Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt => Aiheen aloitti: 3rp3 - 01.08.10 - klo:16.22
-
Terve!
En oikein tiennyt, mihin alueeseen tällainen äänestys kuuluisi, mutta eiköhän tämä tänne sovi. :D
Eli tarkoitus herättää keskustelua tulevasta Gnome 3:sta ja sen myötä tulevasta Gnome Shellistä. Itseäni ainakin hirvittää tämä uudistus, ja haluaisin kuulla muidenkin mielipiteitä asiasta. Kuulisin mielelläni myös, mitä ympäristöä tällä hetkellä käytät, ja mitä voisit suositella, kun todennäköisesti vaihdan pois Gnomesta 3-version myötä.
-
Tuskin gnome shell tulee ubuntun gnomeen oletuksena, Joten luultavasti pysyn gnomessa.
-
Pitkäaikaisena GNOME-fanina tuli jokunen kuukausi sitten testattua KDE4 ja sehän oli menoa sitten. GNOME tuskin saa minua enää takaisin. Varmaan kuitenkin testaan uutta GNOME:a virtuaalisessa asennuksessa.
-
Miten Gnome-shell eroaa ubuntun tämänhetkisestä.
En ole kovin perehtynyt asiaan. ;)
-
Eli siis jakelijat voi päättää sisällyttääkö sen gnome-shellin asennukseen vai miten? Mintiin, jota itse käytän, ei ainakaan oikein sopisi tuo shell.
Itselläni ensimmäinen linux tällä koneella oli Kubuntu, mutta erinäisten pienten ongelmien ja bugien vuoksi vaihdoin Mint Gnomeen, koska KDE-versio oli silloin vielä "Community edition". Ja omasta mielestä toimivampaa ja parempaa käyttistä saa kyllä hakea.
Taisi olla tällä viikolla kun päätin asentaa Mintin KDE-version, kun siitä tuli nyt virallinen versio, mutta 2-3 päivän käytön jälkeen Gnome vaihtui takaisin... :D
-
;) Gnomessapa hyvinkin...
-
Joo tiedän kyllä että shell toimii Mintissä, mulla on Mint jokapäiväisessä käytössä. Ja oon shelliä täsä testaillukki. Tarkoitin, että shell ei oikein sovi Mintin tavoitteeseen olla mahdollisimman helppo distro windowsista siirtyville.
-
GNOME 3.0 ei ole enää olemassakaa vaan se tulee olemaan GNOME Shell. Oikeastaan siis GNOME Shell on työnimi ja se tulee julkaistua GNOME 3.0 versiona.
GNOME 2.3x taitaa jäädä viimeiseksi mitä koskaan tulee 2.x sarjaan mitä Ubuntukin käyttää.
Guadecissa GNOME kehittäjät päättivät että GNOME Shell julkaisu viivästytetää kuudella kuukaudella joten 10.10 versioon Ubuntussa se ei tule.
Kun GNOME 3.0 on ulkona niin 2.x sarjaa ei enää tueta joten Ubuntukin joutuu väkisin vaihtamaan siihen tai alkaa ylläpitämää itse forkkia joka taas vie tehot aivan muualta Ubuntu kehityksestä.
Jote jos ette halua GNOME 3.0 versiota (GNOME Shell) niin vaihtakaa pois tai pitäytykää vanhassa versiossa.
GNOME Shell ei ole mikää ubuntuun sidottu. Se on GNOME kehitysprojekti ja Ubuntulle se on saatavilla samalla tavalla kuin mille tahansa muulle distrolle.
-
Gnome Shellin toimintalogiikka on kyllä todella omituinen ja se vain hidastaa tietokoneen käyttöä.
Esim. sovelluksen käynnistäminen vaatii Gnome Shellissä kolme klikkausta, kun taas nykyinen Gnome kaksi.
Samoin pienennetyn ikkunan palauttaminen vaatii Gnome Shellissä kaksi klikkausta, kun taas nykyisessä riittää yksi.
Mikä siis on Gnome Shellin pointti, kuka siinä voittaa, mitä sillä ajetaan takaa??
Taitaa vaihto KDE:hen häämöttää jossain edessäpäin...
-
Siis vaikuttaako gnome shell, käyttöön.
Tervetuloa KDE ja kubuntu.
-
Esim. sovelluksen käynnistäminen vaatii Gnome Shellissä kolme klikkausta, kun taas nykyinen Gnome kaksi.
Samoin pienennetyn ikkunan palauttaminen vaatii Gnome Shellissä kaksi klikkausta, kun taas nykyisessä riittää yksi.
Jaahs.. Jos näin kerran on, niin KDE vaihtuu tähänkin koneeseen.
-
Toivottavasti viivästyy ettei ihan 10.10 versiota ehditä pilata.
-
Mitä jos odotetaan valmista versiota ja hutkitaan sitten jos on aihetta? :P
PS. Julkaistaan vasta 2011.
-
Mitä jos odotetaan valmista versiota ja hutkitaan sitten jos on aihetta? :P
PS. Julkaistaan vasta 2011.
Hienosti sanottu!
Toivottavasti viivästyy ettei ihan 10.10 versiota ehditä pilata.
Ei ole tulossa edes vielä 11.04 versioonkaan mahdollisesti vasta 12.04
-
No tässähän ei nyt hutkittukaan mitään pikku bugeja tms, jotka voisivat olla korjattuina valmiissa versiossa, vaan koko Gnome Shellin toimintalogiikkaa, joka on OMASTA MIELESTÄNI aivan syvältä.
Toisaalta taas KDE on melko raskas, ja tuntuu hidastelevan siellä täällä. Ei ole helppoa linux-miehellä, ei. Mutta Windowsista tai Macista nyt ei tarvitse puhuakaan. :D
-
Pointti oli se, että toimintalogiikkaakin ehditään vielä viilaamaan. Omassa käytössäni KDE SC ei kyllä hidastele, käytössä versio 4.4.5.
-
Turhanlainen äänestys. Pyydätpä vastaamaan vähän niinkuin tyhjästä. Tuohon kysymykseen voi vastata järkevästi vasta kokeiltuaan Gnome3:a.
Itselläni käytössä tällä hetkellä kaikki mainitut työpöydät, gnomesta tietysti 2.3. XFCE on ehkä suosikkini yleisesti, LXDE taas hurmaa nopeudellaan, KDE ohjelmillaan ja Gnome tumpeloillekin sopivuudellaan, eli kullakin on puolensa.
