Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Multimedia ja grafiikka => Aiheen aloitti: EpiSodi - 23.05.10 - klo:23.51
-
Miten onnistuisi vaihto windowsin puolelta ubuntuun kun harrastuksena on valokuvaus..? Windowsin puolella käyttänyt Lightroomia ja Photoshoppia. Onko mitään vastaavia ohjelmia Linux puolella?
Ja pistetään nyt tähän samaan vielä kysymys että miten koneeni pitäisi ubuntun kanssa pelata, eli speksit on:
Samsung DVD±RW SH-S223C/BEBE, 22X, SATA, Bulk
Antec ATX-kotelo, Three Hundred Ultimate Gamer Case
Kingston 2x2GB, DDR3 1333MHz, CL9
Intel 80GB X25-M G2 SSD-kiintolevy, MLC, 2.5", SATA II, 34nm
Samsung 1TB SpinPoint F3 3.5", SATAII, 32MB, 7200RPM
Asus M4A89GTD PRO/USB3, AM3, AMD890GX, SATA 6Gbps, DDR3, VGA, DVI/VGA/HDMI, ATX, Core Uncloker
Corsair 450W 450VXEU ATX V2.2 Virtalähde
AMD Phenom II X6 1055T, AM3, 2.8GHz
-
GIMP ainakin melko hyvin korvaa photoshopin.
-
GIMP ainakin melko hyvin korvaa photoshopin.
Entäs lightroomin kaltainen arkistointi?
-
Yleisesti ottaen Linux riittää myös valokuvaajalle.
Lightroomista minulla ei ole tietoa, ja aivan Photoshopin tasoista piirto-ohjelmaakaan ei löydy.
Ai niin... Lightroom taisi olla valokuvakirjasto-ohjelma. Niistä minulla ei ole tietoa. Haulla saattaa löytyä yksi varteenotettava vaihtoehto, mutta en tiedä onko se ihan Lightroomin tasoinen.
Jos löytyy siitä lisenssi, niin voi testata winen kautta toimimista. Tosin se tietenkin on vain purkkaratkaisu.
Photoshopin korvaajiksi voi ajatella Gimp:iä, ja jos tarvitsee yli 8-bittistä kuvankäsittelyä taitaa CinePaint olla ohjelma, jota voi katsastaa. Se onkin varsin raskas ohjelma.
Yleisesti ottaen Windowsin ykkösohjelmat ovat parempia kuin Linuxin ykkösohjelmat, mutta se on varmaankin ymmärrettävää pienemmän suosionsa takia. Se tosin on hyvä asia, että Linuxissa yleensä nämä ohjelmat ovat vapaita.
-
Miten onnistuisi vaihto windowsin puolelta ubuntuun kun harrastuksena on valokuvaus..? Windowsin puolella käyttänyt Lightroomia ja Photoshoppia. Onko mitään vastaavia ohjelmia Linux puolella?
Linux.fi:ssä on linkkejä keskeisiin työkaluihin:
http://linux.fi/index.php/Portaali:Kuvank%C3%A4sittely#Arkistointiohjelmat
http://linux.fi/index.php/Portaali:Kuvank%C3%A4sittely#Kuvank.C3.A4sittelyohjelmat
http://linux.fi/index.php/Portaali:Kuvank%C3%A4sittely#Raakakuvien_k.C3.A4sittelyyn
Gimpin ikkunointi on erilainen kuin Photoshopin. Versioon 2.8 on luvassa vaihtoehtona yhdessä ikkunassa toimiva käyttöliittymä, mutta myös Gimpshopin (http://www.gimpshop.com/) kaltaisia virityksiä on olemassa. Gimpin nykyiseen käyttöliittymään kyllä tottuu, ja toimintojen sijainnit on joka tapauksessa opeteltava uudelleen, ellei turvaudu tuohon Gimpshopiin.
Jotkut (vanhemmat) Photoshopin versiot on mahdollista saada toimimaan hyvin Winellä: http://appdb.winehq.org/appview.php?appId=17
-
Miten onnistuisi vaihto windowsin puolelta ubuntuun kun harrastuksena on valokuvaus..?
Terve Episodi.
Olen itsekin aktiivinen valokuvailija.
Aika hyvän setin saat käyttämällä arkistointiin ja general managementtiin Digikamia (http://www.digikam.org/), ja vaativaan kuvakohtaiseen retusointiin Gimppiä.
Digikami löytyy suoraan repoista, ja Lucidilla ollaan nyt tuoreimmassa versiossa 1.2.
Digikamilla saat organisoitua kuvasi ja albumit. (Digikamissa jokainen albumi = oma kansio järjestelmänhallinnassa).
Mikäli kuvissasi on jo aikaisemmin metadat kunnossa, Digikami tunnistaa ne suoraan, ja luo tagit automaattisesti digikamin tietokantaan. (esim minulla kun tuon vanhoja CS3n Bridgellä arkistoituja kuvia tekee Digikam itsellensä automaattisesti tagit kuvien mukana tulleiden perusteella)
Digikami tunnistaa myös suurimman osan nykyjärkkäreiden RAWeista. Tarkka lista löytyy Digikamin valikoista, mutta ollaan menossa tällä hetkellä 1dMkIII ja D3s tasolla aikajanassa. Muistaakseni esim Olyn PENejä ei ollut vielä tuettu, mutta en usko sen kestävän kauaa.
Tällä ohjelmalla onnistuu perustoiminnot, kuvakoon piennennykset, allekirjoitukset kuviin, exiffien muokkaukset yms.
Vaativampaan käyttöön, voi rawit avata suoraan UFRaw-plugarilla varustettuun Gimpiin, missä onnistuu about samat jutut kuin fotarillakin. Itse olen onnistunut käyttämään suht pienellä vaivalla Gimppiä Photarin CS3n jälkeen.
Dikikamista onnistuu myös kuvien vienti suoraan nettigallerioihin, flikkeriin ja yleisimpiin sosiaalsiin medioihin.
Siihen, miten koneesi riittää saa kokeneemmat sen katsoa, luulen, että kiinnostavin komponentti on näytönohjain, mikä aiheuttaa suurimman osan Linukan ihmeellisyyksistä. Tehojen puolesta on kone ok. Itse käpistelen kuvia ihan yhen ytimen läppärillä ja 2Gb keskusmuistilla (en tiiä mihin sitäkään tarvitaan, kun en ole koskaan nähnyt muistinkulutuksen nousevan yli 450Mb :-\).
-
Tästä löytyy screenshotteja suosittelemastani Digikamista: http://www.digikam.org/drupal/node/323 (http://www.digikam.org/drupal/node/323)
Digikam on KDE ohjelma, mutta pyörii hienosti myös GNOME-työpöydällä.
-
Miten onnistuisi vaihto windowsin puolelta ubuntuun kun harrastuksena on valokuvaus..? Windowsin puolella käyttänyt Lightroomia ja Photoshoppia. Onko mitään vastaavia ohjelmia Linux puolella?
Photoshoppia en pahemmin käytä mutta lightroomia sitäkin enemmän.
IMHO lightroomille ei löydy korvaajaa. LR kuitenkin on ainakin itselleni paljon enemmän, kuin vain "arkistointikaappi" johon sullon valokuvat.
Joten itselläni on MacBook Pro valokuvaus hommissa (jossa LR ja PSE) ja sitten Linux läppäri jolla teen muut touhut.
-
Joten itselläni on MacBook Pro valokuvaus hommissa (jossa LR ja PSE)
:P :P
....jospa joskus olis mullakin.... :D
Mites muuten olet tuon työnjaon tehnyt PSEn ja LRn välillä? eikö LighRoom korvaa PSEn kokonaan? Vai onko PSEssä jotakin toiminnallisuutta, minkä takia käytät molempia?
-
Mulla on käytössä LighZone (http://www.lightcrafts.com/lightzone/). Se on aikalailla vastaava kuin lightroom, lightzonessa vain ei ole mitään arkistointijuttuja. Itse ainakin olen pitänyt tuosta LightZonen zonemapper työkalusta, vaikka aluksi se hiukan ihmetyttikin.
Photoshoppia en pahemmin käytä mutta lightroomia sitäkin enemmän.
IMHO lightroomille ei löydy korvaajaa. LR kuitenkin on ainakin itselleni paljon enemmän, kuin vain "arkistointikaappi" johon sullon valokuvat.
Joten itselläni on MacBook Pro valokuvaus hommissa (jossa LR ja PSE) ja sitten Linux läppäri jolla teen muut touhut.
-
Mulla on käytössä Bibble (http://bibblelabs.com/). Todella toimiva ohjelma. Vielä kun saisivat sen Clone/Heal-toolin valmiiksi...
http://www.bibblelabs.com/products/bibble5/ (http://www.bibblelabs.com/products/bibble5/)
-
Mulla on käytössä Bibble (http://bibblelabs.com/). Todella toimiva ohjelma. Vielä kun saisivat sen Clone/Heal-toolin valmiiksi...
http://www.bibblelabs.com/products/bibble5/ (http://www.bibblelabs.com/products/bibble5/)
kuvittelin, että joku raamattuversio ;)
-
Mulla on käytössä Bibble (http://bibblelabs.com/). Todella toimiva ohjelma. Vielä kun saisivat sen Clone/Heal-toolin valmiiksi...
http://www.bibblelabs.com/products/bibble5/ (http://www.bibblelabs.com/products/bibble5/)
kuvittelin, että joku raamattuversio ;)
Niin mäkin aluksi :D
-
Jos raw kuvausta harrastat niin Ubuntuun on saatavana myös Rawtherapee jolla voi käsitellä raweja monipuolisesti. Tosin puuttuva arkistointi voi haitata. Jos ohjelma ei avaa kameran raweja niin ne voi muuttaa dng muotoon ja sitten niiden avaaminen onnistuu. Tosin Itellä on ohjelman Windows versio.
-
Photoshopin korvikkeena olen käyttänyt Gimppiä, minkä kanssa pärjää kun tekee hommat mahdollisimman valmiiksi raw käännöksessä. Raw-tiedostoille olen käyttänyt Raw-therapeetä, joka on oikeasti erinomainen ohjelma. Arkistointiin käytän F-Spottia. Ihan kelpo ohjelma, tosin omat ongelmansa siinäkin on.
Mutta olen kyllä itse pärjäillyt useamman vuoden ihan noin 95% ubuntun ohjelmilla.
Kokeile vaikka dualbootilla, niin voit palailla windowsiin aina tarvittaessa.
-
Mikä Ubuntu ohjelma osaa konvertoida Canonin RAW-kuvat, vaikkapa hakemisto kerrallaan, esim. JPG-muotoon? Ja mikä osaa tehdä resize:n samalla tai eri prosessina koko hakemistolle?
