Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö => Aiheen aloitti: peran - 07.01.11 - klo:21.11
-
Itse olen aika laiska hakemaan editoreita, joten yleensä käytän epäkäytännöllistä gedit:iä.
Mureakuhasta löysin kohtuullisen kevyen (joka on yksi minun vaatimuksistani editoreissa) neditin. Se vaikuttaa lupaavalta, mutta olisin mielenkiinnolla lukemassa muiden mieltymyksistä. Vimiäkin olen joskus kokeillut, ja hallitsen siitä alkeet, mutta itselleni siinä on liikaa muistettavaa.
-
Kate on minun mielikkini.
T:Jallu59
-
Tavannut käyttää Pythonille Geanyä, (X)HTML:lle, PHP:lle yms. Quanta Plussaa ja Arduinon kanssa sen omaa IDE:ä, koska siinä on kääntämiset yms. mukana. Kertoilen lisää, kun joudan, tähän viestiin.
Muokkaus: No niin.
Geanyssa plussaa oli, että päätteen saa alas samaan ikkunaan. Toki päätettä voi käyttää erillisessäkin ikkunassa. Samaan projektiin kuuluvat tiedostot näkyvät vasemmalla ja avatut välilehtinä ylhäällä. Lisäksi Geany käyttää GTK:ta. Osaa samat perusjutut kuin Geditkin.
Quanta Plussalla tuli aikoinaan aloitettua HTML, toki sillä voi ohjelmoida muutakin. Käyttöliittymä ja toiminnallisuus on samankaltainen kuin Geanyssä, mutta ainakin itselläni näyttää kaikki tiedostot vasemmalla ja päätettä ei löydy samasta ikkunasta. Käyttää Qt:tä ja ilmeisesti sitä ei ole tehty Qt4:lle.
-
Javaa teen IDEA ide:llä. Jos pelkkää editoria joutuu käyttään niin emacs tai hätätapauksessa KDE kate.
-
Kate on suosikkini. Osaa koodin laskostuksen ja värjäämisen sekä arvaa sopivasti saman luokan jo kirjoitettuja sanoja. Pystyy mukavasti supistamaan koodin loogisista kohdista sekä jakamaan sivun useampaan ikkunaa. Nämä ominaisuudet varmasti löytyvät muistakin vastaavista. Kateen voisi lisätä vielä importilla (kielestä riippuen) tuotujen luokkien ei kapseloitujen muuttujien ja metodien arvauksen kirjoitettaessa niin alkaisi hipoa täytellisyyttä.
-
Vimiä enimmäkseen, tosin jos ei hetkeen käytä niin onpa sitten taas muistelemista. Eclipseä sitten Androidin kanssa räpeltäessä.
-
Itse olen aika laiska hakemaan editoreita, joten yleensä käytän epäkäytännöllistä gedit:iä.
Mureakuhasta löysin kohtuullisen kevyen (joka on yksi minun vaatimuksistani editoreissa) neditin. Se vaikuttaa lupaavalta, mutta olisin mielenkiinnolla lukemassa muiden mieltymyksistä. Vimiäkin olen joskus kokeillut, ja hallitsen siitä alkeet, mutta itselleni siinä on liikaa muistettavaa.
nedit on minun päätyökaluni. Pieni puute etten ole löytänyt kikkaa jolla sisentää blokeittain ja UTF-8:n puute. Mutta koska täydellistä ei ole niin lähinnä poaras kelvatkoon.
Joskus, varsinkin pitkiä php-skriptejä, kurkin ja muotoilen myös Katella.
-
Pythonille SPE, Androidille ja muulle Javailulle Eclipse. Muut meneekin sitten Katella tai Geditillä, koneesta riippuen.
-
Mitä tahansa kokeileekin, niin vimiä tulee aina ikävä.
