sys.argv) != 2:
upper_limit=1000000
else:
upper_limit=int(sys.argv[1])
# Record the current time
startTime = datetime.datetime.now()
# Start the process
print ""
print "Starting ..."
print ""
count = find_primes(upper_limit)
print ""
# Measure and print the elapsed time
elapsed=datetime.datetime.now()-startTime
print " Found %d primes in %s" %(count,elapsed)
print ""Pi 2: 2:05
Pi 3: 1:07
(Minun Pentium G3258: 0:00:05.623028)
Tuolla sivulla on myös Dhrystone ja Linpack benchmark-tulokset Pi 3:lle:
Dhrystone: 2441
Linpack: 181
Muualta netistä löytyi tuloksia Atom N270:lle. En tiedä ovatko luotettavia tai vertailukelpoisia, mutta ole hyvä:
Dhrystone: 3977.4 (http://www.notebookcheck.net/Intel-Atom-N270-Notebook-Processor.23718.0.html)
Linpack: 933 (http://forums.anandtech.com/showthread.php?t=2202232)
-
Oma veikkaukseni oli aika hyvä, sillä kyseisen python ohjelman eeePC 901 ajoi aikaan...
1:08.634780
Eli Atomini on samaa suuruusluokkaa kuin Pi 3:nen.
Tosin testi on yksiytiminen, niin PI 3 on käytännössä huomattavasti nopeampi kuin eeePC 901.
"Tehokoneeni" tuhlaa aikaa 12.373925 (I7-karavalakki).
Toinen Atom (330 muistaakseni kaksiytimellinen) 1:02, joten sekin on hitaampi kuin Pi 3:.nen!
-
Kannattanee ajaa tuota alkulukuohjelmaa siten, että listaus ohjataan päätteen sijaan /dev/nulliin:
time python findprime.py > /dev/null
Muuten pääteohjelman piirtonopeus vaikuttaa tulokseen huomattavasti, eikä aika ole luotettava tai vertailukelpoinen, kuten Lepotilan ja kamaran pöytäkoneiden tuloksista nähdään.
-
Eipä tuo kovin paljon muuta tulosta minun koneellani:
Found 78497 primes in 0:00:05.593470vs.
real 0m5.425s
user 0m5.422s
sys 0m0.002s
(Terminaali-ohjelmana on sakura.)
-
Kannattanee ajaa tuota alkulukuohjelmaa siten, että listaus ohjataan päätteen sijaan /dev/nulliin:
time python findprime.py > /dev/null
Muuten pääteohjelman piirtonopeus vaikuttaa tulokseen huomattavasti, eikä aika ole luotettava tai vertailukelpoinen, kuten Lepotilan ja kamaran pöytäkoneiden tuloksista nähdään.
Ei voi sanoa, että huomattavasti. LxTerminaalilla ("Tehokoneellani"):
time python koe.py >/dev/null
real 0m11.172s
user 0m11.161s
sys 0m0.004s
Alkuperäinen (Tosin 512 Mt) Raspberry Pi B:llä kyseisen ajaminen kesti: 14:41.979906
Edit - Siis se tukee sitä väitettä, että uusi Raspberry Pi 3 on noin 10x nopeampi kuin ensimmäinen Raspberry Pi 1.
-
Vaikutus riippuu tosiaan terminaalista (ja yhteydestä, jos testiä ajetaan vaikkapa verkon yli). Esimerkiksi xterm on hitaampi, koska se piirtää kaiken tekstin X-ikkunaan asti, kun taas vaikkapa Gnomen terminaalilla ikkunan päivitys tapahtuu vain näytön virkistyksen nopeudella, snapshotteina. xtermillä saan tällaiset ajat:
$ python findprime.py
[..]
Found 78497 primes in 0:00:13.522955
$ time python t.py > /dev/null
real 0m8.127s
user 0m8.128s
sys 0m0.000s
-
Hackaday sivu ei kerro, kuinka ohjelma on ajettu, mutta lähteeksi linkitetyllä sivulla (http://www.raspberrypi-spy.co.uk/2012/06/overclocking-benchmarking-the-raspberry-pi/) ohjelma esitetään suoritettavaksi komennolla "python findprime.py". Käyttöjärjestelmää ei mainita, mutta mitä todennäköisimmin se on Raspbian. Raspbianin oletusterminaalina on lxTerminal - kuten kamarallakin.