Olen yrittänyt haeskella, mutten ole löytänyt, ainakaan 10 ekaa eivät ole toimineet kunnolla - en ole löytänyt edes RAW-kuvien katseluun yhtä helppoa ohjelmaa kuin mitä oletusohjelma JPG:lle Eye of Gnome on. F-Spot View toimii Canon RAW-katselussa, mutta kankeasti (sekoittaa kuvien järjestyksen ja kaikkea sellaista).
Windowsin IrfanView osaa nämä kaikki, muttei jaksaisi käyttää sitä. GIMPillä voi tietysti tehdä kuvan koon ja formaatin muutoksen (muttei lue RAW:ta), mutta sekin käsittääkseni toimii vain yksi kuva kerrallaan.
-
Mikä Ubuntu ohjelma osaa konvertoida Canonin RAW-kuvat, vaikkapa hakemisto kerrallaan, esim. JPG-muotoon? Ja mikä osaa tehdä resize:n samalla tai eri prosessina koko hakemistolle?
Olen yrittänyt haeskella, mutten ole löytänyt, ainakaan 10 ekaa eivät ole toimineet kunnolla - en ole löytänyt edes RAW-kuvien katseluun yhtä helppoa ohjelmaa kuin mitä oletusohjelma JPG:lle Eye of Gnome on. F-Spot View toimii Canon RAW-katselussa, mutta kankeasti (sekoittaa kuvien järjestyksen ja kaikkea sellaista).
Windowsin IrfanView osaa nämä kaikki, muttei jaksaisi käyttää sitä. GIMPillä voi tietysti tehdä kuvan koon ja formaatin muutoksen (muttei lue RAW:ta), mutta sekin käsittääkseni toimii vain yksi kuva kerrallaan.
Rawtherapeessa on jonkunlainen mahdollisuus tallentaa useampi kuva jpeg muotoon. Jos se ei tue Canonia niin voit muuttaa ne dng muotoon ja avata sitten. RT hoitaa myös koon muutoksen
http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,40539.0.html
Tässä on keskustelu linuxista valokuvausalustana.
-
Kiitos vinkistä ;D
-
Rawtherapeessa on jonkunlainen mahdollisuus tallentaa useampi kuva jpeg muotoon. Jos se ei tue Canonia niin voit muuttaa ne dng muotoon ja avata sitten.
Kyllä se Canonia tukee. Testattu Canon PowerShot A710, Canon EOS 400D ja Canon EOS 450D -kameroilla.
-
Gimpin lisäksi ei ole tarvinnut muita kuin huginin panoraamojen tekoon.
http://hugin.sourceforge.net/
Arkistointiin ja pikku viilailuun f-spot.
http://f-spot.org/Main_Page
ubuntu-studio-graphics -paketista löytyy sitten muutakin kivaa graffojen järkkäilyyn
https://help.ubuntu.com/community/UbuntuStudio/Graphics
-
Mikä Ubuntu ohjelma osaa konvertoida Canonin RAW-kuvat, vaikkapa hakemisto kerrallaan, esim. JPG-muotoon? Ja mikä osaa tehdä resize:n samalla tai eri prosessina koko hakemistolle?
ufraw(-batch) on toiminut minulla hyvin. Ensin ufrawilla värisäädöt ja muut parametrit kohdalleen jollekin kuvalle, tallennus, ja sitten ajetaan päätteessä ufraw-batchilla kaikki kuvat läpi:
ufraw-batch --out-type=jpg --compression=90 --size=1025 *.nef
(Käyttämässäni versiossa --size ei toimi aivan oikein, eli jos haluaa kuvan pisimmän sivun pituudeksi 1024, on käytettävä parametria --size=1025.)
Jos haluat samalla käydä kaikki kuvat läpi visuaalisesti ja muutella säätöjä, käytä ufraw-batchin sijaan ufraw-komentoa:
ufraw --out-type=jpg --compression=90 --size=1025 *.nef
ufraw --help antaa ohjeet komentorivin käyttöön. Sillä voi tehdä kaiken tarvittavan myös ilman graafista käyttöliittymää. UFRaw käyttää kuvien lukuun dcrawia, jolla voi myös tehdä vastaavan operaation pienen skriptinpätkän ja ImageMagickin avustuksella. Dcrawissa ei kuitenkaan ole kaikkia UFRawin ja muiden vastaavien edustaohjelmien ominaisuuksia.
Muiden kuin raakamuotoisten kuvien massakäsittelyyn sopii parhaiten ImageMagick (http://www.imagemagick.org/script/index.php) tai graafista käyttöliittymää kaipaaville Phatch (http://photobatch.wikidot.com/).
Olen yrittänyt haeskella, mutten ole löytänyt, ainakaan 10 ekaa eivät ole toimineet kunnolla - en ole löytänyt edes RAW-kuvien katseluun yhtä helppoa ohjelmaa kuin mitä oletusohjelma JPG:lle Eye of Gnome on. F-Spot View toimii Canon RAW-katselussa, mutta kankeasti (sekoittaa kuvien järjestyksen ja kaikkea sellaista).
Minä olen pärjännyt NEF-kuvien kanssa Geeqiellä (http://geeqie.sourceforge.net/), joka on vanhan kunnon GQViewin jatkoprojekti. Se näyttää raakakuvista vain pienemmän esikatseluversion, mutta ainakin kuvien selailu on nopeaa. UFRaw on sitten tarvittaessa näppäimen takana, kuten myös ufraw-batch.
Kaikki mainitsemani työkalut ovat asennettavissa Ubuntun virallisista repositorioista.
-
ufdraw ei näyttänyt toimivan Canonin RAW-kuvilla, näyttää vääriä värejä niinkuin monet muutkin RAW-ohjelmat.
Raw therapee ei näytä olevan Ubuntu ohjelma. Heidän pääsivuiltaan en huomannut mitään mainintaa Debianista, Ubuntusta tai asennusohjeista Linuxiin. Milläs tavalla näitä .tgz -paketteja tai .so -ohjelmia pitäisi oikein lähestyä? Tarkoitan, että mistä näiden kanssa kannattaa lähteä Ubuntussa liikkeelle, että ne saa asennettua?
Versioni on 9.04 64-bit (yleensä).
-
ufdraw ei näyttänyt toimivan Canonin RAW-kuvilla, näyttää vääriä värejä niinkuin monet muutkin RAW-ohjelmat.
Mikä väriavaruus sinulla on käytössä Canonissa? sRGB vai AdobeRGB? Jos jälkimmäinen, näyttö pitää kalibroida, jotta värit näkyisivät oikein.
Raw therapee ei näytä olevan Ubuntu ohjelma. Heidän pääsivuiltaan en huomannut mitään mainintaa Debianista, Ubuntusta tai asennusohjeista Linuxiin. Milläs tavalla näitä .tgz -paketteja tai .so -ohjelmia pitäisi oikein lähestyä? Tarkoitan, että mistä näiden kanssa kannattaa lähteä Ubuntussa liikkeelle, että ne saa asennettua?
Ohjelman sivuilta saa valmiin binaarin (rawtherapee30a1_64.tgz) ja löytyy sieltä sorsakin (rawtherapee30src.tgz).
-
Mikä väriavaruus sinulla on käytössä Canonissa? sRGB vai AdobeRGB? Jos jälkimmäinen, näyttö pitää kalibroida, jotta värit näkyisivät oikein.
sRGB se on ja samoista kuvista tässä puhutaan koko ajan. Joissakin ohjelmissa thumbnail näkyy oikeissa väreissä, mutta itse iso kuva väärin.
Ohjelman sivuilta saa valmiin binaarin (rawtherapee30a1_64.tgz) ja löytyy sieltä sorsakin (rawtherapee30src.tgz).
Kas, sehän onkin tarkoitettu toimimaan suoraan. Ja toimiikin ja eräajona konvertoi kuvia. Hienoa!
Kiitos avusta ;D
-
ufdraw ei näyttänyt toimivan Canonin RAW-kuvilla, näyttää vääriä värejä niinkuin monet muutkin RAW-ohjelmat.
Ohjelma tarvitsee kameran väriprofiilin, joka löytynee mukana tulleelta asennus-CD:ltä tai netistä: http://ufraw.sourceforge.net/Colors.html
-
Kiitos! Hyvä tietää.
Eiköhän näillä ohjeilla pitäisi saada perusasiat kuntoon ja paljon muutakin.
-
Joten itselläni on MacBook Pro valokuvaus hommissa (jossa LR ja PSE)
:P :P
....jospa joskus olis mullakin.... :D
Mites muuten olet tuon työnjaon tehnyt PSEn ja LRn välillä? eikö LighRoom korvaa PSEn kokonaan? Vai onko PSEssä jotakin toiminnallisuutta, minkä takia käytät molempia?
PSE:tä en muista avanneeni tänä vuonna kertaakaan :-) Eli työnjako on ollut aika helppo tehdä.
-
Nostan näinkin vanhan aiheen ylös koska tilanne suurinpiirtein sama kun aloittajalla aikanaan. Eli koneessani on SSD levy jossa
ubuntu 12.04. Sitten toinen kovo 500GB media/varastolevy jossa on tarkoitus pitää kuvat ja videot. Tein tuonne kansiot kuvat
ja toinen videot.. No kokeilinpa muutamaa ohjelmaa jolla siirtelisin tavaraa muistikortilta/kännykästä tuonne. Siirto onnistuu muttei
tekemiini kansioihin vaan menivät päivämäärän mukaan omiin kansioihinsa.. Toinen ropleemi että haluaisin selata noita niin etten
tarvitsisi katselimella erikseen avaaman kansion vaan kuvat näkyisivät kirjastona tapaan kuten lightroom tai picasa ne näyttää windowsissa.
Kuvaan nykyisin enää jpg kuvia koska kamerani fuji xpro1 tekee hienoa jpg kuvaa ja kännykäthän kuvaavat kans jpg.
Ehdotuksia, ohjeita?
-
No kokeilinpa muutamaa ohjelmaa jolla siirtelisin tavaraa muistikortilta/kännykästä tuonne. Siirto onnistuu muttei
tekemiini kansioihin vaan menivät päivämäärän mukaan omiin kansioihinsa..
Siirrä tiedostoselaimella?
Toinen ropleemi että haluaisin selata noita niin etten
tarvitsisi katselimella erikseen avaaman kansion vaan kuvat näkyisivät kirjastona tapaan kuten lightroom tai picasa ne näyttää windowsissa.
Eikö tämä ratkea käyttämällä vastaavaa arkistointiohjelmaa Ubuntussa? Shotwell, digiKam, darktable, ...
