Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: nille551 - 14.02.11 - klo:18.00
-
Mistä sinä vihaat ubuntun ohjelmista tai muusta
-
En nyt varsinaisesti vihaa, mutta aina, kun Ubuntu avautuu se kysyy oletusnipun salasanaa.
-
Avainnipun kysymys tulee minulle aina yhden kerran asennuksen jälkeen. En yhtään ymmärrä edes, mikä se nippu on ja mistä se tulee ja mihin menee ja mitä sillä tehdään. Annan aina saman yhdistelmän sille ja siihen se sitten tyytyy, eikä enää koskaan vaivaa. Käyttäjän salasana se ei ole, eikä edes pääkäyttäjän.
Siitä päästäänkin asiaan: Se ottaa päähän kun ei saa selvää käyttöohjeista. Ne on tehty aivan kuin kysyjä tietäisi hyvin kaiken muun, paitsi juuri sen yhden asian jota kysyy. Alkaa aina suututtaa kun ei ymmärrä koko selostuksesta hökäsenpöläystä. Ei se mitään, että se on yleensä vieraalla kielellä, mutta kun pitäisi kaikki lyhenteet ja kummallisuudet osata.
Vaikka nyt tuo oletusavainnippu: Apuohjelmista löytyy "salasanat ja salausavaimet", mutta ei se ole lähelläkään tätä asiaa. Eipä silti: ei siitäkään mitään tolkkua saa ohjeidensa avulla, paitsi siitä viimeisestä kohdasta, joka esittelee tekijät. Muutkin lähes itsestään selvät asiat se kyllä esittää, mutta ei sitä: mikä on tuo mystinen avain. Vikikirjasto ei vastaa sillä hakusanalla. Ja vaikka se avainnippu aina asennuksessa pilkistää esille, siitä ei ole asennusohjeissa mainittu.
Kuka olisi se ubuntu (adjektiivi) ihminen, joka tekisi jokaisen käyttöohjeen alkuun pienen kappaleen, rautalankamallin, siitä mistä on kysymys seuraavassa ohjeessa? Onhan siinä aina johdanto, mutta sellainen, jonka voi ymmärtää vain spesialisoitunut lukija.
-
Olen itse aika usein törmännyt ongelmaan, joka englanniksi on library" hell". Ruma sana, mutta Library viidakko ois suomeksi parempi. Ilmenee monella tapaa ohjelmia asentaessa ja niitä poistaessa. Jokin ohjelma ei ala asentumaan ilman liblab sen sun tämän asennusta ja joskus ei edes ilmoitusta siitä lib???? puuttuu. Jossain ohjelmassa ei jokin toiminto pelaa ja syynä on se, että jokin lib mikä lie puuttuu. Synapticin kautta asennettaessa jotain ohjelmaa tulee hirveä määrä lib tiedostoja, mutta ohjelmaa poistettaessa saattaa iso määrä lib tiedostoja jäädä koneelle, joita on sitten mukava erikseen kaivella ja poistella synapticin pakettien asennushistoriaa apuna käyttäen. Tämä ei nyt ole oikeastaan Ubuntun vika, vaan Linuxin. Lib tiedostojen poistoonhan on olemassa erikseen siivousohjelma, joka kuitenkin ehdottaa sellaisiakin aika paljon, joita käytän melko usein.
Noooo...ei tää nyt niin vakava ongelma kuitenkaan ole.
-
Wubi installer:
En ymmärrä mihin näin epävakaa ratkaisua tarvitaan.
Sudo:
"su" on selkeämpi ja käytännöllisempi, varsinkin kun mikrotuki on eri henkilö kuin käyttäjä, IMHO.
Näytönsäästäjä:
Nykynäytöissä niitä ei tarvita. Joutuu aina asennuksen jälkeen ottamaan sen pois päältä. Ubuntu 10.04 versiossa näyttö jopa menee lukkoon sen kanssa oletuksena :-\
Edit: laitoin perustelut.
