Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Sorkkarauta - 01.10.09 - klo:11.53
-
Suomen luonnonsuojeluliiton Luonto-lehti etsii vuoden turhaketta.
http://www.suomenluonto.fi/turhake/ehdota
Olisiko ajatuksia?
-
windows vista ja SP2
-
windows vista ja SP2
Kävi mielessä W7.
-
Suomen luonnonsuojeluliitto!
-
windows vista ja SP2
Kävi mielessä W7.
No jopas, ihan oikeasti olen kuullut että noilla mäsän tuotteilla voi kuitenkin jotain tehdä, luulisi että löytyisi jokin turhempikin juttu.
-
No jopas, ihan oikeasti olen kuullut että noilla mäsän tuotteilla voi kuitenkin jotain tehdä, luulisi että löytyisi jokin turhempikin juttu.
Voihan katumaastureillakin "tehdä jotain" vaikka ihan turhia ovatkin.
-
Samsungin tallentava digiboksi; tylsännäköinen laite & kaukosäädin, hidas, ruma ja epävakaa käyttöliittymä sekä suuri virrankulutus. Ilmeisesti ameeban suunnittelema kasa perunaa. Pakko ostaa joku toinen laite, ei tämän peltilaatikon kanssa jaksa tapella.
-
Suomen luonnonsuojeluliitto!
Jep :)
-
Suomen luonnonsuojeluliitto!
Jep :)
Kai siihen perusteluitakin löytyy?
-
http://www.iltasanomat.fi/autot/1733728
Autonvalmistaja Honda iskee nyt sisätiloissa: Konttorirotille tehtiin moottoroitu tuoli, joka kiidättää konevoimalla palaveriin!
Tuossa mielestäni vuoden turhake... tai ainakin jos markkinointi on tuota luokkaa. Vanhuksille varmaan oiva peli, mutta että konttorirotille. Haloo! Jalatkin on keksitty ja vieläpä käytettäväksi.
-
Ehdottomasti energiansäästölamput !
Perustelut:
- Kalliita
- Eivät kestä lähellekään luvattua tuntimäärää
- Viive ennen kuin saavuttaa täyden kirkkauden
- Ongelmajätettä
- Mainostettu sähkön säästö monesti kyseenalainen
Eilen vaihdettiin keittiöön uusi kotimainen, piti kestää 15000 tuntia, kesti jopa 2-3 tuntia...
-
Ehdottomasti energiansäästölamput !
Perustelut:
- Kalliita
- Eivät kestä lähellekään luvattua tuntimäärää
- Viive ennen kuin saavuttaa täyden kirkkauden
- Ongelmajätettä
- Mainostettu sähkön säästö monesti kyseenalainen
Eilen vaihdettiin keittiöön uusi kotimainen, piti kestää 15000 tuntia, kesti jopa 2-3 tuntia...
Jep tuohon minäkin yhdyn.
No jopas, ihan oikeasti olen kuullut että noilla mäsän tuotteilla voi kuitenkin jotain tehdä, luulisi että löytyisi jokin turhempikin juttu.
Voihan katumaastureillakin "tehdä jotain" vaikka ihan turhia ovatkin.
Kymmenen vuoden jälkeen XP imee yhä viruksia puoleensa kuin sieni ja katumaasturi mönkii kaduilla mutta energiansäästölamppu ei vaan futaa edes sitä aikaa mitä on luvattu.
-
Eilen vaihdettiin keittiöön uusi kotimainen, piti kestää 15000 tuntia, kesti jopa 2-3 tuntia...
Vielä jos halvinta ottaa niin käyttöaika voi jäädä muutamaan sekuntiin ;)
Ruuvasin lampun kiinni, kuvun päälle ja napsautin virrat päälle - lamppu syttyi. Samassa kuului semmonen terävä POP ja tuli pimeää ;D
Vuoden turhake on kyllä ehdottomasti vaalirahakohu.
On niitä enemmänkin, mut on toi ehkä isoin
-
vaalirahakohu.
Eih.
-
Hiljattain Englannissa vuoden turhakkeeksi valittiin suomalainen kahvahana. Siis tälläinen perushana, joka jokaisen suomalaisen kotoa löytyy.
Englantilaisten mielestä tämä on epäkäytännöllinen, kun lämmin kylmä vesi tulevat samasta hanasta. :P
-
Hiljattain Englannissa vuoden turhakkeeksi valittiin suomalainen kahvahana. Siis tälläinen perushana, joka jokaisen suomalaisen kotoa löytyy.
Englantilaisten mielestä tämä on epäkäytännöllinen, kun lämmin kylmä vesi tulevat samasta hanasta. :P
Niin, kotimaisen turhakkeen yksi iso perustelu kuuluu olla jokin luontoon liittyvä. Juotava jogurtti = turhaa vettä asiakkaalle jolloin kuljetuskustannukset nousee. Katumaasturi = iso auto epäkäytännöllinen kaupungissa, iso moottori kuluttaa.
Jne jne
-
Ehdottomasti energiansäästölamput !
Perustelut:
- Kalliita
- Eivät kestä lähellekään luvattua tuntimäärää
- Viive ennen kuin saavuttaa täyden kirkkauden
- Ongelmajätettä
- Mainostettu sähkön säästö monesti kyseenalainen
Eilen vaihdettiin keittiöön uusi kotimainen, piti kestää 15000 tuntia, kesti jopa 2-3 tuntia...
No höbö höbö...
Mietitäänpäs nyt vähän, ennenkuin aletaan kimpoilemaan :)
- Kalliita
Energiansäästölamppu on yleensä hankintahinnaltaan kalliimpi kuin hehkulamppu. Suhteutettuna kestoikään energiansäästölampun hinta on kuitenkin hyvin samansuuruinen kuin hehkulampun. Tämän lisäksi elinkaarensa aikana energiansäästölamppu kuluttaa vain noin viidesosan vastaavan hehkulampun kuluttamasta energiasta.
- Eivät kestä lähellekään luvattua tuntimäärää.
Eilen vaihdettiin keittiöön uusi kotimainen, piti kestää 15000 tuntia, kesti jopa 2-3 tuntia...
Energiansäästölampun kestoikä voi mallista riippuen olla viisi- tai jopa kaksikymmentäkertainen verrattuna tavalliseen hehkulamppuun. Viallisia yksilöitä / maanantaikappaleita löytyy kaikista tuoteperheistä - potkukelkoista plasmatelkkareihin,
- Viive ennen kuin saavuttaa täyden kirkkauden
Hyötyihin nähden aika mitätön puute. ::)
- Ongelmajätettä
Sisältämänsä pienen elohopeamäärän takia energiansäästölamput ovat ongelmajätettä, ja ne on toimitettava jälkikäsittelyyn. Suomessa energiansäästölampuille on noin 360 vastaanottopisteen verkosto, joista huolehtivat Flip ry ja Elker Oy. Jälkikäsittelyssä elohopea on mahdollista erotella ja puhdas lasi voidaan saattaa uusiokäyttöön.
Eli se, että jokin on ongelmajätettä ei tarkoita automaattisesti sitä että se olisi jokin ongelma.
- Mainostettu sähkön säästö monesti kyseenalainen
Ei kyse ole mistään mainostuksesta, vaan päivänselvästä fysiikan laista. P = U * I
60 W hehkulamppua vastaavaan valotehoon tarvitaan energiansäästölamppu, jonka Lumen-arvo on noin 700 lm. Watit eivät kerro valotehosta, vaan sähkönkulutuksesta. 700 lm energiansäästölamppu kuluttaakin sähköä vain 11 W, noin viidenneksen hehkulamppuun verrattuna.
-
Sähkölämmitteisessä asunnossa molempien lamppujen energia muuttuu 99% lämmöksi. Eli ainakin meillä n. 8 kk vuodessa lamppujen kulutuksella ei ole merkitystä. Lopun 4 kk ajan tosin hehkulamppu kuluttaa hukkasähköä.
-
hkulamppua vastaavaan valotehoon tarvitaan energiansäästölamppu, jonka Lumen-arvo on noin 700 lm. Watit eivät kerro valotehosta, vaan sähkönkulutuksesta. 700 lm energiansäästölamppu kuluttaakin sähköä vain 11 W, noin viidenneksen hehkulamppuun verrattuna.
Oletkos koskaan vielä löytänyt 11 W energiansäästölamppua, jonka valoteho olisi edes 40-wattisen hehkulampun tasolla?
-
60 W hehkulamppua vastaavaan valotehoon tarvitaan energiansäästölamppu, jonka Lumen-arvo on noin 700 lm. Watit eivät kerro valotehosta, vaan sähkönkulutuksesta. 700 lm energiansäästölamppu kuluttaakin sähköä vain 11 W, noin viidenneksen hehkulamppuun verrattuna.
Nämä luvut eivät kuitenkaan kerro tuotteen koko elinkaaresta. Energiansäästölamput eivät toistaiseksi ole pystyneet teknisiltä ominaisuuksiltaan lunastamaan niitä energiansäästötavoitteita joita niihin on asetettu. Ennen kuin hehkulamppukielto Suomessa astuu voimaan, on ainakin minulla henkilökohtaisesti aikomus ostaa hehkulamppuja varastoon, jotta riittävät sen aikaa kunnes tilanne korjaantuu. Hehkulampuissa on hyvä myöskin muistaa se, että yksittäinen lukulamppu säteilee lämpöenergiaa sinne missä ihminen oleskelee, eikä talon tyhjille nurkille. Tässä mielessä hehkulampun tuottamaa lämpöenergiaa ei voi pitää pelkästään energian haaskauksena, vaan se toimii käyttötarkoitukseen tarkemmin kohdistettuna lisäenergiana.
-
hkulamppua vastaavaan valotehoon tarvitaan energiansäästölamppu, jonka Lumen-arvo on noin 700 lm. Watit eivät kerro valotehosta, vaan sähkönkulutuksesta. 700 lm energiansäästölamppu kuluttaakin sähköä vain 11 W, noin viidenneksen hehkulamppuun verrattuna.
Oletkos koskaan vielä löytänyt 11 W energiansäästölamppua, jonka valoteho olisi edes 40-wattisen hehkulampun tasolla?
Kyllä olen. Ihan lähikaupasta löysin :) . Tarkemmin sanottuna se ei kylläkään ollut 11-wattinen, vaan 9-wattinen...
-
Johanna Tukiainen ;D
Witsi witsi. Vuoden turhake voisi olla vaikkapa sähköinen äänestys.