-
No kokeilinpa muutamaa ohjelmaa jolla siirtelisin tavaraa muistikortilta/kännykästä tuonne. Siirto onnistuu muttei
tekemiini kansioihin vaan menivät päivämäärän mukaan omiin kansioihinsa.. Toinen ropleemi että haluaisin selata noita niin etten
tarvitsisi katselimella erikseen avaaman kansion vaan kuvat näkyisivät kirjastona tapaan kuten lightroom tai picasa ne näyttää windowsissa.
Jokainen muodostaa pikkuhiljaa oman työskentelytapansa. Itse siirrän kuvat tiedostoselaimella muistikortilta en suoraan kamerasta. Jokainen reissu, tapahtuma omaan kansioon. Ja saman vuoden kuvat oman kansion alle. Sitten vielä alikansiot parhaat, pienennetyt ym..
Kuvat katselen XBMC kauko-ohjain kädessä sohvalta...Kyllä digi alkaa pärjätä dialle ja projektorille. En nyt tiedä noista kirjastoista... Jokaisella on tapansa valita näytettävät kuvat ja esittää ne.
Digikam hyvä arkistointiin, selaamisen ja kuvien haeskeluun, pisteyttämiseen... pitäsi opetella. Toimii myös Windows & Mac. Paras valita joku ja pysyä siinä. Lightroom ja picasa... en ole ikinä käyttänyt. Mutta jos niistä pidät niin käytä niitä minun puolestani. jpg hyvä formaatti säilyttää kuvia. Mutta editoidessa ehkä joku muu on parempi. Riippuu asetuksista ja välitallennusten lukumäärästä. Itse en paljoa muokkaa kuvia. Pieniä rajauksia ja joskus värejä kun valkotasapaino tahtoo unohtua säätää valon muuttuessa..
500G ei ole paljon jos teräväpiirtovideoita kuvaat myös. Ja muista varmuuskopiot..Hyvä idea pitää systeemi ja kuvat eri levyllä. Jos kaikki osaisi tehdä noin. Sisko jo pyyteli jos lähettäisin uusiksi kuvat kun Win7 jotenkin sekosi..
-
Jokainen muodostaa pikkuhiljaa oman työskentelytapansa. Itse siirrän kuvat tiedostoselaimella muistikortilta en suoraan kamerasta. Jokainen reissu, tapahtuma omaan kansioon. Ja saman vuoden kuvat oman kansion alle. Sitten vielä alikansiot parhaat, pienennetyt ym..
...
Ja muista varmuuskopiot..Hyvä idea pitää systeemi ja kuvat eri levyllä. Jos kaikki osaisi tehdä noin.
...
Periaatteessa toimin juuri samalla tavalla. Käytän päähakemiston nimenä tosin kamerasta purkupäiväystä - säilyvät kivasti aakkosjärjestyksessä järjestyksessä näin (esim. 2012.08.08).
Luen suoraan kamerasta koska pöytäkoneessa ei ole muistikortin lukijaa. USB:hen kun kytkee, niin kamera aukeaa massamuistina - hyvin helppoa kopioida sieltä.
Otan kylläkin raw-kuvia ja säilytän ne. Varsinainen käsittely tapahtuu JPG-kuvilla, kunhan ne on ensin konvertoitu RawTherapee -ohjelmalla (löytyy suoraan Software Centeristä). Tämäkin on hyvin vaivatonta - tosin odotella saa jonkin aikaa koska esim. 600 sadan kuvan konvertointi ei suju minuuteissa.
-
Jokainen muodostaa pikkuhiljaa oman työskentelytapansa. Itse siirrän kuvat tiedostoselaimella muistikortilta en suoraan kamerasta. Jokainen reissu, tapahtuma omaan kansioon. Ja saman vuoden kuvat oman kansion alle. Sitten vielä alikansiot parhaat, pienennetyt ym..
...
Ja muista varmuuskopiot..Hyvä idea pitää systeemi ja kuvat eri levyllä. Jos kaikki osaisi tehdä noin.
...
Periaatteessa toimin juuri samalla tavalla. Käytän päähakemiston nimenä tosin kamerasta purkupäiväystä - säilyvät kivasti aakkosjärjestyksessä järjestyksessä näin (esim. 2012.08.08).
Luen suoraan kamerasta koska pöytäkoneessa ei ole muistikortin lukijaa. USB:hen kun kytkee, niin kamera aukeaa massamuistina - hyvin helppoa kopioida sieltä.
Tähän asti samaa mieltä. Ei ole paljon väliä irrottaako sen kortin kamerasta kuvien siirtoa varten vai ei.
Otan kylläkin raw-kuvia ja säilytän ne. Varsinainen käsittely tapahtuu JPG-kuvilla, kunhan ne on ensin konvertoitu RawTherapee -ohjelmalla
Tämä ei sitten enää vastaa otsikkoa. Raw Therapee ei siis todellakaan ole raw-kuvien konvertointiohjelma, vaan kuvankäsittelyohjelma (sama koskee esim. Lightroomia, UFraw:ia, ACR:ta, COne:a, Bibble:a jne).
Käsittelyn tulos RawTherapeesta tallennetaan kopiona tai avataan suoraan jatkokäsittelyä varten Gimpiin, fotariin ym. ja tallennetaan sitten siitä.
Jos tallennetaan suoraan Raw Therapeesta ja käsitellään myöhemmin, jpeg-formaatti ei tule kysymykseen. Ubuntussa (muissakin oikeastaan) ainoa järkevä talleennusformaatti tähän on tiff(16bit), ilman pakkausta.
Tai sitten on käsiteltävä kuva huolellisesti Therapeessa Ja mieluimmin vielä Gimpissä lisää, ja sitten avattava käsillä olevaa tarvetta varten vaikka sitten jpg:ksi. Onneksi alkuperäinen raw jää koskemattomaksi, joten aina voi palata rikospaikalle uudelleen.
-
...
Tähän asti samaa mieltä. Ei ole paljon väliä irrottaako sen kortin kamerasta kuvien siirtoa varten vai ei.
Otan kylläkin raw-kuvia ja säilytän ne. Varsinainen käsittely tapahtuu JPG-kuvilla, kunhan ne on ensin konvertoitu RawTherapee -ohjelmalla
Tämä ei sitten enää vastaa otsikkoa. Raw Therapee ei siis todellakaan ole raw-kuvien konvertointiohjelma, vaan kuvankäsittelyohjelma (sama koskee esim. Lightroomia, UFraw:ia, ACR:ta, COne:a, Bibble:a jne).
Käsittelyn tulos RawTherapeesta tallennetaan kopiona tai avataan suoraan jatkokäsittelyä varten Gimpiin, fotariin ym. ja tallennetaan sitten siitä.
Jos tallennetaan suoraan Raw Therapeesta ja käsitellään myöhemmin, jpeg-formaatti ei tule kysymykseen. Ubuntussa (muissakin oikeastaan) ainoa järkevä talleennusformaatti tähän on tiff(16bit), ilman pakkausta.
Tai sitten on käsiteltävä kuva huolellisesti Therapeessa Ja mieluimmin vielä Gimpissä lisää, ja sitten avattava käsillä olevaa tarvetta varten vaikka sitten jpg:ksi. Onneksi alkuperäinen raw jää koskemattomaksi, joten aina voi palata rikospaikalle uudelleen.
Niinpä. Mutta kaksi edellistä kirjoittajaa fanittivat kuvien ottamista suoraan JPG:llä. Oma pointtini oli se, että voihan ne alkuperäiset silti ottaa RAW:na ja vasta myöhemmin siirtyä JPG:iin. Tällöin ei oikeastaan menetä mitään, paitsi hivenen odottelua, siis siihen nähden että suoraan ottaa JPG:iä, ja kuitenkin aito RAW-kuva on aina olemassa sitten kun oikeasti tarvitsee sitä hyvää laatua.
... eihän sitä kuvaa ottaessa vielä tiedä mitä käyttöä kuvalle tulee ...
Kaikki varmaan tietävät sen, että jos aina ja oikeasti tarvitsee hyvää laatua, kaikki käsittely pitää tehdä häviöttömässä formaatissa ja vasta sitten pakata.
JPG:ksi konvertointi heti alkuunsa on perusteltua myös siksi, että kuvia pääsee katsomaan ... esim. isolla plasmalla, joka ei RAW-kuvista ymmärrä mitään ja joka minulla on ainoa härveli joka "näyttää kuvat oikein".
-
Aiemmin tuli kuvattua enemmän. Aina raw muodossa jos mahdollista -> kuvat koneelle lightroomilla ja varmuuskopiot viikottain. Lightroomilla käsittelin ja jos jotain näyttämisen arvoista pienensin kuvan nettiin. Ostin jopa NAS-purkin johon ulkoisen kovon lisäksi varmuuskopiota..
Nyt on kuvaaminen vähentynyt melko olemattomaksi. Fuji xpro1:llä kuvaan jos on lähipiirissä rippijuhlaa ym vastaavaa. Mukana kulkee välillä pokkari ja kännykässä jonkinmoinen kamera. Eli tahtoo sanoa että nyt olen hypännyt kameravarustelukierteestä pois. Tuo fuji on niin hyvä ettei paremmasta väliä, enkä osta tuohon muita objektiiveja ,35mm f1.4 riittää.
Lightroom oli pitkälti SE joka piti windowsissa kiinni. Hyvä ohjelma se onkin, oikein hyvä. Nyt olen päättänyt että windows saa rittää pärjätään ubuntulla, toivottavasti pitkään.. Eli raw kuvaa en enää tarvitse käpistellä, suurimmat muokkaukset ovat valotus, terävöitys ja kuvan pienennys/rajaus. Kenties joku roskan poisto.
Videoissa tulee kyllä kuvattua jonkin sortin teräväpiirtoa mutta pätkät on lyhyitä, eikä kaikkea sontaa oo pakko enää pitää tallessa. Ihmiset vaihtaa kameroita/objektiiveja ja sitten kuvataan kaiken maailman kantoja ja kiviä :D No samaan on sortunut itsekin. Nyt oon vaan päättäny yksinkertaistaa asioita, tilanpuutteen takia jo pöytäkoneen möinkin pois, jonkin verran muutakin turhaa tavaraa on poistolistalla. Sen verran olen kumminkin varustautunut että 23" IPS paneelilla oleva näyttö on tuossa seinään kiinnitettynä, toimii tarpeen vaatiessa lisänäyttönä tälle kannettavalle.
No NAS-purkkiin en ole vielä perehtynyt sikäli että miten ubuntun varmuuskopiointi onnistaa sinne. Siinähän tuota tilaa on 2X2 teraa joskin RAID 1 systeeminä nyt.