-
Olen itse aika usein törmännyt ongelmaan, joka englanniksi on library" hell". Ruma sana, mutta Library viidakko ois suomeksi parempi. Ilmenee monella tapaa ohjelmia asentaessa ja niitä poistaessa. Jokin ohjelma ei ala asentumaan ilman liblab sen sun tämän asennusta ja joskus ei edes ilmoitusta siitä lib???? puuttuu. Jossain ohjelmassa ei jokin toiminto pelaa ja syynä on se, että jokin lib mikä lie puuttuu.
Mulle ei niin kuin avaudu yhtää mitä haet. Tarkoitatko siis että kun asennat jonkun kolmannen osapuolen softan jostain lähdekoodista kääntelemällä, niin törmäät ongelmiin? Jos siis näin, niin eikös tämä ole softan tekijän vika (kun siis ei kerro mitä riippuvuuksia löytyy). Ja jos lähdekoodista ei saa deb-pakettia tehtyä, niin silloin ei paketinhallintasoftaa voi syyttää, jos se ei osaa tälläisten riippuvuuksia poistaa. Lisäksi lähdekoodista ainakaa itse ei ole tarvinnut juuri mitään asennella (PPA helpottaa, kun joku on melko varmasti paketoinut ja tällöin riippuvuudetkin ovat useimmiten kunnossa).
Synapticin kautta asennettaessa jotain ohjelmaa tulee hirveä määrä lib tiedostoja, mutta ohjelmaa poistettaessa saattaa iso määrä lib tiedostoja jäädä koneelle, joita on sitten mukava erikseen kaivella ja poistella synapticin pakettien asennushistoriaa apuna käyttäen. Tämä ei nyt ole oikeastaan Ubuntun vika, vaan Linuxin.
Valmiiksi paketoituja virallisia ohjelmia käytettäessä riippuvuudet asentuu nätisti mukana (harvoin törmää siihen, että jokin riippuvuus puuttuisi). Ja kun poistat ohjelman, niin kaikki libit eivät poistu... mutta turhat tarpeettomat paketit saa kyllä poistettua jälkikäteen, joten missä se ongelma on?
Lib tiedostojen poistoonhan on olemassa erikseen siivousohjelma, joka kuitenkin ehdottaa sellaisiakin aika paljon, joita käytän melko usein.
Noooo...ei tää nyt niin vakava ongelma kuitenkaan ole.
Siivousohjelma? Mikä?
Täh? Käytät melko usein jotain libiä? Siis millälailla käytät usein? Jos mikään ohjelma ei riipu jostain libistä, niin tottakai sitä ehdotetaan poistettavaksi (esimerkiksi "sudo apt-get autoremove" -komennolla). Jos itse käytät jotain libiä omissa ohjelmissa etkä ole sitä paketoinut (ts. tehnyt riippuvuutta), niin se on sinun ongelma eikä linuxin :)
-
Olen itse aika usein törmännyt ongelmaan, joka englanniksi on library" hell". Ruma sana, mutta Library viidakko ois suomeksi parempi. Ilmenee monella tapaa ohjelmia asentaessa ja niitä poistaessa. Jokin ohjelma ei ala asentumaan ilman liblab sen sun tämän asennusta ja joskus ei edes ilmoitusta siitä lib???? puuttuu. Jossain ohjelmassa ei jokin toiminto pelaa ja syynä on se, että jokin lib mikä lie puuttuu.
Pitää muistaa että windows puolella on myös "DLL HELL", joka ei välttämättä näy loppukäyttäjälle millään muulla tavalla kuin että ohjelmat käyttäytyy miten sattuu. Eikä välttämättä tavalliselle käyttäjälle ilmaannu ikinä, mutta esim. yritysmaailmassa jossa saattaa olla käytössä joitakin järeämpiä ohjelmistoja joissa on linkitettynä vähän kaikenlaisia ohjelmia eri dll:ien kanssa ongelmia tulee kun DLL:ien + ohjelmien versiot ei täsmää. Linux sentään osaa kertoa että "hei olet asentamassa ohjelmaa joka haluaa käyttää libiä se ja se, sulla on joku muu jo asenneltuna ja ohjelmat käyttää sitä. Tee asialle jotain, en pysty asentamaan nyt mitään joka käyttää muuta versiota ettei mene koko laitos sekaisin". Tämä tietysti ei aina pidä paikkaansa jos paketoija on unohtanut/mokannut riippuvuudet pakettia tehdessään.