T:Jallu59
-
Hieman kanssa katselin tuota gnome-shelliä ja niin hirvittävältä se ainakin toistaiseksi vaikutti että... Kahta en vaihda: KDE ja Kubuntu
(tosin, pelkään pahoin että myös KDE:iin tulee jokin vastaava hirvitys ennemmin tai myöhemmin)
-
Voihan se olla hyvä pyrkiä erottumaan muista käyttiksistä, mutta olisi hyvä erottua EDUKSEEN...
-
Mitä jos odotetaan valmista versiota ja hutkitaan sitten jos on aihetta? :P
PS. Julkaistaan vasta 2011.
Avoimen lähdekoodin käyttäjänä olet kehittäjä käyttämäsi ohjelman kehittäjä = sinulla on mielipiteet sen toiminnallisuuksista sekä ongelmista sekä sinulla on mielipiteet miten sitä pitäisi parantaa.
Täten olet velvollinen antamaan palautteesi koodareille että he voivat havaita virheitä ja korjata niitä sekä tuoda uusia ominaisuuksia jolla parantaa ohjelman olemassa olon tarkoituksen syvällisyyttä.
Parempi on osallistua mahdollisimman aikaisin ohjelmiston kehitykseen keskustelemalla niistä vähintän yhteisössä ja yhdessä pistää palautetta havaituista ongelmista ja muista asioista.
Istumalla paikallaan ja odottamalla "valmista" tarkoittaa että ei halua kunnioittaa koodareiden tekemää työtä jonka saa usein ilmaiseksi itselleen vaan ainoastan tilaisuutta haukkua kehittäjien työtä vasta kun ovat tehneet työnsä ja julkaisseet iloisina jotain yhteisölleen.
Jos epäonnistuin selittämään asiaa niin kuvitelkaa talkoolla rakennettavan taloa. Sen sijaan että asioita tietävät kertoisi ongelmat sillä hetkellä kun niitä ilmestyy talon eri rakennusvaiheissa tai kun ne pitäisi huomioida, ollaan sen sijaan hiljaa ja odotetaan että sisään päästään muuttamaan ja aloitetaan vasta sitten valittamaan "Mutta eihän täällä ole edes putki- tai sähkötöitä tehty!"
-
Voihan se olla hyvä pyrkiä erottumaan muista käyttiksistä, mutta olisi hyvä erottua EDUKSEEN...
Ei graafinen käyttöliittymä liity mitenkään käyttöjärjestelmään. Voit ajaa useampaa eri käyttöliittymää yhden ja saman käyttöjärjestelmän päällä. Oli ne sitten erilaisia komentoriviä tai graafisia käyttöliittymiä. Käyttöliittymä ei mitenkään personoi itse käyttöjärjestelmää.
-
Voipi olla, mutta se on tervetuloa Kubuntu jos Gnome-shell tulee Ubuntuun.
-
Voipi olla, mutta se on tervetuloa Kubuntu jos Gnome-shell tulee Ubuntuun.
Juupa juu!
-
:D
-
Mitä jos odotetaan valmista versiota ja hutkitaan sitten jos on aihetta? :P
PS. Julkaistaan vasta 2011.
Avoimen lähdekoodin käyttäjänä olet kehittäjä käyttämäsi ohjelman kehittäjä = sinulla on mielipiteet sen toiminnallisuuksista sekä ongelmista sekä sinulla on mielipiteet miten sitä pitäisi parantaa.
Täten olet velvollinen antamaan palautteesi koodareille että he voivat havaita virheitä ja korjata niitä sekä tuoda uusia ominaisuuksia jolla parantaa ohjelman olemassa olon tarkoituksen syvällisyyttä.
Parempi on osallistua mahdollisimman aikaisin ohjelmiston kehitykseen keskustelemalla niistä vähintän yhteisössä ja yhdessä pistää palautetta havaituista ongelmista ja muista asioista.
Istumalla paikallaan ja odottamalla "valmista" tarkoittaa että ei halua kunnioittaa koodareiden tekemää työtä jonka saa usein ilmaiseksi itselleen vaan ainoastan tilaisuutta haukkua kehittäjien työtä vasta kun ovat tehneet työnsä ja julkaisseet iloisina jotain yhteisölleen.
Jos epäonnistuin selittämään asiaa niin kuvitelkaa talkoolla rakennettavan taloa. Sen sijaan että asioita tietävät kertoisi ongelmat sillä hetkellä kun niitä ilmestyy talon eri rakennusvaiheissa tai kun ne pitäisi huomioida, ollaan sen sijaan hiljaa ja odotetaan että sisään päästään muuttamaan ja aloitetaan vasta sitten valittamaan "Mutta eihän täällä ole edes putki- tai sähkötöitä tehty!"
Mitä jos lopetat tämän saman asian jauhamisen joka toisessa viestissä? Tajuat varmaan itsekin, ettei asia toimi noin todellisuudessa. Ajatus siitä, että jokainen käyttäjä olisi kehittäjä, on täysin mahdoton. Ainakin jos taviksetkin halutaan mukaan.
-
Mitä jos lopetat tämän saman asian jauhamisen joka toisessa viestissä? Tajuat varmaan itsekin, ettei asia toimi noin todellisuudessa. Ajatus siitä, että jokainen käyttäjä olisi kehittäjä, on täysin mahdoton. Ainakin jos taviksetkin halutaan mukaan.
Rauhoitu hyvä mies!
Et hyväksy todellisuutta että jokaiselle ihmisellä on aina mielipide jokaisesta käyttämästään työkalusta. Aluksi mielipide muodostuu nopeasti että onko työkalu hyvä vai huono.
Molemmissa tilanteissa mielipide osataan perustella (tai ainakin täytyisi osata) että miksi se on niin.
Ja KEHITTÄMINEN ei tarkoita että sinun täytyy osata ohjelmoida!
Kun käytät ohjelmistoa, niin sinulle muodostuu mielipide mikä on hyvää ja mikä ei. Jokainen osa-alue tulee lopulta selkeämmin esille pidemmän ajan kuluessa. Sitä rupeaa herkistymään tietyille huonoille toiminnoille tai puutteille jotka lopulta kumuloituu tilanteeseen että sitä vaihtaa helposti ohjelmaa. Jos taas kokemukset on positiivisia niin niistä opitaan että mikä on hyvin.