-
60 W hehkulamppua vastaavaan valotehoon tarvitaan energiansäästölamppu, jonka Lumen-arvo on noin 700 lm. Watit eivät kerro valotehosta, vaan sähkönkulutuksesta. 700 lm energiansäästölamppu kuluttaakin sähköä vain 11 W, noin viidenneksen hehkulamppuun verrattuna.
Nämä luvut eivät kuitenkaan kerro tuotteen koko elinkaaresta. Energiansäästölamput eivät toistaiseksi ole pystyneet teknisiltä ominaisuuksiltaan lunastamaan niitä energiansäästötavoitteita joita niihin on asetettu. Ennen kuin hehkulamppukielto Suomessa astuu voimaan, on ainakin minulla henkilökohtaisesti aikomus ostaa hehkulamppuja varastoon, jotta riittävät sen aikaa kunnes tilanne korjaantuu. Hehkulampuissa on hyvä myöskin muistaa se, että yksittäinen lukulamppu säteilee lämpöenergiaa sinne missä ihminen oleskelee, eikä talon tyhjille nurkille. Tässä mielessä hehkulampun tuottamaa lämpöenergiaa ei voi pitää pelkästään energian haaskauksena, vaan se toimii käyttötarkoitukseen tarkemmin kohdistettuna lisäenergiana.
IEAn mukaan energiansäästölamput ovat ilmastonmuutoksen ehkäisyssä avainasemassa maailmanlaajuisesti ajatellen. Ei siis kannata ajatella energiansäästölampun tuomaa säästöä pelkästään suomen näkökulmasta. Mitä tulee energiasäästölampun elinkaareen, niin sen valmistaminen kuluttaa energiaa lamppua kohti hieman enemmän kuin hehkulampun valmistaminen, mutta suhteutettuna kestoikään energiaa kuluu vähemmän. Energiansäästölampuilla ei siis ole mitään säästötavoitteita lunastettavanaan, koska ne ovat joka tapauksessa energiaedullisin vaihtoehto.
On totta, että hehkulampun tuottaman lämpöenergian suhteen kylminä vuodenaikoina säästetään energiaa. Motivan arvion mukaan vuositasolla 50–70 % hehkulampun hukkalämmöstä tulee hyödyksi lämmityksessä (siis suomessa). Sama tosin toimii kääntäen, eli lämpiminä aikoina säästetään tilojen ilmaistoinnissa energiansäästölamppuja käyttämällä, kun hehkulamppujen tuottamaa hukkalämpöä ei tarvitse siirtää pois rakennuksesta.
-
Kappas vain, ihan kivasti sain keskustelua aikaan... :)
Itsekin ajattelin hamstrata, pääosa ehkä 40 wattisia ja siitä alaspäin...
Jokohan ledilamput alkaa kohta olla kilpailukykyisiä ?
-
Kappas vain, ihan kivasti sain keskustelua aikaan... :)
Itsekin ajattelin hamstrata, pääosa ehkä 40 wattisia ja siitä alaspäin...
Jokohan ledilamput alkaa kohta olla kilpailukykyisiä ?
Ledilampuista on jonkin verran kokemusta myös. Kestoikähän laadukkailla ledeillä on huikea (parhaimmillaan jopa 100 000 tuntia), mutta markkinoilla on monenlaatuista ledilamppua. Kestoikä määritellään käyttötuntimääräksi, jolloin ledin valoteho on tippunut 30% alkuperäisestä arvosta, ja joillakin ledilampuilla tämä saattaa tulla vastaan alle 1000 tunnin käytön jälkeen.
-
hkulamppua vastaavaan valotehoon tarvitaan energiansäästölamppu, jonka Lumen-arvo on noin 700 lm. Watit eivät kerro valotehosta, vaan sähkönkulutuksesta. 700 lm energiansäästölamppu kuluttaakin sähköä vain 11 W, noin viidenneksen hehkulamppuun verrattuna.
Oletkos koskaan vielä löytänyt 11 W energiansäästölamppua, jonka valoteho olisi edes 40-wattisen hehkulampun tasolla?
Kyllä olen. Ihan lähikaupasta löysin :) . Tarkemmin sanottuna se ei kylläkään ollut 11-wattinen, vaan 9-wattinen...
Hyvä on tuurisi. Minä korvasin 11-wattisella 60-wattisen, ja valoteho on 20-wattisen hehkulampun luokkaa.
Eikä tässä auta sanoa ”olisit ostanut parempaa laatua”: lähikauppa myy yleensä tismalleen yhtä laatua.
-
Yksi turhake, josta itse haluaisin kovin mielelläni päästä eroon, on kesäaika. Se on jokavuotinen riesa, jota ilman elämä olisi onnellisempaa.
-
Yksi turhake, josta itse haluaisin kovin mielelläni päästä eroon, on kesäaika. Se on jokavuotinen riesa, jota ilman elämä olisi onnellisempaa.
Ugh! Yhdyn edelliseen puhujaan.
-
Saattaisin suhtautua energian'säästö'lamppuihin toisin, jos asuisin esim. Kreikassa. Siis on paikkoja, joissa lämmittävä vaikutus ei juurikaan ole tervetullutta, vaan sitä pitää senkin edestä viilentää.
Mistä vetoa, että lamppujen palautus-% käytön jälkeen ei ole lähelläkään sataa?
-
hkulamppua vastaavaan valotehoon tarvitaan energiansäästölamppu, jonka Lumen-arvo on noin 700 lm. Watit eivät kerro valotehosta, vaan sähkönkulutuksesta. 700 lm energiansäästölamppu kuluttaakin sähköä vain 11 W, noin viidenneksen hehkulamppuun verrattuna.
Oletkos koskaan vielä löytänyt 11 W energiansäästölamppua, jonka valoteho olisi edes 40-wattisen hehkulampun tasolla?
Itse en ainakaan ole löytänyt, en lähellekään vastaavaa.
- Viive ennen kuin saavuttaa täyden kirkkaudenHyötyihin nähden aika mitätön puute
On se nyt vaan aika paha haitta. Itse en ainakaan näe etua esim. pimeässä ulkovarastorakennuksessa jossa pitäisi odottaa pahimmillaan yli 5minuuttia pelkän lampun lämpenemistä ja sen parhaimman valotehon saavuttamista, että löytää etsimänsä kamat vrt. tavallinen lamppu kun kamat on mahdollisesti haettu minuutissa. Onneksi on sentään tulossa led tyyppisiä valoja, että tähän saa hiukan parannusta.
Noiden energiansäästölamppujen pahimpana pidän kuitenkin sitä, että kuka stanan idiootti keksi niiden suunnittelussa tehdä sytytinosasta sisäänrakennetun kun ne voisi tehdä kunnolla ja tarvittaessa voisi olla tarpeen vaihtaa vain itse lamppuosa. Onhan tuo nyt järkevää tehdä jokaista maailman energiansäästölamppua varten omat piirilevyt ja komponentit ::)
Kierrätykseen on kyseisessä tapauksessa mielestäni aika heikkoa vedota kun käsittääkseni vielä nykyäänkin kierrätysmuoveja sinne extruderiin voi heittää tyyliin max. 60% kierrätysmuovia valmistusvaiheessa muovilaaduista riippuen tai laatu heikkenee liikaa. Mitä taas tulee sähköisiin komponentteihin, niin niiden kierrätyksestähän löytyy aika ikävän näköisiä dokumentteja ja käytäntötapoja joille oikeasti pitäisi tehdä jotain.
Energiatehokkuudesta..
Vähän kun wanhanliiton lasipullot. Toki vaatii pirusti enemmän energiaa valmistaa puteli lasista kuin muovista ja painaahan se paljon enemmän, vaan lasinen tuote voi kiertää hyllyillä yli 30 kertaa. Tekeekö muovituotteet näin vai roudataanko PET-muoveja edestakaisin firmojen välillä kuorma-autolasteittain silputen muovit välissä, seostaen ja sulattaen takaisin tuotteiksi. Herääkin se kysymys että paljonko meni energiaa jo pelkästään logistiikkaan? Mielestäni aika höpöä kun monia tuotteita perustellaan katsomatta asioita monilta näkökulmilta. Heittäisin ihan lonkalta että jopa alumiiniset tölkit hakkaa muovipullot energiatehokkuudessa perustaen ajatukseni vain kahteen asiaan. Alumiini on todella tehokkaasti kierrätettävissä ja sen siitä valmistaessa tuotteita ei energiaa kulu kovinkaan paljoa kun materiaali on helposti muovattavissa.
Energiansäästölampun hyödyt on ihan täysin käyttökohteesta kiinni. Eli omat ehdokkaat
- Nykyiset energiansäästölamput, jotka on monessa suhteessa täysiä vitsejä
- Muovipullot ja monet muut muovituotteet kuten esim. pakkausmuovit monissa tuotteissa tyyliin lähes kaikki muistitikkujen/korttien pakkaukset.
-
Viallisia yksilöitä / maanantaikappaleita löytyy kaikista tuoteperheistä - potkukelkoista plasmatelkkareihin,
Joo, mutta noista löytyy kyllä paljon enemmän. Täällä kaikissa muissa huoneissa on ainakin pari lamppua pimeänä paitsi omassani (heh). Hehkulampuilla tuskin olisi yhtään. Ainakaan ennen ei ole paketista otettuna sattunut viallisia. Toivottavasti noidenkin laatu paranee (ja pian). :P
-
Kyllähän niitä hyviäkin energiansäästölamppuja on, ainakin kaikki omalle kohdalle sattuneet ovat olleet toimivia. Ja kyllä muutkin vaihtoehdot toimivat, esimerkiksi tätä huonetta valaisee (tietokoneen näytön lisäksi) 1 watin LED-valaisin, sekä 11 watin halogeenivalaisin.
-
Saattaisin suhtautua energian'säästö'lamppuihin toisin, jos asuisin esim. Kreikassa. Siis on paikkoja, joissa lämmittävä vaikutus ei juurikaan ole tervetullutta, vaan sitä pitää senkin edestä viilentää.
Mistä vetoa, että lamppujen palautus-% käytön jälkeen ei ole lähelläkään sataa?
Miten sitten kerrostalo joka on kaukolämpöverkkoon kytketty, asukas maksaa kiinteätä hintaa lämmöstä, sähkön käytön mukaan, kuinka motivoida ko. asukas sähkölämmitykseen? Ja onhan se mukavampi nukkua pimeässä.