-
Geany on tällä hetkellä käytössä, koodailu on pääosin PHP/HTML/CSS/Javascript -osastoa, mutta nyttemmin olen joutunut myös Oraclea käskyttämään PL/Sql:n kera, jolloin yhdistelmä sqlplus + geany + pikku bash-skripti ajettavaksi (suorittaa editoitavan skriptin oracle-järjestelmässä sqlplussan avulla) makrolla, jotta virheilmoitukset saa näkyviin konsoliin.
Kate oli käytössä joskus muinoin KDE-aikoina ja jos javaa tarvitsee vääntää, niin Eclipse suoriutuu siitä nätisti.
-
Kate kaikelle paitsi C++:lle, siihen käytän KDevelopia. Kun ssh:n yli täytyy palvelimilla ohjelmointia tehdä niin perus vim on luotettava ja helppo :)
-
Itse olen aika laiska hakemaan editoreita, joten yleensä käytän epäkäytännöllistä gedit:iä.
Sen vähän mitä PHP, CSS, HTML juttuja teen niin nano:lla ne tulee yleensä tehtyä.
-
Geanyllä PHP, Python ja Shell, Netbeansilla Java ja Code::Blocksilla C. Geanya tulee toki käytettyä kaikkeen muuhunkin pikkuräpeltämiseen, oikein kiva editori kaikenkaikkiaan :)
-
Joskus koitin harjoitella pythonin alkeita. Käytin IDE:ä nimeltä Eric joka löytyy repoista.
-
Jed http://packages.ubuntu.com/maverick/jed
Xjed http://packages.ubuntu.com/maverick/xjed
ja muut jedit:it :http://packages.ubuntu.com/search?keywords=jed&searchon=names&suite=maverick§ion=all
Ja kun kukaan ei ole vielä ehtinyt mainita, mainitaan nyt Emacs ;)
-
Eclipse oli raskaudestaan huolimatta ihan kelpo tuote kun aloitteli koodausta. Hoiti kääntämisen ja näytti virheet samantien. Nykyisin käytössä on pääasiassa gedit pöytäkoneella ja nano palvelimella. Ja voisihan Matlabin editorinkin mainita tässä.
-
Editori!
Käyttelen Eclipse HELIOSta, minulla on vuoden 2003 vanha alle 2Ghz perus Athlon, enkä ole juurikaan huomannut hitautta, kuin hieman käynnistyksen ja luokka vaihtoehtojen avauksen ajan.
Eclipse tarjoaa aika mittavat ominaisuudet koodin siisteyteen, Eclipse muutamassa sekunnissa järjestelee kymmeniä isoja luokkia, niin, että kaikki koodi on järjesteltynä tietyn formaatin mukaan.
Esim.
this.print("Hello World");
if (aa ==1 ) { bb =2 } ;
jos CLEANUPista on valittu sisennykset ja yksi välilyönti koodiin, niin lopputulos on hienona ->
this.print ( "Hello World" ) ;
if ( aa == 1 )
{
bb = 2 ;
} ;
Eclipse on minun valintani Java koodaukseen, mutta, en kyllä omaa kovinkaan kattavaa tietämystä eri editoreista.
Netbeans on myös ihan kelpo, mutta, se on jo aika raskas minun koneellani, en sitten tiedä mitenkä uudemmissa PCeissä.
PHP, HTML ja JavaScript menevät GEditillä.
-----
-
Hmmm. Aika paljon KDE-hemmoja liikkeellä.... :-)
Minun suosikit:
Bluefish (PHP, Ansi/ASCII, HTML, Ansi C/C+ jne. "normiroina")
QT Creator (C/C++ kehitys)
Java -en töki pitkällä tikullakaan tai ainakin yritän olla sorkkimatta, mutta jos on pakko, niin Eclipse...