Ja siinä vaiheessa tuleekin mukaan myös kekseliäisyys ja oppineisuus, että osaa soveltaa muualla hyväksi opittua asiaa toisessa asiassa.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttäjänä jokainen on velvollinen myös kehittämään ohjelmistoa. Jos ei halua kehittää niin ei kannata sanoa yhtään mitään mielipidettään ohjelmistosta vaan olla hiljaa. Niin kritiikki kuin haukkuminenkin on kehittämistä, toinen vain on rakentavaa ja toinen taas voi olla aivan turhaa.
Ohjelmistojen kehittämiseen lukeutuu myös ohjelmistojen ongelmista keskustelu muiden ohjelmoijien kanssa. Jakaen mielipiteitä ja ajatuksia. Kunnes joko ohjelmoija huomaa asian tai joku antaa niiden pohjalta palautetta ohjelmoijille jne.
"Jokainen käyttäjä on kehittäjä" tarkoittaa vähän suurempaa asiaa jonka ymmärtämiseen tarvitaan enemmän ehkä henkistä oppineisuutta kuin vain kuvitelmaa että kehittäjä on ohjelmoija tai jokin muu IT-alan työntekijä. En sitten tiedä mistä syystä sinä et sitä oikein ymmärrä mutta ehkä et ole oikein kelvollinen toimimaan avoimen lähdekoodin ohjelmistojen parissa jos sinulle ei muodostu mielipiteitä niiden käytöstä etkä ole valmis keskustelemaan niistä.
Väännetään vielä rautalangasta että ymmärrät. Jos haluat saada perheelle suunnatun henkilöauton markkinoille. Niin on parasta että unohdat testit ainoastaan ammattikuljettajien ja kilpa-kuljettajien kanssa vaan keskityt pääasiassa juuri tavallisten perheellisten henkilöiden parissa tehtävään testaamiseen ja hankit heiltä palautteen että mitä perheautossa oikein pitäisi olla ja miten.
Aivan samalla tavalla avoimen lähdekoodin ohjelmistot toimivat (oikeastaan kaikki ohjelmistokehitys), että kysytään palautetta käyttäjältä. Mitä suurempi ryhmä (eli otanta) niin sen tarkemmaksi saadaan tietoon ongelmat ja tarvittavat ominaisuudet. Ja sitä paremmin ne voidaan korjata.
Avoimen lähdekoodin osalta jokainen on vielä enemmän kehittäjä, koska he voivat olla suoraan yhteydessä ohjelmoijiin, he voivat palkata jonkun tekemään vaikka työn upstreamin puolesta tai tehdä sen itse. Mutta kun tavallisella käyttäjällä tulee idea "Hei, tämähän voisi toimia näin". Niin se on kehittämistä, mutta ei ohjelmointia.
Mutta sinulla taisi olla kova kiire päästä syyttelemään vielä että joka toisessa viestissä kirjoittaisin jotain tuollaista että unohdit kokonaan ajatella.
Kun on mahdollisuus vaikuttaa ohjelmiston kehitystyöhön niin on aivan turha yrittää enää alkaa kritisoimaan tai edes haukkumaan ohjelmistoa kun se on valmistunut. Se on aivan samaa touhua mitä moni tekee demokratiassakin vaalien jälkeen että haukutaan valintoja vaikka itse ei käyty äänestämässä.
Uskotko sinä että koodareiden täytyisi tulla kyselemään ohjelmistojen käyttäjiltä että mitä mieltä ovat (Muhammed) vai pitäisikö käyttäjien yksinkertaisesti käyttää olemassa olevia työkaluja antamaan palautetta koodareille (vuorelle)? Tai koodareiden pitäisi yksinään pohtia miten homma toimii?
Juuri avoimen lähdekoodin ohjelmistojen yhteisöllisyyteen kuuluu että projektiin kutsutaan kaikki mukaan kehittämään ohjelmistoa. Aina siitä kovaksi keitetystä koodaristi joka vääntää kaiken binäärinä, niihin jotka osaa just vain heiluttaa hiirtä tai jotka ovat graafikkoja ja vastaavia.
-
Rauhoitu hyvä mies!
Et hyväksy todellisuutta että jokaiselle ihmisellä on aina mielipide jokaisesta käyttämästään työkalusta. Aluksi mielipide muodostuu nopeasti että onko työkalu hyvä vai huono.
Molemmissa tilanteissa mielipide osataan perustella (tai ainakin täytyisi osata) että miksi se on niin.
Ja KEHITTÄMINEN ei tarkoita että sinun täytyy osata ohjelmoida!
En väittänytkään, että kehittäminen tarkoittaa sitä. :) Ja rauhassahan tässä ollaan kokoajan, tunnut vain jauhavan tätä samaa asiaa jokaisessa aiheessa.
Kyllä minä tämän todellisuuden hyväksyn tietysti.
Kun käytät ohjelmistoa, niin sinulle muodostuu mielipide mikä on hyvää ja mikä ei. Jokainen osa-alue tulee lopulta selkeämmin esille pidemmän ajan kuluessa. Sitä rupeaa herkistymään tietyille huonoille toiminnoille tai puutteille jotka lopulta kumuloituu tilanteeseen että sitä vaihtaa helposti ohjelmaa. Jos taas kokemukset on positiivisia niin niistä opitaan että mikä on hyvin.
Ja siinä vaiheessa tuleekin mukaan myös kekseliäisyys ja oppineisuus, että osaa soveltaa muualla hyväksi opittua asiaa toisessa asiassa.
Tässä olen samaa mieltä.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttäjänä jokainen on velvollinen myös kehittämään ohjelmistoa. Jos ei halua kehittää niin ei kannata sanoa yhtään mitään mielipidettään ohjelmistosta vaan olla hiljaa. Niin kritiikki kuin haukkuminenkin on kehittämistä, toinen vain on rakentavaa ja toinen taas voi olla aivan turhaa.
Käsittääkseni minua ei missään tähän velvoiteta, eikä ketään muutakaan. Kritiikki ja haukkuminen EI OLE kehittämistä, ellei siitä saada tietoa niille, jotka asioista vastaavat. Käykö näin esimerkiksi tämän foorumin kanssa? Saako Ubuntun kehittäjät täällä ilmenneistä ongelmista tietoa?