Tietenkin olisi parempi olla kirjoittamatta päätteeseen yli miljoonaa riviä tekstiä, mutta toisaalta niin on mitä ilmeisemmin tehty noissa Hackadayn sivulla jukaistuissa Pi 2:sen ja 3:sen tuloksissakin.
-
Hackaday sivu ei kerro, kuinka ohjelma on ajettu, mutta lähteeksi linkitetyllä sivulla (http://www.raspberrypi-spy.co.uk/2012/06/overclocking-benchmarking-the-raspberry-pi/) ohjelma esitetään suoritettavaksi komennolla "python findprime.py". Käyttöjärjestelmää ei mainita, mutta mitä todennäköisimmin se on Raspbian. Raspbianin oletusterminaalina on lxTerminal - kuten kamarallakin.
Sama terminaalikin voi toimia varsin eri tavalla eri alustoilla, riippuen näytönohjaimen ajurista, kompositoinnista ja ikkunamanagerista.
Tietenkin olisi parempi olla kirjoittamatta päätteeseen yli miljoonaa riviä tekstiä, mutta toisaalta niin on mitä ilmeisemmin tehty noissa Hackadayn sivulla jukaistuissa Pi 2:sen ja 3:sen tuloksissakin.
Mahdollisesti.
Alkuperäinen (Tosin 512 Mt) Raspberry Pi B:llä kyseisen ajaminen kesti: 14:41.979906
Alkuperäisellä sivulla kellottamattomalla raspilla oli saatu tulos 590 s (9 min 50 s). Pääsetkö alle kymmeneen minuuttiin, jos ohjaat listauksen vaikka tiedostoon:
time python findprime.py > tulos.txt
-
Alkuperäisellä sivulla kellottamattomalla raspilla oli saatu tulos 590 s (9 min 50 s). Pääsetkö alle kymmeneen minuuttiin, jos ohjaat listauksen vaikka tiedostoon:
time python findprime.py > tulos.txt
No siinä on tosiaan eroa!!!
Raspi teki työn 5:ssä minuutissa: 5:00.25856
Eli ongelmana oli todellakin päätteeseen tulostaminen.
Nyt on tulossa verrokiksi /dev/null:iin ohjattuna.
Sillä meni alle 5 minuuttia. Real 4m12.577s, User 4m10.760s
-
En ymmärrä ???
Kokeilinpa sitten Raspberry Pi (256 Mt):lla, jossa oli n. 3" tft-näytölle käännetty kerneli.
Se tuli /dev/null:lla
User 3m45.880s
Se kerneli laittaa hdmi-näytön pois päältä ja siirtää sen GPIO-väyläiselle mini lcd-kosketusnäytölle (resistiivinen).
Edit - Ilman /dev/stdin:n ohjausta aika oli 9:25.017253
-
En ymmärrä ???
Kokeilinpa sitten Raspberry Pi (256 Mt):lla, jossa oli n. 3" tft-näytölle käännetty kerneli.
Se tuli /dev/null:lla
User 3m45.880s
Tuossa ei ole kovin suurta eroa edelliseen 4m10.760s.
Ehkä toisessa oli enemmän muuta kuormitusta työpöytäympäristöstä jne.
-
Tuossa ei ole kovin suurta eroa edelliseen 4m10.760s.
Ehkä toisessa oli enemmän muuta kuormitusta työpöytäympäristöstä jne.
Ainakin oleellinen ero on, että toisessa (hitaammassa) Raspberryssä oli HDMI-liittimessä FullHD, ja toisessa (nopeammassa) huomattavasti pienemmällä resoluutiolla. (En muista tarkalleen, ehkä 320x240).
Muuten en tehnyt koneella kuin siirsin hiiren kursoria välillä vähän, ettei menisi unitilaan. Pienemmän resoluution PI:ssä ei näkynyt koko terminaalia, vaan siitä leikkaitui osa pois.