-
Nyt on kuvaaminen vähentynyt melko olemattomaksi. Fuji xpro1:llä kuvaan jos on lähipiirissä rippijuhlaa ym vastaavaa. Mukana kulkee välillä pokkari ja kännykässä jonkinmoinen kamera. Eli tahtoo sanoa että nyt olen hypännyt kameravarustelukierteestä pois. Tuo fuji on niin hyvä ettei paremmasta väliä, enkä osta tuohon muita objektiiveja ,35mm f1.4 riittää.
No NAS-purkkiin en ole vielä perehtynyt sikäli että miten ubuntun varmuuskopiointi onnistaa sinne. Siinähän tuota tilaa on 2X2 teraa joskin RAID 1 systeeminä nyt.
Piti oikein katsoa mikä se Fuji xpro1 on. Vaikuttaa hyvältä. Itsekin olen kaivannut vanhaa mekaanista järjestelmäkameraani. Jos saisi vastaavanlaisen diginä. Voisi napista kääntää suljinajan ja aukon renkaasta. Päivänvalossa f11 ja 1/125 oli hyvä lähtökohta. Joskus selvisi noin helposti... Nyt selataan valikoita..
Jos vähän kuvia, niin sopivalla kansiorakenteella pääsee pitkälle. Kannattaa suunnitella. Jos kuvia ei paljoa käsitellä jpg on ihan hyvä. Nykykamerat osaa valottaa kuvat aika oikein. Sellainen parin aukon väärinvalotus harvinaista. RAW tarjoaa paremmat mahdollisuudet valotuksen ja valkotasapainon korjailuun, mutta tuskin tarpeen rippikuvissa. Digikam on tutustumisen arvoinen. http://www.digikam.org/. Itse pidän KDE työpöydästä, joten se on minun valintani. Mutta siinä on paljon riippuvuuksia. Kubuntu on siihen parempi alusta. DigiKamin postituslista on melko vilkas ja vastaukset tulee nopeasti. Kehitys on ollut reipasta. Darktablesta minulla ei ole kokemuksia. Siinä on vähemmän riippuvuuksia ja on kevyempi. Paljon käytetty ja varmasti silläkin tulee toimeen.
Jokaiselle muodostuu omat työtapansa. Itse poimin kameralaukusta mieluummin muistikortit kuin kannan kameran koneen viereen. Laiskana jätän jopa autoon jos muuta kannettavaa.. Sitten kuvat ekaksi väliaikaiskansioon. Epäonnistuneet ja turhat pois ja sitten siirto vasta digikamin hallitsemalle hakemistopuulle. Itselle tärkeetä nähdä kuvat heti isossa TV:ssä. Siinä samalla on helppo karsia turhat pois.
NAS systeemistä ei ole kokemusta. Jos siihen NAS purkkiin haluaa saman kansiorakenteen niin rsync on oiva siihen. Kopioi turvalliseti verkon yli ja sen voi pistää vaikka cronniin ajettavaksi. NAS levylle kannattaa tehdä kansio. Esim mkdir /mnt/NAS. Jos haluaa, että se liitetään automaattisesti niin lisätään NSA /etc/fstab tiedostoon. Googlella poimin esimerkin:
//IP-OF-YOUR-NAS/NAS-SHARE-NAME /SHARE-MOUNT-POINT smbfs username=USER-NAME-OF-NAS-USER,password=PASSWORD-OF-NAS-USER,uid=YOUR-UID-NUMBER,gid=YOUR-GID-NUMBER 0 0
tuo on hieman hankala...toinen esim
//192.168.1.100/Share /mnt/NAS smbfs username=vistaaja,password=Password,uid=1000,gid=1000 0 0
fstab tiedostoon tarvitaan root oikeudet eli sudo nano /etc/fstab
sudo mount -a ja liitos tulee voimaan. Muistaakseni samba on oletuksena Ubuntussa jos ei niin pitää asentaa ja käynnistää.
Muitakin tapoja tietysti on. Liittää mount komennolla, tiedosselaimella ja taitaa siihen nettiselaimella päästä myös. Ainakin KDE työpöydällä konqueror tuntuu osaavan vaikka mitä.
-
Jatkan tähän ketjuun omaa höpinääni asiasta.
Ubuntun puoli on ollut itselleni vaikeahko valokuvia ajatellen. Vasta ihan hiljakkoin on alkanut aurinko paistaa, ja mahdollisuuksia tulla. Bible Labsin paras raw-ohjelma päätyi Corelille, ja sitä saa nyt aika edulliseen hintaan Corel Aftershot Pro -nimellä myös siis Ubuntulle. Varsinaisista kuvankäsittelyohjelmista ei ole löytynyt sentään vielä lähellekään Photoshopin tasoista, ja se on harmi. Gimpshoppia olen käytellyt jonkin verran. Tähän saakka puuttumaan on jäänyt Ubuntun puolella myös värinhallinta ja 16bit/kanava editointi. Gimp on 8-bittinen, jos ei aivan juuri ole muuttunut. Yhdelle läppärille asentamani 12.04 antaa toivoa värinhallinnan kehittymisestä. Jonkinlainen väriprofiiliohjelma näytti olevan oletusvalikossa, en tosin tutkinut tarkemmin.
Videopuolella itselläni on Ubuntussa asiat paremminkin kuin Windowsissa, kiitos nimimerkin "nm", mutta täysverinen värihallittu kuvankäsittelyohjelma, vaikka kaupallinenkin, antaa odottaa itseään vielä.
-
Tähän saakka puuttumaan on jäänyt Ubuntun puolella myös värinhallinta ja 16bit/kanava editointi. Gimp on 8-bittinen, jos ei aivan juuri ole muuttunut. Yhdelle läppärille asentamani 12.04 antaa toivoa värinhallinnan kehittymisestä. Jonkinlainen väriprofiiliohjelma näytti olevan oletusvalikossa, en tosin tutkinut tarkemmin.
Videopuolella itselläni on Ubuntussa asiat paremminkin kuin Windowsissa, kiitos nimimerkin "nm", mutta täysverinen värihallittu kuvankäsittelyohjelma, vaikka kaupallinenkin, antaa odottaa itseään vielä.
Nimerkki "nm" antaa loistavia vastauksia. Siitä olen samaa mieltä.
DigiKam hallitsee 16 bit värisyvyyttä. Monipuolinen ohjelma ja kehittyy ripeästi. Jostain reposta kannattaa asentaa uudempi versio mitä Ubuntu tarjoaa. KDE työpöytänä on myös suositeltavaa. Mutta jos tykkää Photoshopista niin käytä sitä. Ammattilaiset kai tykkäävät Mac systeemistä.
-
Tulevassa Gimp 2.10:ssä on tuki 16-bittisille värikanaville: https://plus.google.com/116634837115748851709/posts/hY3orKUQAGg
Laitteiden väriprofiilien hallinta onnistuu erillisillä työkaluilla tai Ubuntu 12.04:n omalla asetusohjelmalla. Kaikki merkittävät Linuxin grafiikkaohjelmat ovat tukeneet värihallintaa jo vuosien ajan. Kannattaa lukaista tämä artikkeli Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Linux_color_management
-
Kiitos!
Hyvä uutinen tuo Gimpin 16-bittisyys. Se on erittäin tervetullut ominaisuus.
Digikam ei valitettavasti minulle oikein sovellu. Listan mukaan tuettuna eivät ole kumpikaan Pentax-järkkärini, K5 ja IstDS. Toinen kynnys olisi ehkä ollut KDE, vaikka useat K-ohjelmat Gnomen kanssakin pärjäävät.
-
Kiitos!
Listan mukaan tuettuna eivät ole kumpikaan Pentax-järkkärini, K5 ja IstDS. Toinen kynnys olisi ehkä ollut KDE, vaikka useat K-ohjelmat Gnomen kanssakin pärjäävät.
Itse olen käyttänyt KDE systeemiä vuosia. Tosin siirtyminen KDE 3.* --> KDE 4.* kesti aikansa. Itse lataan kuvat muistikortilta - ei tarvitse miettiä yhteesopivuuksia kameran kanssa. RAW kuvat sitten oma ongelmansa, jos niitä käyttää. Vaatinee oman säätämisensä oli kamera tuettu tai ei. Jokaisella omat työtapansa. Joku näprää kuva kerrallaan toinen taas haluaa kerralla käsitellä satoja RAW kuvia.
-
Digikam ei valitettavasti minulle oikein sovellu. Listan mukaan tuettuna eivät ole kumpikaan Pentax-järkkärini, K5 ja IstDS.
Digikam käyttää raw-kuvien lukuun libraw-kirjastoa, joka on tukenut Pentax K5:ttä versiosta 0.11.2 lähtien (joka on julkaistu melkein kaksi vuotta sitten). Myös tuon vanhemman Pentaxin tiedostot toimivat.
Kannattaa myös vilkaista darktable (http://www.darktable.org/)-ohjelmaa.
-
Kiitos taas.
Raw-kuvaan melkein poikkeuksetta, jos ei nyt tarvitse ottaa nettiin jotain pikakuvaa esim. jostain myytävästä tavarasta tms. Tuolla joku mainitsi aiemmin Windowsin Irfanviewn, mutta kyllä se tekee aika hirveän raw-käännöksen, johon ei voi vaikuttaa, ja karkean terävöityksen lisäksi. Photarin väriprofiilit kameroille olleet mielestäni aika ylivoimaiset. Muistikortin kanssa itsekin kuvat koneelle otan. Saattoi olla, että ymmärsin Digikamin yhteensopivuuslistan väärin, jos kerran ohjelma kuitenkin ymmärtää K5:n raw-kuvat.
No, yhtä kaikki, hyvä olisi löytää joku mieleinen workflow, jota sitten käyttää aina. Tähän varmaan perustuu Photoshopin suosio; tuttu ja turvallinen. Ohjelmista toiseen hyppiminen ja raw-käännösten värierot ovat myrkkyä ainakin silloin, jos kuvaa esim. paljon muotokuvia tms. jossa värimaailman hallinta olisi erityisen tärkeää. Maisema- ja luontokuvan kanssa ei ole niin noponnuukaa, vaikka värit olisivatkin hiukan ylisaturoituneet tms. Omia vanhoja kuvia katsellessa kaipailen vielä joskus Fujin muotokuvafilmiä, NPS 160:ä ja Hasselbladiani, mutta, no, kaikella oli aikansa...
-
DigiKam näyttäis olevan soppeli tuohon arkistointiin. Tosin on osittain suomentamatta ja muuten käyttö tuntuu äkkiseltään hieman tönköltä jos vertaa lightroomiin.
Sitten erittäin positiivinen yllätys kun tökkäsin spyder pro3 kalibrointilaitteen usbiin ja trättäätättärää ... sehän toimii ubuntussa, haki itse tarvittavat paketit asensi ne ja kalibroi parhaillaan tuota LG IPS235;sta tuossa. Tää on tätä linux parhautta parhaimmillaan. Ei tarvitse surffailla pitkin nettiä etsimässä ohjelmmia.. Tuo näyttö on mulla kakkosnäyttönä kiinni tässä kannettavassa..
