Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö => Aiheen aloitti: Pykmi - 17.06.10 - klo:12.42
-
Projektina olisi tehdä ubuntu 10.04 server editionista kotiserveri. Verkosta sen verran että käytössä on kiinteä ip ja lähiverkossa (dlink dir-655) pyörii Ubuntu-kone, ps3 ja Htc Desire.
Tarkoituksena olisi pääasiassa säilötä dataa ja päästä käsiksi siihen kotikoneilta, internetin yli sftp:llä ja pystyä "lukemaan" dataa selaimella internetin yli.
Toinen tärkeimmistä ominaisuuksista olis kyky ladata torrenteilla data suoraan tälle serverille. Lähiverkossa ei ole niin väliä miten uuden torrentin lataus käynnistetään mutta torrent-clienttiin pitäisi päästä kiinni myös internetin yli selaimella.
Serveriin ei tule kiinni omaa näyttöä joten ylläpito hoidetaan toiselta kotikoneelta.
Ominaisuuksia:
- Tiedostojen jako lähiverkossa (nfs)
- Tiedostojen luku selaimella internetin yli (apache)
- Tiedostojen luku/kirjoitus internetin yli (openshh/sftp/webmin)
- Torrentit (rtorrent)
- Printterin jakaminen (CUPS)
- Backuppeja kotikoneesta (Back in Time)
- Streamaus videoista (*.mkv) ps3:lle (ps3mediaserver)
- Etäyhteys (webmin/openssh)
- Kuvien jako internetin yli (gallery3)
Ottaisin mielelläni vinkkejä millä softilla nämä ominaisuudet kannattaisi toteuttaa ja vinkkejä mitä muita käytännöllisiä ominaisuuksia serverille voisi asennella.
EDIT 2.7.2010. Päivittelin ominaisuuksien perään softia, joilla ominaisuudet toteutin.
EDIT 23.8.2010 Gallery3 lisätty.
-
http://www.bit-tech.net/bits/2007/06/05/build_your_own_server/1 tuolla on englannin kielellä jotain ja varmasti asiallistakin. sivun alhaalla on alasveto valikko mistä pääsee eteenpäin
täältä löytyy jotain myös suomeksi, http://wiki.ubuntu-fi.org/#head-ffdbd8bce57dba0a261002a8d3687566e47a7298
-
rtorrenttia suosittelen latausohjelmaksi ja etäkäyttöön ssh-serveriä. Backupit olen itse hoitanut rsyncillä, mutta ne ovatkin Ubuntu-koneiden välisiä.
-
Torrentit:
Itse käytän Torrentfluxia (löytyy pakettivarastoista). Tosi kätevä ja mahdollistaa tuon verkon yli käytön. Selaimella pastetaan siihen linkki torrenttiin (käyttöliittymässä on tietty muutakin), klikataan pari kertaa ja sitten se lataa sen. :)
Siihen Streamaukseen PS3:lle kävisi varmaan MediaTomb.
Backupit hoidan itse niin, että käytössä on NFS-jako, jolle laitan ne Back In Timellä (löytyy pakettivarastoista).
Tulostimen voinee jakaa Cupsilla (asennettu oletuksena luulisin). En ole kokeillut, mutta itsellänikin suunnitelmissa jos nyt ensin hankittaisiin semmoinen.
Omalla palvelimellani (http://tomppeli.dy.fi/?p=tietokone-palvelin) on lisäksi MythTV, jolla (kahden DVB-T-virittimen voimin) voin tallentaa tv-ohjelmia ja elokuvia.
Noiden netinyli hommien kanssa kai ei ole muuta kuin laittaa siihen DLinkiin tarvittavat porttiohjaukset ja mahdollisesti käyttöön esim. Dy.fi, jotta pääsee osoitteella käsiksi eikä tarvitse muistaa (vaihtuvaa) IP:tä.
-
Tässä olisi pieni pintaraapaisu asennuksesta ja konffauksesta. Kaikki konffaukset on tehty netistä löytyneistä oppaista, joten en tähän viitsi mitään suurempia ohjeita tehdä. Ihan vain muutamia vinkkejä aloittelijoille.
Nyt on 64-bittinen Ubuntu 10.04 -serveri pyörimässä. Asennus onnistui todella helposti a64 3200+, nvidia 6800, 2048Mt, 1,5Tt -koneeseen. Asennus meni muuten "next, next..." -periaatteella paitsi kun valitsi asennettavia servuja. Valitsin listasta LAMP:n, print serverin ja openssh:n.
Asennuksen jälkeen ohjasin muutamia portteja reitittimestä serveriin (22, 445, 10000, 65090) ja samalla asetin dhcp:n antamaan serverille aina saman ip-osoitteen.
Asennuksen jälkeen päivitykset normaalisti apt-get:llä ja sen jälkeen webmin:n asennus (apt-get install webmin). Webmin:llä on todella kätevä konffata koko palvelinta ja sen osia selaimen kautta https://serveri.local:10000 tai https://"ulkoinenip":10000. Rinnalle vielä kun avaa ssh yhteyden terminaaliin, niin eipä tarvitse fyysisesti enää koskea palvelimeen.
Seuraavaksi asensin nfs-jaon kotihakemistosta ja mounttasin sen työasema-ubuntu-koneella, jolla voi nyt käyttää kotihakemistoa kuin ulkoista levyä. Tämän avulla säilytän melkein kaiken datan servulla, jonne pääsen kaikilta kodin työasemilta. Jaon avulla saan myös työaseman kotihakemistosta helposti kerran viikossa backupit serverille Back in time -ohjelmalla. Ohjelmalla saa kätevästi valittua myös kuinka kauan backupit säilyvät. Näin backupit eivät vie turhaa tilaa eikä niitä tarvitse poistaa manuaalisesti.
Torrenttien lataukseen kokeilin ensin Torrentfluxia mutta sen kankeus häiritsi niin paljon, että päätin kokeilla rtorrenttia ja se oli oikea ratkaisu. rTorrentin konffaaminen onnistuu helposti kätevän konffi-tiedostopohjan avulla. Torrentin lataaminen onnistuu niin, että tallennan torrent-tiedoston nfs-jaon kautta palvelimelle "Torrentit"-kansioon. rTorrent lukee tätä kansiota ja aloittaa lataamisen muutaman sekunnin päästä. Torrentin poistaminen rtorrentista onnistuu helposti vain poistamalla torrent-tiedosto kansiosta. Rtorrentin hallinnointi muuten tapahtuu terminaalin kautta (screen -R rtorrent ), mutta itse en ole sitä konffaamisen jälkeen tarvinnut.
Kavereille tein Apachella nettijaon kuville, kouluhommille jne. Jaon konffaaminen onnistui jälleen helposti webminin kautta. /var/www/ -hakemistoon tehdään linkit jaettaviin kansioihin (ln -s -t /var/www/ /home/pykmi/kuvat/ ). Samalla tein tein http-palvelimesta salasanasuojatun. Käyttäjien/salasanojen luonti onnistui "htpasswd -c /usr/local/apache/passwd/passwords pykmi" ja "htpasswd /usr/local/apache/passwd/passwords vieras" -komennoilla. Tämän jälkeen webminin kautta Apachen asetuksiin muutamat muutokset: authtype: basic, authname: secure area, auth-user-file: /usr/local/apache/passwd/passwords ja symlinkkien käytön tuki pitää myös laittaa päälle, jotta hakemistot näkyvät osoitteessa http://"ulkoinenip".
Printterin jakoa en ole CUPS:lla vielä testannut mutta sen pitäisi olla aika kakun pala. Ps3mediaserveriäkään en ole nyt päässyt testaamaan, kun ps3 on toisella paikkakunnalla.