(Mutta siis tosiaan FullHD:n koneella meni 14:41, ja mininäytöllä 9:25. /dev/null:lla User 4m10.760s FullHD:lla ja mininäytöllä User 3m45.880s). Ero on siis ihan merkittävä HDMI(FullHD)-näytön tappioksi.
-
Ajoin ohjelman Pi 3:ssa:
lxTerminal:
Found 78497 primes in 0:01:21.857753
/dev/null:
real 1m16.729s
user 1m16.710s
sys 0m0.000s
Eroa ei ole paljon, koska tulosteen aihettama rasitus menee toisen ytimen suoritettavaksi. Yksiytimisissä prosessoreissa eroa on sitten enemmän. Kannattaa testata Atom N270 uudelleen ja ohjata tuloste /dev/nulliin.
Edit: Luultavasti nuo aikani ovat tulleet alikellotetulla Pi 3:lla. Kuvittelin, ettei Pi 3 huomioi boot kansion config.txt kellotuskomentoja, mutta ilmeisesti se kuitenkin niin tekee. Tässä tapauksessa sd-kortti oli aikaisemmin 1000MHz taajudelle kellotetussa Pi 2:ssa. Eli nuo ylläolevat ajat ovat 1000MHz Pi 3:sen aikoja. Normi 1200MHz Pi 3 antoi tulokseksi 1m8.581s päätteelle ohjattuna ja 1m4.810s /dev/nulliin ohjattuna.
-
Tässä omat kokeilut
time python findprime.py > /dev/null
BananaPi (http://www.bananapi.org/p/product.html)
real 1m55.547s
user 1m55.470s
sys 0m0.020s
Intel(R) Core(TM) i5-2500K CPU @ 3.30GHz
real 0m7.403s
user 0m7.372s
sys 0m0.008s
Intel(R) Xeon(R) CPU E5-26xx (Sandy Bridge) (virtuaalikone)
real 0m15.470s
user 0m0.000s
sys 0m15.396s
-
http://www.linux.com/news/embedded-mobile/mobile-linux/890125-raspberry-pi-3-still-essentially-a-32-bit-sbc-for-now
Hyvä artikkeli missä mennään.
Ystävällisin terveisin.
-
PXE!
https://www.raspberrypi.org/blog/another-update-raspbian/#comment-1258121
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
"Raspberry Pi Zero, now with added camera goodness..."
https://www.raspberrypi.org/blog/zero-grows-camera-connector/
Tilasin jo omani...
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Näitäkin voi kokeilla.
https://cayenne.mydevices.com/cayenne/signup // https://pimylifeup.com/raspberry-pi-cayenne/
https://dataplicity.com/
https://resin.io/
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
PXE!
https://www.reddit.com/r/raspberry_pi/comments/4upj7y/psa_usb_and_pxe_booting_without_an_sd_card_on_the/
https://github.com/raspberrypi/documentation/blob/master/hardware/raspberrypi/bootmodes/net.md
https://github.com/raspberrypi/documentation/blob/master/hardware/raspberrypi/bootmodes/net_tutorial.md
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
"...stay tuned for the next part on booting over Ethernet tomorrow..."
https://www.raspberrypi.org/blog/pi-3-booting-part-i-usb-mass-storage-boot/
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Hienoja projekteja Rasbeille. Onko kenellekään kokemuksia USB kovalevyjen käytöstä Rasberryjen kanssa ? Olisin hankkimassa jonkinlaista Rasberry 3:sen kylkeen mutta mitä kannattaa hankkia jos ne toimiii ?
-
Hienoja projekteja Rasbeille. Onko kenellekään kokemuksia USB kovalevyjen käytöstä Rasberryjen kanssa ? Olisin hankkimassa jonkinlaista Rasberry 3:sen kylkeen mutta mitä kannattaa hankkia jos ne toimiii ?
Minulla on Seagate 2.5" 320Gt pikkulevy joka ottaa virtansa USB-väylästä. Hyvin toimii Raspin kanssa (2.1A virtalähde).
Toimi OK jo vanhan Raspi B:n kanssa ja jatkaa toimintaa nyt 3:ssa. Tuota levyä ei enää ole markkinoilla, mutta halvin mahdollinen Seagate se kuitenkin silloin oli kun sen ostin.
