Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: jake - 11.10.11 - klo:15.15
-
Liittyykö tämä myös
Free LibreOfficeen?
http://www.itviikko.fi/uutiset/2011/10/11/openofficeorg-kamppailee-hengestaan/201114588/7
ps. eikä ollut muuten eka kerta kun noi nimet sotken :(
-
Liittyykö tämä myös FreeOfficeen?
http://www.itviikko.fi/uutiset/2011/10/11/openofficeorg-kamppailee-hengestaan/201114588/7
FreeOfficesta en tiedä. mutta LibreOffice voi hyvin. :D
Ystävällisin terveisin
Jallu59
-
Eikö se päätynytkään Apache-säätiölle?
-
Eikö se päätynytkään Apache-säätiölle?
Jep. Ja nykyään taitaa openofficen kehitys olla IBM:n johtamaa.
http://www.v3.co.uk/v3-uk/news/2094187/ibm-hands-symphony-apache-openoffice
Mutta hei eihän tämä koske meitä. Ubuntut käyttää openofficesta forkattua libreofficea, joka taas on entisen openofficen kehittäjistä irtaantuneen osan The Document Foundation (http://www.documentfoundation.org/) hallinnassa(suurin osaa kehittäjistä). Jos sillä menisi noin huonosti silloin olisin huolestunut.
-
Eikö se päätynytkään Apache-säätiölle?
Jep. Ja nykyään taitaa openofficen kehitys olla IBM:n johtamaa.
http://www.v3.co.uk/v3-uk/news/2094187/ibm-hands-symphony-apache-openoffice
Mutta hei eihän tämä koske meitä. Ubuntut käyttää openofficesta forkattua libreofficea, joka taas on entisen openofficen kehittäjistä irtaantuneen osan The Document Foundation (http://www.documentfoundation.org/) hallinnassa(suurin osaa kehittäjistä). Jos sillä menisi noin huonosti silloin olisin huolestunut.
Koskee silti.
Arveles mitä Ubuntu olisi jos Debian katoaisi - mistäs forkkaisivat seuraavat versiot?
Saattaa olla sama kuvio libeofficenkin kanssa.
-
Saattaa olla sama kuvio libeofficenkin kanssa.
Ei ole. LibreOffice poikkeaa jo niin paljon alkuperäisestä OpenOfficesta koodiltaa, ettei ominaisuuksien tuominen siihen ole enää ole välttämättä helppoa. Ei sillä, etteikö sitä tehtäisi, mutta projektin selvitymisen kannalta sillä ei ole mitään merkitystä.
http://www.h-online.com/open/news/item/LibreOffice-and-OpenOffice-org-drift-apart-1338511.html
-
Saattaa olla sama kuvio libeofficenkin kanssa.
Ei ole. LibreOffice poikkeaa jo niin paljon alkuperäisestä OpenOfficesta koodiltaa, ettei ominaisuuksien tuominen siihen ole enää ole välttämättä helppoa. Ei sillä, etteikö sitä tehtäisi, mutta projektin selvitymisen kannalta sillä ei ole mitään merkitystä.
http://www.h-online.com/open/news/item/LibreOffice-and-OpenOffice-org-drift-apart-1338511.html
Selvä. Seison korjattuna.
Ja toivotan OpenOfficelle menestystä ja pitkää ikää.
(En enää ala opettelmaan kolmatta pakettia ;)
-
Ja toivotan OpenOfficelle menestystä ja pitkää ikää.
(En enää ala opettelmaan kolmatta pakettia ;)
Libre- ja OpenOfficen käyttöliittymät ovat tällä hetkellä käytännössä samanlaisia. Kummallakin se tulee menemään uusiksi lähitulevaisuudessa. Kun OpenOffice ja IBM Lotus Symphony yhdistyy niin uskon OpenOfficen alkavan käyttämään nimenomaan sen käyttöliittymää. LibreOfficen suhteen olen kuullut, että jotain uutta on suunnitteilla mutta mitään pitäviä päätöksiä tuskin on tehty. Jos katsotaan tilannetta tällä hetkellä niin LibreOffice on vain parempi versio OpenOfficesta; en näe mitään syytä pysyä vanhassa. Parannuksia on ainakin tehty suorituskykyyn, muistin kulutukseen, käynnistysaikoihin ja vakauteen. LibreOffice on myös saavuttanut de facto aseman Linux distroissa - ei yksikään taida enää suositella OpenOfficea vaikka sellainen repoista löytyisikin. LibreOfficen pääpaino on nimenomaan Linuxissa vaikka yhtä hyvin se Windowsissakin toimii.