-
Kun olet kalibroinut näytön, kerropa lisää kokemuksistasi. Mulla olis käytettävissä Spyder2, jos toimis tääe näytölle?
-
Sen kun tökkäät koneeseen kiinni ja kokeilet..
Pikkuisen menin kehumaan etukäteen. Tuo LG kalibroitui mutta asuksen oman näytön kalibrointi etenee siihen asti kun profiilia
tallennetaan. Siinä tyssää johon erroriin, ei tullut tarkkaan katsottua ilmoitusta. En huomannut hirveää eroa, ehkä kirkkautta on vähemmän tuossa lg:ssä. Tosin tuo vaikutti suoraan paketista kelvolliselta jo.
-
En ole koskaan käyttänyt kalibointilaitetta, ja voi olla etten käytäkään, mene tiedä. Linuxin puolellakin säädän gamma 2.2 targetin näyttämään "puhtaalta", ja se on siinä. Monitorin ( 23" ASUS IPS) nappulat asentoon SRGB ja Nvidian paneelin käynnistys, niin puhdasta on. Gamma on tiukasti 2.2 eikä minkään sortin värin häivähdyksia targetissa, eli värikanavat tasapainossa. Värilämpötilana D65.
-
Ohjelma tarvitsee kameran väriprofiilin, joka löytynee mukana tulleelta asennus-CD:ltä tai netistä: http://ufraw.sourceforge.net/Colors.html
Olen vähän tyhmä. Tuolla on väriprofiili minun kameralle, mutta mihin pistän sen? En juuri ole ottanut,
raw kuvia tai minun tapauksessa Nikon nef, kun en ole viitsinyt opetella käyttämään niitä.
-
/usr/share/color/icc
Tuonne laitan muutkin väriprofiilit, sieltä ohjelmat niitä etsivät ensimmäiseksi.
Esim. Raw Therapeessa valitse develop>color>ICM>Input profile-välilehdeltä custom ja sieltä se kameran profiili. Ufrawissa lienee samanlainen valinta jossain.
-
/usr/share/color/icc
Tuonne laitan muutkin väriprofiilit, sieltä ohjelmat niitä etsivät ensimmäiseksi.
Esim. Raw Therapeessa valitse develop>color>ICM>Input profile-välilehdeltä custom ja sieltä se kameran profiili. Ufrawissa lienee samanlainen valinta jossain.
Kiitos! Löysin /usr/share/color/icc/colord. Kokeilin .ufraw ja haeskelin /usr/shrare/ufraw mutta noi ei käy. Vaikka naputtelin mitä tuossa ufraw ohjelmassa en löytänyt väriprofiilin valintaa. Enkä komentorivivalitsinta.
Kokeilin tuota Raw Therapeeta. Sieltä löytyi nappi millä väriprofiilin sai ladattua. Myös tuki 16 bit kuville. Mutta jos on lomareissulta toista tuhatta kuvaa, niin kuka jaksaa moisella niitä läpi käydä. Taidan jatkaa vaan jpg kuvien räpsimistä. Otin kokeeksi vastavaloon yhden järvimaiseman (NEF). Etualalla tumma aita ja taivas ja vesi tietysti vaaleita. Tuollaisissa otoksissa raw varmaan omiaan. Kameran ad-light osaa kyllä tasata myös valoisuuseroja jossain määrin. Harmi kun otin vain pari testikuvaa. Pitää kokeilla enemmän, jotta uskoisi onko noista raw otoksista hyötyä.
-
Kiitos! Löysin /usr/share/color/icc/colord. Kokeilin .ufraw ja haeskelin /usr/shrare/ufraw mutta noi ei käy. Vaikka naputtelin mitä tuossa ufraw ohjelmassa en löytänyt väriprofiilin valintaa. Enkä komentorivivalitsinta.
Color Management -välilehti, ylin kohta (Input ICC profile, jossa on oletuksena valinta "Color matrix"). Tuon alasvetovalikon oikealla puolella on tiedoston avauspainike, jonka kautta voi ladata kameran väriprofiilin.
Komentorivivalitsinta ICC-profiilille ei taida olla. Kuvien massakäsittelyä (batch processing) varten joudut ensin tekemään asetukset graafisella käyttöliittymällä jollekin kuvalle ja tallentamaan ohjelman tilan tiedostoon. Sitten voit ladata asetukset komentoriviltä ufraw-batch-ohjelman --conf-parametrilla. Muilla ohjelmilla batch-käsittely onnistuu suoraan graafisen käyttöliittymän kautta.
Kokeilin tuota Raw Therapeeta. Sieltä löytyi nappi millä väriprofiilin sai ladattua. Myös tuki 16 bit kuville. Mutta jos on lomareissulta toista tuhatta kuvaa, niin kuka jaksaa moisella niitä läpi käydä.
Jos haluat vain jpeg-kuvia vastaavat vedokset niistä raw-tiedostoista, se onnistuu kyllä nopeasti raw-ohjelmien automaattiasetuksilla ja batch-toiminnoilla. Toinen vaihtoehto on käyttää kameran Raw+jpeg-toimintoa, jolloin tosin muistikortin tilaa kuluu ylimääräisten jpeg-kuvien tallentamiseen.
Taidan jatkaa vaan jpg kuvien räpsimistä. Otin kokeeksi vastavaloon yhden järvimaiseman (NEF). Etualalla tumma aita ja taivas ja vesi tietysti vaaleita. Tuollaisissa otoksissa raw varmaan omiaan. Kameran ad-light osaa kyllä tasata myös valoisuuseroja jossain määrin. Harmi kun otin vain pari testikuvaa. Pitää kokeilla enemmän, jotta uskoisi onko noista raw otoksista hyötyä.
raw-kuvista on hyötyä silloin kun haluat käsitellä kuvaa jälkeenpäin -- esimerkiksi muuttaa värisävyjä tai valotusta (vaikkapa pelastaa jotain alivalottuneesta kuvan osasta). Jpeg-kuvassa on vähemmän informaatiota jäljellä tällaiseen muokkaukseen. Yleensä on myös vaikea arvata etukäteen, mikä otos on niin arvokas, että sitä kannattaa käsitellä jälkeenpäin. Niinpä raw-tilaa joutuu käyttämään lähes kaikille kuville.
Rawin ja jpegin suhde muistuttaa perinteisten negatiivien ja paperikuvien eroa. Jpeg-tiedostot vastaavat paperikuvia ja raw-tiedostot negatiiveja. Negatiivit kannattaa aina säilyttää mahdollista myöhempää käyttöä varten, vaikka paperikuvat olisivat nätisti albumissa katseltavissa.
-
...
Yleensä on myös vaikea arvata etukäteen, mikä otos on niin arvokas, että sitä kannattaa käsitellä jälkeenpäin. Niinpä raw-tilaa joutuu käyttämään lähes kaikille kuville.
...
Tuo on juuri se syy miksi käytän aina RAW:ta. Konversio on pikku juttu, kuten edellä jo kerroin.
JPEG+RAW:n kuvaaminen on ongelmallista. Tietynlaisissa kuvaustilanteissa (kun kohteesta haluaa monta peräkkäistä kuvaa tai on monia kohteita, joista kaikista haluaa kuvia) kameran nopeuden kanssa tulee ongelmia. Esim. lähes peräkkäisiä kuvia saa otettua vain 8 kpl ennenkuin kamera sanoo, että "busy" - tämä siis jo pelkällä raw-kuvauksella, jpeg+raw:lla tilanne olisi huonompi. Semi-ammattikameroilla tuota ongelmaa ei liene (niissä on kaksi prosessoria, ainakin Canoneissa).
-
Color Management -välilehti, ylin kohta (Input ICC profile, jossa on oletuksena valinta "Color matrix"). Tuon alasvetovalikon oikealla puolella on tiedoston avauspainike, jonka kautta voi ladata kameran väriprofiilin.
Jotain pielessä. Ehkä eri ohjelma. Päätteelle tulee (ufraw:7794): Gtk-CRITICAL **: IA__gtk_dialog_run: assertion `GTK_IS_DIALOG (dialog)' failed
tyyppisiä herjoja. Color Management välilehteä en löydä. Options nappia kun painan niin saan välilehtiä näkyviin. Settings lehdellä on noita profiilijuttuja input, output ja display color profiles. Mutta mikään niistä ei tee mitään. Tässä on KDE, ehkä joku GTK riippuvuus pielessä. Mielestäni olen töninyt sitä hiirulaisella joka kohdasta. Raw Therapee toimi paremmin.
Nikonin NEF kuvat koostuvat neljästä jpg kuvasta. Muistaakseni luin noin jostain. Tai sitten on olemassa työkalu joka kirjoitaa NEF-kuvasta 4 jpg kuvaa. Eikö RAW tai NEF ole se data joka kennolle tulee. Eikä sillä ole mitään tekoa jpg kuvan kanssa. Marraskuussa riittää pimeitä päiviä... Jos nyt räpsis niitä RAW/NEF ruutujakin iltojen iloksi kun niitä niin kehutaan.
-
...
Eikö RAW tai NEF ole se data joka kennolle tulee. Eikä sillä ole mitään tekoa jpg kuvan kanssa. Marraskuussa riittää pimeitä päiviä... Jos nyt räpsis niitä RAW/NEF ruutujakin iltojen iloksi kun niitä niin kehutaan.
Ei kai se välttämättä ole kennolle tuleva informaatio, koska onhan kameroissa objektiivityyppikohtaisia korjauksiakin, joita niihin on rakennettu sisään. Joten RAW kuva voi olla parempi kuin kennolle tuleva informaatio.
RAW tarkoittaa kuitenkin häviötöntä kuvaa.
JPEG on häviöllinen, pakattu muoto. Häviöllinen tarkoittaa sitä, että alkuperäistä informaatiota on hävitetty sen vuoksi, että kuvasta saadaan tavuissa pienempi. Pakkaus tarkoittaa myös pienentämistä (esim. ZIP), mutta se ei lähtökohtaisesti hävitä mitään informaatiota (kuten esim. ZIP ei hävitä mitään). Esim. TIF ja Targa formaateissa voi olla pakkaus, mutta silti olla häviöttömästi pakattuja (siis TIFejä voi olla varsin monenlaisia). Windowsin BMP ei ole (alkuperäisessä muodossaan) pakattu eikä häviöllinen - ja sikäli on äärimmäisen hölmö formaatti, koska se haaskaa valtavasti tilaa.