Muutenkin, kumpi on "fiksumpi" tapa lämmittää asunto, vesipatteri vai hehkulamppu?
Kumpi mahtaa olla lämpöturvallisempi esim. lastenhuoneessa?
Minkään muunkaan haitallisen tuotteen palautus-% ei ole 100.
-
Energiansäästölamput saattavat mennä rikki nopeasti, jos ne vaihdetaan paljain käsin. Uuteen lamppuun saattaa tarttua likaa, joka voi kuumetessaan rikkoa lampun.
-
Energiansäästölamput saattavat mennä rikki nopeasti, jos ne vaihdetaan paljain käsin. Uuteen lamppuun saattaa tarttua likaa, joka voi kuumetessaan rikkoa lampun.
Eivät energiansäästölamput kuumene. Halogeenit lämpenevät hillittömästi ja niissä on
edellä mainittu räjähtämisen vaara.
Liian kiireellä kumminkin tuo laki etenee :(
Ei ole romuille liiemmin vastaan otto pisteitä.
Valmistus on energiaa säästäville lampuille vähemmän
ympäristölle ystävällistä.
-
- Viive ennen kuin saavuttaa täyden kirkkauden
Hyötyihin nähden aika mitätön puute. ::)
Jos lampussa on viivettä kirkastumisessa niin se täytyy pitää koko ajan palamassa mikäli sen käyttötarkoitus on sellainen että valoa pitää saada tarvittaessa heti eikä minuuttien päästä. Korostuu erityisesti ulkokäytössä.
Sisältämänsä pienen elohopeamäärän takia energiansäästölamput ovat ongelmajätettä, ja ne on toimitettava jälkikäsittelyyn.
Entä jos niistä menee jatkossa merkittävä osa sekajätteen mukana kaatopaikalle. Kaikkia ei kiinnosta kierrätys ja ongelmajätteistä huolehtiminen.
Jälkikäsittelyssä elohopea on mahdollista erotella ja puhdas lasi voidaan saattaa uusiokäyttöön.
Kaunis teoria. Entä käytäntö?
Olet kai ottanut huomioon tuotannon ja jälkikäsittelyn energian kun vertaat energiasäästölamppujen energiasäästöä hehkulamppuihin. Minä haluaisin nähdä lukuja. Entä miten luvut suhteutuvat teollisuuden kuluttamaan energiamäärään?
Eli se, että jokin on ongelmajätettä ei tarkoita automaattisesti sitä että se olisi jokin ongelma.
Onko se ongelma kaatopaikalla tai maastossa?
60 W hehkulamppua vastaavaan valotehoon tarvitaan energiansäästölamppu, jonka Lumen-arvo on noin 700 lm. Watit eivät kerro valotehosta, vaan sähkönkulutuksesta. 700 lm energiansäästölamppu kuluttaakin sähköä vain 11 W, noin viidenneksen hehkulamppuun verrattuna.
Ja se 11 W lamppu palaa koko ajan jos se ei syty heti täydellä kirkkaudella. Kiellettyjä 100 watin lamppuja korvaavia energiasäästölamppuja saakin sitten jo metsästää hieman ahkerammin. Yleensä vielä korvaavaksi mainostetun energiasäästölampun lumen-arvo on selvästi pienempi kuin korvattavana olevan hehkulampun.
Itse hankin himmeitä mainoslamppuja sopivan varaston koska niiden tilalle ei tällä hetkellä ole tarjolla mitään sellaista vaihtoehtoa joka tuntuisi sopivan fiksusti valaisimiimme. Eikä se sähkön kulutuskaan hirveästi paina kun suurimman osan vuodesta hukkalämpö menee lämmitykseen.
IEAn mukaan energiansäästölamput ovat ilmastonmuutoksen ehkäisyssä avainasemassa maailmanlaajuisesti ajatellen.
Hieno homma. Jälleen olisi kiva nähdä jotakin lukuja joihin väite perustuu.
Kokonaan toinen juttu on se missä määrin ilmastonmuutos johtuu ihmisen toimista ja kuinka paljon ihminen kykenee siihen omilla toimillaan vaikuttamaan.
Motivan arvion mukaan vuositasolla 50–70 % hehkulampun hukkalämmöstä tulee hyödyksi lämmityksessä (siis suomessa).
Joten 60 wattisen lampun hyötylämpökorjattu energiakulutus on 18 - 30 wattia lämmityskaudella. Käytännössähän tuo tarkoittaa että lämmityskaudella energiasäästölampuilla saatavat tehosäästöt pienenivät täsmälleen samoilla prosenteilla.
Clas Ohlsonin kuvastossa oli muuten aika hyvin esitetty lamppujen valotehot. Siinä Osramin 60 watin lampun valoteho on 710 lm ja lähimmäksi sitä pääsee lähes 14-kertaisesti maksava 14 watin energiasäästölamppu Osram Duluxstar Stick jonka valoteho on 740 lm.
Tuon energiasäästölampun luvattu kesto on muuten vain kymmenkertainen hehkulampun luvattuun tuntimäärän verrattuna joten se ei pysty kilpailemaan hinnassa silloinkaan kun lampun luvattu kestoikä otetaan huomioon.
-
Energiansäästölamput saattavat mennä rikki nopeasti, jos ne vaihdetaan paljain käsin.
Uteliaisuudesta pitääkin kysyä, että miten muuten tuon lampun voi vaihtaa kuin käsin. ???
BTW: Pitäisiköhän tästä tehdä oma aihe, kun on jo niin paljon viestejä... :)
-
Energiansäästölamput saattavat mennä rikki nopeasti, jos ne vaihdetaan paljain käsin.
Uteliaisuudesta pitääkin kysyä, että miten muuten tuon lampun voi vaihtaa kuin käsin. ???
BTW: Pitäisiköhän tästä tehdä oma aihe, kun on jo niin paljon viestejä... :)
Halogenit yms. todella kuumat lamputhan pitää vaihtaa esim. puhtaat hanskat kädessä tai ihan vain vaikka yksinkertaisimmin paperiarkki lampun ja näppien välissä. Ihossa olevaa rasvaa ei saisi joutua lasipinnalle, jos sitä joutuu niin se voi vaikuttaa lämmönjohtavuuteen ja sen takia voi paukahtaa lähes välittömästi. Energiansäästölampuissa tuota ongelmaa ei ole ja itse olen käytännössä varmuuden vuoksi kokeillut kun huomasin muutaman ihan olemattoman kestoiän ja varmuuden vuoksi kokeilin vaihtaa halogen poltin tyylillä eikä vaikutusta ollut. Eikä saisi olla kun energiansäästölampusta voi yleensä ottaa vaikka paljain näpein kiinni vaikka ne on päällä.
-
Miten sitten kerrostalo joka on kaukolämpöverkkoon kytketty, asukas maksaa kiinteätä hintaa lämmöstä, sähkön käytön mukaan, kuinka motivoida ko. asukas sähkölämmitykseen?
Onko joku halunnut kieltää kaukolämmityksen? Ei ole.
Ja onhan se mukavampi nukkua pimeässä.
Täällä kerrottujen kokemusten perusteella energiasäästölampuilla on todellakin helpompi nukkua pimeässä kun valoja ei saa päälle vaikka haluaisikin ;)
Muutenkin, kumpi on "fiksumpi" tapa lämmittää asunto, vesipatteri vai hehkulamppu?
Harvemmin kukaan pitää hehkulamppuja ensisijaisena lämmitysjärjestelmänä, mutta niiden väitetty hukkalämpö ei pohjoisessa ole niin suuri ongelma kuin mitä yritetään uskotella.
Minkään muunkaan haitallisen tuotteen palautus-% ei ole 100.
Onko se perustelu haitallisten tuotteiden lisäämiselle? Minusta se on pikemminkin syy välttää ongelmajätetuotteiden käytön lisäämistä.
-
Yle-maksu... Sama kun pistäis autoveronkin pakolliseks jokaselle. Mites opiskelijat, jotka eivät asu enään vanhempiensa luona? Ilman ruokaa kuukausi? :D
Edittiä: Sovitaan että tuo päätös Yle-maksusta on ihan turha... Eihän se vielä onneksi tule.
-
Täällä kerrottujen kokemusten perusteella energiasäästölampuilla on todellakin helpompi nukkua pimeässä kun valoja ei saa päälle vaikka haluaisikin ;)
netissä onkin aina ne luotettavimmat jutut. itse siirryin käyttämään yksinomaan energiansäästölamppuja joskus seitsemisen vuotta sitten. valitsin halvimpia löytämiäni (ikea) ja tähän päivään mennessä en ole saanu poltettua yhtäkään loppuun. kirkkauskin on ollut luvattua luokkaa. minusta energiansäästölamput ovat vallan mainioita joskin tulevaisuus on selvästi ledilampuissa.
Harvemmin kukaan pitää hehkulamppuja ensisijaisena lämmitysjärjestelmänä, mutta niiden väitetty hukkalämpö ei pohjoisessa ole niin suuri ongelma kuin mitä yritetään uskotella.
minusta on aivan turhaa varta vasten muuttaa sähköä lämmöksi jos lämmitys on hoidettu jotenkin muuten. poikkeuksena tietysti ruoan valmistaminen ja tietyin rajoituksin saunominenkin (saunaakaan ole järkevä lämmittää päivittäin ja puukiukaasta saa kuitenkin paremmat löylyt ;)
Minkään muunkaan haitallisen tuotteen palautus-% ei ole 100.
Onko se perustelu haitallisten tuotteiden lisäämiselle? Minusta se on pikemminkin syy välttää ongelmajätetuotteiden käytön lisäämistä.
eli valinta on energiansäästölamppu. lainataan luonnonsuojeluliittoa:
"Energiansäästölamppu tulee toimittaa kierrätykseen ja sille on toimiva kierrätysjärjestelmä, joten elohopea saadaan talteen."