-
Hienoja projekteja Rasbeille. Onko kenellekään kokemuksia USB kovalevyjen käytöstä Rasberryjen kanssa ? Olisin hankkimassa jonkinlaista Rasberry 3:sen kylkeen mutta mitä kannattaa hankkia jos ne toimiii ?
Itselläni Rasberry 1 B toimii kahden kiintolevyn (Western Digitalin 4-ja 5-Teraset) palvelimena. (Huom. Kyseinen on B-malli (ei B+), joten siinä on vain 2-USB:tä). Hidashan tuo on, mutta todella luotettava. Näyttää pyörineen vuodesta 2012 lähtien (tiedostojen mukaan, mikäli tulkitsin oikein).
-
"...stay tuned for the next part on booting over Ethernet tomorrow..."
https://blog.mythic-beasts.com/2016/08/05/sneak-preview-from-mythic-labs-raspberry-pi-netboot/
https://www.raspberrypi.org/blog/pi-3-booting-part-ii-ethernet-all-the-awesome/
Ystävällisin Asmo Koskinen.
-
Aika hyvä:
http://pibakery.org/
Ystävällisin Asmo Koskinen.
[/quote]
-
Mikäs tilanne motionin kanssa, toimiikohan jossain Raspberryn systeemissä?
Aikoinaan kun päivitin raspbianin jessieen niin lakkasi toimimasta ja nyt heitti pyyhkeen kehään myös vanhemmassa (wheezy).
Joten mikä lie tilanne muissa distroissa, kokemusta kenelläkään?
-
Hienoja projekteja Rasbeille. Onko kenellekään kokemuksia USB kovalevyjen käytöstä Rasberryjen kanssa ? Olisin hankkimassa jonkinlaista Rasberry 3:sen kylkeen mutta mitä kannattaa hankkia jos ne toimiii ?
Itselläni Rasberry 1 B toimii kahden kiintolevyn (Western Digitalin 4-ja 5-Teraset) palvelimena. (Huom. Kyseinen on B-malli (ei B+), joten siinä on vain 2-USB:tä). Hidashan tuo on, mutta todella luotettava. Näyttää pyörineen vuodesta 2012 lähtien (tiedostojen mukaan, mikäli tulkitsin oikein).
Hitaus tuli todettua Rasberry 2:llakin kun virittelin sitä yksinkertaiseen NAS käyttöön. Johtuu kortin suunnittelusta, jossa myöskin ethernetliitäntä on oikeasti USB2 väylän takana, vaikkakin näkyy "built-in". Tästä syystä sekä levyt että ethernet jakavat saman USB2-väylän joten nopeuskin on sen mukaista...
-
Johtunee siitä ettei dev boardeja ole suunniteltu NAS käyttöön. Kaikesta huolimatta mihin noita esim, Rasberryja käytetään niin ne on pohjinmiltaan vain dev boardeja.
-
Onko välillä tullut menetelmä, jolla voisi katsoa YLE:n areenaa suoraan livenä Raspberry Pi:llä? Olen just laittanut täkälaisen TV-asemien katselu Raspi 3:een. Berryboot ja Libreelec ja siiinä on Add-on ohjelmia, joilla voi katsoa useita saksankielisiä kanavia livenä. Olisi kivaa jos pystyisi katso sillä myös YLE:n arenaa.
Tv Franz47
-
Saako Raspberry Pi:hin Adobe Flashin?
-
Taitaa onnistua Raspberry 3:ssa https://www.reddit.com/r/raspberry_pi/comments/4a28uh/help_trying_to_stream_on_raspberry_pi_3_adobe/ (https://www.reddit.com/r/raspberry_pi/comments/4a28uh/help_trying_to_stream_on_raspberry_pi_3_adobe/)
-
Olisi tarvetta kopioida cronilla muutamia fileitä talteen Raspista Google Driveen mutta oikein selkeitä ohjeita en ole vielä löytänyt miten saisin homman toimimaan... Löytyisikö täältä apuja?