-
Kehitysehdotus:
Teeppä noista ulkopuolisten yhteyksistä ssl salattuja tuonne palvelimelle. Nostaa ainakin jonkin verran tietoturvaa. Ja jos ftp on käytössä/tulee käyttöön, niin kannattaa testata turvallisempaa sftp versiota
-
Webminiin on helppo laittaa ip-osoite rajoitus joista tulijat Webmin hyväksyy. Itse käytän sitä aivan varoiksi (kun ulkoinen ip-osoitteeni säilyy kuitenkin palomuuripurkin ollessa aina päällä) --- eipä tarvitse kenenkään arpoa salanojani.
-
Teeppä noista ulkopuolisten yhteyksistä ssl salattuja tuonne palvelimelle. Nostaa ainakin jonkin verran tietoturvaa. Ja jos ftp on käytössä/tulee käyttöön, niin kannattaa testata turvallisempaa sftp versiota
Itse asiassa kaikki on jo suojattuja. Webmin käyttää ssl:ää, torrentit käyttää kun se on mahdollista ja myös apache käyttää sitä. Ip-rajoituksia en ole laittanut päälle.
Sftp on käytössä kun ensiasennuksessa asentui jo openssh. Ftp-clientillä ottaa vain yhteyden porttiin 22, niin saa sftp-yhteyden.
-
Ajattelin kanssa laittaa pystyyn webbiserverin. Ainakin aluksi ihan kokeilu ja opiskelumielessä. Asensin tomcatin ja se vastailee ihan hyvin lähiverkosta. Mutta en näytä osaavan määritellä sitä tavoitettavaksi ulkoverkosta. Minulla on Telewell TW-EA501 ADSL-modeemi, jonka asetuksista löysin kohdan 'IP-suodatus'. Kuvittelin että se menisi jotenkin niin että kun yritän ulkoa ottaa yhteyden ulkoisella ip-osoitteellani porttiin X, niin se ohjattaisiin tuon suodattimen kautta tietylle lähiverkon koneelle kyseisen koneen sisäisen ip:n avulla ja porttiin 8080, jossa tomcat kuuntelee. Olenko yhtään oikeilla jäljillä? Joka tapauksessa en saanut tuota ohjausta aikaiseksi, vaan telewell-administrointi valittaa väärästä aliverkon peitteestä.
-
Minulla on Telewell TW-EA501 ADSL-modeemi, jonka asetuksista löysin kohdan 'IP-suodatus'. Kuvittelin että se menisi jotenkin niin että kun yritän ulkoa ottaa yhteyden ulkoisella ip-osoitteellani porttiin X, niin se ohjattaisiin tuon suodattimen kautta tietylle lähiverkon koneelle kyseisen koneen sisäisen ip:n avulla ja porttiin 8080, jossa tomcat kuuntelee.
Telewelissä portinohjaus muistaakseni tapahtuu kohdan Virtual server -alta. Sinne lisäät portin 8080 ja ohjaat sen serverisi sisäiseen ip:seen (muotoa 192.168.?.?). Nyt pitäisi toimia muodossa http://"ulkoinen-ip":8080 tai jos käytössäsi on suositeltu ssl-yhteys https://"ulkoinen-ip":8080
Muista että Telewelissä portit 3 ja 4 ovat defaulttina siltaavia joten niihin ei dhcp-palvelu vaikuta. Eikö sinulla ole mitään koneiden ja modeemin välissä? Esim. wlan reititintä? Jos ei ole niin muuta kaikki tw:n portit reitittäviksi. Jos taas wlan-reititin löytyy niin päivitä tw uusimpaan firmwareen ja kytke wlan-reititin 3 tai 4 porttiin. Silloin kaikki portinohjaukset on tehtävä wlan-reitittimeen.
-
http://portforward.com/ on ystäväsi, kun portteja tarvitsee aukaista.
-
Terve.
Sain tuon vinkin Webmin tästä aiheesta joten ajattelin nostatella tätä. :) Iso kiitos tälle.
Eli itsellä media koneena Ubuntu tuossa kaapinpäällä ja siinä pyörittelen tällä hetkellä.
- Ubuntu 9.10
- PS3 Media Server
- Samba (Jakaa tiedostot kolmelle Win7 koneelle)
- Torrentflux
- Apache (mysql + php)
- SSH + Webmin
Kone: E6400 Duo, 2g muistia, Asus mATX P2B-M, pari levyä.
Eli PS3:lle onnistunee nyt verkon yli x264 + muut teräväpiirrot (puran ne tuossa ubuntussa ja kelauskin toimii). Vanhalla setupilla 54 wlanissa ei mennyt, mutta vedin sitten viimein pienessä sisusta rempassa cat6 johdon olohuoneeseen.
Onkos btw... mitään kokemuksia jos lisäisin tuohon koneeseen tuon DVB-T kortin niin saisinkohan mitenkään järkevästi sitä kuvaa/tallenteita katsottua PS3:lta? Ainoo mikä yhtäkkii tuli mieleen niin ehkä tietokoneen kautta joku etä ohjelma webbiin, johon pistää tallennukset ja sitten jakaa ps3 media serverillä sen hakemiston mihin tallennukset tallentuu.
Oliko tohon rTorrenttiin olemassa jotain web clienttiä tms? Tällähetkellä muuten tyytyväinen tohon Torrentfluxiin mutta ainoastaan toi aika/kalenteri kohtainen kaistan käyttö siitä uupuu :( kun on tälläinen vähän vajaa yhteys niin joutuu tommoisten kanssa kikkailee...
-
Kokemusta ei ole, mutta eikös sillä ps3 mediaserverihässäkällä pysty katsomaan melkein mitä videoita tahansa sieltä serveriltä ?
Eli jos siis teet mediakoneesta myös tv vastanottimen ja tallennat sinne ohjelmia, niin ei teoriassa pitäisi olla suuria ongelmia/ongelmia ollenkaan katsoa niitä siitä ps3 kautta?
Mutua tosin koko teksti, koska ei ole tullut ps3 elämään niin paljon tutustuttua :)
-
Ilokaasu: olet kyllä tuossa ihan oikeassa, että siinä pystyy lähes käytännössä kaikki formaatit katsomaan kuvista, musiikista, videoihin. Niinkuin tuossa aikasemmassa hiukan totesinkin. Eli juurikin tuo eri formaattien purkaminen on mahdollista purkaa media koneessa ja sitten lähettää ihan perus MPEG2:na ne verkon yli PS3:lle koska itse PS3:ssa ei taas ole kovinkaan monen formaation kodekkeja.
Onkos btw... mitään kokemuksia jos lisäisin tuohon koneeseen tuon DVB-T kortin niin saisinkohan mitenkään järkevästi sitä kuvaa/tallenteita katsottua PS3:lta? Ainoo mikä yhtäkkii tuli mieleen niin ehkä tietokoneen kautta joku etä ohjelma webbiin, johon pistää tallennukset ja sitten jakaa ps3 media serverillä sen hakemiston mihin tallennukset tallentuu.
Mutta juurikin tuon käyttöliittymä siihen kiinnostaisi, että pystyiskö sitä jotenkin toteuttamaan niin, että sitä voisi pleikkarilta ohjata tai olisiko mahdollisesti joku tehnyt jotain web clienttejä, jos ottais sitten webin kautta media koneeseen yhteyden ja sitä kautta hakkais noita ajastuksia?
PS3 Media serverissä on mahdollisuus myös streamata noita podcast, broadcast jne... juttuja ehkä näistä voisi olla apuja?
-
Pieni lisäys vielä tähän, eli yritän vielä toohata tähän servuun backupin, kun ei oikeen enää isoo luottoo noihin kovalevyihin. Sen verta moneen otteeseen meinannut hävitä vanhat kuvat yms...
Laitoin tälläisen kotelon tulemaan. Näytti aika kivan näköiseltä ja ominaisuuksia kotitarpeisiin.
Hot-Swap kuudelle kovolle. Toivottavaste vaan kekseisi miten asennetaan :-\
Linkki (http://www.jimmspc.fi/tuote/CO-MS1000B-HS2?t=false)
Ehkä oli aika kun emäntää ketuttanut tollainen avonainen piirilevy ja pari kovalevyä + virtalähde tuolla kaapinpäällä, toista vuotta ;D
Sitten tähän pari näitä 1T Barracudia.