Niin ja konsolissa: nano
-
kate, nano
-
Geany on tällä hetkellä käytössä, koodailu on pääosin PHP/HTML/CSS/Javascript -osastoa, mutta nyttemmin olen joutunut myös Oraclea käskyttämään PL/Sql:n kera, jolloin yhdistelmä sqlplus + geany + pikku bash-skripti ajettavaksi (suorittaa editoitavan skriptin oracle-järjestelmässä sqlplussan avulla) makrolla, jotta virheilmoitukset saa näkyviin konsoliin.
Kate oli käytössä joskus muinoin KDE-aikoina ja jos javaa tarvitsee vääntää, niin Eclipse suoriutuu siitä nätisti.
Tuohan on mielenkiintoinen tuttavuus, tuo geany.
Kokeilin ensin remotena ssh -tuubin läpi mutta siinä oli hiukan raskas. (Siis adsl, eikä mikään kymppimegan sisäverkko.)
Mutta asennettuani sshfs:n niin johan alkoi toimia :)
http://wiki.ubuntu-fi.org/sshfs
-
Viime aikoina pelkästään VIM:iä, kun olen koodannut PHP:tä.
-
Ei ole Emacsin voittanutta. Saa linuxille ja wintoosaan gygwinin kautta. Lukematon ohjelmointikielituki.
Emacsin hitti ominaisuus on 'hippie-expand' suomeksi sanojen täydentäminen tabulaattoria hakkaamalla. Ts. kirjoitat 'hip' ja hakkaat TAB:a niin Emacs tarjoaa autom. vaihtoehdoksi 'hippie-expand'. Emacsissa voidaan konffata mistä bufferista editori hakee täydennettäviä sanoja.
Vaihtoehtoisesti, kun kursori on rivin alussa, niin TAB-osaa sisentää (indent) koodin oikein.
(defun my-electric-tab (&optional prefix-arg)
"If preceeding character is part of a word or a paren then hippie-expand,
or preceeding character is underscore (ascii code 95), then hippie-expand.
If last command were my-electric-tab, then hippie-expand again
(hitting tab again and again).
Else indent correctly."
(interactive "*P")
(cond ((or (= (preceding-char) 95) (= (char-syntax (preceding-char)) ?w))
(hippie-expand prefix-arg))
((eq last-command 'my-electric-tab)
(hippie-expand prefix-arg))
(t (indent-for-tab-command)))
(setq this-command 'my-electric-tab))
Antti
-
Ei ole Emacsin voittanutta. Saa linuxille ja wintoosaan gygwinin kautta. Lukematon ohjelmointikielituki.
Emacsin hitti ominaisuus on 'hippie-expand' suomeksi sanojen täydentäminen tabulaattoria hakkaamalla. Ts. kirjoitat 'hip' ja hakkaat TAB:a niin Emacs tarjoaa autom. vaihtoehdoksi 'hippie-expand'. Emacsissa voidaan konffata mistä bufferista editori hakee täydennettäviä sanoja.
Vaihtoehtoisesti, kun kursori on rivin alussa, niin TAB-osaa sisentää (indent) koodin oikein.
(defun my-electric-tab (&optional prefix-arg)
"If preceeding character is part of a word or a paren then hippie-expand,
or preceeding character is underscore (ascii code 95), then hippie-expand.
If last command were my-electric-tab, then hippie-expand again
(hitting tab again and again).
Else indent correctly."
(interactive "*P")
(cond ((or (= (preceding-char) 95) (= (char-syntax (preceding-char)) ?w))
(hippie-expand prefix-arg))
((eq last-command 'my-electric-tab)
(hippie-expand prefix-arg))
(t (indent-for-tab-command)))
(setq this-command 'my-electric-tab))
Antti
Äläs väheksy Emacsia - ei se ole editori, se on tapa käyttää tietokonetta ;)
No minä en toki osaa - mutta aina ei voi voittaa.
-
Linux: vim (script), gedit (C,etc)
Win: VC10 IDE (C++), Sharepoint Designer (css, html), PowerShell IDE (script)
-
Eclipse Javaan ja Gedit kaikkeen muuhun. Välillä kokeilen eri vaihtoehtoja, mutta huomaan aina palaavani noihin kahteen.