-
Olisi tarvetta kopioida cronilla muutamia fileitä talteen Raspista Google Driveen mutta oikein selkeitä ohjeita en ole vielä löytänyt miten saisin homman toimimaan... Löytyisikö täältä apuja?
Ei varsinaisesti Raspberry-spesifinen aihe, mutta vastaan nyt tähän. Moderaattori voi sitten halutessaan siirtää uudeksi keskusteluksi.
Tarvitset jonkun komentoriviclientin, jolla voi siirtää tiedostoja Driveen. Googlettamalla tulee vastaan ainakin kolme go:lla kirjoitettua samankaltaista vaihtoehtoa, joista suosituin näyttäisi olevan tämä: https://github.com/odeke-em/drive
Asennus Ubuntuun PPA:sta (kuten drive-ohjelman ohjeessa neuvotaan: https://github.com/odeke-em/drive/blob/master/platform_packages.md):
sudo add-apt-repository ppa:twodopeshaggy/drive
sudo apt-get update
sudo apt-get install drive
Käyttöopas: https://github.com/odeke-em/drive#usage
-
LOL... usein käy kun alkaa kyselemään - löytää itsekin...
eli näillä ohjeilla: https://github.com/pageauc/pi-timolo/wiki/Instructions-to-Re-Purpose-sync.sh
sain homman toimimaan ja croniin vain gdrive push -no-prompt komennolla haluttu file google driveen...
Thx anyway...
-
Osaisiko joku neuvoa miksi ko. crontab rivi ei tee mitään? Komentorivillä ajettuna toimii hienosti...
0 1,5,10,13,17,21 * * * gdrive push -no-prompt ${HOME}/public_ip.log #Google Driveen talteen public ip-log
-
Mites tuon cronin pitäisi toimia?
Loiko uuden cronin tallentamisen jälkeen? tai hyväksyikö se edes tuota riviä?
Tarkoitan että kuinka usein haluat cronin ajavan tuon käskyn?
Jos haluat sen bootilla niin laita suoraan @reboot sleep 10 niin odottaa bootissa / käynnistyksessä 10sekuntia ja ajaa tuon rivin.
Itse en ainakaan ymmärtänyt että miten haluat tuon rivin ajettavan. Ainakin yksi * merkki näyttäisi puuttuvan.
-
Vai ajattelitko 1,5,13,17,21 tunnin välein ajaa sen?
-
Osaisiko joku neuvoa miksi ko. crontab rivi ei tee mitään? Komentorivillä ajettuna toimii hienosti...
0 1,5,10,13,17,21 * * * gdrive push -no-prompt ${HOME}/public_ip.log #Google Driveen talteen public ip-log
Crontabissa pitää olla komennon koko polku.
esim.
/usr/bin/gdrive
which gdrive
näyttää missä polussa gdrive komento on.
-
Joku kun yhdistäisi tämän ja https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=51877.0 (https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=51877.0)
Vielä 12/24v käyttöön. 390. 0000 - 395.0000 MHz
-
Osaisiko joku neuvoa miksi ko. crontab rivi ei tee mitään? Komentorivillä ajettuna toimii hienosti...
0 1,5,10,13,17,21 * * * gdrive push -no-prompt ${HOME}/public_ip.log #Google Driveen talteen public ip-log
Crontabissa pitää olla komennon koko polku.
esim.
/usr/bin/gdrive
which gdrive
näyttää missä polussa gdrive komento on.
Damn... polustahan se oli kiinni... NOOB... Thx!!
-
Onko välillä tullut menetelmä, jolla voisi katsoa YLE:n areenaa suoraan livenä Raspberry Pi:llä? Olen just laittanut täkälaisen TV-asemien katselu Raspi 3:een. Berryboot ja Libreelec ja siiinä on Add-on ohjelmia, joilla voi katsoa useita saksankielisiä kanavia livenä. Olisi kivaa jos pystyisi katso sillä myös YLE:n arenaa.