Linkki (http://www.jimmspc.fi/tuote/ST31000528AS?t=false)
Sitten laitoin uuden verkkokortin että sais tuon 1000 megasen toimimaan tuohon mediakoneeseen.
Linkki (http://www.jimmspc.fi/tuote/TG-3468?t=false) Ainakin kauppias väittäis Linux tukea.
Tilaukseni jälkeen näytti olevan tullut myös Jimm's PC:n valikoimiin hiukan huokeampi ja aika nätin näköinen hot-swap kotelo noin niinkuin media koneen tyyliin sopiva.
kotelo 1 (http://www.jimmspc.fi/tuote/SST-KL02B?t=false)
kotelo 2 (http://www.jimmspc.fi/tuote/SST-KL01B?t=false)
Kotelo 2 olisi nätimpi, mutta itse pidin mukavampana ratkaisuna tuota Zalmania kun siinä noi äänen vaimennukset ja sitten virtalähde sijoitettu pohjalle.
-
Jep eli hippasen kasailtu... asialliselta vaikuttaisi tuo kotelo. Ei mitään ohkaista räminä peltiä oleva onneksi. Myös hyvin hiljainen kuitenkin kun sisällä pyörii tällä hetkellä 4x 120mm ja yks ~90mm tuuletin.
Kuvia (http://pictures.pp.fi/images/album/Computer/Server/)
Passasin tuon verkkokortin, kun olikin näköjään 1000mb lani portti tuossa jo vakionas. Onneksi tzekkasin ohjekirjan kun en oikeen olettanut että noin vanhassa emossa vielä on tuollaista lani porttia.
Kasasin tuon kasaan ja päivittelen ubuntun uusimpaan kymppi versioon. Josko seuraavaksi ihmettelis miten tuon raidin saisi toemii.
-
Karvanoppa, jatka ihmeessä tätä keskustelua, itselläkin rupeaa kipinä syttymään kasailla serveri kotiin. Varsinkin jos tuo on oikeasti hiljainen!:)
-
Kasasin tuon kasaan ja päivittelen ubuntun uusimpaan kymppi versioon. Josko seuraavaksi ihmettelis miten tuon raidin saisi toemii.
Saa toimimaan helpoiten kun tekee asennuksen käyttäen alternate-installeria. Sieltä käsin
partitiolevyt + tekee raid (+LVM) ja sen päälle itse asennus.
-
Pete: öö mutta mulla on jo tämä Ubuntu asennettuna enkä haluaisi tehdä kaikkea uusiks? Vai voiko tuolla asennuksessa mahdollista vain tehdä noi osioinnit ja sen jälkeen ohittaa Ubuntun asennuksen?
En varmaan vielä mutta kohta voipi olla edessä että siirrän tämän ubuntun kyllä täydellisesti noille uusille teran raid1 setille kun tällä hetkellä tämä käyttöjärjestelmä pyörii 80gb IDE kovolla ja koneessa kuitenkin jo 3 sata2 levyä :)
-
Torrenttien lataustarkoituksessa kannattaa tutustua Delugeen myös (http://deluge-torrent.org/), se tarjoaa myös selaimen yli käytettävän käyttöliittymän.
-
Delugea kokeilinkin aikoinas, mutta siinä oli jotain ongelmia mitä nyt ei pysty muistaa. :) Tarttis varmaan koittaa uusiksi. Tuossa Torrentfluxissa ainakin on aika hyvin kattava tuo webbi sovellus kun monissa muissa tuo web serveri on vain tyyliin toissijainen käyttöliittymä missä ei käytännössä voi muuta kuin lisätä torretti ja nähdä torrenttien tilan.
Tosiaan päivittelin ubuntun tuohon 10.04:seen ja sepä sai aikaseksi töitä. :o jostain syystä PS3 Media serveri ei sitten pyörittänyt enää HD videoita. Sitten sain viimein kaikki codecit ja ps3 media serverin asennettua uudelleen HD videot purettua ja pyöritettyä, mutta vieläkin tekstitys uupuu... :-\ MP4 tiedostoihin tulee siis tekstit, mutta MKV tiedostoihin ei.
-
Noniin. Rakentelin nyt sitten tuon Raid1 + LVM2:sen tuohon. Näyttäisi toimivan aika mukavaste yhdistettynä Sambaan ja DLNA serveriin.
Koitin vielä tuolla Ubuntun "Levytyökalu" ohjelmalla vielä tuon suorituskyvyn niin antoi tulokseksi luku puolella.
Seagate 1TB
Pienin 61,6 mt/s
Suurin 140,8 mt/s
Keskimäärin 103,3 mt/s
Keskimääräinen haku aika 14,9 ms
Raid1 pakan testi
91,3 mt/s
141,3 mt/s
125,8 mt/s
9,8 ms
En tiedä onko viksuja tuloksia, mutta ainakin näytti hiukan ainakin piristyvän noi siirtonopeudet.
Jollain kun kekseisi miten tuo luku/kirjoitus testi ajetaan kun nyt se valittelee vaan, että...
"The disk seems to have usage `filesystem' - write benchmarking requires the disk to be completely empty"
Ei tuolla levyillä kyllä mitään ole.
-
Asensin serverille äskettäin Gallery3:sen, jonka avulla on helppo jakaa kuvia kavereiden kesken. Kun LAMP on asennettu alle, niin asennus on todella yksinkertainen. Ensin ladataan Git:llä gallery3 /var/www-hakemistoon ja sen jälkeen Gallery3 konffataan menemällä selaimella osoitteeseen https://"servunip"/gallery3.
Galleryyn voi lisätä kuvia selaimen kautta tai suoraan serveriltä. Jos haluat, että muutkin pystyvät lisäämään albumeita niin se onnistuu käyttäjätunnuksien avulla. Muutenkin ominaisuuksia hallitaan helposti erilaisten pluginien avulla.
Jos on tarkoitus jakaa kuvia serverin kautta, niin suosittelen tätä Gallery3:sta. Kokeilin myös 1- ja 2-versiota mutta mielestäni 3 on mennyt huimasti eteenpäin edellisistä.
-
Pitänee laittaa tuo Gallery3 testiin, mielestäni jo kakkosversio oli hyvä ja tuli käytettyä. Onko tietoa, onko tuo milloin rantautumassa Ubuntun repoihin?
-
Pitänee laittaa tuo Gallery3 testiin, mielestäni jo kakkosversio oli hyvä ja tuli käytettyä. Onko tietoa, onko tuo milloin rantautumassa Ubuntun repoihin?
3 on vielä beta, joten ei se varmaan ihan vielä ole tulossa. Asennus kuitenkin tapahtuu git:llä näin:
sudo apt-get install git-core
cd /var/www/
sudo git clone git://github.com/gallery/gallery3.git
Ja sitten vain selaimella https://servunip/gallery3 (tai http)
EDIT: Kuten mrl586 alempana korjasi niin Gallery3 on RC2 vaiheessa.
-
3 on vielä beta, joten ei se varmaan ihan vielä ole tulossa.
Se on jo rc.
-
Itse olen myös jonkin verran panostanut tuohon hiljaisuuteen vuosien varrella. Kopassa on kaksi Noiseblockerin 1500rpm 80mm tuuletinta, joista ääntä lähtee specsien mukaan 11db ja äänenvaimennusmatot seinissä. Virtalähteenä on hiljainen Nexus silent power nx-4090. Prossua jäähdyttää passiivinen AVC:n halpisjäähy (~15e) ja näyttistä jäähdyttää passiivinen Arctic Cooling Accelero 2 (~20e).
-
Tosiaan päivittelin ubuntun tuohon 10.04:seen ja sepä sai aikaseksi töitä. :o jostain syystä PS3 Media serveri ei sitten pyörittänyt enää HD videoita. Sitten sain viimein kaikki codecit ja ps3 media serverin asennettua uudelleen HD videot purettua ja pyöritettyä, mutta vieläkin tekstitys uupuu... :-\ MP4 tiedostoihin tulee siis tekstit, mutta MKV tiedostoihin ei.