"Hehkulampun suuremman sähkönkulutuksen vuoksi sen elinkaarenaikaiset elohopeapäästöt ovat kuitenkin suuremmat kuin energiansäästölampun, koska sähköntuotannossa kivihiilellä vapautuu jonkin verran elohopeaa."
ja lähde (http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/tietopankki/hehku-vai-saasto)
-
käykää toki ihmiset äänestämässä, vaikka ehkä nuo energiansäästölamppu ehdotukset menee roskikseen lukemattomina. :)
Voisihan siitä saada ihan hauskan uutisen jos Suomen luonnonsuojeluliitto valitsisi energiansäästölampun vuoden turhakkeeksi. :D Muistakaa perustella vakuuttavasti. :)
Itselläni on noita energiansäästölamppuja käytössä. Asensin niitä muuton jälkeen ja vielä ei ole yksikään pimentynyt. lamput ovat paikoissa, jossa ei niin kovaa valotehoa tarvita. Ja missä pitää nähdä on halogeenit. :)
-
Sisältää sarkastista ja turhautumisen sävyttämää tilitystä. Pahoittelen etukäteen....
Jos lampussa on viivettä kirkastumisessa niin se täytyy pitää koko ajan palamassa mikäli sen käyttötarkoitus on sellainen että valoa pitää saada tarvittaessa heti eikä minuuttien päästä. Korostuu erityisesti ulkokäytössä.
Jos tarkoitus on saada max-valoteho välittömästi, niin sitten voi hommata vaikka Boeing 747:n laskeutumis-spotin. Ei siis ole pakko käyttää energiansäästölamppuja niihin tarkotuksiin mihin ne EI SOVELLU.
Entä jos niistä menee jatkossa merkittävä osa sekajätteen mukana kaatopaikalle. Kaikkia ei kiinnosta kierrätys ja ongelmajätteistä huolehtiminen.
Ja sehän se on energiansäästölamppujen vika...
Jälkikäsittelyssä elohopea on mahdollista erotella ja puhdas lasi voidaan saattaa uusiokäyttöön.
Kaunis teoria. Entä käytäntö?
Voi jeesus sentään... Onko oikeasti vaikea uskoa, että lasi voidaan kierrättää ja elohopea saada talteen?
Oletko koskaan kuullut lois-te-put-kis-ta? Niitä muuten kierrätetään myös...
Olet kai ottanut huomioon tuotannon ja jälkikäsittelyn energian kun vertaat energiasäästölamppujen energiasäästöä hehkulamppuihin. Minä haluaisin nähdä lukuja. Entä miten luvut suhteutuvat teollisuuden kuluttamaan energiamäärään?
Olen ottanut huomioon. Tuotanto ja jälkikäsittely kuuluu olennaisena osana tuotteen elinkaareen. Ihan tosi on näin. Mutta jos lukuja kaipaat, niin "Use the google". Kai se näppäimistö sullakin on? Ei tarvitse minun väittämiä uskoa - voi ottaa ihan itse asioista selvää. Suosittelen.
Eli se, että jokin on ongelmajätettä ei tarkoita automaattisesti sitä että se olisi jokin ongelma.
Onko se ongelma kaatopaikalla tai maastossa?
Ja sehän se on energiansäästölamppujen vika edelleenkin...
60 W hehkulamppua vastaavaan valotehoon tarvitaan energiansäästölamppu, jonka Lumen-arvo on noin 700 lm. Watit eivät kerro valotehosta, vaan sähkönkulutuksesta. 700 lm energiansäästölamppu kuluttaakin sähköä vain 11 W, noin viidenneksen hehkulamppuun verrattuna.
Ja se 11 W lamppu palaa koko ajan jos se ei syty heti täydellä kirkkaudella. Kiellettyjä 100 watin lamppuja korvaavia energiasäästölamppuja saakin sitten jo metsästää hieman ahkerammin. Yleensä vielä korvaavaksi mainostetun energiasäästölampun lumen-arvo on selvästi pienempi kuin korvattavana olevan hehkulampun.
Selvästi? Ihan oikeasti? Wau.... Millä mittasit? Varmaan metrinmitalla - ja varjossa.
Itse hankin himmeitä mainoslamppuja sopivan varaston koska niiden tilalle ei tällä hetkellä ole tarjolla mitään sellaista vaihtoehtoa joka tuntuisi sopivan fiksusti valaisimiimme. Eikä se sähkön kulutuskaan hirveästi paina kun suurimman osan vuodesta hukkalämpö menee lämmitykseen.
IEAn mukaan energiansäästölamput ovat ilmastonmuutoksen ehkäisyssä avainasemassa maailmanlaajuisesti ajatellen.
Hieno homma. Jälleen olisi kiva nähdä jotakin lukuja joihin väite perustuu.
Kokonaan toinen juttu on se missä määrin ilmastonmuutos johtuu ihmisen toimista ja kuinka paljon ihminen kykenee siihen omilla toimillaan vaikuttamaan.
http://www.google.com (http://www.google.com)
Motivan arvion mukaan vuositasolla 50–70 % hehkulampun hukkalämmöstä tulee hyödyksi lämmityksessä (siis suomessa).
Joten 60 wattisen lampun hyötylämpökorjattu energiakulutus on 18 - 30 wattia lämmityskaudella. Käytännössähän tuo tarkoittaa että lämmityskaudella energiasäästölampuilla saatavat tehosäästöt pienenivät täsmälleen samoilla prosenteilla.
Clas Ohlsonin kuvastossa oli muuten aika hyvin esitetty lamppujen valotehot. Siinä Osramin 60 watin lampun valoteho on 710 lm ja lähimmäksi sitä pääsee lähes 14-kertaisesti maksava 14 watin energiasäästölamppu Osram Duluxstar Stick jonka valoteho on 740 lm.
Tuon energiasäästölampun luvattu kesto on muuten vain kymmenkertainen hehkulampun luvattuun tuntimäärän verrattuna joten se ei pysty kilpailemaan hinnassa silloinkaan kun lampun luvattu kestoikä otetaan huomioon.
Käsittämätöntä matematiikkaa. Ei huomioida, kuinka paljon esim sähkössä säästetään, ja -- ei.. Ei jaksa...
Mieti mitä lystäät. Jag har talat...
-
Täällä kerrottujen kokemusten perusteella energiasäästölampuilla on todellakin helpompi nukkua pimeässä kun valoja ei saa päälle vaikka haluaisikin ;)
netissä onkin aina ne luotettavimmat jutut.
Siksi siinä olikin se hymiö ;)
itse siirryin käyttämään yksinomaan energiansäästölamppuja joskus seitsemisen vuotta sitten. valitsin halvimpia löytämiäni (ikea) ja tähän päivään mennessä en ole saanu poltettua yhtäkään loppuun.
Minulla suurin osa hehkulamppuvalaisimista on sellaisia ettei niihin löydy riittävän pieniä energiansäästölamppuja. Halogeenit saattaisivat tarjota ratkaisun mutta sopiva kokoluokka kielletään niissäkin syyskuussa 2012.
minusta on aivan turhaa varta vasten muuttaa sähköä lämmöksi jos lämmitys on hoidettu jotenkin muuten.
On se turhaa mutta ei siitä varsinaisesti haittaakaan ole.
eli valinta on energiansäästölamppu. lainataan luonnonsuojeluliittoa:
"Energiansäästölamppu tulee toimittaa kierrätykseen ja sille on toimiva kierrätysjärjestelmä, joten elohopea saadaan talteen."
Pätee sillä oletuksella että lamppuja kierrätetään. Käytännössä tuo on loppukäyttäjän vastuulla.
"Hehkulampun suuremman sähkönkulutuksen vuoksi sen elinkaarenaikaiset elohopeapäästöt ovat kuitenkin suuremmat kuin energiansäästölampun, koska sähköntuotannossa kivihiilellä vapautuu jonkin verran elohopeaa."
Hyvä pointti. Miten hyvin se pätee ydinvoimaan, vesivoimaan tai tuulisähköön?
-
Jos tarkoitus on saada max-valoteho välittömästi, niin sitten voi hommata vaikka Boeing 747:n laskeutumis-spotin. Ei siis ole pakko käyttää energiansäästölamppuja niihin tarkotuksiin mihin ne EI SOVELLU.
On pakko, jos vaihtoehto julistetaan laittomaksi!
Entä jos niistä menee jatkossa merkittävä osa sekajätteen mukana kaatopaikalle. Kaikkia ei kiinnosta kierrätys ja ongelmajätteistä huolehtiminen.
Ja sehän se on energiansäästölamppujen vika...
Ei, mutta niiden vika, jotka järjestävät energiansäästölamput ainoaksi vaihtoehdoksi ottamatta huomioon reaalimaailman olosuhteita.
On minullakin nykyään energiansäästölamppuja valtaosa lampuista. Kaiholla muistelee sitä hehkulamppujen aikaa, jolloin valaisimet oikeasti myös valaisivat >:(
-
Jos lampussa on viivettä kirkastumisessa niin se täytyy pitää koko ajan palamassa mikäli sen käyttötarkoitus on sellainen että valoa pitää saada tarvittaessa heti eikä minuuttien päästä. Korostuu erityisesti ulkokäytössä.
Jos tarkoitus on saada max-valoteho välittömästi, niin sitten voi hommata vaikka Boeing 747:n laskeutumis-spotin. Ei siis ole pakko käyttää energiansäästölamppuja niihin tarkotuksiin mihin ne EI SOVELLU.
Mitä suosittelet 100 watin kirkkaan hehkulampun korvaajaksi ulkokäyttöön seinällä tai oven päällä olevaksi pihavaloksi? Aikaisemmin valo on ollut päällä vain tarvittaessa.
Entä jos niistä menee jatkossa merkittävä osa sekajätteen mukana kaatopaikalle. Kaikkia ei kiinnosta kierrätys ja ongelmajätteistä huolehtiminen.
Ja sehän se on energiansäästölamppujen vika...
Se on syytä ottaa huomioon kun energiansäästölamppujen käyttöä lisätään kieltämällä vaihtoehdot.
Voi jeesus sentään... Onko oikeasti vaikea uskoa, että lasi voidaan kierrättää ja elohopea saada talteen?
Jos lamppu on sekäjätteen seassa niin kyllä se on vaikeaa uskoa. Hyvä kysymys on kuinka paljon niitä loppujen lopuksi päätyy sekajätteen joukkoon.
Olet kai ottanut huomioon tuotannon ja jälkikäsittelyn energian kun vertaat energiasäästölamppujen energiasäästöä hehkulamppuihin. Minä haluaisin nähdä lukuja. Entä miten luvut suhteutuvat teollisuuden kuluttamaan energiamäärään?
Olen ottanut huomioon. Tuotanto ja jälkikäsittely kuuluu olennaisena osana tuotteen elinkaareen. Ihan tosi on näin. Mutta jos lukuja kaipaat, niin "Use the google". Kai se näppäimistö sullakin on? Ei tarvitse minun väittämiä uskoa - voi ottaa ihan itse asioista selvää. Suosittelen.