Ohjelmistojen kehittämiseen lukeutuu myös ohjelmistojen ongelmista keskustelu muiden ohjelmoijien kanssa. Jakaen mielipiteitä ja ajatuksia. Kunnes joko ohjelmoija huomaa asian tai joku antaa niiden pohjalta palautetta ohjelmoijille jne.
Ubuntu -foorumi onkin täynnä ohjelmoijia. Tarkoitit varmaan "ongelmista keskustelu muiden ohjelmiston käyttäjien kanssa".
Taaskin tämä kehitystapa on täysin riippuvainen siitä, saako ohjelmoijista joku tietoa mahdollisista puutteista tai vioista.
"Jokainen käyttäjä on kehittäjä" tarkoittaa vähän suurempaa asiaa jonka ymmärtämiseen tarvitaan enemmän ehkä henkistä oppineisuutta kuin vain kuvitelmaa että kehittäjä on ohjelmoija tai jokin muu IT-alan työntekijä. En sitten tiedä mistä syystä sinä et sitä oikein ymmärrä mutta ehkä et ole oikein kelvollinen toimimaan avoimen lähdekoodin ohjelmistojen parissa jos sinulle ei muodostu mielipiteitä niiden käytöstä etkä ole valmis keskustelemaan niistä.
Ymmärrän täysin hyvin, että kehittäjiä on muitakin kuin ohjelmoijat. Sinä et tunnu ymmärtävän, että ajatus siitä, että kaikki käyttäjät olisivat aktiivisia ja kehittämässä omilla kyvyillään, on täysin mahdoton ajatus. Uskallan väittää, että harva tälläkin foorumilla ongelmiinsa apua hakea kirjoittaa myös bugiraportit yms. jos niihin on tarvetta. Taas jää jonkun vastuulle laittaa ohjelmoijille, kääntäjille tai muille raskaan työn tekeville tietoa.
Väännetään vielä rautalangasta että ymmärrät. Jos haluat saada perheelle suunnatun henkilöauton markkinoille. Niin on parasta että unohdat testit ainoastaan ammattikuljettajien ja kilpa-kuljettajien kanssa vaan keskityt pääasiassa juuri tavallisten perheellisten henkilöiden parissa tehtävään testaamiseen ja hankit heiltä palautteen että mitä perheautossa oikein pitäisi olla ja miten.
Tämä vertaus ontuu siinä mielessä, että tässä tapauksessa tavallisten ihmisten mielipidettä kysyttäisiin AKTIIVISESTI. Bugien raportointi ja muu vastaava taas on aika passiivista hommaa, en ole nähnyt täällä ohjelmoijien ja muiden paljon kyselevän, jolloin homma on tehtävä käyttäjän aloitteesta tai se jää tekemättä.
Aivan samalla tavalla avoimen lähdekoodin ohjelmistot toimivat (oikeastaan kaikki ohjelmistokehitys), että kysytään palautetta käyttäjältä. Mitä suurempi ryhmä (eli otanta) niin sen tarkemmaksi saadaan tietoon ongelmat ja tarvittavat ominaisuudet. Ja sitä paremmin ne voidaan korjata.
Avoimen lähdekoodin osalta jokainen on vielä enemmän kehittäjä, koska he voivat olla suoraan yhteydessä ohjelmoijiin, he voivat palkata jonkun tekemään vaikka työn upstreamin puolesta tai tehdä sen itse. Mutta kun tavallisella käyttäjällä tulee idea "Hei, tämähän voisi toimia näin". Niin se on kehittämistä, mutta ei ohjelmointia.
Ajatus kaunis, todellisuus ei vastaa niin paljon tähän. Tässä on ihan selvästi taas tämä "Käyttäjän pitää olla mukava ja auttaa kehittäjiä" -ajatus, joka ei vaan tule ikinä toimimaan tavallisten ihmisten kanssa. Tavallinen pulliainen haluaa käyttää tietokonetta, hän olettaa, että ongelmat ratkaistaan. Hänellä tuskin itsellään on aikaa saati kiinnostusta ruveta keskustelemaan aktiivisesti kehittäjien kanssa, tai vielä vähemmän käyttää rahaa ongelmien ratkontaan.
Se on eri asia mitä kukakin on tästä mieltä, mutta tämä on kylmää todellisuutta. Tottakai OLISI paras jos kaikki tekisivät niikuin viesteissäsi sanot, mutta se ei vain tapahdu.
Mutta sinulla taisi olla kova kiire päästä syyttelemään vielä että joka toisessa viestissä kirjoittaisin jotain tuollaista että unohdit kokonaan ajatella.
Mielestäni en ole varsinaisesti syyttänyt, vaan totesin viimeaikaisten viestiesi käsittelevän tätä käytännössä samaa asiaa ja sen pohjalta vedin kyseisen väitteen, joskin olisin voinut muotoilla sen ystävällisemmin. Itsehän en ilmeisesti mielestäsi nyt ole sitten sopiva avoimen koodin käyttäjäksi. :)
Kun on mahdollisuus vaikuttaa ohjelmiston kehitystyöhön niin on aivan turha yrittää enää alkaa kritisoimaan tai edes haukkumaan ohjelmistoa kun se on valmistunut. Se on aivan samaa touhua mitä moni tekee demokratiassakin vaalien jälkeen että haukutaan valintoja vaikka itse ei käyty äänestämässä.
Aivan yhtä turhaa on tällä foorumilla kitistä tässä ketjussa keskeneräisen version pohjalta, että kuinka vaihtaa työpöytäjärjestelmää, koska gnome-shell on suolesta. Se EI OLE kehittämistä, ellei sitä taas heitetä varsinaisen kehitystyön tekeville asti.
Uskotko sinä että koodareiden täytyisi tulla kyselemään ohjelmistojen käyttäjiltä että mitä mieltä ovat (Muhammed) vai pitäisikö käyttäjien yksinkertaisesti käyttää olemassa olevia työkaluja antamaan palautetta koodareille (vuorelle)? Tai koodareiden pitäisi yksinään pohtia miten homma toimii?