Tän viikon lopussa olisi edessä muutto takaisin Tampereella ja ps3:sen ääreen, niin pitäisi tuo ps3mediaserver konffata.
Oletko käyttänyt tätä ohjelmaa suoraan terminaalin kautta?
Itsellä ei ole asennuttuna gnome-corea, joten pitäisi saada tämä toimimaan terminaalin kautta, niin että mkv:t pyörisi tekstien kanssa.
-
Pykmi: juu ihan terminaalilla etänä tuota conffailen. PMS.conf tiedostoa muuttamalla saapi asetuksia ja sitten PMS.sh:lla käymään. Jos taas käynnistää työpöydältä tuon PMS.sh:n niin käynnistää sitten ihan guin tuolle, mutta mielestäni melko turha tosiaan kun tuolla confissa kuitenkin kaikki asetukset joskin ehkä aloittaessa nopeempi näpytellä tuolta guin kautta nuo conffit.
Nyt kyllä raksuttaa ja pahasti, koska ei hahmota nyt mikä on vikana? Ei aukaise enää tekstyksiä noihin teräväpiirto leffoihin?
Tarttee kanssa itse koittaa tuota gallery3:sta kun joutaa ja saa nää vanhan rästi hommat pähkäiltyä.
-
jee jee... vihdoin sain päänvaivan hoidettua. Poistin vanhan PMS.conf tiedoston kokonaan ja käynnistin pms.sh:n uusiksi jolloin se loi uuden conffi tiedostin ja näin alko teksti toemimaan... muillakin näytti olevan samoja ongelmia johon oli tepsinyt ASS poiskytkeminen sitten taas jollain ASS sekä Font... päälle, mutta sitten viimein monen forumi tekstin jälkeen napsas tommoinen vastaan, että jollain oli auttanut toi conf tiedoston poisto. 8)
henri_aleksi: Tuli kaivettua toi Deluge taas esiin ja tosiaan joko silloin aikoinas kun testasin sitä niin ominaisuuksia ei ollut noin mukavaste taikka ei tajunnut käyttää :-\ turhaa mollasin. Asialliselta vaikuttaisi, taitaa lähteä fluxi kyllä vaihtoon jahka joutaa paremmin tutustumaan.
-
U-torrent on paras ;D ;D ;D mutta sitä ei taida olla Linuxille........ ??? ??? ??? :-\ :-\ :o
-
U-torrent on paras ;D ;D ;D mutta sitä ei taida olla Linuxille........ ??? ??? ??? :-\ :-\ :o
Ken tähän trolliin tarttukoon?
Karvanoppa: Kiitos vinkeistä. Pitääkin tutustua paremmin kun pääsee taas pojan viereen.
-
U-torrent on paras ;D ;D ;D mutta sitä ei taida olla Linuxille........ ??? ??? ??? :-\ :-\ :o
Pykmi: Minäpä tartun.
Mitäs jos lopetetaan näiden turhahkojen viestin kirjoitus ja vähennetään niitä hymiöitä?
-
U-torrent on paras ;D ;D ;D mutta sitä ei taida olla Linuxille........ ??? ??? ??? :-\ :-\ :o
Pykmi: Minäpä tartun.
Mitäs jos lopetetaan näiden turhahkojen viestin kirjoitus ja vähennetään niitä hymiöitä?
Minä kannatan Lasse.:n ajatusta, mutta en vielä ryhdy toimenpiteisiin.
-
Voeveljet kyl nyt taas poekaa rankastaan.. seuraavasta ongelmasta seuraavaan :-\
Sain mediakoneeseen asennettua hienosti tuon Gallery3:sen, mutta vuokraserverissäni tulikin sitten ongelmat vastaan...
Eli kun ottaa selaimella kiinni kansioon .../gallery3 niin tulee tuo 500 virhe.
FAQ:sta löysin tälläisen, mutta ei auttanut :(
http://codex.gallery2.org/Gallery3:FAQ#I_get_an_error_500_when_I_visit_my_Gallery_3_install_for_the_first_time (http://codex.gallery2.org/Gallery3:FAQ#I_get_an_error_500_when_I_visit_my_Gallery_3_install_for_the_first_time)
-
Katso palvelimen access ja error logeja. Niistä löytynee syy tähän virheeseen.
-
Tuommoista näyttäisi... ???
access.log
XXX.XXX.XXX.XXX - - [25/Aug/2010:20:56:49 +0300] "GET /gallery3/installer/ HTTP/1.1" 500 639 "-" "Mozilla/4.0 (compatible; MSI$
localhost - - [25/Aug/2010:20:59:51 +0300] "GET /server-status?auto HTTP/1.1" 200 603 "-" "libwww-perl/5.831"
localhost - - [25/Aug/2010:20:59:52 +0300] "GET /server-status?auto HTTP/1.1" 200 605 "-" "libwww-perl/5.831"
localhost - - [25/Aug/2010:20:59:52 +0300] "GET /server-status?auto HTTP/1.1" 200 605 "-" "libwww-perl/5.831"
error.log
PHP Warning: PHP Startup: Unable to load dynamic library '/usr/lib/php5/20060613/php_curl.dll' - /usr/lib/php5/20060613/php$
PHP Warning: PHP Startup: Unable to load dynamic library '/usr/lib/php5/20060613/ffmpeg.so' - /usr/lib/php5/20060613/ffmpeg$
PHP Warning: PHP Startup: Unable to load dynamic library '/usr/lib/php5/20060613/json.so' - /usr/lib/php5/20060613/json.so:$
[Wed Aug 25 21:31:42 2010] [notice] Apache/2.2.12 (Ubuntu) mod_mono/2.4.2 PHP/5.2.10-2ubuntu6.4 with Suhosin-Patch configure$
Asensin nämä kaikki paketit:
sudo apt-get install curl libcurl3 libcurl3-dev php5-curl php5-jsonsudo
eipä apuja
-
Karvanoppa kokeilepa muuttaa Gallery3-kansion ja alikansioiden omistajaa www-data:ksi:
sudo chown -R www-data /var/www/gallery3
-
Jees admini heitti jo risuaijat tuonne .htaccess tiedoston alkuun missä oli noita php juttuja niin alko toemii...
Meni sitten käyttö koneen kovo paskaks niin joutunee tällä media koneella nyt muutaman päivän ajelee :-\
Kiitos Western Digitalin 1TB Sata3 kovolle. :-[ Tuli bad sectoreita.
-
Hei tuli tämmöinen mieleen, että hallitsisko joku fiksumpi tuon scriptaamisen, kun tekis mieli saada toi hot-swap toimimaan helpommin? Eli esim komento irroita sda tai sdc, sekä asenna sda tai sdc (ovat raid1+lvm) ja sitten vielä tuohon sdb kovolle että saisi sen helposte irroitettua?
XXX@XXXX:/proc/scsi$ cat scsi
Attached devices:
Host: scsi0 Channel: 00 Id: 00 Lun: 00
Vendor: ATA Model: ST31000528AS Rev: CC38
Type: Direct-Access ANSI SCSI revision: 05
Host: scsi1 Channel: 00 Id: 00 Lun: 00
Vendor: ATA Model: ST3320620AS Rev: 3.AA
Type: Direct-Access ANSI SCSI revision: 05
Host: scsi5 Channel: 00 Id: 00 Lun: 00
Vendor: ATA Model: ST31000528AS Rev: CC38
Type: Direct-Access ANSI SCSI revision: 05
Host: scsi6 Channel: 00 Id: 00 Lun: 00
Vendor: HL-DT-ST Model: DVDRAM GSA-H12L Rev: VL02
Type: CD-ROM ANSI SCSI revision: 05
Host: scsi6 Channel: 00 Id: 01 Lun: 00
Vendor: ATA Model: Maxtor 6Y080L0 Rev: YAR4
Type: Direct-Access ANSI SCSI revision: 05
Tuossa näytti olevan ohjeet hot-swapin käyttöön.
http://tldp.org/HOWTO/Software-RAID-HOWTO-4.html#ss4.2 (http://tldp.org/HOWTO/Software-RAID-HOWTO-4.html#ss4.2)
Kiitos jo etukäteen.