Todistustaakka on väitteen esittäjällä.
Yleensä vielä korvaavaksi mainostetun energiasäästölampun lumen-arvo on selvästi pienempi kuin korvattavana olevan hehkulampun.
Selvästi? Ihan oikeasti? Wau.... Millä mittasit? Varmaan metrinmitalla - ja varjossa.
Luotin lamppukauppiaan ilmoittamiin arvoihin.
Alla olevassa taulukossa H tarkoittaa hehkulamppua ja ESL tarkoittaa energiansäästölamppua. Hehkulamppuna on Osram ja energiansäästölamput vaihtelevat sen mukaan mistä mallista löytyy sopiva ohjeellinen verrokki.
| H / teho | H / valovirta | ESL / teho | ESL / valovirta |
| 40 W | 415 lm | 8 W | 400 lm |
| 60 W | 710 lm | 11 W | 600 lm |
| 75 W | 935 lm | 15 W | 800 lm |
Kyllä minusta noissa kirkkaammissa lampuissa on selvä ero lumenarvoissa. Tokihan aina voi valita kirkkaamman energiansäästölampun (jos sellainen on tarjolla ja sopii valaisimeen), mutta tässä kritisoinkin valmistajien käytäntöä jossa korvaavaksi lampuksi tarjotaan heikommin valaisevaa lamppua.
Käsittämätöntä matematiikkaa. Ei huomioida, kuinka paljon esim sähkössä säästetään, ja -- ei..
Sähkön säästön arvioiminen riippuu monesta asiasta ja siihen vaikuttavat paljon yksittäisen lamppumallinkin ominaisuudet kuten syttymisnopeus ja -kirkkaus. Energiansäästölampuissa pitäisi vielä huomioida jollakin tavalla iänkin vaikutus kirkkauteen. Jos energiansäästölamppua käytetään samalla tavalla kuin hehkulamppua ja molempien lamppujen kestot vastaavat luvattuja niin hehkulamppu tulee epäilemättä kalliimmaksi käytössä. Eri asia on että käykö näin käytännössä.
Eniten minua kuitenkin risoo että ihmiset pakotetaan käyttämään energiansäästölamppuja vaihtoehdot kieltämällä. Jos energiansäästölamput ovat niin hyviä niin miksei niiden anneta kilpailla omilla meriiteillään?
Epäilen että "follow the money" -menetelmä kertoisi todelliset syyt tässäkin tapauksessa. Jos ihmisiä ei pakotettaisi nyt siirtymään energiasäästölamppuihin niin niiden yli voitaisiin hypätä suoraan LED-valaisimiin. Tästä tulisi suunnattomat tappiot niille jotka ovat sijoittaneet energiasäästölamppujen kehitykseen.
-
Minulla suurin osa hehkulamppuvalaisimista on sellaisia ettei niihin löydy riittävän pieniä energiansäästölamppuja. Halogeenit saattaisivat tarjota ratkaisun mutta sopiva kokoluokka kielletään niissäkin syyskuussa 2012.
kuten sanoin, ledilamppu lienee tulevaisuus. niillä on helppo säätää lampun kirkkautta vaikka lennossa ja kooltaan ne toki sopivat minne tahansa.
minusta on aivan turhaa varta vasten muuttaa sähköä lämmöksi jos lämmitys on hoidettu jotenkin muuten.
On se turhaa mutta ei siitä varsinaisesti haittaakaan ole.
niin no, sitä lisääntynyttä energiankulutusta lukuunottamatta.
eli valinta on energiansäästölamppu. lainataan luonnonsuojeluliittoa:
"Energiansäästölamppu tulee toimittaa kierrätykseen ja sille on toimiva kierrätysjärjestelmä, joten elohopea saadaan talteen."
Pätee sillä oletuksella että lamppuja kierrätetään. Käytännössä tuo on loppukäyttäjän vastuulla.
totta kai, aika paljon asioita on loppukäyttäjän vastuulla. paristot ja akutkin pitää kierrättää ja sekin on loppukäyttäjän vastuulla. silti täälläkin käytetään läppäreitä eikä kukaan valita, että akut ovat ongelmajätettä. itketään silloin kun itselleen sopii.
"Hehkulampun suuremman sähkönkulutuksen vuoksi sen elinkaarenaikaiset elohopeapäästöt ovat kuitenkin suuremmat kuin energiansäästölampun, koska sähköntuotannossa kivihiilellä vapautuu jonkin verran elohopeaa."
Hyvä pointti. Miten hyvin se pätee ydinvoimaan, vesivoimaan tai tuulisähköön?
ydinvoima taitaa tuottaa sitä ongelmajätettä josta oli jo puhetta, vieläpä sellaista jota ei pysty edes kierrättämään, ainoastaan piilottamaan ja toivomaan, että se ei tule enää koskaan esille. saapa nähdä jos joskus saadaan aikaan fuusioreaktoreja. ties vaikka edistys kokisi silloinkin vastustusta kun ihmiset haluavat pitää kiinni "vanhoista hyvistä" fissioreaktoreista. no, harmi sinänsä sillä muutenhan ydinvoima on varsin puhdas ja tehokas vaihtoehto.
vesivoima ja tuulisähkö ovat varmasti ihan hyviä vaihtoehtoja, mutta kuka oikeasti haluaa lisätä tuulimyllyjen ja patojen määrää merkittävästi vain saadakseen käyttää energiaa haaskaavia ja vanhentuneita valonlähteitä? täällä ilmeisesti aika moni...
-
totta kai, aika paljon asioita on loppukäyttäjän vastuulla. paristot ja akutkin pitää kierrättää ja sekin on loppukäyttäjän vastuulla. silti täälläkin käytetään läppäreitä eikä kukaan valita, että akut ovat ongelmajätettä. itketään silloin kun itselleen sopii.
Ero tulee siitä, kuinka usein sitä ongelmajätettä syntyy. Läppäri kestänee useimmilla käytössä 3–5 vuotta, mikä ei ole kauhean tiheä vaihtoväli. Ns. energiansäästölamput tuntuvat possahtelevan monta kertaa vuodessa.
-
kuten sanoin, ledilamppu lienee tulevaisuus. niillä on helppo säätää lampun kirkkautta vaikka lennossa ja kooltaan ne toki sopivat minne tahansa.
Siksi minusta olisi ollut fiksumpaa odottaa muutama vuosi jolloin hehkulamput olisivat todennäköisesti korvautuneet luonnollisesti LEDien jyrätessä.
minusta on aivan turhaa varta vasten muuttaa sähköä lämmöksi jos lämmitys on hoidettu jotenkin muuten.
On se turhaa mutta ei siitä varsinaisesti haittaakaan ole.
niin no, sitä lisääntynyttä energiankulutusta lukuunottamatta.
Joka tapahtuu täysimääräisesti ainoastaan lämmityskauden ulkopuolella. Lämmityskauden aikana energiankulutuksen lisääntymiseen vaikuttaa asunnon lämmitysmuoto.
totta kai, aika paljon asioita on loppukäyttäjän vastuulla. paristot ja akutkin pitää kierrättää ja sekin on loppukäyttäjän vastuulla. silti täälläkin käytetään läppäreitä eikä kukaan valita, että akut ovat ongelmajätettä. itketään silloin kun itselleen sopii.
Niille ei liiemmin ole vaihtoehtoja. Nyt kielletään vaihtoehdot jotka eivät ole ongelmajätettä ja pakotetaan korvaamaan ne ongelmajätteellä.
Hyvä pointti. Miten hyvin se pätee ydinvoimaan, vesivoimaan tai tuulisähköön?
ydinvoima taitaa tuottaa sitä ongelmajätettä josta oli jo puhetta, vieläpä sellaista jota ei pysty edes kierrättämään, ainoastaan piilottamaan ja toivomaan, että se ei tule enää koskaan esille.
Mutta sen käsittely ei ole jokaisen loppukäyttäjän vastuulla erikseen.
Toisaalta energiasäästölamppujen käyttäminen ei myöskään taida kovin paljoa pienentää ydinjätteen kokonaismäärää. Ydinjäteongelma on joka tapauksessa olemassa eikä energiasäästölampuilla siihen juurikaan vaikuteta.
vesivoima ja tuulisähkö ovat varmasti ihan hyviä vaihtoehtoja, mutta kuka oikeasti haluaa lisätä tuulimyllyjen ja patojen määrää merkittävästi vain saadakseen käyttää energiaa haaskaavia ja vanhentuneita valonlähteitä? täällä ilmeisesti aika moni...
Energiantuotantoa pitäisi joka tapauksessa lisätä riippumatta käytetystä valaisinratkaisusta, koska tuontisähkön osuus on niin huomattava ettei sitä pelkällä lamppukiellolla ratkaista. Itse suosisin ydinvoimaa. Nuo muut vaihtoehdot oli esitetty lähinnä sen vuoksi että sellaistakin tuotantoa meillä on nykyään käytössä.
Jos tuulivoimaa rakennetaan johonkin lisää niin minun puolestani voimaloita pitäisi pystyttää kerrostalojen katoille kaupunkiympäristöön. Ei missään tapauksessa kaunista luontoa pilaamaan.
-
Tulipa kauhea sota mokomista päreistä 8)
-
Tulipa kauhea sota mokomista päreistä 8)
Niin siinä käy kun pakotetaan yhden vaihtoehdon käyttämiseen muut vaihtoehdot kieltämällä.
Arvaa vain millainen meteli täällä syntyisi jos Linux kiellettäisiin sen vuoksi etteivät sen virransäästöominaisuudet toimi käytännössä yhtä hyvin kuin Windowsissa ja näin ollen Windows olisi ainoa sallittu ekologinen ja energiaa säästävä vaihtoehto ;)
-
Lukekaa tämä (http://www.lampputieto.fi/valintaopas/) ja tapelkaa sitten uudestaan. On kaikki yhtä viisaita sen jälkeen. ;)
-
...Jokohan ledilamput alkaa kohta olla kilpailukykyisiä ?
LED-lamput eivät vielä ole edes kunnon vaihtoehto. Niiden valo ei ole valkoista vaan "valkoista": kelmeää, joka minulla aiheuttaa silmäkipuja lukiessa. Puhukoot mainostajat värilämpötiloistaan mitä lystäävät, mutta valkoista LED-valo ei ole. Kolme komeaa spektripiikkiä - katsokaa vaikka köyhän miehen spektroskoopilla eli CD-heijastakaa levyn kautta. Samaa ei löydy esimerkiksi loistelampun valosta.