Juuri avoimen lähdekoodin ohjelmistojen yhteisöllisyyteen kuuluu että projektiin kutsutaan kaikki mukaan kehittämään ohjelmistoa. Aina siitä kovaksi keitetystä koodaristi joka vääntää kaiken binäärinä, niihin jotka osaa just vain heiluttaa hiirtä tai jotka ovat graafikkoja ja vastaavia.
Ei, en usko, että (pääasiassa) ilmaiseksi työtä tekevien ihmisten pitäisi käyttää aikaansa kysymällä jokaisen mielipidettä, en myöskään usko, että pelkkien koodarinörttien ideoimana ohjelmistoista tulisi kovin tavisystävällisiä.
Mutten myöskään usko tähän yhteisöllisyyteen siinä mielessä, miten sinä asian sanot olevan. Puhut, että kaikenlainen tavallistenkin käyttäjien keskustelu ohjelmistoista on kehittämistä. Kuitenkin niin kauan, kun kaikkea keskustelua ohjelmistojen ongelmakohdista ei AKTIIVISESTI saada varsinaisen kehitystyön tekeville, ei voida puhua kehittämisestä. Tämä on näitä Linuxin yleistymisen "ongelmia", tulee käyttäjiä, joita ei kiinnosta perunankaan vertaa osallistua aktiivisesti kehittämiseen, ainoastaan käyttää. Nämä ovat niitä tavallisia pulliaisia, jotka ovat tottuneet siihen, ettei heidän tarvitse tehdä mitään.
-
tunnut vain jauhavan tätä samaa asiaa jokaisessa aiheessa.
Parempi lopettaa yleistäminen kun en siitä todellakaa puhu jokaisessa aiheessa tai edes kymmenesosassa niistä.
Käsittääkseni minua ei missään tähän velvoiteta, eikä ketään muutakaan. Kritiikki ja haukkuminen EI OLE kehittämistä, ellei siitä saada tietoa niille, jotka asioista vastaavat. Käykö näin esimerkiksi tämän foorumin kanssa? Saako Ubuntun kehittäjät täällä ilmenneistä ongelmista tietoa?
Taisit ohittaa erään tärkeän pointin. Kehittämiseen kuuluu myös keskustelu kanssakäyttäjien kanssa. Niin että yhdessä vaihdetaan ajatuksia hyvistä ja huonoista puolista. Ja älä kuvittele että Ubuntun kehittäjät on ne jotka tarvii saada tieto vaan Upstreamin. GNOMEn kehittäjien pitää saada se tieto, ei Ubuntun. Voi sen laittaa sinne Ubuntullekkin mutta sepä ei hyödytä oikein muita kuin Ubuntua. Ja haluaako sitä olla pienen ryhmän auttaja vai kaikkien auttaja on sitten se kysymys.
Ubuntu -foorumi onkin täynnä ohjelmoijia. Tarkoitit varmaan "ongelmista keskustelu muiden ohjelmiston käyttäjien kanssa".
Taaskin tämä kehitystapa on täysin riippuvainen siitä, saako ohjelmoijista joku tietoa mahdollisista puutteista tai vioista.
Tarkoitin juuri sitä, kehittäjä keskustelee kehittäjien kanssa eikä ohjelmoijien kanssa. Jokainen ohjelman käyttäjä on kehittäjä ja kun se keskustelee ongelmista muiden tavallisten käyttäjien kanssa on se kehittäjien yhteistä työtä kehitysideoista. Keskustelu on tärkeää että saadaan kaavittua pois ongelmat jotka on käyttäjän toimista johtuvia tai tietojen puutteesta eikä ohjelmistosta itsestään. Sillä ohjelmoijat saavat palautetta joka vähentää heidän työsarkaa kun eivät joudu alkaa lajittelemaan mikä on oikeasti ongelmallinen. Suuremman joukon täytyy tehdä pienemmän joukon työstä helpompaa. Sitä varten suuret joukot valitsee itselleen edustajat että useampi suuri joukko pystyy yhdessä toimimaan ilman että massat ottavat yhteen.
Ymmärrän täysin hyvin, että kehittäjiä on muitakin kuin ohjelmoijat. Sinä et tunnu ymmärtävän, että ajatus siitä, että kaikki käyttäjät olisivat aktiivisia ja kehittämässä omilla kyvyillään, on täysin mahdoton ajatus.
Ei kehittämistä ole vain bugiraporttien kirjoitus. Sitä on myös ihan täällä foorumilla omien ongelmien kertominen ja avun hakeminen. Sitä on myös kun mummo kertoo lapsenlapselleen joka asentaa juuri ubuntua koneeseen että ei osaa käyttää sähköpostiohjelmaa kun on niin sekava. Kaikki palaute, kaikki ajatukset ja mielipiteet on kehittämistä. Kehittämistä ei ole vain se että pistää sen ohjelmoijille ja vastaaville tiedoksi. Se on se teko joka ratkaisee että kehitys tapahtuu niillä ehdoilla jotka kumuloituu käyttäjäkokemuksista.
Uskallan väittää, että harva tälläkin foorumilla ongelmiinsa apua hakea kirjoittaa myös bugiraportit yms. jos niihin on tarvetta. Taas jää jonkun vastuulle laittaa ohjelmoijille, kääntäjille tai muille raskaan työn tekeville tietoa.
Mikä on kehittämistä. Kehittäminen ei todellakaan tarkoita että kaikkien pitää laittaa bugiraporttia. Se on oikeastaan hidaste. Ensin yksilö kokee ongelman. Hakee siihen apua. Häntä autetaan. Useampi yksilö kokee saman ongelman ja hakee apua ja heitä autetaan. Kunnes sitten joku auttaja tajuaa että nyt on ongelma joka täytyy korjata ja pistää parannusehdotuksen vaikka käytettävyysryhmälle joka pohtii vähän aikaa asiaa ja pistää ohjelmoijille ehdotuksen muutoksesta. Jokainen on kehittäjä. Jokaisella käyttäjällä on ideoita parannuksista ja ongelmista tai mielipiteitä että mitkä on hyvin että niitä ei saa muuttaa.
Tämä vertaus ontuu siinä mielessä, että tässä tapauksessa tavallisten ihmisten mielipidettä kysyttäisiin AKTIIVISESTI. Bugien raportointi ja muu vastaava taas on aika passiivista hommaa, en ole nähnyt täällä ohjelmoijien ja muiden paljon kyselevän, jolloin homma on tehtävä käyttäjän aloitteesta tai se jää tekemättä.