-
Tämä vähän lipuu topikista, mutta periaatteessa kuitenkin aiheessa ollaan ::)
Eli ajattelin päivitellä hiukan kotiverkkoa tässä, kun servu alkais olemaan aika mukavassa mallissa. Ajattelin eka tuota Asuksen RT-N16 tukiasemaa hoitamaan, eli siinä nyt sitten olis tuo N sarjan WLan ja 4x 1gb lan portteja. Tähän laittaisi vielä tuon DD-WRT firmwaren.
http://www.jimmspc.fi/tuote/RT-N16?t=false
Sitten tuli vaan mieleen, että kuitenkin toi boksikin jo maksaa sen verta, että rupevat nämä ITX emot olemaan niin lähellä samoissa hinnoissa, että olisiko niissä mitään järkeä korvaamaan tukiasema?
Eli esim. tommoinen levy missä on N luokan wlan ja Atom prosessori sisään rakennettuna niin niissä on kuitenkin paljon enemmän ominaisuuksia, kuin tuollaisessa tukiasemassa. Voisi sitten koneen asentaa vaikka telkkarin taakse. Noista vielä suuri osa on passiivi jäähdytteisiä niin melukin olisi kurissa.
Sitten kysymys kuuluukin olisiko tuosta sitten käytännössä järkeä? Jos sitten vaikka laittaisi kytkimen tuon perään jakamaan lan verkkoa. Entä mikä käyttöjärjestelmäksi olisi järkevä?
-
Olisinpa voinut aloittaa uudenkin topicin, mutta joku olisi kuitenkin linkannut minut tähän, niin säästetäänpä vähän aikaa ja vaivaa :)
Eli tarkoitus olisi valjastaa läppäri palvelimeksi. Käyttötarkoitus on suurinpiirtein sama kuin tämän topicin aloittajalla.
Kokemattomana ubuntu / linux -käyttäjänä muutamat asiat kuitenkin jäivät mietityttämään.
- Tiedostojen jako lähiverkossa (nfs)
- Jos minulla on palvelimella .avi (videotiedosto) -tiedosto, jota haluaisin katsoa toisella koneella, voinko katsoa sitä ilman että lataan tiedoston palvelimelta toiselle koneelle? Eli näkyykö tiedostot ns. ulkoisena kiintolevynä/verkkolevynä?
- Mitenkäs käyttö windows koneiden kanssa? Toimiiko ihan heittämällä vai vaatiiko säätöä?
- Myös käytän torrenttia paljon kaikenmaailman latailuihin ja joskus ladatut tiedostoni ovat pakattuna .rar-tiedostoihin. Onko linuxille/ubuntulle olemassa ohjelmaa joka tarkkailee jotain määrättyä kansiota ja jos sinne ilmestyy .rar-tiedosto, niin ohjelma purkaa tiedoston, jonka jälkeen poistaa alkuperäisen .rarrin, jättäen vain puretun tiedoston jäljelle. Eli esim täysin hatusta vedetty esimerkki: Lataan torrentilla tiedoston video.rar, joka sisältää video.avi-tiedoston. Ohjelman pitäisi nyt huomata että "ahaa, uusi .rar", jonka jälkeen purkaa video.rar:in sisällön (video.avi) kansioon, jonka jälkeen poistaa video.rar:in.
- Minkälaista laitepuolta muuten tarvitsen että saan serverini toimimaan verkkaisesti lähiverkossa, sekä myös näkymään internetissä. Modeemina tällähetkellä zyxelin 4-porttinen P-600 series( http://www.zyxel.com/products_services/p_660h_series.shtml ). Riittääkö nopeus esim. 1080p videon streemaukseen lähiverkossa? Modeemiin on myös kytkettynä erillinen langaton reitin (jossa myöskin 4-porttia, yksikään ei käytösä), onko jotenkin mahdollista saada palvelin näkymään myös langattomasti verkossa kiinni oleviin laitteisiin?
- Ulkoisia kiintolevyjä on vuosien saatossa kerääntynyt huomattavat määrät, toimivatko ne kunnolla serveriin kytkettäessä?
- Lisätään vielä että löytyykö ominaisuutta jolla saisi sammutettua kaiken liikenteen internettiin, mutta siten että lähiverkossa serveri vielä näkyy? Eli lähiverkosta pitäisi saada kytkettyä liikenne nettiin pois/päälle.
-
Aika monta kysymystä, seuraavassa joitakin vastauksia.
...
- Tiedostojen jako lähiverkossa (nfs)
- Jos minulla on palvelimella .avi (videotiedosto) -tiedosto, jota haluaisin katsoa toisella koneella, voinko katsoa sitä ilman että lataan tiedoston palvelimelta toiselle koneelle? Eli näkyykö tiedostot ns. ulkoisena kiintolevynä/verkkolevynä?
- Mitenkäs käyttö windows koneiden kanssa? Toimiiko ihan heittämällä vai vaatiiko säätöä?
Itse käytän Sambaa, jonka tunnen paremmin joten vastaan lähinnä siihen.
Tiedostot eivät näy mitenkään verkkolevyinä, vaan jaetut kansio ja kaikki niiden alta näkyy lähiverkossa jollakin tapaa, siten kuin kyseisen käyttöjärjestelmän/hakemistot levyt yleensäkin. Eli Windowsissa näkyy verkkolevynä ja Linuxissa hakemistona jossa, joka vie serverille.
Toimii Windowsissa heittämällä. NFS ei toimi heittämällä, vaan Windowsiin pitää asentaa ohjelma tätä varten.
Itse Ubuntu asennus vaatii konfiguroinnin, jota pitää opiskella. Samba on sinänsä aivan vakio toiminallisuutta, sitä vain pitää osata käyttää, yksinkertaiset asiat siinä toimivat kuitenkin melko yksinkertaisesti. Käyttäjien oikeuksien hallinta voi kuitenkin olla hivenen monimutkaisen oloista jos sellaiseen ei ole koskaan perehtynyt aiemmin.
- Minkälaista laitepuolta muuten tarvitsen että saan serverini toimimaan verkkaisesti lähiverkossa, sekä myös näkymään internetissä. Modeemina tällähetkellä zyxelin 4-porttinen P-600 series( http://www.zyxel.com/products_services/p_660h_series.shtml ). Riittääkö nopeus esim. 1080p videon streemaukseen lähiverkossa? Modeemiin on myös kytkettynä erillinen langaton reitin (jossa myöskin 4-porttia, yksikään ei käytösä), onko jotenkin mahdollista saada palvelin näkymään myös langattomasti verkossa kiinni oleviin laitteisiin?
Verkon topologia pitää olla - kysymyksesi mukaan - sellainen, että langallinen lähiverkko on langattoman reitittimen takana. Tällöin sekä langallinen että langaton ovat samaa osoiteavaruutta. Tällöin serverille pääsee kummastakin.
Tuonkaltaiset modeemit ovat 100 Mbit/s härveleitä tai parempia. Riittäähän niiden nopeus - voithan myös laittaa yhteyksien väliin kytkimen jonka nopeus on 1 GB, tällöin koneet jotka ovat tässä kytkimessä kiinni, menevät suoraan vain tämän kautta. Langattoman nopeudesta en osaa sanoa - riippuu käytännöstä liaan monesta asiasta - kokeile.
Serveri näkyy Internetissä - en suosittele sitä että oma serverisi "näkyy Internetissä". Mieluiten haluan piilottaa oman serverini näkyvistä. Se toteutuu tässä (alkeellisesti), koska sijoitat sen oman reitittimesi taakse.
Jos haluat oikeasti koneen, joka näkyy Internetissä, johtuen esim. siitä että se on WEB-serveri, käytä erillistä konetta, jonka sijoitat reitittimen Internetin puolelle.