Kun häviöllistä formaattia editoi ja taas tallentaa, tai vielä mahdollisesti tallentaa johonkin muuhun formaattiin, laatu aina huononee. Pahinta tässä on se, että kun häviöllistä formaattia käpistelee monella tavalla (esim. editointi ja formaattimuunnos), laatu ei ainoastaan huonone, vaan laatu muuttuu hallitsemattomalla tavalla huonommaksi. RAW kuvan käpistelyssä laatu pysyy koko ajan samana, mitä nyt mahdolliset peräkkäiset editoinnit muuttavat sitä - ihan riippuen editointien tavoista ja laadusta sinänsä.
-
Color Management välilehteä en löydä.
Katso liitteenä oleva kuva.
Kun häviöllistä formaattia editoi ja taas tallentaa, tai vielä mahdollisesti tallentaa johonkin muuhun formaattiin, laatu aina huononee. Pahinta tässä on se, että kun häviöllistä formaattia käpistelee monella tavalla (esim. editointi ja formaattimuunnos), laatu ei ainoastaan huonone, vaan laatu muuttuu hallitsemattomalla tavalla huonommaksi. RAW kuvan käpistelyssä laatu pysyy koko ajan samana, mitä nyt mahdolliset peräkkäiset editoinnit muuttavat sitä - ihan riippuen editointien tavoista ja laadusta sinänsä.
Tarkennan tätä vielä hieman, eli kameroiden raw-formaatit eivät sovellu editoinnin välivaiheiden tallennukseen, vaan ne pitää käsitellä ja muuntaa johonkin helpommin käsiteltävään, mielellään häviöttömään muotoon. TIFF soveltuu tähän hyvin, koska se tukee myös laajempaa kuin 8-bittistä värinäytteistystä. Raw-kuvien merkittävin etu JPEGiin verrattuna on juuri laajempi väri-informaatio -- yleensä 12 tai 14 bittiä. Sen avulla valotusta voi säätää parinkin aukon verran raw-ohjelmalla tai muulla editorilla ilman havaittavaa laadun heikkenemistä. Puhki palaneista kuvan osista ei tosin irtoa juuri mitään.
-
Tuo kuva selvensi. Kiitoksia kovasti. Löysin muutaman NEF-kuvan Utön kallioista kovassa valossa. Kun tuohon pisti väriprofiilin kuva muuttui katsottavan näköiseksi. Jpg versioon verrattuna vielä 'mattamaisen' oloinen. Kontrastia tuntuu olevan vähemmän ja värit hieman 'harmaammat'. Tallensin png formaattiin. Eikös se ole nykyaikaisempi kuin tiff. Ei siitä paljoa isompi tullut jos vertaa NEF versioon. Eikä nuo NEF kuvat tosiaan ole suoraan kennolta. Kokoeroja on paljon. Kyllä kamera niitä käsittelee. Linssinkorjaus, Aktiivinen D-lighting (tasottaa valoisuuseroja), valkotasapaino. Kyllä ennen oli helpompaa. Myötävalossa f11 ja 1/125 aurinkoisena päivänä kameraan ja ihan hyviä tuli. Nykyään saa kahlata valikoita että pääsee samaan tulokseen. Vanha perinne pistää minut usein vielä säätämään edes jotain vaikka se automaatti olisi fiksumpi.
-
Tuo kuva selvensi. Kiitoksia kovasti. Löysin muutaman NEF-kuvan Utön kallioista kovassa valossa. Kun tuohon pisti väriprofiilin kuva muuttui katsottavan näköiseksi. Jpg versioon verrattuna vielä 'mattamaisen' oloinen. Kontrastia tuntuu olevan vähemmän ja värit hieman 'harmaammat'.
Näitä säädetään sitten kamerakohtaisesti (ja tarvittaessa otoskohtaisesti) muilla raw-ohjelman tarjoamilla asetuksilla. Ei muuta kuin kokeilemaan mitä ne kaikki vivut tekevät!
-
Kun häviöllistä formaattia editoi ja taas tallentaa, tai vielä mahdollisesti tallentaa johonkin muuhun formaattiin, laatu aina huononee. Pahinta tässä on se, että kun häviöllistä formaattia käpistelee monella tavalla (esim. editointi ja formaattimuunnos), laatu ei ainoastaan huonone, vaan laatu muuttuu hallitsemattomalla tavalla huonommaksi. RAW kuvan käpistelyssä laatu pysyy koko ajan samana, mitä nyt mahdolliset peräkkäiset editoinnit muuttavat sitä - ihan riippuen editointien tavoista ja laadusta sinänsä.
Tarkennan tätä vielä hieman, eli kameroiden raw-formaatit eivät sovellu editoinnin välivaiheiden tallennukseen, vaan ne pitää käsitellä ja muuntaa johonkin helpommin käsiteltävään, mielellään häviöttömään muotoon. TIFF soveltuu tähän hyvin, koska se tukee myös laajempaa kuin 8-bittistä värinäytteistystä. Raw-kuvien merkittävin etu JPEGiin verrattuna on juuri laajempi väri-informaatio -- yleensä 12 tai 14 bittiä. Sen avulla valotusta voi säätää parinkin aukon verran raw-ohjelmalla tai muulla editorilla ilman havaittavaa laadun heikkenemistä. Puhki palaneista kuvan osista ei tosin irtoa juuri mitään.
Raw-formaattihan tallentaa metadatana kuvan säädöt, jotka tehdään raw-editointiin tarkoitetussa ohjelmassa, esim. Raw Therapee, Ufraw, Lightroom. Nämä editoinnit eivät muuta lainkaan itse raw-tiedostoa, vaan määrittelevät vain millaisena kuva viedään tiff-, png-, jpg-tiedostoon tai suoraan esim. Gimpiin jatkokäsittelyyn; tai näytetään monitorilla. Itse Raw säilyy koskemattomana, vain metadataa säädetään, ymmärtääkseni ei minkään editorin tapoihin kuulu raw-tiedoston muuttaminen.
Tiff on häviötön tallenusmuoto, jos mitään pakkausta ei käytetä. Luullakseni myös png. Jos käytetään esim. "häviötöntä" LZW-pakkausta, tärvellään liukuvärit (nimim. "kokemusta on") Näissä vain tiedostokoko on noin kolminkertainen rawiin verrattuna, joten tilanpuutteessa välivaihetta ei välttämättä kannata säilyttää, kun aina voi aloittaa alusta(Raw), kun tarvitsee uudenlaisen kopion kuvasta. Toisaalta teen joskus niin paljon "jatkokäsittelyä", että kovalevytila on pikkujuttu työmäärän verrattuna.
-
Raw-formaattihan tallentaa metadatana kuvan säädöt, jotka tehdään raw-editointiin tarkoitetussa ohjelmassa
Juu, tämä voi toki onnistua niiden parametrien osalta, joita raw-ohjelmalla voi muuttaa ja jotka se osaa tallentaa. Useimmissa raw-formaateissa ei kuitenkaan ole varsinaista tukea kuvankäsittelyparametrien tallentamiseen, eivätkä ohjelmien muokkaustoiminnot ole yhteensopivia, joten yhdellä ohjelmalla tallennetut parametrit eivät avaudu toiseen ohjelmaan. Tämä ei siis ole raw-formaatin vaan käyttämäsi ohjelman ominaisuus.
Ufraw tallentaa käsittelyparametrit erillisiin tekstitiedostoihin (.ufraw) samalla kun työstetty kuva otetaan ulos JPEG, PNG tai TIFF -muodossa. RawTherapee tekee vastaavasti .PP3-tiedostoja.
-
Tiff on häviötön tallenusmuoto, jos mitään pakkausta ei käytetä. Luullakseni myös png. Jos käytetään esim. "häviötöntä" LZW-pakkausta, tärvellään liukuvärit (nimim. "kokemusta on") Näissä vain tiedostokoko on noin kolminkertainen rawiin verrattuna, joten tilanpuutteessa välivaihetta ei välttämättä kannata säilyttää, kun aina voi aloittaa alusta(Raw), kun tarvitsee uudenlaisen kopion kuvasta. Toisaalta teen joskus niin paljon "jatkokäsittelyä", että kovalevytila on pikkujuttu työmäärän verrattuna.
Png on häviötön ja käyttää suunnilleen samaa pakkaus menetelmää kuin Tiff. Kummallakin formaatilla suunnilleen samat ominaisuudet. High dynamic range imaging (HDRI or HDR) (taas uusi termi) tuollaiselle ei ole tukea png formaatissa. Molemmissa formaateissa niin paljon ominaisuuksia, että harva ohjelma osaa käyttää niitä kaikkia. Ei LZW-pakkaus mitään dataa hävitä. Samoin kuin zip tai rar pakkaus ei hukkaa tekstistä kirjaimia. Jos liukuväri menee pieleen luulen että se johtuu värisyvyyden vaihdosta. Silmähän näkee esim. sinisessä taivaassa tuhansia sävyjä. Jos kuva muuttuu jossain vaiheessa vaikka 16 --> 8 niin osa sävyistä menetetään. Jpg ja png erot ovat vähän samoja kuin musiikissa mp3 ja flac. Kokeeksi tallensin pari kuvaa 16 bittisenä ja tiedoston koko kasvoi liki kuusinkertaiseksi. Varmaan ihan hyvä työstö vaiheessa, mutta ei tuollaisia enää tikulta katsota.
-
Raw-formaattihan tallentaa metadatana kuvan säädöt, jotka tehdään raw-editointiin tarkoitetussa ohjelmassa
Juu, tämä voi toki onnistua niiden parametrien osalta, joita raw-ohjelmalla voi muuttaa ja jotka se osaa tallentaa. Useimmissa raw-formaateissa ei kuitenkaan ole varsinaista tukea kuvankäsittelyparametrien tallentamiseen, eivätkä ohjelmien muokkaustoiminnot ole yhteensopivia, joten yhdellä ohjelmalla tallennetut parametrit eivät avaudu toiseen ohjelmaan. Tämä ei siis ole raw-formaatin vaan käyttämäsi ohjelman ominaisuus.
Ufraw tallentaa käsittelyparametrit erillisiin tekstitiedostoihin (.ufraw) samalla kun työstetty kuva otetaan ulos JPEG, PNG tai TIFF -muodossa. RawTherapee tekee vastaavasti .PP3-tiedostoja.
Metadata = data kuvailevaa dataa, "tietoa tiedosta". Tämä voi toki tallentua eri tiedostoon kuin varsinainen data; kuten raw-kuvan parametrit.
Olennaista on, että kopion tekoon rawista käytetään näitä parametreja, mutta itse rawia ei mitenkään muuteta editorissa.
Kun kuva on otettu ulos tai "digitaalinen negatiivi on kehitetty", kuvankäsittelyohjelmat muuttavat tämän saadun kopion kuvatiedostoa, onneksi vain kopion.