Itse en ole tätä kokenut ongelmaksi muulloin kuin silloin kun jotain haluaisi kääntää koodeista. Tuoreimmat lähdekoodit vaatii joskus kääntyäkseen tuoreimmat libit ja silloin homma menee siihen että latailet 200 gigaa koodeja sieltä sun täältä ennenkuin saat kaiken käänneltyä ja lopulta paketinhallinnalla ei enää voi päivittää mitään + ne ohjelmat jotka ennen toimi, ei enää jälkikäteen välttämättä sitä tee. Ymmärrettävä asia, mutta silti aika haastava.
Siivousohjelma? Mikä?
System->Administration->Computer Janitor
-
Näytönsäästäjä:
Nykynäytöissä niitä ei tarvita. Joutuu aina asennuksen jälkeen ottamaan sen pois päältä. Ubuntu 10.04 versiossa näyttö jopa menee lukkoon sen kanssa oletuksena :-\
Mää taas pidän näytönsäästäjistä ja lukituksesta. Itellä menee minuutin jälkeen lukkoon kone, vaikka yleensä tosin painan jo napista lukkoon. Ei tosin tarvis oletuksena mennä lukkoon...
-
Näytönsäästäjä EI ole turha. Mieti miten paljon joku 24" paneeli vie virtaa. Itellä ainakin sähkönsäästösyistä menee 5min kuluttua näyttö pimeäksi.
-
Näytönsäästäjä EI ole turha. Mieti miten paljon joku 24" paneeli vie virtaa. Itellä ainakin sähkönsäästösyistä menee 5min kuluttua näyttö pimeäksi.
Näytönsäästäjä on eri asia kuin näytönvirransäästö. Virransäästössä on kyse näytön sammuttamisesta tai laittamisesta lepotilaan, näytänsäästäjä pitää näyttöä päällä eli virtaa kuluu aivan yhtä paljon kuin milloin tahansa muulloinkin, oli sitten kyseessä pelkkä musta seinä taikka lomaretkislideshow.
-
En nyt varsinaisesti vihaa, mutta aina, kun Ubuntu avautuu se kysyy oletusnipun salasanaa.
Ootko vaihtanu kirjautumissalasanan? Silloin se vanha jää avainnipun salasanaksi ja kysyy sitä joka kirjautumiskerralla. Poista tiedosto ~/.gnome2/keyrings/login.keyring
-
ai valkoinen pikseli kuluttaa yhtä paljon virtaa kuin musta???
-
ai valkoinen pikseli kuluttaa yhtä paljon virtaa kuin musta???
Loisteputki LCD:ssä se on juuri näin.
-
Mulle ei niin kuin avaudu yhtää mitä haet. Tarkoitatko siis että kun asennat jonkun kolmannen osapuolen softan jostain lähdekoodista kääntelemällä, niin törmäät ongelmiin?
Kyllä se näyttää avautuvan. Ihan oikeilla jäljillä olet. Juurikin kolmannen osapuolen ohjelmia asennettaessa tulee esiin tämä library viidakko. Joskus on tullut myös synapticista asennetuissa statistiikka ohjelmissa vastaavaa esiin, joka on ilmennyt siten, että jokin toiminto ohjelmassa ei toimi kun jotain tiettyä pakettia ei ole tullut asennuksen mukana. Ei tuo nyt niin iso ongelma ole että vihaisin sitä, mutta Windowsiin verrattuna vaikeampi tapa asentaa. Pääsääntöisesti Windows ympäristössä oman kokemukseni mukaan ohjelmat asentuvat install nappulaa painamalla, eikä erillisiä paketteja tarvi metsästellä eikä googlailla että mikä on kun ei asennu.
mutta turhat tarpeettomat paketit saa kyllä poistettua jälkikäteen, joten missä se ongelma on?