-
Ero tulee siitä, kuinka usein sitä ongelmajätettä syntyy. Läppäri kestänee useimmilla käytössä 3–5 vuotta, mikä ei ole kauhean tiheä vaihtoväli. Ns. energiansäästölamput tuntuvat possahtelevan monta kertaa vuodessa.
kuten jo sanoin, kaikki minun käytössäni olevat energiansäästölamput ovat kestäneet tällä hetkellä 6-7 vuotta. yhtäkään ei ole vielä toistaiseksi palanut. yksikään läppärin akku ei kestä tuota. toseksi on aivan turha ajatella noita yksikköinä, sillä yksi läppärin akku on huomattavasti ongelmallisempi kuin koko minun talouteni energiansäästölamput yhteensä.
kuten sanoin, ledilamppu lienee tulevaisuus. niillä on helppo säätää lampun kirkkautta vaikka lennossa ja kooltaan ne toki sopivat minne tahansa.
Siksi minusta olisi ollut fiksumpaa odottaa muutama vuosi jolloin hehkulamput olisivat todennäköisesti korvautuneet luonnollisesti LEDien jyrätessä.
käytännössä tämä ei toimi kovinkaan hyvin. luottamus siihen, että yritykset panostavat tuotekehitykseen kun vanhakin tuote myy kuin häkä on aika naiivia. firmoille on paljon helpompaa levätä laakereilla ja myydä tuotetta jota käyttäjät joutuvat ostamaan useammin ja enemmän, kuin panostaan valtavasit rahaa uuden tekniikan kehitykseen, vain jotta kuluttajien ei tarvitsisi ostaa tuotteita yhtä usein.
en usko, että autoteollisuus tule luopumaan polttomoottoreistakaan, ellei joku siihen pakota tai öljyvarat yksinkertaisesti lopu. jostain syystä ihmiskunta tuntuu olevan valmis kehitykseen vasta kun on pakko.
Niille ei liiemmin ole vaihtoehtoja. Nyt kielletään vaihtoehdot jotka eivät ole ongelmajätettä ja pakotetaan korvaamaan ne ongelmajätteellä.
kuten jo sanoin, nyt korvataan vanha ja hauras tekniikka kestävällä ja elinkaarensa aikana vähemmän luontoa rasittavalla teknologialla.
ydinvoima taitaa tuottaa sitä ongelmajätettä josta oli jo puhetta, vieläpä sellaista jota ei pysty edes kierrättämään, ainoastaan piilottamaan ja toivomaan, että se ei tule enää koskaan esille.
Mutta sen käsittely ei ole jokaisen loppukäyttäjän vastuulla erikseen.
jos käsittelyllä tarkoitetaan hautaamista, niin juu, ei se ole.
Toisaalta energiasäästölamppujen käyttäminen ei myöskään taida kovin paljoa pienentää ydinjätteen kokonaismäärää. Ydinjäteongelma on joka tapauksessa olemassa eikä energiasäästölampuilla siihen juurikaan vaikuteta.
no, kyllä se vaikuttaa sähkön kulutukseen aika lailla. maatasolla säästä on aika merkittävä. "koska jäteongelma on, ei sen pienentämiseksi kannata tehdä mitään" ei ole kovin kestävää argumentointia.
-
Eiköhän YLE maksu ole vuoden turhake. Tokihan 90% YLE:stä yleensäottaenkin on turhaketta, mutta tuo maksu on nimenomaan tämän vuoden turhake, koska nyt hallitus sen päätti.
Ja mitä tulee ESL keskusteluun, niin jos te hyvät ihmiset ostatte perunan ESL:n joka ei toimi kuten luvataan, niin takuulla kauppias ottaa takaisin mukisematta jos olette asiallinen. Itse palautin juuri Citymarkettiin niiden myymät hehkulampun nököiseksi pakatut ESL:t jotka syttyi liian hitaasti. Maksoivat mukisematta rahat takaisin, koska en suostunut samoja halpiksia ostamaan.
Sillä palautuneella 10Eurolla kävin sitten hakemassa Anttilasta samaan hintaan (eli 4lamppua kympillä) Anttilan omia halpis ESL:lliä (anno) joiden tiesin jo entuudestaan olevan hyviä. Ne Cittarin lamput oli kyllä aika kirkkaita hintaansa nähden (13W), mutta tosiaan kesti jonkinaikaa lämmetä, eli jos syttymisajalla ei ole väliä niin sitten ne jollekkin sopinee.
Meillä on taloudessa lähes kaikki lamput ESL lamppuja olleet jo vuosikausia lisäksi kämpän omissa upotetuissa valoissa on sitten pienoisloisteputket ja kettiön himmentimen takana hehkulamput (POP-Lamppuja). Hehkulamput oli kyllä yksi saatanoita, niitä sai olla vaihtamassa kokoajan.
ESL:lliä käytettäessä pitää olla selvillä muutamasta perusasiasta:
- Jos saa paskoja yksilöitä niin palauttaa kauppaan
- Kokeile rohkeasti eri halpis merkkejä (mm. juurikin anno on ollu hyvä)
- valitse käyttökohteeseesi sopivat lamput. Kylmään ulkovarastoon normaali 11W halpis ESL on turha (joko kalliimpi kylmiin suunnitelty megaman tai sitten halogeeni)
- Muista ettei ns. "markkinamiesten" ilmoittamat vastaavuudet pidä paikkaansa. 11W ESL on nimittäin kyllä selvästi kirkkaampi kuin 40W hehku, muttei tosiaankaan 60W hehkua kirkkaampi.
-
Vuoden 2009 turhake on Matti Vanhanen kaikkine naisineen ja selityksineen. :D
-
Vuoden 2009 turhake on Matti Vanhanen kaikkine naisineen ja selityksineen. :D
Halleluja ja aamen! :D
-
Vuoden 2009 turhake on Matti Vanhanen kaikkine naisineen ja selityksineen. :D
Tällä kertaa taidan minäkin äänestää tuota MaailmanMattia kaikkine lautakasoineen ja ne rakennusaikataulutkin vielä lisäks.
Että yks mies nauramatta pokkana julkisuudessa osaakin.
Vaikka eihän se oikeesti yksin noita hommiaan saa sähellettyä...
Saihan se ton jobinkin siltä Satu-Annelilta eli "Tänään pääministerinä vielä, vaan jo huomenna Brysselissä meppinä"
Tällaselle kaiffarille pitäis antaa kuulemma viel loput pressanoikeudetkin.
Olivathan ne jo naama vakavana vääntämässä uutta lakia siittäkin jo.
Kunpa tää olis taas yks niistä pahoista unista vaan...
Ystävällisin terveisin Alpertti
-
Sääntöjen mukaan henkilöitä ei saa ehdottaa.
-
Itsekin valitsisin vuoden turhakkeeksi Yle-maksun.
Mutta tuohon lamppuasiaan, niin käykääpäs pyörähtämässä sivulla http://www.lampputieto.fi (http://www.lampputieto.fi). Tuolta löytyy kattavasti tietoa energiansäästölampuista ja siitä millaisiin olosuhteisiin ne soveltuvat.
Tuossapa olisi vielä Kuluttajaviraston tietoa kyseisistä lampuista ja niiden ostajille myös vähän vinkkejä. http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/hakutulokset/?QueryString=energians%C3%A4%C3%A4st%C3%B6lamppu (http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/hakutulokset/?QueryString=energians%C3%A4%C3%A4st%C3%B6lamppu)
-
Itse olen huomannut että ainakin työpaikoilla käytetään usein turhan voimakkaita lamppuja. 60w hehkumppu on moniin sosiaali tiloihin turhan voimakas. 40w tai jopa 25w riittäisi varsinkin kun lamppuja on samassa huoneessa usein useampia. Näin siis ainakin siinä vanhassa tehtaassa jossa itse olen töissä.
-
Tjooh siis säästölampuissa on noi värilämpötilat, jotka merkitsee. Valkoisen valon lamput eli värilämpötilalla 3000K ovat ehkä parhaita, ne vanhemmat 2700K kellertävät eivät ole niin hyviä lamppuja(tuntuvat pimeemmiltä kuin oikeasti ovat).
Yks säästölamppujen heikkoushan on että ulkovaloiksi, niiden käyttöä häiritsee pakkasen vaikutus valotehoon, mitä kylmempi sitä vähemmän saat lumeneja pihalle. Ja kun pimeys ja lämpötila yleensä laskevat käsikädessä, niin pohjoisen -35°C - -50°C ei ole olemassa käytännöllistä säästölamppua jota vois pihalla käyttää, ellei siihen kytke jotain lämmitintä kupuun ;D.
-
Energiansäästölampuista oli pieni artikkeli Kehittyvä Uusimaa -lehden kymmenennessä numerossa. Lainaan sen tähän kokonaisuudessaan. Artikkelin mukaan TKK:n tutkimuksen perusteella Suomessa ei olisi ollut perusteita hehkulamppukiellolle. Öljylämmitteisessä talossa hehkulamppu olisi jopa ympäristöystävällisempi vaihtoehto.
Kehittyvä Uusimaa 2009/10: Hehkulamput vastaan energiansäästölamput
EU-tasolla on säädetty EuP-direktiivi, jolla tähdätään energiankäytön hillitsemiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Direktiivi ei kirjaimellisesti kiellä hehkulamppuja. Sen sijaan direktiivi vaatii, että lamput tuottavat tietyn verran valoa suhteessa käytettyyn wattimäärään. Käytännössä vaatimus tarkoittaa, etteivät hehkulamput taivu näihin uusiin määräyksiin.
Uusien vaatimusten johdosta:
- Syyskuussa 2009 poistuvat markkinoilta kaikki mattapintaiset hehkulamput sekä kirkkaat 100 W ja sitä suurempitehoiset hehkulamput.
- Syyskuussa 2010 poistuvat kirkkaat 75 W hehkulamput.
- Syyskuussa 2011 poistuvat markkinoilta kirkkaat 60 W hehkulamput.
- Syyskuussa 2012 poistuvat markkinoilta kaikki loputkin hehkulamput merkkivaloja ja uuninlamppuja lukuunottamatta.
