Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Laitealue => Aiheen aloitti: tetrafuran - 29.09.10 - klo:18.28
-
Ajattelin laittaa kaksi vanhaa IDE-levyä RAID 1 käyttöön, mutta jostain syystä en pääse emolevyni RAID asetuksiin käsiksi. Manuaalisa lukee, että BIOSsista laitetaan raid controller päälle (laitettu jo) ja sen jälkeen buutissa pitäisi tulla ilmoitus että paina F10... vaan eipä mosta ilmoitusta näkynyt eikä kuulunut missään vaiheessa eikä ko. napin painelu vaikuttanut mihinkään. Mikäs neuvoksi?
Onko muuten mitään väliä, käyttääkö IDE vai SATA levyjä? Ohjeessa ei sanota yhtään mitään IDE levyistä, vaan eletään aivan täysin SATA-aikakaudessa. Laitoin siis molemmat kovot IDE-piuhalla emolle kiinni ja rupesin tutkimaan asiaa. Onkohan sillä mitään väliä ovatko ne master, slave tai cable select tilassa?
Tarkoitus on sitten jossain vaiheessa jemmata tuonne RAID:ille /home hakemisto, valokuvat ja muu tärkeä sälä. Järjestelmä saa pysyä nykyisellä SATA-kovolla.
Emon malli: MSI K9NGM
-
Ajattelin laittaa kaksi vanhaa IDE-levyä RAID 1 käyttöön, mutta jostain syystä en pääse emolevyni RAID asetuksiin käsiksi. Manuaalisa lukee, että BIOSsista laitetaan raid controller päälle (laitettu jo) ja sen jälkeen buutissa pitäisi tulla ilmoitus että paina F10... vaan eipä mosta ilmoitusta näkynyt eikä kuulunut missään vaiheessa eikä ko. napin painelu vaikuttanut mihinkään. Mikäs neuvoksi?
Unoha! ;)
Jotkut fakeraidit saattaa piiristä riippuen toimiakin, mutta käytännössä kannattaa luoda softa-raid mdadm-ohjelmalla.
Kts. wikistä ohje RAID asennuksesta (http://linux.fi/wiki/Ohjelmistopohjainen_RAID) ja sama LVM:n kanssa (http://linux.fi/wiki/Ohjelmistopohjainen_RAID_ja_LVM).
Onko muuten mitään väliä, käyttääkö IDE vai SATA levyjä? Ohjeessa ei sanota yhtään mitään IDE levyistä, vaan eletään aivan täysin SATA-aikakaudessa. Laitoin siis molemmat kovot IDE-piuhalla emolle kiinni ja rupesin tutkimaan asiaa. Onkohan sillä mitään väliä ovatko ne master, slave tai cable select tilassa?
On tietysti IDE-levyjen kanssa! Levyjen pitää toimia erikseen, sitä ennen on turha yrittää saada niitä toimimaan yhdessäkään.
-
Kuumottava aihe, sillä jokaisella varmasti pyörii vanhoja kovalevyjä nurkissa, jotka olisi kiva valjastaa käyttöön vaikka kotiverkon tallennuskäyttöön RAID5-asetuksella.
Löysin artikkelin aiheesta: http://tldp.org/HOWTO/Software-RAID-HOWTO-4.html (http://tldp.org/HOWTO/Software-RAID-HOWTO-4.html)
-
Samat jutut on myös RAID wikissä (http://raid.wiki.kernel.org/), mutta osin päivitettynä/täydennettynä.
-
Joo no sen verran kuumottava aihe on tosiaan, että pari viikkoa sitten vanha uskollinen 250 GB IDE levy hajosi, ja varmuuskopioita ei ollut kuin tärkeimmistä tiedostoista. Nyt sitten täytyykin lukaista tuosta softaraidista. En tullut ajatelleeksi, että softalla saisi tämän tehtyä näppärästi. Aina kuvittelin, että raidihommat hoidetaan hardwarella.
ubuntu documentation FakeRaidHowto
If you have arrived here after researching this topic on the Internet, you know that a common response to this question is, "I don't know if you can actually do that, but why bother -- Linux has built-in softRAID capability." Also, it's not clear that there is any performance gain using hardware fakeRAID under Linux instead of the built-in softRAID capability; the CPU still ends up doing the work. The most common reason for using fakeRAID is in a dual-boot environment, where both Linux and Windows must be able to read and write to the same RAID partitions.
Okkei.. Software reaid it is then. Joo ja siitäkin löytyi ihan hyviä ohjeita. Ttäytynee tässä iltasella kokeilla sitäkin.
-
Laitoin oman RAID5-asennuksen pystyyn näiden ohjeiden avulla.
http://linux.fi/wiki/Ohjelmistopohjainen_RAID_ja_LVM (http://linux.fi/wiki/Ohjelmistopohjainen_RAID_ja_LVM)
Asennus ei sujunut ihan ohjeen mukaan, mutta sain sen kuitenkin toimimaan ja nyt se toimii verkon "varmistusasemana", johon voi lähettää tärkeitä tietoja säilöön. Jaettuna samballa, joten talouden yksi windows-konekin pääsee tallentamaan tietoa.Testikäytössä kuitenkin edelleen.
LVM jäi tekemättä, koska pakka oli käytettävissä jo ennen sen tekoa ja kun en ymmärtänyt LVM:n tuomaa hyötyä.
Levyt eivät ole identtisiä eivätkä osiotkaan ole saman kokoisia, mutta ensivaikutelma on että vakaalta systeemi vaikuttaa.