Oiskohan se ongelma juurikin siinä, että näitä paketteja joutuu sitten erikseen poistelemaan, niin kuin aikaisemmin kirjoitinkin.
Jos itse käytät jotain libiä omissa ohjelmissa etkä ole sitä paketoinut (ts. tehnyt riippuvuutta), niin se on sinun ongelma eikä linuxin Smiley
Mielipidekysymys.
Linux sentään osaa kertoa
Tuota olen itsekkin ihmetellyt, että nerokkaasti tehty.
-
Kyllä se näyttää avautuvan. Ihan oikeilla jäljillä olet. Juurikin kolmannen osapuolen ohjelmia asennettaessa tulee esiin tämä library viidakko. Joskus on tullut myös synapticista asennetuissa statistiikka ohjelmissa vastaavaa esiin, joka on ilmennyt siten, että jokin toiminto ohjelmassa ei toimi kun jotain tiettyä pakettia ei ole tullut asennuksen mukana. Ei tuo nyt niin iso ongelma ole että vihaisin sitä, mutta Windowsiin verrattuna vaikeampi tapa asentaa. Pääsääntöisesti Windows ympäristössä oman kokemukseni mukaan ohjelmat asentuvat install nappulaa painamalla, eikä erillisiä paketteja tarvi metsästellä eikä googlailla että mikä on kun ei asennu.
Eihän pakettien siivoustyökalu voi tietää mitä libbejä vielä käytetään ohjelmissa, joita ei ole paketoitu. Jos siis mikään muu paketti ei riipu jostain libistä, niin sitä ehdotetaan poistettavaksi. Näin pakettienhallinta toimii...
Eikö kolmannen osapuolen ohjelmista siis saa tehtyä deb-paketteja? Tai eikö niitä löydy valmiiksi tehtyinä jonkun toimesta? Jos paketin saat niistä, niin pääset paljon paljon helpommalla.
-
Gnome on ubuntun akilleen kantapää.
-
Mitä vihaisin Ubuntussa?
Sitä, ettei se ole esiasennettuna myytävien mikrojen kovalevylle vaikkapa vain vaihtoehdoksi windowsille. Se olisi tasa-arvoa, valinnan vapautta ja rehellistä kilpailua.
Mutta turha kai tuonkaan takia on Ubuntua vihata.
Eiköhän siinä ole M$-HW-OEM-yhteistyö takana ettei näin ole.
-
Aiemmin joku täällä haukku ubuntun ohjeita. Lukekaas esim. debianin ohjeita, niin alkaa ubun ohjeet oleen todella selviä. ;D Ubuntu on debianin asentamisen jälkeen alkanut jäämään vähemmälle huomiolle.
Itseäni ajatellen ubuntu on ehkä muuttunut erilaiseksi kuin haluaisin sen olevan. Sovellusratkaisut ja muut vastaavat valinnat eivät palvele meikäläisen tietokoneenkäyttöä, enkä välittäisi asentaa turhaa krääsää. Kyse on _omista mieltymyksistäni_, kaikkia ei voi tehä onnelliseks. Ehkä 11.04 vois väkertää oman asennuslevyn, ei tarvis rutista?
Huonointa ubuntussa on sen maine nOOb-distrona joka herättää halveksuntaa yli internetin. Helppous ei ole aina huonoutta.
-
Sitä, ettei se ole esiasennettuna myytävien mikrojen kovalevylle vaikkapa vain vaihtoehdoksi windowsille. Se olisi tasa-arvoa, valinnan vapautta ja rehellistä kilpailua.
Eihän siinä tarvis mitään esiasennettua olla... Riittäis kun olis cd asemassa =)
Tämähän on siis juuri se ongelma linuxien kanssa, kun ei vaan saa ostettua.
-
Aiemmin joku täällä haukku ubuntun ohjeita.