Jos tarkoitit sitä, että voitko serveriltä käyttää tavanomaisia web-sovelluksia (päivitysten lataaminen, bit torrent jms), niin toimivathan ne tietysti vaikka se on reitittimen turvallisella puolellakin.
- Ulkoisia kiintolevyjä on vuosien saatossa kerääntynyt huomattavat määrät, toimivatko ne kunnolla serveriin kytkettäessä?
En ole varma miksi eivät toimisi, teoriassa? Käytännösä eivät toimi, koska:
- ovat liian pieniä. Serverillä useamman pienen levyn kanssa pelaaminen on varsin turhauttavaa
- IDE-levyjä ei saa rajatonta määrää kiinni, ehkä vain 1-2 kpl, uusiin emoihin
- koppaan ei myöskään mahdu rajatonta määrää levyjä, riippuu täysin kopasta
- vanhojen levyjen mailit ovat tulossa umpeen. Vikaantuvien levyjen kanssa pelaaminen serverillä on varsin turhauttavaa
- vanhojen levyjen hyötykäyttö, hankkimalla erillisiä isompia koppia tai IDE-ohjaimia jms, tulee helposti kalliimaksi kuin uuden SATA-II, 2 TB levyn osto, joka on kuitenkin helposti isompi kuin kaikki vanhat pikkulevyt yhteensä
Joten käytä vanhoja pikkulevyjä, esim. tilapäisinä työ/backup-levyinä työasemissa.
- Lisätään vielä että löytyykö ominaisuutta jolla saisi sammutettua kaiken liikenteen internettiin, mutta siten että lähiverkossa serveri vielä näkyy? Eli lähiverkosta pitäisi saada kytkettyä liikenne nettiin pois/päälle.
Jos toteutat topologian kuten yllä esitin, niin tuskin tuota tarvitsee. Tokihan tuon saa tukittua, portin 80 tukkoaminen riittänee - onnistuu mahdollisesti reititin purkillasikin.
-
http://img35.imageshack.us/img35/7778/liitannat.jpg
Eli tuosta liitän kaikki kaikki laitteet wlan-reitittimeen? Saadakseni laitteet näkymään toisilleen?
Ja serveri "näkymään nettiin", eli:
Pääsen netin kautta katsomaan serverillä olevia tiedostoja. Pyörittämään web-serveriä, jossa esim. jotkut pienet nettisivut, jossa kuvagalleria.
Kaikki laitteet serveriä (ja ps3:sta) lukuunottamatta käyttävät windows 7:ää, jossa joidenkin lähteiden mukaan pitäisi löytää nfs-serveri. Kenelläkään varmistusta tähän? Samba ja nfs ilmeisesti vastaavat toisiaan, onko näissä jotain merkittäviä eroja, asennuksen, taikka käytön osalta?
Sitten vielä tuosta verkkokiintolevynä näkymisenä. Näkyykö koko serveri yhtenä verkkokiintolevynä, riippumatta siitä montako jaettua kansiota/kiintolevyä serverikoneella on?
-
Kuten Ganymedes aiemmin totesi, NFS toimi helposti Linux-koneiden välillä (ja luultavasti muiden UNIX-pohjaistenkin), mutta Windowsilla joutuu asentamaan lisäpalikoita. Samba taas toimii suoraan Linux- ja Windows-koneiden kanssa, kunhan saat sen toimimaan.
Olen rakentanut melko lailla vastaavista palikoista kotiverkon niin, että modeemi on siltaavana ja reititin tekee NATin ja jakelee dhcp:llä osoitteet. Palvelin saa aina tietyn sisäverkon osoitteen MAC-osoitteensa perusteella ja tälle sisäverkon osoitteelle ohjataan halutut portit, esim. 80 www-palvelinta varten. Ja kaikki reitittimeen liitetyt laitteet (langalla tai langattomasti) ovat samassa verkossa, joten kunhan jaot on tehty asianmukaisesti, koneet pääsevät niihin käsiksi.
-
http://img35.imageshack.us/img35/7778/liitannat.jpg
Eli tuosta liitän kaikki kaikki laitteet wlan-reitittimeen? Saadakseni laitteet näkymään toisilleen?
Tuossa oli varmaankin ajatuksena että kytket wlan-purkin wan-portin modeemiin ja muut lähiverkon laitteet wlan-purkkiin. Kun molemmat laitteet toimivat reitittimenä, kuten oletusasetukset todennäköisesti on, säästyt laitteiden säätämiseltä. Muuten, jos siinä wlan-purkissa on myös adsl-portti, et tarvitse erillistä modeemia.
Ja serveri "näkymään nettiin", eli:
Pääsen netin kautta katsomaan serverillä olevia tiedostoja. Pyörittämään web-serveriä, jossa esim. jotkut pienet nettisivut, jossa kuvagalleria.
Tuo ei tapahdu automaattisesti vaan joudut sallimaan yhteyden adls-modemin ja wlan-purkin asetuksia säätämällä. Ym. ketjutuksen huono puoli on että joudut säätämään kahta laitetta. Jos laitat modemin siltaavaksi, kuten Tha-Fox neuvoi, pitäisi riittää wlan-purkin säätö. Toisaalta voisit myös laittaa wlan-purkin siltaavaksi ja antaa modemin toimia reitittimenä, jolloin voit liittää lähiverkon laitteita kumpaan purkkiin tahansa.
Miten kaikki tuo säätely tapahtuu (ja onko edes mahdollista) riippuu ihan noista laitteista.
Kaikki laitteet serveriä (ja ps3:sta) lukuunottamatta käyttävät windows 7:ää, jossa joidenkin lähteiden mukaan pitäisi löytää nfs-serveri. Kenelläkään varmistusta tähän? Samba ja nfs ilmeisesti vastaavat toisiaan, onko näissä jotain merkittäviä eroja, asennuksen, taikka käytön osalta?
Windows-verkkoon kannattaa laittaa samba, niin pääset vähemmällä säätämisellä. W7 voi silti vaatia pientä säätöä. Pitää sallia että juttelee vanhempien windowsien kanssa. Xp tai w2k pitäisi toimia suoraan. Mutta ei kai kukaan odottanutkaan että eri windows versiot olisivat keskenään suoraan yhteensopivia. ::)
Sitten vielä tuosta verkkokiintolevynä näkymisenä. Näkyykö koko serveri yhtenä verkkokiintolevynä, riippumatta siitä montako jaettua kansiota/kiintolevyä serverikoneella on?
Jokainen jaettu hakemisto näkyy erillisenä "verkkolevynä" eli koko serveri ei näy (ellet sitten jaa juuri-hakemistoa).
-
Tuossa jo edellä vastattiinkin kysymyksiisi, minulla ei niihin ole kommentteja sen enempää. Noilla neuvoillahan homma toimii.
Mutta edelleenkään en suosittele kotiserveriä WEB-serveriksi. Suosittelisin, että WEB-serveriä kyselet eri säikeessä, koska a) siitä on toisaalta monta muutakin säiettä ollut auki, b) se on teknisesti aivan oma juttunsa, c) normaaleissa kotiyhteyksissä sellainen ei ole normaalisti mahdollista koska sitä ei suoraan tueta (dynaamiset ip:t tai jotain, riippuu ISP:stä) - tosin sen saa toimimaan ja sen käyttäminen tietyin rajoituksin ei ole sopimuksissa tehty laittomaksi, mutta kaupallinen käyttö tuskin on laillista normaalissa kuluttajayhteydessä.
Itse en avaisi "kotiserveriä", jossa siis on minun henkilökohtaisia tiedostoja, maailmalle - mitä se siellä tekee? Internet ON AINA auki koko maailmalle, koska sehän on maailmanlaajuinen tekele. Jos WEB-serverin vuoksi serverillesi luiskahtaa mato niin kaikki data menee sitten ruvelle tai epämääräiseen tilaan. Varmuuskopiot eivät auta, koska niissä on oletettavasti mukana samat ongelmat ja madot - josset sitten seuraa ja monitoroi tilannetta todella huolellisesti, mitä en usko että kukaan tekee kotikäytössä. Jos "kotiserverilläsi" taasen ei ole tällaista arkaluontoista dataa, niin ei se sitten kotiserveri olekaan, vaan ihan joku muu serveri.