Älä tartu esimerkkiin vaan pointtiin. Ja muutenkin se on aktiivista mielipiteen kyselyä kun kerrotaan että mihin voidaan kehitysideat laittaa. Se on passiivista että täytyy itse oikeasti tyyliin kirjoittaa sähköpostia avoimella muotoilulla. Jokaisen ohjelmiston bugiraportteihin pääsee Help valikon kautta minkä ohjelmoijat ja käytettävyystutkijat ovat laittaneet että käyttäjät saavat helposti halutessaan kerrottua asiat. Käyttäjiä varten on tehty automaattiset bugiraportointityökalut jotka kaatumisen yhteydessä lähettää tiedot bugitietokantaan. Käyttäjiltä kysytään suoraan aktiivisesti asioista. Se ei vain ole mitään sellaista että IRC kanavalla tulisi privaattiviesti ohjelmoijalta "Hei, käytätkö tätä ohjelmaa?". Silloinkin se olisi käyttäjän oma-alotteisuutta etttä haluaako kertoa vai ei.
Ajatus kaunis, todellisuus ei vastaa niin paljon tähän. Tässä on ihan selvästi taas tämä "Käyttäjän pitää olla mukava ja auttaa kehittäjiä" -ajatus, joka ei vaan tule ikinä toimimaan tavallisten ihmisten kanssa. Tavallinen pulliainen haluaa käyttää tietokonetta, hän olettaa, että ongelmat ratkaistaan. Hänellä tuskin itsellään on aikaa saati kiinnostusta ruveta keskustelemaan aktiivisesti kehittäjien kanssa, tai vielä vähemmän käyttää rahaa ongelmien ratkontaan.
Jos käyttäjä on turpa rullalla eikä kerro kenellekkään että jokin asia ei toimi hyvin tai jotakin puuttuu tai ei mitenkään halua muodostaa mielipidettä (mahdotonta). Niin se on hyvinm passiivista kehittämistä. Mutta kehittämistä on kaikki, vaikkapa kertoessaan työtoverille kahvi/tupakka tauolla että "olisipa siinä softassa nyt tuollainen toiminto" tai "Ärsyttää kun ne viestit ei voi mennä automaattisesti oikeisiin lootiin". Pienistä puroista kasvaa suuri joki.
Se on eri asia mitä kukakin on tästä mieltä, mutta tämä on kylmää todellisuutta. Tottakai OLISI paras jos kaikki tekisivät niikuin viesteissäsi sanot, mutta se ei vain tapahdu.
Sitä nimenomaan tapahtuu kaikkien niiden osalta jotka sosialisoituvat muiden käyttäjien kanssa ja keskustelevat huonoista ja hyvistä puolista. Vain ne jotka toppuuttelee ja sanoo että ei saa mitään ajatella tai keskustella hidastelee kehitystä. Tässäkin ketjussa lukijat ovat saaneet jo tietoa että Shellin hiiren klikkauksien määrä on melkein kaksinkertainen yksinkertaisissa tehtävissä verrattuna nykyisiin versioon. Jokaisella tulee jotain ajatuksia ja mielipiteitä siitä. Yksi testasi vähän aktiivisemmin, joku aloitti ketjun ihan vain ihmettelystä ja ensimmäinen vastasi havaintonsa ja mielipiteensä johon muut vastasivat. Jo pelkästään sekin että joku sanoo "tämä voitaisiin tehdä paremmin" ja suuri lauma sanoo "joo niin vois" niin sekin on kehittämistä. vaikka kukaan heistä ei kirjoittaisi bugiraporttia niin joku lukijoista voi saada idean testata itse tarkemmin jotain tai muodostaa mielipiteensä siitä ja kirjoittaa siitä sitten seuraavaan ohjelmoijien blogiin aiheesta itse kommenttina. Tällä tavoin jokainen aiheeseen kirjoittanut on kehittänyt ohjelmaa.
Itsehän en ilmeisesti mielestäsi nyt ole sitten sopiva avoimen koodin käyttäjäksi. :)
Jos sanoo muille että ei saa vaihtaa mielipiteitä keskeneräisen ohjelmiston käytöstä niin silloin vähintään jäävää itseltään oikeuden antaa palautetta kun se ohjelmisto on valmis.
Aivan yhtä turhaa on tällä foorumilla kitistä tässä ketjussa keskeneräisen version pohjalta, että kuinka vaihtaa työpöytäjärjestelmää, koska gnome-shell on suolesta. Se EI OLE kehittämistä, ellei sitä taas heitetä varsinaisen kehitystyön tekeville asti.
Se on kehittämistä. Näet vain suoran kehityksen mutta et näe hiljasta epäsuoraa kehittämistä, sitä mitä yhteisö tekee yhdessä. Avoimen lähdekoodin idea on jakamisessa ja avoimuudessa. Se ei ole vain koodia, se on ajatuksia, mielipiteitä ja valtaosin se on keskustelua. Kaikkea muuta kuin koodaamista. Koodaaminen on se vaihe joka tuottaa sitten kaikesta muusta kehityksestä saadun tiedon pohjalta itse lopputuloksen kunnes taas alkaa uusi kierros jokaisen pienenkin muutoksen parissa. Näkyvistä muutoksista puhuu tavalliset käyttäjät, kirjastojen ja muista näkymättömistä muutoksista puhuu taas koodarit, jotka voivat tuoda senkin asian esille tavallisille käyttäjille joilla voi olla palautetta asiasta jollakin tavalla.
Mutten myöskään usko tähän yhteisöllisyyteen siinä mielessä, miten sinä asian sanot olevan. Puhut, että kaikenlainen tavallistenkin käyttäjien keskustelu ohjelmistoista on kehittämistä. Kuitenkin niin kauan, kun kaikkea keskustelua ohjelmistojen ongelmakohdista ei AKTIIVISESTI saada varsinaisen kehitystyön tekeville, ei voida puhua kehittämisestä. Tämä on näitä Linuxin yleistymisen "ongelmia", tulee käyttäjiä, joita ei kiinnosta perunankaan vertaa osallistua aktiivisesti kehittämiseen, ainoastaan käyttää. Nämä ovat niitä tavallisia pulliaisia, jotka ovat tottuneet siihen, ettei heidän tarvitse tehdä mitään.