En minä tarkoittanut niitä varsin haukkua :) vaan yritin sanoa niiden olevan kehittämisen tarpeessa ajatellen juuri niitä, jotka tarvitsevat ohjeita. Jos ohjeen käyttämiseen tarvitaan ohjetta niin...
Huonointa ubuntussa on sen maine nOOb-distrona joka herättää halveksuntaa yli internetin. Helppous ei ole aina huonoutta.
Nooh... En ole kyllä huomannut halveksuntaa. Ehkä liikun eri piireissä. Olen myös huomannut Ubuntusta löytyvän vaikeusastetta ihan joka lähtöön, jos vaan haluaa tutkia. Se on kyllä totta, että helppous ei ole huonoutta, vaan hyvää viimeistelyä missä tahansa tuotteessa. Saahan oman Ubuntunsa hyvinkin helpoksi tuunailtua, jos osaa paneutua. Koittakaapa vaikka tehdä ylimääräinen "kaverit" käyttäjätili, jossa ei voi koskea koneen asetteluihin ja järjestelmään, eikä tallettaa muualle kuin usb-tikulle ja jonka voi muutenkin antaa satunnaisen kävijän satunnaiseen käyttöön turvallisesti. Ei sitä ihan tunari osaa tehdä. Tämä vaan äkkiä haettuna esimerkkinä.
-
Huonointa ubuntussa on sen maine nOOb-distrona joka herättää halveksuntaa yli internetin. Helppous ei ole aina huonoutta.
Nooh... En ole kyllä huomannut halveksuntaa. Ehkä liikun eri piireissä. Olen myös huomannut Ubuntusta löytyvän vaikeusastetta ihan joka lähtöön, jos vaan haluaa tutkia. Se on kyllä totta, että helppous ei ole huonoutta, vaan hyvää viimeistelyä missä tahansa tuotteessa.
Minä en ole löytänyt sitä helppokäyttöisyyttä joka menisi millään tavoin ohitse muiden suosittujen jakelupakettien käytössä. Päinvastoin oikeastaan.
Halveksuntaa kyllä on Canonicalin toimista (ja ihan perusteltuakin) jota taas sanotaan olevan vain niiltä jotka pitävät kaikkea "mainstream" toimintaa huonona koska pitävät itseään osaavimpana kuin "mainstream" käyttäjät.
Eli kyllä sitä halveksuntaa on, mutta vielä enemmän on asiallista kritiikkiä jota yritetään halventamiseksi linkittää... Eniten on kyllä ylimielistä Ubuntu fanittamista joka ei perustu kuin hypettäjän henkilökohtaiseen hyvän olon tunteeseen saada jotain ilmaiseksi.
-
Sitä, että LTS:iin laitetaan keskeneräisiä tai joitain kokeellisia ominaisuuksia.
Sitä, että LTS ei saa voimassaoloaikanansa kehitettyjä ajureita käyttöön, ainakaan aina.
Sitä, että LTS:ää ei saa "dailyna", vaan joutuu lataamaan päivitykset asennuksen aikana / jälkeen. ("Daily" voisi olla vaikka suurempikin kuin CD-koko)
Loput disliket johtuvatkin sitten markkinatalouden aikaansaamista epäyhteensopivuuksista yleisesti. (tuota en tule yksilöimään edes pyynnöstä)
Edit: ...ja sitä ettei palomuuri ole oletuksena päällä.
-
Tuo "näytönsäästäjä"-nimi(screensaver) tulee ajalta jolloin käytössä oli CRT eli putkinäytöt. Kyseisessä tekniikassa oli ominaisuus että staattinen kuva "paloi" kiinni ruutuun, joten ruudussa piti jatkuvasti olla jotain liikkuvaa kuvaa tai täysin mustaa. Virransäästötoiminnot tulivat myöhemmin kun PC:t yleistyivät toimistoissa ja energiakulutuksella alkoi olla merkitystä.
Käytännössä uudempiin crt näyttöihin kuva ei ihan helposti pala kiinni ellei sama kuva ole todella pitkiä aikoja näytöllä, lähinnä tuota näkee vanhoissa peliautomaateissa.