Tv Franz47
YLE on lopultakin siirtymässä HTML5 tukeen, joten Kodi:lle saatavilla oleva https://github.com/hirsivaja/plugin.video.areena näyttäisi toimivan ongelmitta Raspberryllä. Itselläni on käytössä RasPi 2 + OSMC, enkä ole havainnut nykimistä HD kuvassa. :D
-
Sain männä viikolla Raspberry Pi 3:n, joten nyt pitää pähkäillä mihinkä käyttöön sen valjastais.. :)
-
Asensin Ubuntu MATE for Raspberryn ja nyt kysymyksiä/havaintoja:
- miten sais tai saako Netflixin toimimaan, paljon on erilaisia foorumìvinkkejä maailmalta mutta ihan kiinnostais foorumilaisten vinkit ja näkökulmat
- piti ottaa #-täppä pois boot.txt-tiedostosta muistaakseni disable_upscaling-kohdasta, muistaakseni se oli se. Näyttö ei muuten menny 1920x1080-tilaan vaan oli jotain 1869x960 tai jotain
- Clas Ohlsonilta ostettu bluetoothilla toimiva keyb+mouse (ei oo donglea vaan BT itessään) toimii liitännän jälkeen, ei tosin näytä toimivan bootin jälkeen vaan pitää aina yhdistää
-
Asensin Raspberryn niin googlettamalla ja chromiumin avulla Netflixikin taitaa toimia.. Raspbian tuntuu kyllä varsin hyvältä laitokselta!
-
Jahka tuo tulee online-myyntiin, niin pitää hankkia. LTSP (Model B) - Hmm, kristallipallo vaikuttaa vähän sumealta vielä...?
Nyt se kirkastui ;-) Raspi PXE. Aika monta vuotta siihen meni ;-)
"...we have developed a new piece of software called PiServer. Use this tool to easily set up a network of client Raspberry Pis connected to a single x86-based server via Ethernet. With PiServer, you don’t need SD cards, you can control all clients via the server, and you can add and configure user accounts — it’s ideal for the classroom, your home, or an industrial setting."
https://www.raspberrypi.org/blog/piserver/
-
Vielä on vähän matkaa? PiServer taitaa olla ok, mutta Raspi ei lähde lentoon. Verkkokaapelin yms valot vilkkuvat kyllä.
Jan 6 23:29:19 raspberry systemd[1]: Started dnsmasq - A lightweight DHCP and caching DNS server.
Jan 6 23:29:54 raspberry dnsmasq-dhcp[2456]: 653460281 available DHCP subnet: 192.168.1.8/255.255.255.0
Jan 6 23:29:54 raspberry dnsmasq-dhcp[2456]: 653460281 vendor class: PXEClient:Arch:00000:UNDI:002001
Jan 6 23:29:54 raspberry dnsmasq-dhcp[2456]: 653460281 PXE(eth0) b8:27:eb:74:e3:66 proxy
Jan 6 23:29:54 raspberry dnsmasq-dhcp[2456]: 653460281 tags: piserver, known, client_is_a_pi, eth0
Jan 6 23:29:54 raspberry dnsmasq-dhcp[2456]: 653460281 reply delay: 2
Jan 6 23:29:56 raspberry dnsmasq-dhcp[2456]: 653460281 broadcast response
Jan 6 23:29:56 raspberry dnsmasq-dhcp[2456]: 653460281 sent size: 1 option: 53 message-type 2
Jan 6 23:29:56 raspberry dnsmasq-dhcp[2456]: 653460281 sent size: 4 option: 54 server-identifier 192.168.1.8
Jan 6 23:29:56 raspberry dnsmasq-dhcp[2456]: 653460281 sent size: 9 option: 60 vendor-class 50:58:45:43:6c:69:65:6e:74
Jan 6 23:29:56 raspberry dnsmasq-dhcp[2456]: 653460281 sent size: 17 option: 97 client-machine-id 00:44:44:44:44:44:44:44:44:44:44:44:44:44...
Jan 6 23:29:56 raspberry dnsmasq-dhcp[2456]: 653460281 sent size: 32 option: 43 vendor-encap 06:01:03:0a:04:00:50:58:45:09:14:00:00:11...