Jos nämä "tavalliset pulliaiset" eivät muodosta mielipidettä asioista tai ota koskaan kantaa kenenkään puheisiin asioista, niin he ovat täysin passiivisia. Mutta kehittäminen on myös keskustelu muiden käyttäjien kanssa vaikka heistä ei kukaan suoraan heti mitään bugiraporttia laittaisikaan. Ideat voivat luoda parannuksia jopa vasta vuosien päästä. Ne voivat saada alkunsa niin paljon aikaisemmin että sitä ei edes itsekkään tajua mistä se on tullut.
Sinä näet kehittämisenä vain suoran toiminnan että käyttäjä pistää bugiraporttia, kun todellisuudessa kehittämistä on kaikki mielipiteen jakamiset. Aivan samalla tavalla rakennetaan demokratia ja yhteisö, että ihmiset keskustelevat toistensa kanssa, vaihtavat ajatuksia. Eikä niin että pieni ryhmä johtaa ja kysyy "haluatteko tämän vai tuon". Ihmisten pitää oppia että ei ole olemassa vain monivalintakysymyksiä vaan on oikeasti kyse vapaudesta sanoa että mitä halutaan eikä vain tyytyä tarjottuihin vaihtoehtoihin.
Esimerkkinä vaikka voisit käynnistää jonkin ohjelman mitä käytät aktiivisesti ja kertoa siitä vaikka tänne omaan ketjuun että mitkä on hyvät ja huonot puolet. Sen jälkeen pari keskustelijaa käy asioita läpi ja kolmas sitten vaikka kertoo puhelimessa kaverilleen siitä joka saakin idean ja pistääkin bugiraportin suoraan ohjelmoijille.
Kaikki oli osallisena kehittämiseen vaikka sinä et tehnyt mitään työtä ohjelmoijien kanssa tai käyttänyt heidän alunperin tarjoamiaan kyselykaavakkeita ja työkaluja.
Tämä on ongelma monissa johtajissa yrityksissä vaikkapa messutapahtumien aikana. Että eivät suostu hankkimaan aluetta ja tuomaan yrityksen tuotteita esitteille koska myyntimäärät on messujen aikana niin pienet. Mutta he eivät pysty näkemään sitä asiakasmäärää mikä tulee sitten jopa vuodenkin päästä kun ihmiset puhuvat keskenään ja osa päättää hankkia jotain yritykseltä. Aivan normaali kvartaalitalouden ongelma että katsotaan vain siihen vuoden parin päähän, mutta kukaan ei katso sinne 10 tai 20 vuoden päähän.
Tupakkayhtiöt taitaa olla ainoat jotka ovat panostaneet 10 vuoden päähänkin sijoittamisesta. Valmistivat lapsille leluja että voivat leikkiä polttavansa. Tupakkamerkki poltettiin lapsien mieleen varhaisiessä. Ja lopputulokset näkyivät vasta useita vuosia myöhemmin kun sosiaalisesta painostuksesta johtuen aloittivat polttamisen ja tuolloin käsi tarttui herkinten tupakkamerkkiin joka oli lapsuudesta tuttu ja siitä oli mukavia muistoja kun kavereiden kanssa leikittiin.
Gnome shelliä kehitetään nyt. Siitä on kehitysversioita ulkona. Ja vaikka nekin jotka eivät sitä asenna ja käytä voivat kertoa kehitysideoita keskustelemalla foorumeilla muiden kanssa että mitä oikeastaan voisivat odottaa tai mitä haluaisivat nähdä. Vaikka kukaan ei heistä yhtä ainuttakaan bugiraporttia kirjoittaisi niin se on silti kehittämistä.
-
Enpä jaksa vastata toista kilometripostausta, koska menisi kuitenkin varsinaisen aiheen ohi. Luin kuitenkin viestisi ja en vieläkään ole kaikista asioista samaa mieltä, mutta annan koko asian olla omalta osaltani. Pahoittelut tuosta yleistämisestä, ei pitäisi kirjoitella keskellä yötä kun tuppaa tulemaan mitä sattuu.
PS. Hyväksyn edelleen mielipiteet, edellä tulleet "Vaihdan KDE:n" -kommentit vain epäilen ainakin osaksi tulleen sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät koko shellin koeversiota ole edes käyttäneet.
Noniin, eiköhän jatketa GNOMEsta keskustelua.
-
Voipi olla, mutta se on tervetuloa Kubuntu jos Gnome-shell tulee Ubuntuun.
Vaihtoehtoja löytyy, kenties gnomessakin.
-
asensin kokeilun vuoksi palomuurin käyttöön ja perus asetuksilla mennään. Mutta mitäs tämä ilmoittaakaan :-(
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tuo on Chromen ilmoitus, ja huomasin juuri itsekin, että tälläinen on tullut.
-
ahaa ok.
-
Tuo on Chromen ilmoitus, ja huomasin juuri itsekin, että tälläinen on tullut.
Itselläkin Chrome valittaa tuota joka sivulla, joka sisältää aijaan kuvia. :)
-
Joo vois palailla siihen Gnomesta keskustelemiseen. :) Itekki vedän kyllä sanani takaisin tuon KDE:n osalta. Sen kans tuntu olevan joain ääniongelmia, eli Xfce taitaa olla vaihtoehto, jos lopullinen Gnome 3 on tuollainen. Gnomen Control centeristä kyllä tykkään ja saishan Dockyn avulla "alapaneelinki" Gnome Shelliin, mutta hieman kyllä epäilyttää sen käyttäminen. :D
-
Viikon verran olen testaillut nyt Gnome-shelliä. Käytössä tosin Fedora, joten jotain eroja saattaa olla Ubuntun vastaavaan. Alla huomioita suunnilleen vakioasetuksilla:
Plussia:
- erilaisuus, onhan se hienoa, että joku uskaltaa ottaa hieman erilaisen lähestymistavan
- pystysuunnassa säästyy tilaa, kun ainoastaan ylhäällä palkki
- helppoa aukoa ohjelmia eri työpöydille
- helppoa liikutella ohjelmia työpöytien välillä
- ohjelmien haku kirjoittamalla osa nimestä
Miinuksia
- erilaisuus, vaikeampi siirtyä muista työpöytäympäristöistä
- pikakäynnistimet valikon takana. Ainakin fedorassa Activities valikko aukeaa, kun vie hiiren päälle, joten klikkauksia ei tule lisää entiseen nähden. Yläpalkissa olisi kyllä tilaa muutamalla pikakuvakkeelle...