Ei LZW-pakkaus mitään dataa hävitä. Samoin kuin zip tai rar pakkaus ei hukkaa tekstistä kirjaimia. Jos liukuväri menee pieleen luulen että se johtuu värisyvyyden vaihdosta. Silmähän näkee esim. sinisessä taivaassa tuhansia sävyjä. Jos kuva muuttuu jossain vaiheessa vaikka 16 --> 8 niin osa sävyistä menetetään. Jpg ja png erot ovat vähän samoja kuin musiikissa mp3 ja flac. Kokeeksi tallensin pari kuvaa 16 bittisenä ja tiedoston koko kasvoi liki kuusinkertaiseksi. Varmaan ihan hyvä työstö vaiheessa, mutta ei tuollaisia enää tikulta katsota.
Joo, 16bittinen kuva kasvaa kooltaan noin kuusinkertaiseksi rawiin verrattuna, 8bittisenä n. kolminkertaiseksi. Nykyisin käsittelen kaikki kuvani 16bittisinä, joten kovalevyt ovat täynnä 100-140-megaisia tiffejä. Nämä eivät tietenkään ole tarkoitettu pelkkää katselua varten. Katseluun, vaikkapa kuvaesityksiin, kannattaa rawista ottaa alunperin pienempi kopio esim. jpegiksi tallennettuna. (Raw Therapeessa koon valinta Transform>Resize- välilehdellä)
Lzw-pakkauksen aiheuttamasta posterisaatiosta liukuväreissä minulla on kokemusta. Kyse ei ole bittisyvyyden vähentämisen aiheuttamasta ilmiöstä. Ongelmaa voi toki kiertää lisäämällä kohinaa; se on vain tehtävä ennen tallentamista.
-
Joo, 16bittinen kuva kasvaa kooltaan noin kuusinkertaiseksi rawiin verrattuna, 8bittisenä n. kolminkertaiseksi. Nykyisin käsittelen kaikki kuvani 16bittisinä, joten kovalevyt ovat täynnä 100-140-megaisia tiffejä. Nämä eivät tietenkään ole tarkoitettu pelkkää katselua varten. Katseluun, vaikkapa kuvaesityksiin, kannattaa rawista ottaa alunperin pienempi kopio esim. jpegiksi tallennettuna. (Raw Therapeessa koon valinta Transform>Resize- välilehdellä)
Lzw-pakkauksen aiheuttamasta posterisaatiosta liukuväreissä minulla on kokemusta. Kyse ei ole bittisyvyyden vähentämisen aiheuttamasta ilmiöstä. Ongelmaa voi toki kiertää lisäämällä kohinaa; se on vain tehtävä ennen tallentamista.
Itse sain vain n. 60 megasen Tiff tiedoston, mutta ei ole täysikokoista kennoa järkkärissä. Kun tuollaisen avaa Gimpissä ja lisää tasoja ym. saa tietysti kokoa lisää.
Tuota Lzw-pakkauksen aiheuttamasta posterisaatiosta. Miten häviötön pakkaus sen aiheuttaa? Ilmiö tulee lähes aina esiin kun värimäärää vähennetään. Ja tietysti myös silloin jos kuvankäsittelyohjelma pystyy suurempaan värisyvyyteen kuin kuin se formaatti mihin se tallennetaan. Lzw tyyppistä pakkausta käytetään myös musiikissa vaikka flac-formaatissa. Jos pakkaan wav tiedoston flac formaattiin tilan säästö on noin 50%. Kun taas puran sen esim. CD:lle polttoa varten on purettu wav bitilleen sama kuin alkuperäinen. Eikö näin ole myös tiff kuvassa. Samoin vaikka kernelin lähdekoodin kanssa. Kun puran sen Lzw tyyppisestä paketista, niin koodi ei ole yhtään muuttunut. Toivottavasti ;D
Kolourpaint muuten huomauttelee aina minulle värimäärän vähenemisestä, kun pienentelen sillä kuvia. Jos alkuperäinen on vaikka skannattu jpg niin siinä on sitten kai suurempi värisyvyys. Ainakin tilansäästö on huomattava kun ottaa vaikka puolet pois koosta niin tekstiä pystyy vielä hyvin lukemaan laadulla 75%.
-
En minäkään ymmärrä tuota värien häviämistä muuten, kuin että jos Gimpillä avaa 16-bit tiffin ja tallentaa sen uudelleen, niin totta kai värit häviävät, jos ohjelma ymmärtää vain 8-bittiä kanavaa kohden. Jos taas tiffin pakkaus jotain hävittää, niin ohjelma tai pakkaus on koodattu väärin.
-
Kuvien pienennys. Väsäsin jotain tälläistä. unsharp tarkoittaa terävöintiä. Hieman harhaanjohtava nimi. Ja sille sopivat optiot on vielä hakusessa. Parannuksia saa ehdotella.
for I in *.JPG ; do convert -resize 30% -strip -auto-orient -unsharp 1.2x1+4+0 $I ${I%.JPG}_pieni.jpg ; done
-
Kuvien pienennys. Väsäsin jotain tälläistä. unsharp tarkoittaa terävöintiä. Hieman harhaanjohtava nimi. Ja sille sopivat optiot on vielä hakusessa. Parannuksia saa ehdotella.
for I in *.JPG ; do convert -resize 30% -strip -auto-orient -unsharp 1.2x1+4+0 $I ${I%.JPG}_pieni.jpg ; done
Terävöityksessä kannattaa lähteä liikkeelle arvoilla -unsharp 0x1.0+1.0+0
Lukuja vastaavat parametrit ovat siis radius x sigma + amount + threshold.
Radius (säde) määrää laskennassa käytettävän konvoluutiomatriisin koon. Se on paras jättää nollaksi, jolloin ImageMagick valitsee automaattisesti sopivan arvon annetun sigma-parametrin mukaan. Jos haluat välttämättä itse määrätä säteen, riittävä suuruusluokka on 3 x sigma. Pienemmillä arvoilla suodinfunktio leikkautuu teräväreunaiseksi, mikä on harvemmin toivottavaa. Säde on kokonaisluku.
Sigman (gaussin funktion keskihajonta) hyödylliset arvot ovat useimmiten välillä 0.5 - 3.0. Se määrää suotimen koon, jos oletetaan että säde on riittävän iso eikä leikkaa suodinfunktiota.
Amount määrää terävöityksen voimakkuuden.
Thresholdilla (kynnys) voi rajata suotimen vaikuttamaan vain reunoihin ja muihin korkean kontrastin alueisiin koko kuvan sijaan. Maksimiarvo lienee joko 1.0 tai 255, jolloin unsharp mask ei enää tee kuvalle mitään. Thresholdin toteutusta ei oikein ole dokumentoitu, mutta vaikutus selviää kokeilemalla.
-
Kiitos hienosta suomennoksesta noille terävöinnin parametreille. Varjossa otetuille kuville unsharp 0.5x1+2+0 antoi melko mukavan tuloksen. Kun tuon amount arvon nosti 4:ään alkaa tuloksessa terävöinti jo näkyä. Mutta parantaa kummasti kuvaa. Digijärkkärini tuottaa kuvat 12 milj. pikselillä. Outoa kun kuvien koko liki kaksinkertautui. Ja pienennettynä -resize 30% kokoa on vielä vähän yli 1 Mt. Makua-asia tietysti, mutta terävöinti vaikuttaa sopivan järjestyskameralla otettuihin kuviin. Komentorivi alkaa olla kunnossa. Vielä vesileima eli tekijän nimi alanurkkaan niin homma alkaa olla valmis.
-
Bibble on poistunut markkinoilta, myivät Corelille. On nykyään AfterShotPro joka on minulla ainakin toiminut mainiosti.
http://www.corel.com/corel/product/index.jsp?pid=prod4670071&cid=catalog20038&segid=6000006&storeKey=us&languageCode=en Ei ole ainakaan hinnalla pilattu $49,90.
RawTherapee on myös mainio mutta hitaampi ja Gimppiin saa raw lisukkeen!
-
HDR kuvat ja Linux onko joku kokeillut? Itse kokeilin luminance-hdr ohjelmaa yhteen yökuvaan. Kahdella kuvalla sain kohtuullisen tuloksen, mutta useampia en oikein saanut päällekkein. Tuloksena oli aika outo maisema. No kuvat oli otettu minijalustalla eikä kunnon jalalla. Mutta jo kahdella kuvalla puhki palaneet katuvalot näyttivät paremmilta. DigiKam osannee vastaavan tekniikan?
-
Viikko on kohta istuttu uuden koneen edessä ja kokeiltu monta distroa. . Nyt näyttää vahvasti siltä että koneelle jää xubuntu 13.04. Tuntuu toimivan hyvin ja on nopean oloinen.
Koneella on nyt SSD xubuntulla ja pari 2 teran kovoa löytyy laitettavaksi koneeseen. Vanhaa videomateriaalia ja kuvia olisi noin 600GB menneiltä vuosilta.
Aiemmin kun kuvasin huomattavasti enemmän käsittelin ja kirjastoin kuvat lightroomilla. Nyt riittäis ohjelma tyyliin
picasa. Oikeastaan se olis hemmetin hyvä vaan saako sitä enää linuxille.
Varmuuskopiointi pitäis kanssa järjestää jatkuvaksi huomaamattomaksi touhuksi tuolle 2 teran kovolle. Nas purkkikin löytyy mutta kun käytössä on mokkula niin sen kytkeminen on hankalampi.
Ideoita ja vinkkejä?
-
Lightroom vastineita ovat DigiKam ja Darktable. Darktable on parempi raw-kuviin. flickr.com kuvapalvelussa on simppeli editori. Sitä voinee käyttää myös varmuuskopiointiin. Kuvien editointi on työlästä ja hidasta. En pidä siitä. Usein piennenys ja pieni terävöinti riittää. PC:n tai TV:n ruudussa ei vättämättä tarvita kaikkia miljoonia pikseleitä. ImageMagick komennoilla käsittelee nopeasti vaikka yli tuhat matkakuvaa. Ei siitä mitään tule kuva kerrallaan.
Varmuuskopiontia voi tehdä monella tavalla. Ehkä ajastettu rsync (cronnissa) siihen nas-purkkiin. rsyncille löytyy paljon ohjeita ja myös niitä graafisia virityksiä. Kuvia ja videoita ei tarvitse/kannata pakkailla tai pistää johonkin pakettiin. Isoissa paketeissa se ongelma, jos menee rikki menetetään helposti kaikki data. Systeemin olen välillä kopioinut sopivalla dar rimpsulla pakettiin jollain live linuxilla. Esim. Ubuntun asennusmedialla ulkoiselle levylle.
-
Ilmeisesti jodun digikam ohjelmistoon taipumaan. Sitä välillä jo kannettavassa käytinkin.