Tiedän tämän koskapa minulla on kuvaputkinäyttö jossa on välillä pitkiäkin aikoja sama kuva (esim käyttiksen työpöytä paikallaan, enkä yleensä näytönsäästäjiä käyttele.
-
Sitä että siitä pidetään älytöntä meuhkaamista joka foorumilla ja sitä ylistetään muita jakeluita parempana joka ei pidä paikkaansa..
-
Sitä että siitä pidetään älytöntä meuhkaamista joka foorumilla ja sitä ylistetään muita jakeluita parempana joka ei pidä paikkaansa..
Jollekin se on paras jakelu, ihan niin kuin joillekin Windows on paras vaihtoehto.
-
No kyllä Ubuntu on tällaiselle n00bille paras. Ei mitään ylimääräistä ajurien metsästystä, tulostimet, skannerit, verkkokortit ovat toimineet suoraan. Toisin esim. kokeilemallani Fedora 14:sta.
-
No kyllä Ubuntu on tällaiselle n00bille paras. Ei mitään ylimääräistä ajurien metsästystä, tulostimet, skannerit, verkkokortit ovat toimineet suoraan. Toisin esim. kokeilemallani Fedora 14:sta.
Fedora ei edes pyri olemaan niin "helppo". Linux Mint, Pinguy OS, Jupiter yms. taas pitävät sitä yhtenä päätavotteistaan, ja aivan varmasti on vielä asteen Ubuntua "helpompia". "Parhaasta" distrosta meuhkaaminen on lapsellista ja aina ärsytävää, riippumatta siitä mitä distroa hehkutetaan ja tosiaan, se ei todellakaan rajoitu Ubuntuun, eikä se ole "Ubuntun" vika - vaan ihmisten luonnon.
-
"Paras" on aika objektiivinen juttu. Aloitin Linuxin todellisen käytön (90-luvun Corel Linux kokoilujen jälkeen) Ubuntulla ja se vaan on tuntunut itselleni parhaalta. Välillä on koneella pyörähtänyt Minttiä, Debiania, openSUSEa ja ties mitä. Ubuntu vaan tuntuu omimmalta, varsinkin nyt kun se ei enää ole ruskea.
Mutta aiheeseen. Ubuntussa vihaan... No en mitään. Ainahan se voisi olla helppokäyttöisempi ja laitetuki laajempi. Tuo vihata on aika voimakas sana.
Hauskaa on, kun joku kaveri tms. käy koneellani netissä niin aina saa kuulla sen "eihän tätä osaa kukaan käyttää". Vaikka Firefox kuvake on työpöydällä...
-
Joo, tuo "vihaat" on aika vahva sana. Jos nyt edes "harmittaa", tai "toivoisit toisin", niin aiheita löytyisi. Itselle eniten oudoksumista aiheuttaa puolen vuoden välein tehtävä muutos joihinkin toimintoihin.
Verrokkina on erään yrityksen kaupallinen käyttöjärjestelmä, joka on ensiasennuksen jälkeen pyörinyt koneella jotain kuutisen vuotta. Siihen on tullut vaikka minkälaisia tilkkeitä ja paikkauksia, mutta kertaakaan ei esim. netti ole pysähtynyt päivityksen jälkeen. Tai näytönohjainta tarvinnut säätää komentoriviltä jne. Jos ongelmia on ollut, ne ovat liittyneet yksittäisten ohjelmien päivityksiin.
Tätä foorumia lukiessa huomaa usein aiheen kirjoittajan palaavan edelliseen versioon, kun päivitys vei jonkin ominaisuuden joka toimi aiemmin.
Tuntematta juurikaan (laisinkaan) käyttöjärjestelmien rakennetta ihmetyttää, miksi esim. toimiva mokkula ei ehkä enää jonkin päivityksen jälkeen toimi. Eikös päivityksen pitäisi korjata bugeja ja parantaa toimivuutta? Eikä aina yrittää tarjota jotain uutta ominaisuutta.