Jan 6 23:29:56 raspberry dnsmasq-tftp[2456]: file /var/lib/piserver/tftproot/b8-27-eb-74-e3-66/bootsig.bin not found
Jan 6 23:29:56 raspberry dnsmasq-tftp[2456]: sent /var/lib/piserver/tftproot/b8-27-eb-74-e3-66/bootcode.bin to 192.168.1.2
(https://ltsp.fi/howto/PiServer/VirtualBox_PiServer_07_01_2018_13_00_29.png)
(https://ltsp.fi/howto/PiServer/VirtualBox_PiServer_07_01_2018_13_00_43.png)
(https://ltsp.fi/howto/PiServer/VirtualBox_PiServer_07_01_2018_13_00_54.png)
(https://ltsp.fi/howto/PiServer/VirtualBox_PiServer_07_01_2018_13_01_06.png)
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Toimii, kun vaihtaa routerin...
Lue lisää: https://www.raspberrypi.org/forums/viewtopic.php?f=116&t=201770
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Epoptes näyttää toimivan myös PiServerin kanssa.
Lue lisää: https://www.raspberrypi.org/forums/viewtopic.php?f=116&p=1257224#p1257224
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
sd-kortti ei sitten taidakaan kaovin kauaa kestää tavallisessa tietokonekäytössä, käytin siis pitä ihan tavallisenn selailuun ja tekstinkäsittelyyn, netti tulee usb-tikulla.
mikä olisi hyvä tapa saada pi 3 b:n rasbian asennettua niin, että laite kestäisi tavallisia levykirjoitustapahtumia pitempään kuin sd-kortti. sd-kortti alkaa mielestäni ongelmoida parin viikon jälkeen.
pin saa netin ohjeiden mukaan käynnistymään myös usbilta, mutta ei tikku sen piteämpään taida kestää kuin sd-korttikaan.
-
Raspberryähän ei tarvitse tämän tästä käynnistellä, joten jättää vaan boot-osion sinne, muut osiot voi siirtää ulkoiseen tallennusvälineeseen.
-
mikä olisi hyvä tapa saada pi 3 b:n rasbian asennettua niin, että laite kestäisi tavallisia levykirjoitustapahtumia pitempään kuin sd-kortti. sd-kortti alkaa mielestäni ongelmoida parin viikon jälkeen.
Pari viikkoa on kyllä aika nopea aika vikaantumiselle, jos kyse on oikeasti kirjoitusmääristä. Voisiko kyse olla kuitenkin vain siitä, että jotain on päässyt korruptoitumaan tiedostojärjestelmässä? Jotkut SD-kortit ovat ilmeisesti herkkiä sähkökatkoille ja taitaa ihan tavallinen sammutuskin aiheuttaa riskin. Tällä sivulla on useita kortteja, joilla on mainittu korruptoitumista (hae sivulta "corrupt" haulla): https://elinux.org/RPi_SD_cards
-
Tuli mieleen sellainen Rasberryn kilpailija kuin ROCK64.
https://www.pine64.org/?product=rock64-media-board-computer
Itsellä Rasberry jäänyt vähälle käytölle. Tosin vanhempi versio.
Tuossa olisi USB 3 ja nurkissa olisi yksi vanha SSD-levykin.
https://www.pine64.org/?product=rock64-media-board-computer
Vaihtoehto Rarberry 3:lle, mikä kyllä kätevä kun haluaa älyä
vanhaan TV vastaanottimeen.
-
Luultavasti ja toivottavasti tämä on kohta "pultattuna" Raspin kylkeen niin alkaa homma kulkee.
Muropaketti kertoo: Corsairilta on tulossa minikokoinen M.2 2242 SSD-asema (https://muropaketti.com/tietotekniikka/tietotekniikkauutiset/corsairilta-on-tulossa-minikokoinen-m-2-2242-ssd-asema/)
Yytuubassa on jo parempaa näytönohjainta pultattu kii.
You can use external AMD RX 460 GPUs on the Raspberry Pi 5 (https://www.youtube.com/watch?v=BLg-1w2QayU)
¤
Tuota pakettia vois jo sanoa kohtuullisen kustannustehokkaaksi. :D
-
ETN kertoo: Raspberry Pi 5 menee kaupaksi ennätysvauhtia (https://etn.fi/index.php/13-news/15684-raspberry-pi-5-menee-kaupaksi-ennaetysvauhtia)