Direktiivin järkevyyttä Suomen oloissa on epäilty kaikissa kuppilakeskusteluissa. Keski-Euroopan lämpimissä olosuhteissa suuri osa energiasta tarvitaan huoneiden jäähdytykseen, jolloin lamppujen lämmöntuotanto on haitallista kulutusta. Suomessa lamppujen tuottama lämpö päätyy hyödyksi, eli juuri pimeän osan vuodesta asunnoissa tarvitaan lisälämmitystä.
Tämä pohdiskelu on toisaalta herättänyt kiivasta vastustusta. Kasvihuonekaasujen päästöjen torjunta on niin tärkeä asia, että siihen tähtäävien keinojen järkevyyden epäileminen on sopimatonta.
Teknillisellä korkeakoululla ei ole turhaan piitattu poliittisesti korrektista ajattelusta. Jos asiasta ei ole varmuutta, se on mahdollista selvittää.
TKK:n sähkötekniikan professori Matti Lehtosen johdolla tehdyssä tutkimuksessa pyrittiin jäljittelemään mahdollisimman hyvin todellisia asuinolosuhteita. Kokeissa tutkittiin millainen vaikutus hiilijalanjälkeen on hehkulamppujen vaihtamisella energiansäästölamppuihin.
Kokeissa saatiinkin mielenkiintoisia tuloksia. Jos talo lämpiää öljyllä, hehkulampuista luopuminen on itse asiassa huono teko ympäristön kannalta. Mikäli talo lämpiää sähköllä, vaihto-operaatiolla ei ole merkitystä ympäristölle. Ainoastaan niissä taloissa, joissa lämmitykseen käytetään tehokasta maalämpöpumppua tai uusiutuvaa energiaa, lamppujen vaihto on mielekästä.
Lopputuloksen kannalta tutkimuksella ei ole merkitystä. Asia on jo päätetty EU:ssa ja hehkulamput häviävät vähitellen markkinoilta. Se näkyy jo kauppojen hyllyillä.
-
Olen samoilla linjoilla mgronberin lainauksen kanssa. terveisin Timo
-
Itse en aivan täysin allekirjoita tuota väittämää. Pitääpä lukea tuo tutkimus kun saavat pukattua sen ulos kokonaisuudessaan.
Kannattaa muuten uteliaisuudesta vilkaista Motivan sivuja muutenkin, ovat aika hyvät: http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/valaistus
Tämä minua eniten mietityttää suhteessa tuohon ylläolevaan lainaukseen.
Vain osa lampun tuottamasta lämmöstä saadaan hyödyksi lämmityksessä, sillä lamppu sijaitsee usein lämmityksen kannalta huonossa paikassa katonrajassa. Jotta lampun tuottama lämpö tulisi hyödynnettyä, pitäisi lämmitysjärjestelmän säätimien olla erityisen herkkiä ja hyvässä kunnossa. Lisäksi lämpiminä vuodenaikoina, jolloin lämmitystä ei tarvita lainkaan, menee hehkulamppujen tuottama lämpö kokonaan hukkaan.
-
"Lämmin vuodenaika" = kesä = valoisaa. Ei tarvitse valoja kuin kellarissa yms suljetussa tilassa. terveisin Timo
-
Tämä minua eniten mietityttää suhteessa tuohon ylläolevaan lainaukseen.
Vain osa lampun tuottamasta lämmöstä saadaan hyödyksi lämmityksessä, sillä lamppu sijaitsee usein lämmityksen kannalta huonossa paikassa katonrajassa. Jotta lampun tuottama lämpö tulisi hyödynnettyä, pitäisi lämmitysjärjestelmän säätimien olla erityisen herkkiä ja hyvässä kunnossa. Lisäksi lämpiminä vuodenaikoina, jolloin lämmitystä ei tarvita lainkaan, menee hehkulamppujen tuottama lämpö kokonaan hukkaan.
Mielenkiintoinen väite että katonrajassa sijaitseva hehkulamppu olisi lämmityksen kannalta huonossa paikassa. Se on mielenkiintoinen sen vuoksi että on olemassa lämmitysjärjestelmä nimeltä kattolämmitys (http://www.elfoil.fi/katto.htm). Siinä koko huoneistotila lämmitetään pelkillä kattoon sijoitettavilla lämmittimillä.
"Kattolämmitys on miellyttävä ja tehokas lämmitysmuoto. Se perustuu kattoon tai katon rakenteisiin kiinnitettäviin lämmityslaitteisiin, jotka luovuttavat lämpöä auringon tapaan lattiaan, seiniin, huonekaluihin ja muihin esineisiin. Nämä puolestaan luovuttavat lämpönsä huoneilmaan."
Käsittääkseni hehkulamppu toimii täysin vastaavalla tavalla lämpövaikutuksensa osalta. Voisin melkeinpä väittää että seinissä kiinni olevat ja usein huonekalujen taakse jäävät lämpöpatterit ovat lämmityksen kannalta väärässä paikassa.
-
Käsittääkseni hehkulamppu toimii täysin vastaavalla tavalla lämpövaikutuksensa osalta.
Ei toimi. Kattolämmitys lähettää lämpösäteilyä, kun taas hehkulamppu lämpeää itse.
-
Käsittääkseni hehkulamppu toimii täysin vastaavalla tavalla lämpövaikutuksensa osalta.
Ei toimi. Kattolämmitys lähettää lämpösäteilyä, kun taas hehkulamppu lämpeää itse.
Kaikki kappaleet lähettävät ympäristöönsä lämpösäteilyä. Energia ei voi kadota, eikä lämmennyt hehkulamppu ole lämpöenergian musta-aukko. Kuuma hehkulamppu siis lähettää lämpösäteilyä ympäristöönsä kuten valoansakin. Osa tästä säteilystä osuu kattoon, joka lämpiää ja sitten edelleen lähettää lämpösäteilyä ympäristöön ja johtamalla siirtää lämpöä huoneilmaan. Niinpä hehkulampun lämmittämä katto toimii kuten kattolämmitys ja hehkulampusta suoraan säteilevä lämpö lämmittää pintoja ympäri huonetta. Ainoa ero syntyy siitä, että kattolämmityksessä lämmön johtuminen rakenteissa ylöspäin katosta on kaiketi koitettu minimoida ja kenties ilmanvaihdossa on huomioitu lämmin katto niin ettei katonrajasta imetä laminaarivirtauksena lämmintä ilmaa harakoille. Hehkulamppu ei kuitenkaan lämmitä kattoa läheskään yhtä paljon kuin varsinainen kattolämmitys, joten energiahäviön kasvu katon lämpiämisestä on lienee minimaalista, vaikkei taloa ole suunniteltu kattolämmitystä huomioiden.
-
Taitaa tulla hyvä ohjelma aiheeseen liittyen:
MOT : Hehkulampun hautajaiset
TV1 Klo: 20.00 Pvm: 26.10.2009
EU:n lamppuasetus pakottaa tavalliset hehkulamput markkinoilta. Huonosti valmisteltu asetus suosii monin tavoin ongelmallisia pienloistelamppuja. Toimittaja Simo Sipola.
(www.telkku.com)
-
Tämä topicci on lähtenyt vähän sivuraiteille, mutta tuo ohjelma täytyy katsoa, liekkö se vielä mahdollista jostain netin syövereistä?
Jännältä kuulostaa tuo kattolämmitysjärjestelmä, ehkä vähän liian jännältä. En ainakaan tiedä yhtään paikkaa, missä sellaista käytettäisiin. Ei tuo minusta ainakaan kuulosta järkevältä, kuten ei tämä meidänkään vuokratalon (53 neliötä) suorasähköllä toimiva patterilämmitys, johon uppoaa kuukaudessa noin satanen sähköön. Muutenkin on onneksi siirrytty pois suorasähkölämmityksestä, vaikka se alkuinvestoinneiltaan onkin halvimpia.
-
Tämä topicci on lähtenyt vähän sivuraiteille, mutta tuo ohjelma täytyy katsoa, liekkö se vielä mahdollista jostain netin syövereistä?
Jos tuota MOT:tä tarkoitat niin vielä ehdit, kun heti juokset TV:n ääreen. Tunnin päästä voi katsella/ladata Areenasta (http://areena.yle.fi/). Tiistaina ja torstaina uusinnat.
-
Tulipa katsottua tuo MOT, uutta tietoa oli että ne penteleet vielä aiheuttavat verkkohäiriöitäkin... >:(
Ja se EU:n tiedottaja oli kyllä melko pihalla lämmityksen suhteen mutta sehän olikin kotoisin Espanjasta...
-
Kaikki kappaleet lähettävät ympäristöönsä lämpösäteilyä. Energia ei voi kadota, eikä lämmennyt hehkulamppu ole lämpöenergian musta-aukko. Kuuma hehkulamppu siis lähettää lämpösäteilyä ympäristöönsä kuten valoansakin. Osa tästä säteilystä osuu kattoon, joka lämpiää ja sitten edelleen lähettää lämpösäteilyä ympäristöön ja johtamalla siirtää lämpöä huoneilmaan. Niinpä hehkulampun lämmittämä katto toimii kuten kattolämmitys ja hehkulampusta suoraan säteilevä lämpö lämmittää pintoja ympäri huonetta. Ainoa ero syntyy siitä, että kattolämmityksessä lämmön johtuminen rakenteissa ylöspäin katosta on kaiketi koitettu minimoida ja kenties ilmanvaihdossa on huomioitu lämmin katto niin ettei katonrajasta imetä laminaarivirtauksena lämmintä ilmaa harakoille. Hehkulamppu ei kuitenkaan lämmitä kattoa läheskään yhtä paljon kuin varsinainen kattolämmitys, joten energiahäviön kasvu katon lämpiämisestä on lienee minimaalista, vaikkei taloa ole suunniteltu kattolämmitystä huomioiden.
Kommenttini oli karrigoitu ideaalitilanne. Eli kattolammitys on tuunattu lähettämään lämpösäteilyä, kun taas hehkulamppu on mikä on. Kattolämmityksessä työn tekevät ohuet ilmavirtauksista eristetyt metallivastukset laajalla alalla. Hehkulamppussa taas energia dumpataan pistemäiseen säteilijään, jolloin se myös lämmittää ilmamassaa ja kun virtauksia on aina vapaassa ilmatilassa niin patterin tavoinhan tuo toimii. Lamput ovat usein lämmityksen kannalta huonoissa paikoissa, niin lämpö menee hukkaan. Tämän lisäksi, hehkulamppu kyllä säteilee kaiken laista säteilyä, mutta ei paljoakaan lämpösäteilyä. Lämpösäteilyn spektri on 0.1-100mm, jolloin säteilyllä on lämpövaikutus. Kattolämmitys taas hohkaa lämpösäteilyä tasaisesti joka puolelle, jolloin viileämpikin keli tuntuu lämpimältä.