Kyllä linuxilta puuttuu ohjelma jossa seuraavat asiat tapahtuu helposti. Kuvien tuonti ->kansioihin esim 03.11.2013 haluttuun paikkaan, esikatselu ja ****** lajittelu, kuvan pieni käsittely ja export pienennettynä..
Voi olla että digikam tekee kaiken mutta lightroomin jälkeen tuntui kankealta. Muistelen että pienennys sujui jollain toisella ohjelmalla nopsasti, esim jos pistää tavaraa myyntiin nettiin ja tarvittiin nettikokoinen kuva..
-
I
Kyllä linuxilta puuttuu ohjelma jossa seuraavat asiat tapahtuu helposti. Kuvien tuonti ->kansioihin esim 03.11.2013 haluttuun paikkaan, esikatselu ja ****** lajittelu, kuvan pieni käsittely ja export pienennettynä..
Kyllä kuvat kopioi muistikortilta vaikka tiedostonhallinnalla mihin kansioon vaan haluaa nopeasti. Nautilukseen saa lisäosan, jolla kuvat pienentää nopeasti. Samoin Gimp osaa (lisäosa) tehdä pienennyksen, terävöinnin ym vaikka tuhansiin kuviin. ImageMagick myös hyvin tehokas. Vanhasta pois siirtyminen on usein hitaampaa kuin kokonaan uuden oppiminen. Nyt kun olen muutaman vuoden ajanut automaattia en tiedä tulisko siitä käsin vaihtamisesta enää mitään. Tottumus ohjaa paljon. Mutta jos on Lightroom käytä sitä. Itse olen miettynyt sen hankkimista. En ole tosin ikinä käyttänyt/kokeillut.
-
Ryhdyin tänään täydentämään vanhinta ulkoista kiintolevyä jossa oli kaikki kuvat ja videot vuosien varrelta tuonne 2011 saakka. Samat löytyy uudenmalta teran ulkoiselta levyltä. Olin siinä uskossa että kaikkiaan materiaalia on yli 600GB kun muistelin tuossa teran levyssä olevan vapaata reilu 300GB. Siellä oli useampia windows varmuuskopioita. Heitin ne mäkeen niin johan tuli tilaa ;D Kuvia ja videoita on yhteensä näköjään reilu 40 000 kpl.. Huomaan nyt että videoita on varsin mukava katsoa näin vuosien perästä.. . Kun saan kaiken tuohon vanhimpaan ulkoiseen niin siirrän sen pois mökistä , ehkä vanhempien luo
jos sattuu vaikka mökki palamaan..
Kokeilin muuten parilla ohjelmalla viedä kuvia koneen varastolevyksi nimeämälleni levylle. F-Spot ei vienyt kuvia kovalevylle vaikka osoitin asetuksista varastolevyn paikaksi. Se loi vain selailugallerian viemättä kuvia minnekään eikä tunne raw kuvaa.
Sitten Rapid Photo Downloader vie kyllä mutta muutti kuvien nimet oman päänsä mukaan omituisiksi lyhyiksi kirjainyhdistelmiksi. Ei hyvä sillä en halua että tiedoston nimeen kajotaan.
Mulla on yksi 640GB kovalevy, jo vanha mutta toimiva. Taidan siihen vielä' kopsata kaiken ja pistän sen koneelle. Sitten
kaikki on jo 3X tallessa. Pitäis riittää.. Näillä näkymin nuo 1X2TERA uuteen koneeseen + NAS purkin 2X2 teraa riittää
vuosiksi.
Sain lightroomilla järjestettyä kertaalleen kaikki noin 38000 kuvaa siten että vein kuvat ulkoiselta varmuuskopio levyltä
koneelle jossa lightroom laittoi ne kansioihin kuukausi/vuosi.
Osasikohan joku linux ohjelma tehdä saman? Tein tuon lightroomilla vuonna 2011 ja sen jälkeen on sitten taas vähän sekavampi kansiosotku koneella.
Digikam on nyt koneella ja ryhdyn kohtapuoliin kokeilemaan sitä. Vajaa vuosi sitten tuli sitä viimeksi aktiivisemmin käytettyä.
Tässä xubuntussa tykkään siitä kun kovalevyt löytyy työpöydältä.
-
Sain lightroomilla järjestettyä kertaalleen kaikki noin 38000 kuvaa siten että vein kuvat ulkoiselta varmuuskopio levyltä
koneelle jossa lightroom laittoi ne kansioihin kuukausi/vuosi.
Osasikohan joku linux ohjelma tehdä saman? Tein tuon lightroomilla vuonna 2011 ja sen jälkeen on sitten taas vähän sekavampi kansiosotku koneella.
Ubuntun oletusohjelma Shotwell tekee juuri kuten haluat. Asetuksista voi valita arkiston sijainnin ja rakenteen.
F-Spotin pitäisi myös siirtää kuvat samaan tapaan vuosi/kuukausi/päivä-arkistoon, mutta ehkä joku asetus on väärässä asennossa tai käytät ohjelmaa väärin päin. Kuvat pitää siis tuoda (import) arkistoon, ei viedä (export). Kuvia tuodessaan ohjelma tekee kaipaamasi hakemistorakenteen ja sijoittaa kuvat sinne alkuperäisinä. F-Spot on kuitenkin hylätty projekti, joten suosittelen käyttämään sen sijaan Shotwellia tai muita ohjelmia.
-
Sain lightroomilla järjestettyä kertaalleen kaikki noin 38000 kuvaa siten että vein kuvat ulkoiselta varmuuskopio levyltä
koneelle jossa lightroom laittoi ne kansioihin kuukausi/vuosi.
Osasikohan joku linux ohjelma tehdä saman? Tein tuon lightroomilla vuonna 2011 ja sen jälkeen on sitten taas vähän sekavampi kansiosotku koneella.
Digikam on nyt koneella ja ryhdyn kohtapuoliin kokeilemaan sitä. Vajaa vuosi sitten tuli sitä viimeksi aktiivisemmin käytettyä.
Tässä xubuntussa tykkään siitä kun kovalevyt löytyy työpöydältä.
Jos kuvat vuoteen 2011 asti on järjestyksessä hyvä niin. DigiKamissa on aikajana. Selaa kuvia siinä ja siirrä kuukauden kuvat omaan kansioon. Itsellä niin vähän kuvia, että kamera/vuosi/tapahtuma-pvm tyyppinen kansiojako on riittänyt. DigiKam minulla vähässä käytössä. Ratkaisematta vielä miten vanha tietokanta palautetaan kun kaikki tuli asennettua uusiksi SSD-levyn ym. hankintojen jälkeen. Itse luen kuvat muistikortilta tilapäiskansioon. Sitten poistan turhat, valitsen pienennettävät nettiin ym. Lopuksi kopsaan kuvat ulkoiselle ja varsinaiselle valokuvat levylle. Geeqie myös kiva ja kevyt katseluohjelma. DigiKam tarvitsee paljon KDE kirjastoja. Itse miettisin KDE työpöydän kokeilemista. Itse olen aina ihmetellyt miksi valokuvien lataamiseen tarvitaan joku ohjelma. Muistikortti toimii kuin usb-tikku. Usein katson kuvat suoraan muistikortilta XBMC:llä. Näkee heti päivän/reissun otokset. En tiedä mitä DigiKam versiota Ubuntu tarjoaa. Usein se on hieman vanha. Nyt mennään kde 4.10.4 ja DigiKam 3.2.0. 3.3 on vielä vaiheessa.
-
Ok. Jotain on vielä kokeiltava koska xubuntu 13.04 ei toimi niinkuin pitäisi.
-
Ok. Jotain on vielä kokeiltava koska xubuntu 13.04 ei toimi niinkuin pitäisi.
Xubuntu toiminee hyvin siinä mihin se on tarkoitettu. En ole kyllä ikinä kokeillut ja tuskin tulen kokeilemaan. Jos nykyaikainen kone miksi asentaa joku kevytversio.
-
Sain lightroomilla järjestettyä kertaalleen kaikki noin 38000 kuvaa siten että vein kuvat ulkoiselta varmuuskopio levyltä
koneelle jossa lightroom laittoi ne kansioihin kuukausi/vuosi.
Osasikohan joku linux ohjelma tehdä saman? Tein tuon lightroomilla vuonna 2011 ja sen jälkeen on sitten taas vähän sekavampi kansiosotku koneella.
Ubuntun oletusohjelma Shotwell tekee juuri kuten haluat. Asetuksista voi valita arkiston sijainnin ja rakenteen.
F-Spotin pitäisi myös siirtää kuvat samaan tapaan vuosi/kuukausi/päivä-arkistoon, mutta ehkä joku asetus on väärässä asennossa tai käytät ohjelmaa väärin päin. Kuvat pitää siis tuoda (import) arkistoon, ei viedä (export). Kuvia tuodessaan ohjelma tekee kaipaamasi hakemistorakenteen ja sijoittaa kuvat sinne alkuperäisinä. F-Spot on kuitenkin hylätty projekti, joten suosittelen käyttämään sen sijaan Shotwellia tai muita ohjelmia.
Shotwell näyttää sopivalta, en ole kerennyt vielä testaamaan.
Niin ja miksi ei saisi laittaa kevyesti pyörivää distroa nykyaikaseen koneeseen. Minä ainakin tykkään kun
kun distro on nopea. KDE työpöydästä en tykkää. Muutaman kerran kokeillut ja windowsmaista tahmaamista
ollut..
-
No nyt alkaa olla kuvat järjestyksessä ja ohjelmat selvillä. Elikkä shotwell vie kuvat koneelle muistikortilta. Osaa tehdä kansiot kk/vuosi joka on mielestäni hyvä jaottelu. Sitten käsittelyyn Pinta niminen ohjelma josta löytyy tarpeeksi omin pieneen käpistelyyn. Shotwell on yllättävän mukava selailuohjelma. Näillä mennään.
-
Näytön kalibrointi. Onko kukaan tehnyt Linux-ympäristössä? Saisin kaverilta lainaksi kalibrointilaitteen. Sen softat on tietysti DVD-levyllä. Jos teen Windowssilla kalibroinin, niin voiko profiilin? tai mihin ne asetukset tallentuu siirtää Linuxin puolelle? Entä jos käytössä näyttö & TV?
-
Olen tehnyt spyder pro3 laitteella ubuntu 12.04:lla. Mulla on aika lailla työttömänä ollut tuo mutta jos saan toimimaan vielä tässä voyager 13.04:ssa voin pitää laitteen itselläkin kun ei tidä milloin kuvausinto taas iskee.
Sikäli jännä kun mitään lisenssiähän ei tarvitse linuxilla mutta windowssissa pitää olla key ohjelmaan jolla kalibroit.