- oletuksena aina buutin jälkeen vain yksi työpöytä.
-
Tuli nyt testattua tätä. Ja suoraan sanottuna oli täys p***a mulle. Jos tämä tulee seuraavaan Ubuntuun, KDE tai XFCE tulee varmasti tilalle. Ei ollut yhtään mulle sopiva, oli aika vaikea käyttää omasta mielestäni.
-
Tuli nyt testattua tätä. Ja suoraan sanottuna oli täys p***a mulle. Jos tämä tulee seuraavaan Ubuntuun, KDE tai XFCE tulee varmasti tilalle. Ei ollut yhtään mulle sopiva, oli aika vaikea käyttää omasta mielestäni.
Aina ei kannata keksiä pyörää uudelleen. GNOME Shellin idea toteuttaa virtuaalityöpöydät ja valikko on melkoisen originaali mutta vaikuttaa kyllä enemmän olevan nerfattu alas koko toiminnallisuus verrattuna aikaisempiin virtuaalityöpöytien toimintaan (Switcher ja Spacer apuohjelmiin), 3D työpöytätehosteisiin (Desktop Grid, Cube) sekä sitten ihan kunnolliseen hakulaatikkoon.
Vaikka Journal on myös idealtaan ihan kiva, niin se aiheuttaa käyttäjän etsimään hakutuloksista itse vielä lisää. Ei minua kiinnosta tietää mitä tein tänään, eilen tai viime viikolla. Jos kaipaan jotain niin sitten etsin sen sillä hetkellä.
Ja se virtuaalityöpöytien lisäys/poisto on jo syntymisessä vääristynyt keksintö. Mikä piti väkisinkin ottaa KDE Plasmaan mukaan.
-
Viikon verran olen testaillut nyt Gnome-shelliä. Käytössä tosin Fedora, joten jotain eroja saattaa olla Ubuntun vastaavaan. Alla huomioita suunnilleen vakioasetuksilla:
Plussia:
- erilaisuus, onhan se hienoa, että joku uskaltaa ottaa hieman erilaisen lähestymistavan
- pystysuunnassa säästyy tilaa, kun ainoastaan ylhäällä palkki
- helppoa aukoa ohjelmia eri työpöydille
- helppoa liikutella ohjelmia työpöytien välillä
- ohjelmien haku kirjoittamalla osa nimestä
Miinuksia
- erilaisuus, vaikeampi siirtyä muista työpöytäympäristöistä
- pikakäynnistimet valikon takana. Ainakin fedorassa Activities valikko aukeaa, kun vie hiiren päälle, joten klikkauksia ei tule lisää entiseen nähden. Yläpalkissa olisi kyllä tilaa muutamalla pikakuvakkeelle...
- oletuksena aina buutin jälkeen vain yksi työpöytä.
Plussiin:
-Onhan se erilaisuus toki hyväkin asia, mutta Windowsista siirtyvät vähenevät entisestään, jos GNU:n virallinen työpöytäympäristö on liian erikoinen.
-Esim Mintin tapauksessa ei säästy, koska oletuksena on vain yksi paneeli. Yhden paneelin käyttö onnistuisi Gnomella muutenkin.
-Samaa mieltä
-Samaa mieltä (Tosin Compizin kanssa nykyäänkin lähes yhtä helppo)
-Totta! Haku on suorastaan loistava.
Miinuksiin:
-Samaa mieltä
-Samaa mieltä
-EOS
Kaiken kaikkiaan Gnome 3:ssa on sekä hyvää, että huonoa, mutta jos sitä itse joskus käytän niin aivan ehdoton ohjelma asennettavaksi on DOCKY! :D
-
- erilaisuus, onhan se hienoa, että joku uskaltaa ottaa hieman erilaisen lähestymistavan
No erilaisuutta en sanoisi plussaksi vaan miinukseksi kun täytyy opetella vanhat asiat uusiksi. Tämä on ongelma siis niillä jotka joutuu käyttämään useampia erilaisia ympäristöjä vuorotellen tai jotka ovat oppineet jo yhden asian hitaasti ja haluaisivat vain käyttää. Mutta rohkeudesta voi kiittää että yritetään hakea parempaa tapaa. Kuten KDE teki desktopin kanssa että saivat sen uudistettua toimivaksi.
- pystysuunnassa säästyy tilaa, kun ainoastaan ylhäällä palkki
Tämä on vain kysymys asetuksista ja mielipiteistä. GNOME sallii yhden paneelin käytön aivan loistavasti.
- helppoa aukoa ohjelmia eri työpöydille
En ole löytänyt tuollaista "helppoa" tapaa. Ikkunat aukeaa aktiiviselle työpöydälle mistä ne pitää siirtää. Toisin on KDE Workspacen kanssa missä saa ohjelmat aukeamaan haluttuihin aktiviteetteihin tai virtuaalityöpöytiin.
- helppoa liikutella ohjelmia työpöytien välillä
Compiz-Fusion taitaa olla enemmän vakinainen jo tuossa asiassa että ei tuo parannusta kuin vanilla Gnomeen Metacityllä.
- ohjelmien haku kirjoittamalla osa nimestä
Tämä on mukava asia vaikkakin Compiz-Fusion ja KWin osaa jo asian. Mutta tämä taitaa tulla olemaan tarpeellinen 3.0 versiolla kun tuntuu että jokainen ikkuna avataan omaan virtuaalityöpöytään joka ei ole ollut koko virtuaalityöpöytien idea. Jolloin sitten tuleekin sotkuinen käyttöliittymä kun pitää etsiä haluttua ikkunaa vasta työpöydän jälkeen.
-
En ole löytänyt tuollaista "helppoa" tapaa. Ikkunat aukeaa aktiiviselle työpöydälle mistä ne pitää siirtää. Toisin on KDE Workspacen kanssa missä saa ohjelmat aukeamaan haluttuihin aktiviteetteihin tai virtuaalityöpöytiin.
Se helppo tapa on raahata sovelluksen kuvake valikosta suoraan halutulle työpöydälle.