Web-serverin saa turvalliseksi, jos osaa ja on huolellinen, mutta jos sinun pitää kysyä miten se yleensäkään tehdään ja mikä topologia verkossa toimii, niin en oikein usko että näin on.
Laita siis erillinen kone web-serveriksi, vaikkapa reitittimien eri puolelle, jolloin liikennöinti kotiserverin ja web-serverin välillä on rajoitettua. Pidä web-serverillä vain tilapäista dataa ja kopio dataa, jonka tarpeen mukaan siirrät kotiserverille/serveriltä. WEB-serveriksi, joka siis jakaa vain tiedostoja, riittää hyvin vaatimaton vanha kone, joka ei periaatteessa maksa mitään ... niin ja käytä tällä vanhalla koneella niitä vanhoja levyjäsi, joita saat yleensä 3 kpl kiinni. Niiden kokokin riittää tälle WEB-serverille, koska oletettavasti maailmalle jaettavan datan määrä on kuitenkin rajallinen - ja siinä käytössä useampaakin levyä voi käyttää suht. koht. hyvin (mm. koska datan määrä on tiedossa etukäteen).
-
Kiitokset huolenpidosta. Mukava että joku selvittää asioita.
Teen tätä kuitenkin oppiakseni asioita, ja eikö niin sanota että virheistä oppii parhaiten?
-
Toki. Nyt kun tiedät minkä riskin otat, niin voit myös suojautua sitä vastaan. :)
Jotkut täällä kyselijöistä haluat päästä helpoimmalla, jotkut kyselevät oppiakseen - aina ei voi tietää etukäteen kumman lajin vastauksia halutaan. Opiskelussa monesti perusteellinen tekeminen on parasta - ei sen helpoimman tavan löytäminen. Väärin tekeminen itseisarvoisesti ei kuitenkaan ole hyvä tapa opiskella, mutta tekemällä monella tapaa, arveluttavillakin tavoilla, voi sitä hyvinkin olla.
-
Meinasin jo aloittaa uuden topicin, mutta laitetaan nyt tänne.
Eli tällä hetkellä olen vasta suorittamassa ensimmäistä palaa koko hommasta, enkä vielä edes lopullisella koneella :)
Präktispräktis
Eli sambaan tyssäsi nyt ihan totaalisesti. Saan jaot näkymään kyllä windows 7 -koneelleni, mutta vain jaot jotka ovat samalla kiintolevyllä ubuntun kanssa ( /home/user/lataukset <!--SEKÄ--> /var/www). Lataukset-jakoa kykenen niin katsomaan kuin muokkaamaan, eli se toimii kuten pitää, mutta /var/www pystyn ainoastaan katsomaan. Tämän lisäksi olen yrittänyt asettaa smb.conf-tiedostoon jaon jonka pathina on ulkoinen kiintolevyni /media/levy. Jako näkyy windowssissa, mutten pääse siihen käsiksi. Googlen hakutulokset on nyt kaikki käyty läpi kaikilla mahdollisilla hakusanoilla, keksiikö joku tähän jotain?
-
Tämän lisäksi olen yrittänyt asettaa smb.conf-tiedostoon jaon jonka pathina on ulkoinen kiintolevyni /media/levy. Jako näkyy windowssissa, mutten pääse siihen käsiksi.
Jos nyt en hyvin pahasti väärässä ole, niin tuonne /media-hakemiston alle ilmestyvät ulkoiset levyt ovat kulloinkin sisäänkirjautuneen käyttäjän oikeuksilla, eikä niihin silloin mennä sorkkimaan muilta tunnuksilta.
Todennäköisesti myös /var/www kärsii jonkinasteisista käyttöoikeusrajoitteista.
Jaettujen levyjen käyttöoikeusrajoitteita ei varmaankaan koskaan saa täydellisiksi ilman tietoturvasta luopumista, Ajan kanssa niiden rajoitteiden kanssa oppii elämään.
-
Places - Connect to Server - Windows Share ... ja siinä voi sitten antaa jaon nimen ja käyttäjätunnuksen.
(sorry, ei ole suomenkielistä tässä, mutta lienee selvää)
Tuo on yksi tapa - ja samassa formissa voi sanoa, että "create bookmark". Sille voi antaa nimeksi esim. "server - kuvat" ja toiselle jaolle esim. "server - musiikki". Tuolla tavalla jaot löytyvät helposti, eri koneilta, "Places" valikon alta tai sen Bookmarks alahakemiston alta.
Tuolla hakemistolla jonka luot (siis sinne serverille) ja jaat, pitää olla tietysti oikeudet tuolla käyttäjätunnuksella. Siis omia kuviasi varten varmaankin luot aivan jonkun oma hakemistopolun. Silloinhan sillä onkin aina oikeat oikeudet kun itse ne luot. Älä käytä mitään "var" :eja tai muita jonka joku on luonut etukäteen.
Noin muuten käyttäjäoikeuksia pitää opiskella. Riittää, että tiedät miten saat ne koneella yleensäkään toimimaan, koska tuossa edellähän annoit oman käyttäjätunnuksesi. Varsinaiset ongelmat alkavat, jos sinun pitää antaa oikeuksia useammille ihmisille ja ruveta räpläämään Samban oikeuksien kanssa. Nyt riittää, että hakemisto jonka jaat, yleensäkään "toimii" Ubuntussa omalla tunnuksellasi.
Komentoja ovat mm. : chown, chmod, chgrp, chmod +g, vipu "-R" yleensäkin ,.. näitä pitää sitten jatkossa opiskella. Nautilus käyttöliittymästäkin voi tehdä jotakin, mutta ei pelkillä omilla oikeuksilla kaikkea.
EDIT: Niin joo, sinullahan oli pääasiassa Windows clientteja. Edellä esitetyt serverivinkit sinänsä pätevät, mutta client-vinkit muuttuvat. Windowsissa tehdään "connect to network drive". Siinä on myös mahdollisuus sanoa "use another user" - sillä saat käytettyä sellaista käyttäjänimeä jolla oikeudet on. Kummassakaan, Linux- eikä Windows-clientissa käyttäjätietojen syöttämistä ei tarvitse tehdä kuin kerran sillä järjestelmää osaa ne tallettaa salasanoineen (jos valitset talletettavaksi niiden menuista). Salasanoja kannattaa tietysti harjoitella ensin ilman erikoismerkkejä, koska sallitut erikoismerkit saattavat olla erilaisia ... ja muutenkin.
-
Nyt ei sitten enää pääse käsiksi ollenkaan windows-koneilta mihinkään jakoon.
Uskomattoman vaikeaa taas tämä. Yksinkertaisesti pitäisi siis saada KOKO serveri jaettua täysillä oikeuksilla KAIKILLE lähiverkon koneille. Ei tämä yksinkertaisesti voi olla näin vaikeaa?
Edit 20min myöhemmin: Nyt toimii, jostain kumman syystä. Asetin kaikki käyttäjät kuulumaan "sambashare"-ryhmään ja asetin kaikille käyttäjille chown:lla -R oikeuden kansioihin ja PANG, homma pelaa. Toivottavasti tämä on nyt pysyvä olotila, eikä seuraavan buutin jälkeen taas tarvitse raapia päätä :)
-
Pari selvennystä motivoimaan tekemistäsi ;D ... toivottavasti.
...
Yksinkertaisesti pitäisi siis saada KOKO serveri jaettua täysillä oikeuksilla KAIKILLE lähiverkon koneille. Ei tämä yksinkertaisesti voi olla näin vaikeaa?