-
Kate on ihan kätevä.
Melko vähän on bugittanut.
Vim on minusta ihan järkyttävä.
Ja Emacs.
-
Itse olen aika laiska hakemaan editoreita, joten yleensä käytän epäkäytännöllistä gedit:iä.
Joe on hyvä, jos on käyttänyt WordStaria, Borlandin kieliä, QBasic:a ja QE:tä.
Aikoinaan Wordstarin järjestelmä oli lähes de facto kaikissa järjestelmissä.
Joen saa kyllä määrättyä käyttämään muunkinlaisia pikavalintoja, mutta perusasetukset ovat sopineet minulle.
Perusasetuksissaan Joe tukee ainakin Perliä, Html:ää, Bashia ja PHP:tä korostamalla komentoja.
FreeBasic:n kanssa tulee joskus käytetty sille tarjottuja IDE-ohjelmia, mutta useimmiten tulee senkin kanssa käytettyä Joe:a.
VI ja VIM olisi hyvä osata, koska ne tulevat väkisin kaikkien distrojen mukana. Osassa nämä ovat hardcodattuina defaul-editoreina. Itse en Vi:tä käytä kuin pakon edessä. Siitä tulevat mieleen vanhata pahat ajat, jolloin DEC-10:ssä ainoana editorina ollut Ed toimi lähes samalla logiikalla: -"Lisää riville 8 viidennen merkin eteen seuraavat merkit: 'åäö' ja siirry sitten kolme riviä eteenpäin seitsemännen merkin eteen...Siirry sitten näyttötilaan ja tulosta rivit 1-9".
Omat ohjelmointi-intressit eivät kaipaa GUI:ta, vaan kirjoittelen ohjelmat serverillä SSH:n yli. Pöytäkoneellakin siirryn heti mustalle ruudulle. Pääosin teen laiteohjelmointia ja webbisivuja. Webbisivujakin yleensä sellaisella tasolla, jolle normaalit web-editorit eivät yllä.
-
Geany - C++
Python-pääte - Python
Gedit - Html Javascript Css
gPHPEdit - Yritän siirtyä geditistä tähän kun löydän tiedostot php:n suorittamiseen omalla koneella
-
vim.
-
Emacs on tietysti hieman kankea dinosaurus, mutta siinä on letkeä toiminnallisuus: useimmat C-syntaksikielten moodit hakkaavat väkisin sisennykset loogisen rakenteen mukaisille paikoille, kun tabulaattoria painaa. Onko missään muussa editorissa tätä ominaisuutta?
-
Emacs on tietysti hieman kankea dinosaurus, mutta siinä on letkeä toiminnallisuus: useimmat C-syntaksikielten moodit hakkaavat väkisin sisennykset loogisen rakenteen mukaisille paikoille, kun tabulaattoria painaa. Onko missään muussa editorissa tätä ominaisuutta?
Ainakin Java ideissä toi on ihan normaali toiminto.
-
VIM. Se on mainio.
-
geany 8)
-
gPHPEdit - Yritän siirtyä geditistä tähän kun löydän tiedostot php:n suorittamiseen omalla koneella
Helppoa siirtyä sitten:
# apt-get install php
..(vai pitikö se olla php5) ja mahdollisesti tuohon litaniaan haluat perään myös:
apache2 mysql-server php-mysql php-xml
..jne.
Sitten vain ajat komennossa:
$ php skripti.php
..tai käpistelet selaimella localhostia.
-
tänks vihdoin voin noita käyttää :)
-
Päivitän:
Geany: C, C++ ja php
vim: käytän kun /var/www/:n tiedostoja voi muokata vain root
mutta sain selville että päätteestäkin voi avata geanyn :)
Eclipse:Java
gedit:python ja Applet java
ja kun lazaruksen saisi toimimaan
lazarus:pascal