-
Itseäni ajatellen ubuntu on ehkä muuttunut erilaiseksi kuin haluaisin sen olevan. Sovellusratkaisut ja muut vastaavat valinnat eivät palvele meikäläisen tietokoneenkäyttöä, enkä välittäisi asentaa turhaa krääsää.
Mä olen asennellut *buntut ja muut distrot aina jonkinlaisena alternative-asennuksena, jolloin voin valita mitä kilkkeitä haluan ja mitä en. Valmiit työpöytäympäristöt kun tuppaavat sisältämään kaikenlaisia turhia tai "vääriä" ohjelmia mukanaan.
Eniten on kyllä ylimielistä Ubuntu fanittamista joka ei perustu kuin hypettäjän henkilökohtaiseen hyvän olon tunteeseen saada jotain ilmaiseksi.
Yksi Ubuntun suurimmista ongelmista tuntuu olevan puupäät käyttäjät. Windowskäännynnäisiä, jotka ovat hetken päästä unixguruja ja suu vaahdossa tuputtavat onneaan kaikille tutuille ja puolitutuille Windowsia käyttäville uhreille.
-
Mä olen asennellut *buntut ja muut distrot aina jonkinlaisena alternative-asennuksena, jolloin voin valita mitä kilkkeitä haluan ja mitä en. Valmiit työpöytäympäristöt kun tuppaavat sisältämään kaikenlaisia turhia tai "vääriä" ohjelmia mukanaan.
Tuon vuoksi nykyisin suosittelen kaikille Arch Linuxia. Sen asennus on oikeasti nopeampaa työpöydälle asti kuin Windows 7:n asennus. Ja sitten täytyy vain opettaa pakettihallinnan toiminta komentoriviltä (helpottaa paljon kun laittaa aliakset) ja pääkäyttäjä ja tavallisen käyttäjän eron. Nopeasti sitä 70 vuotiaatkin käyttää konetta (eikä ne oikeastaan asenna edes mitään kun eivät tarvitse).
Ohjelmistojärjestelmästä saa tuolloin varmana sellaisen mitä käyttäjä tarvitsee eikä mitään ylimääräistä. Ja kun vielä Arch Linux tarjoaa kaiken sellaisena mitä upstream tarjoaa niin ongelmia ei tule kuten jakelupaketeissa jotka säätää omiaan (kuten Ubuntu).
Tähän asti useita kymmeniä tietokoneita mitä erilaisimmissa kokoonpanoissa ja mitään sellaista ongelmaa ei ole tullut että päivitys olisi rikkonut jotain. Rolling Release on tähän asti todistanut täällä päässä olevan se ainoa oikea tapa sitten vuoden 1995.... Ja kun Rolling Release hoidetaan helposti (Arch Linux) niin ei tarvitse paljoa välittää mistään 6kk-3 vuoden julkaisuista vaan keskittyä käyttämään. (säätäjille ja innokkaille se tuokin sitten jo tuskaa koska rikkovat helposti asioita).
Onhan se GNOME:a käyttävä jakelupaketti monille loistava, sehän ei ole mitenkään Ubuntun erikoisuus. Mutta helposti tulee ongelmaa kun pitää tehdä suurempi päivitys pidempien aikojen välissä. Muuttuu moni asia kerralla ja tulee tilanteita mitä ei ole voitu ennakoida vaikka kuinka testattaisiin tarkkaan.
Yksi Ubuntun suurimmista ongelmista tuntuu olevan puupäät käyttäjät. Windowskäännynnäisiä, jotka ovat hetken päästä unixguruja ja suu vaahdossa tuputtavat onneaan kaikille tutuille ja puolitutuille Windowsia käyttäville uhreille.
Juurikin tuo.... Ubuntu sitä ja Ubuntu tätä ja kuinka se Ubuntu on paras ja sitten muut Windows käyttäjät vetää herneen nenään Ubuntusta ja käyttäjät pettyvät Linuxiin kun ei se Ubuntu täydellisyydenkään jälkeen toiminut.