Kirjaimellisesti ottaen ... koneilla ei ole mitään oikeuksia. Käyttäjillä kullakin koneella voi olla. Koko koneelle ei missään tapauksessa anneta käyttäjille oikeuksia. Jos näin olisi Linuxissa, niin Linux koneet saattaisivat olla viruksien riivaamia kuten Windows-koneetkin. Onneksi Linuxit pohjautuvat Unix-turvallisuusmalliin, jossa jo 70-luvulla koneet sijaitsivat potentiaalisesti vihamielisessä verkossa. Internet on potentiaalisesti erittäin vihamielinen verkko ja kaikille käyttäjille ei missään tapauksessa pidä antaa kaikkia oikeuksia ... sinähän jopa halusit WEB-serverin samalle koneelle ja näkyvyyden Internettiin - big mistake kaikki huomioonottaen.
Jos haluat antaa kaikelle "datalle" oikeudet, erotuksena "kaikista muista hakemistoista", järjestele data oikein, esim. lähtökohtaisesti kaikki yhden "data" hakemiston alle, käyttäen alihakemistoja ja vaihtelevia oikeuksia näihin. Tällöin kaiken datan oikeuksien hallinta on helppoa.
Edit 20min myöhemmin: Nyt toimii, jostain kumman syystä. Asetin kaikki käyttäjät kuulumaan "sambashare"-ryhmään ja asetin kaikille käyttäjille chown:lla -R oikeuden kansioihin ja PANG, homma pelaa. Toivottavasti tämä on nyt pysyvä olotila, eikä seuraavan buutin jälkeen taas tarvitse raapia päätä :)
Komennolla chown et saanut aikaan mitään tuollaista. Se asettaa vain yhden omistajan, joten se voi parhaimmillaan vaikuttaa yhden käyttäjän oikeuksiin.
Bootti ei aiheuta mitään muutoksia oikeuksiin eikä mihinkään oikein tehtyyn muutenkaan. Ainoastaan väärin tehty konfiguraatio saattaa hävitä bootissa.
No, yksi asia on tähän liittyen, jonka voi luokitella, ei vääräksi vaan, puuttuvaksi konfiguroinniksi, joka aiheuttaa toimimattomuuden bootin jälkeen. Jos koneella on useita levyjä, niin niiden device voi muuttua, esim. /dev/sda1 voi olla /dev/sdb1 bootin jälkeen. Tämän jälkeen Samba EI toimi tuolla levyllä, koska viittaus on väärään paikkaan. Pysyvä ratkaisu tähän on käyttää levyjen id:tä fstabissa. Levyjen id:t löytyvät kätevimmin komennolla "sudo blkid" - tämä on pidempi tarina, jos tarpeen tapauksessasi.
-
Mitä hittoa? Avasin tämän ketjun, niin FF4 tuntui hakeutuvan suoraan ketjun aloittajan (kait?) palvelimelle ja kysyvän käyttäjätunnusta&salasanaa???
-
Mitä hittoa? Avasin tämän ketjun, niin FF4 tuntui hakeutuvan suoraan ketjun aloittajan (kait?) palvelimelle ja kysyvän käyttäjätunnusta&salasanaa???
Jotain kuvia tms. linkitettyinä sieltä lautatarha.comista? Tosin itselläkin FF4 tekee välillä omiaan, esim klikkaamalla linkkiä keskinapilla saattaa aueta mikä tahansa sivu selaushistoriasta.
-
FF3 toimii ihan normaalisti.
-
FF3 toimii ihan normaalisti.
http://img152.imageshack.us/i/201102190024261024x600s.png/
-
^ Juurikin tuohon tyyliin.
-
Eli saadakseni jaettua nuo ulkoiset kiintolevyni jotka ovat serverissä kiinni, on minun:
- Luotava ubuntussa(?) sambassa(?) uusi käyttäjä. Windowssissa kun yritän avata sijaintia, windows kysyy minulta tunnuksia ja salasanaa. Annan nämä windowssille, joka jatkossa muistaa nuo tunnukset, eikä niitä siis enää tarvitse asettaa.
BTW, nyt jostain syystä en pääse jakoihin käsiin langattomasti reitittemessä kiinni olevalla läppärillä, jaot kyllä näkyvät läppärillä. Onneksi tämä on vasta harjoittelu kokoonpano ajanvietoksi, saa sitten kun homma on "live" lyödä tavarat sisään parissa tunnissa kuin kovempikin pro konsanaan ;)
-
Eli saadakseni jaettua nuo ulkoiset kiintolevyni jotka ovat serverissä kiinni, on minun:
- Luotava ubuntussa(?) sambassa(?) uusi käyttäjä.
En tiedä uudesta käyttäjästä, mutta "data" pitää olla varustettuna oikeuksilla jollekin käyttäjälle, jota sitten Windowsista käsin käytetään.
Jos näitä "Windows-käyttäjiä" pitää olla useita, siis näitä joita annetaan kun jakoon kytkeytytään, niin pitää käyttää Ubuntun ryhmää, jolloin "data" pitää olla varustettuna oikeuksilla jollekin ryhmälle, johon käyttäjät, joita Windowsissa käytetään jakoon kytkeytyessä, kuuluvat.
Näkisin kuitenkin, että tapauksessasi kaikki jakoon kytkeytyvät voivat käyttää samaa käyttäjää.
Windowssissa kun yritän avata sijaintia, windows kysyy minulta tunnuksia ja salasanaa. Annan nämä windowssille, joka jatkossa muistaa nuo tunnukset, eikä niitä siis enää tarvitse asettaa.
Kyllä. Nämä asetukset ovat jokaisella Windows-käyttäjällä erikseen. Tähän ei liity mitään ubuntu-specifistä, toimii, kuten Windows yleensäkin.
BTW, nyt jostain syystä en pääse jakoihin käsiin langattomasti reitittemessä kiinni olevalla läppärillä, jaot kyllä näkyvät läppärillä.
...
En ole aivan varma mitä tuo ylläoleva tarkoittaa. Sinullahan oli läppäri=serveri, joten - jos näin, niin mikä sitten toimii clientilta käsin?
Oli miten oli, niin tarkista, että osoiteavaruudet, clienteilla ja servereilläkin ovat samat. Tämän on langattoman reitittimen konfigurointi kysymys ja DHCP:n käyttökysymys koneilla. Komennot ovat Windowsissa "ipconfig /all" ja Ubuntussa "ifconfig".
Kun muuttelet jakoja, niin Windowsilla pitää kytkeytyä niihin uudestaan muutoksen jälkeen, muutoin eivät uudet oikeudet - esim. - astu voimaan.
...
nuo ulkoiset kiintolevyni
...
Samban kanssa on sama juttu soveltaen kuin ulkoisillakin. Kun kytket näitä ulkoisia, niin saattaa tapahtua esim. seuraavaa:
1. = /media/disk
2. = //media/disk-1
Jos kytket ne toisessa järjestyksessä, niin levyt menevät toisinpäin ja Samba jaot eivät voi toimia noilla levyillä. Asian ratkaiset sillä, että teet levyille labelit (nimet). Tällöin ne kytkeytyvät nimen mukaan, esim. "/media/data1" eivätkä vaihdu koskaan. Muutoin vaihtuvat herkästi bootissa.
Nimeämisen tekeminen jälkikäteen riippuu levyjen tiedostojärjestelmistä, mutta sen voi tehdä heti tiedostojärjestelmää luotaessa. Tosin - sinullahan tämä nimiasia saattaa jo ollakin kunnossa ...
Oikeasti - kaikki tässä käsitellyt asiat ovat "jollakin levyllä olevan osion sisältämän tiedostojärjestelmän" asioita. Eli oikeasti kokonainen levy ei ole kyseessä eikä levyä käsitellä levynä. Nyt jos sinulla on vain yksi osio per levy ja tiedostojärjestelmän koko on sama kuin osion koko, niin asiat tuntuvat kokonaisen levyn käsittelyltä, mutta tietyissä tempuissa kannattaa huomata, että oikeasti käsitellään jotakin tiettyä tiedostojärjestelmää eikä oikeastaan koko levyä.