-
Joo itsellä myös win versio LibreOfficesta ja nätistihän tuokin toimii, käytännössä ei eroa linux versioon ole huomannut, tosin käytän sitä sangen vähän kun käytän Windowsiakin vähän.
-
Koskee silti.
Arveles mitä Ubuntu olisi jos Debian katoaisi - mistäs forkkaisivat seuraavat versiot?
Saattaa olla sama kuvio libeofficenkin kanssa.
Noh korjauksen tuohon tuossa jo sait. Mutta sanotaan nyt vielä ettei tilanne ole noiden kahden osalta sama. Ubuntu ja Debian ovat molemmat lisensoitu samalla tavalla. Kun taas openofficen lisenssi muutettiin lgpl:stä apacheen, eikä tähän tehtyjä muutoksia voida enää tuoda takaisin libreofficeen, joka on lgpl:ää(tai voida, paremminkin apache lisenssi ei pakota siihen). Mutta joka tapauksessa forkkausta ei voida enää tehdä uuden koodin osalta openoffisesta, kun lisenssi ei sitä salli.
-
Kun taas openofficen lisenssi muutettiin lgpl:stä apacheen, eikä tähän tehtyjä muutoksia voida enää tuoda takaisin libreofficeen, joka on lgpl:ää(tai voida, paremminkin apache lisenssi ei pakota siihen). Mutta joka tapauksessa forkkausta ei voida enää tehdä uuden koodin osalta openoffisesta, kun lisenssi ei sitä salli.
Kyllä voidaan. LibreOffice voi ottaa niin paljon koodia OpenOfficesta kuin tahtoo. Sama vaan ei päde toisinpäin - Apache sallii lisenssin vaihtamisen, LGPL ei. OpenOfficen forkkaaminen on nykyään helpompaa kuin ennen, koska rajoituksia lisenssin suhteen ei ole.
-
Libreofficen kehittäjäyhtiöitä ovat mm. RedHat. SuSe ja Canonical, minkä lisäksi projekti on aktivoinut satoja yksityisiä koodareita ja kääntäjiä irtauduttuaan Oraclen (openOfficen tavaramerkin haltija)ohjauksesta. Itse asiassa kun projekti ei enää ole minkään rahafirman omima, se tuntuu innostaneen lisää ihmisiä sen kehittämisen pariin. Syy lienee se, että kun yhdellä firmalla on brändi hallussa sen oletetaan myöskin tekevän suurimman osan hommista.
Lähde:
http://blog.documentfoundation.org/2011/09/28/the-document-foundation-celebrates-its-first-anniversary/ (http://blog.documentfoundation.org/2011/09/28/the-document-foundation-celebrates-its-first-anniversary/)
Debian tuskin mihinkään katoaa, se kun ei ole minkään firman takataskussa. Vapaissa yhteisöissä on juuri avoimen softakehityksen voima. Fiksummat firmat ymmärtävät tämän, eivätkä yritä ahneuksissaan kahlita kehitystä. Talkoilla tämäkin maa rakennettiin sodan jälkeen. Talkoilla toivottavasti saadaan tiedon valtatie auki myös köyhemmissä maissa ja hölmöä se on maksaa liikaa täällä vauraammissakaan maissa. BG ei tarvitse enää lisää rahaa.
T:Jallu59
-
Ajatellaanpa asiaa vähän toisinkin: Open Officen vaikeudet ja mahdollinen katoaminen aiheuttavat ennenkaikkea valtavaa imagotappiota, vaikka olisikin korvaaja olemassa. Todella valtava menetys olisi, mikäli Open Office häviäisi kokonaan tai muuten hyytyisi. Sen lisäksi vaikutuksia ei pidä ajatella pelkästään itse ohjelmistoon, vaan sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia Open Source -pohjaisten kaupallisten (ja miksi ei myös ei-kaupallisten) hankkeiden kehittymiseen.
Ajattelin pistää parisen kymppiä tueksi. Minun tapauksessani noin kaksi euroa vuodessa on halpa hinta hyvästä ohjelmasta.
-
Oracle puristi OpneOffice hengiltä ja sai maksaa oppirahat siitä. Opneoffice oli vain Oraclen office viritelmä mitä tarjottiin maksullisena palveluna. ei siinä mitään mutta kun OO targetit palvelivat vain Oraclen etuja niin joskus ei ihme muut kehittäjätiimit kyllästyi Oracleen.
LibreOfficeen yhdistyi sitten muutama aikaisempi OO spinoff/fork haara. ELi minulle OO on kuollut ja varmaan myös Oracle:lle. todennäköistä on että Oracle ottaa LibreOffice:n omiin palvelutuotteisiinsa kunhan tomu laskeutuu OO päälle.
-
Oracle puristi OpneOffice hengiltä ja sai maksaa oppirahat siitä. Opneoffice oli vain Oraclen office viritelmä mitä tarjottiin maksullisena palveluna. ei siinä mitään mutta kun OO targetit palvelivat vain Oraclen etuja niin joskus ei ihme muut kehittäjätiimit kyllästyi Oracleen.
Ei Oracle sitä aloittanut. Jo Sunin aikana OpenOfficen kehitys oli onnettoman hidasta eikä projekti ollut kovin yhteisö ystävällinen (CLA, vaikea saada koodia sisään jne). Eikä maksullinenkaan versio mikään uusi juttu ollut. Oraclen säätö oli kuitenkin se viimeinen pisara, joka johti forkkaukseen. LibreOfficen menestyksen pohjalta voi vaan miettiä, että miksi tätä ei tehty aikaisemmin.
Oracle luovutti OpenOfficen Apache Software Foundationille ja nyt vaikuttaisi siltä, että OpenOffice:sta on tulossa lähinnä IBM:än projekti.
http://liliputing.com/2011/07/ibm-lotus-symphony-to-join-with-apache-openoffice-org-project.html
http://www-03.ibm.com/press/us/en/pressrelease/34638.wss
-
Ei Oracle sitä aloittanut. Jo Sunin aikana OpenOfficen kehitys oli onnettoman hidasta eikä projekti ollut kovin yhteisö ystävällinen (CLA, vaikea saada koodia sisään jne). Eikä maksullinenkaan versio mikään uusi juttu ollut.
Tässä helposti unohtuu varhaishistoria. OpenOffice.orgin (käyttääkseni nyt oikeaa nimeä!) pohjalla oli StarOffice, joka oli aluksi saksalaisen StarDivisionin kehittämä, suljettu ja maksullinen ohjelmisto – mutta sellainen, jonka eräistä muista toimisto-ohjelmistoista poiketen sai pienempiinkin käyttöjärjestelmiin kuten OS/2:een. Sitten Sun osti sen ja rupesi kehittämään avoimen ohjelmakoodin bisnesmallin pohjalta. Sunillakaan tuskin oli sen suurempia FLOSS-ambitioita, se vain näki mahdollisuuden saada ohjelmaansa levitetyksi. (Stallman heristäisi jo sormeaan, mutta minusta: entäs sitten? Toimii se näinkin.)
Sun ei kuitenkaan koskaan lähtenyt oikein toden teolla kehittämään toimisto-ohjelmaansa, joka kaupallisesti levitettynä säilytti jopa vanhan StarOffice-nimensä, vaan kehitys pysähtyi jonnekin Microsoft Office 95:n tasolle. Lähinnä onnistuttiin versio versiolta lisäämään bugeja. Nyt kun LibreOffice on saanut ilmaa siipiensä alle, on toiveita, että hiljalleen alkaisi taas jotain todellista tapahtua.