-
Kattolämmityksessä työn tekevät ohuet ilmavirtauksista eristetyt metallivastukset laajalla alalla. Hehkulamppussa taas energia dumpataan pistemäiseen säteilijään, jolloin se myös lämmittää ilmamassaa ja kun virtauksia on aina vapaassa ilmatilassa niin patterin tavoinhan tuo toimii. Lamput ovat usein lämmityksen kannalta huonoissa paikoissa, niin lämpö menee hukkaan.
Edelleenkään en ymmärrä väitettä, että hehkulampun tuottama lämpö menisi hukkaan lämmityksessä. Lämpö poistuu hehkulampusta säteilemällä, jolloin se lämmittää ympäristön pintoja ja johtumalla, jolloin sen kohdalta ilma lämpenee, lämmetessään nousee kattoa kohti ja sieltä hiljakseen sekoittuu huoneilmaan sitä mukaa kuin ilmaa nousee ylös lampun kohdalta (tämä tilanne siis ilman muita virtauksia, liikkuminen huoneessa ja muu ilman pyörteily vain auttaa lämpimän ilman sekoittumista). Lämmön siirtyminen kyllä nopeutuu lämpötilaeron suurentuessa, eli jos kattoon pääsee muodostumaan muuta huonetta lämpimämpi ilmamassa, niin lämpöä karkaa enemmän. En kuitenkaan (ainakaan laskematta) usko, että normaalissa huoneessa tuosta saa sellaista eroa aikaiseksi, jolla olisi mitään käytännön merkitystä lämmityksessä. Toinen vaihtoehto sitten on se että lämmin ilma pumpataan katonrajasta ulos ennen kuin se sekoittuu muuhun huoneilmaan, mutta tuokin, ainakin minun kokemuksellani, tuntuu ennemminkin erikoistapaukselta kuin normaalilta tilanteelta.
Tämän lisäksi, hehkulamppu kyllä säteilee kaiken laista säteilyä, mutta ei paljoakaan lämpösäteilyä. Lämpösäteilyn spektri on 0.1-100mm, jolloin säteilyllä on lämpövaikutus. Kattolämmitys taas hohkaa lämpösäteilyä tasaisesti joka puolelle, jolloin viileämpikin keli tuntuu lämpimältä.
Kaikki hehkulampun kuluttama energia muuttuu lämmöksi ja siten auttaa lämmittämisessä. Väite, ettei hehkulamppu tuottaisi juurikaan lämpösäteilyä, on väärä. Valtaosa hehkulampun kuluttamasta energiasta muuttuu juurikin infrapunasäteilyksi.
-
Edelleenkään en ymmärrä väitettä, että hehkulampun tuottama lämpö menisi hukkaan lämmityksessä. Lämpö poistuu hehkulampusta säteilemällä, jolloin se lämmittää ympäristön pintoja ja johtumalla, jolloin sen kohdalta ilma lämpenee, lämmetessään nousee kattoa kohti ja sieltä hiljakseen sekoittuu huoneilmaan sitä mukaa kuin ilmaa nousee ylös lampun kohdalta (tämä tilanne siis ilman muita virtauksia, liikkuminen huoneessa ja muu ilman pyörteily vain auttaa lämpimän ilman sekoittumista). Lämmön siirtyminen kyllä nopeutuu lämpötilaeron suurentuessa, eli jos kattoon pääsee muodostumaan muuta huonetta lämpimämpi ilmamassa, niin lämpöä karkaa enemmän. En kuitenkaan (ainakaan laskematta) usko, että normaalissa huoneessa tuosta saa sellaista eroa aikaiseksi, jolla olisi mitään käytännön merkitystä lämmityksessä. Toinen vaihtoehto sitten on se että lämmin ilma pumpataan katonrajasta ulos ennen kuin se sekoittuu muuhun huoneilmaan, mutta tuokin, ainakin minun kokemuksellani, tuntuu ennemminkin erikoistapaukselta kuin normaalilta tilanteelta.
Kaikki hehkulampun kuluttama energia muuttuu lämmöksi ja siten auttaa lämmittämisessä. Väite, ettei hehkulamppu tuottaisi juurikaan lämpösäteilyä, on väärä. Valtaosa hehkulampun kuluttamasta energiasta muuttuu juurikin infrapunasäteilyksi.
Jotta keli sisällä tuntuisi lämpimältä, on kaksi vaihtoehtoa. Lämmittää ilma, tai lähettää lämpösäteilyä. Hehkulamppu ei tee kumpaakaan hyvin. Se lämmittää ilman katon rajassa ja ensisijaisesti lähettää säteilyä, jonka intesiteetin piikki on mikronin aallonpituudella, tällä ei ole lämpövaikutusta juurikaan. Säteily kyllä heijastelee ja sitä absorboidaan, mutta se ei paljon seinällä lämmitä. Lämpösäteily pitää saada ensisijaisesti kohteeseensa, jotta siitä on mitään hyötyä.
Mulla ei oo aikaa kinata tästä tämän enempää, eikä paljon kiinnostakkaan. Mutta jos et usko, niin laita säteilylämmitin naaman eteen ja sen jälkeen saman tehoinen hehkulamppu samalle etäisyydelle. Ehkä sitten ymmärrät mistä on kyse.
-
Jotta keli sisällä tuntuisi lämpimältä, on kaksi vaihtoehtoa. Lämmittää ilma, tai lähettää lämpösäteilyä. Hehkulamppu ei tee kumpaakaan hyvin. Se lämmittää ilman katon rajassa ja ensisijaisesti lähettää säteilyä, jonka intesiteetin piikki on mikronin aallonpituudella, tällä ei ole lämpövaikutusta juurikaan.
Mihin se energia sitten häviää jos sillä ei ole lämpövaikutusta?
Säteily kyllä heijastelee ja sitä absorboidaan, mutta se ei paljon seinällä lämmitä.
Jos se lämmittää seinää niin eikö seinä puolestaan lämmitä huonetta? Perustuuhan kattolämmityskin siihen että säteily luovutetaan lattian, pöytien ja muiden pintojen ja esineiden kautta huoneilmaan.
Seinillä olevat lämmityspatteritkin lämmittävät seinän vieressä olevaa ilmaa (ja sitä seinää). Hätäisempi voisi todeta sen ilman nousevan seinän viertä ylös ja kulkevan katonrajassa ilmanvaihdon kautta harakoille vähän samalla tavalla kuin Motiva väittää käyvän hehkulamppujen tuottamalle lämmölle.
-
Samaa mieltä mgronberin ja ehehin kanssa. Jos mökkiin halutaan lämpöä, niin tavalla tai toisella lämpö fysiikanlakien mukaan pyrkii ylemmäksi ja se on käytännössä edellytys, että lämpötila nousee alempana huoneessa. Jos on käynyt saunassa, niin tietää mitä tapahtuu :)
*edit*
Tarkoitan siis lyhyesti, että ei ole niinkään merkitystä miten sitä lämpöä tuodaan. Kyse on enemmänkin mielestäni tässä tapauksessa energiansäilymislaeista.
-
Tarkoitan siis lyhyesti, että ei ole niinkään merkitystä miten sitä lämpöä tuodaan. Kyse on enemmänkin mielestäni tässä tapauksessa energiansäilymislaeista.
+1
Jotenkin sen energian täytyy poistua huoneistosta, muuten kuuluu jossain vaiheessa BOOM ja sitten viimeistään lämpö karkaa...
Eiköhän lähes kaikki hehkulampun tuottama säteily muutu huoneessa jossakin vaiheessa lämmöksi. Energiansäästölamppujen säteilystä en olisi niinkään varma, niissä oli aika ikävän näköiset käppyrät skoopissa siinä MOT:ssa.
Ulkoseinissä olevat patterit ovat aika monesti huonekalujen yms. peittämiä eli ne käytännössä lämmittävät eniten rakennuksen ulkoseinien sisäpintoja. Tätä en pidä ollenkaan hyvänä energiatalouden kannalta koska tästä aiheutuu aika iso lämpötila ero seinän sisä- ja ulkopinnan välille. Mutta onhan se toisaalta kiva katsoa kovilla pakkasilla miten verhot lepattavat ikkunoissa... 8) Veikkaan että kattolämmitys olisi aika paljon parempi tuossa suhteessa...
-
ensisijaisesti lähettää säteilyä, jonka intesiteetin piikki on mikronin aallonpituudella, tällä ei ole lämpövaikutusta juurikaan.
Kaikki pintaan imeytyvä säteily lämmittää, edes sillä ei ole merkitystä onko tämä säteily valoa vai infrapunasäteilyä. Jotkin säteilyn lajit läpäisevät kappaleen (kuten radioaallot) ja osa heijastuu pois (esim. valo, jos pinta ei ole täysin musta), mutta siis ei ole olemassa mitään tiettyä lämmittävää säteilyä.
-
Ok. Yleisön pyynnöstä vielä vähän lisää, kun tämä tuntuu olevan monimutkikas asia.
Mihin se energia sitten häviää jos sillä ei ole lämpövaikutusta?
Kun puhun lämpövaikutuksesta, niin puhun siitä, että miltä se tuntuu iholla. Eli tietyllä aallonpituuksilla sähkömagneettisen säteilyn energia absorboituu paremmin toisilla se heijastuu, toisilla menee läpi. Jos huoneessa on paljon aallonpituudeltaan sopivaa säteilyä, niin homma toimii tehokkaammin.
Jos se lämmittää seinää niin eikö seinä puolestaan lämmitä huonetta? Perustuuhan kattolämmityskin siihen että säteily luovutetaan lattian, pöytien ja muiden pintojen ja esineiden kautta huoneilmaan.
Niin säteilyllä halutaan huoneilman tuntuvan lämpimämmältä mitä se on. Jos taas keskitytään lämmittelemään seiniä ja kattoa ja sen lähellä olevaa ilmaa, niin se ei paljon asukkaita auta. Oletetaan siis, että ilmastointi on olemassa.
Eli siis omien sanojesi mukaan:
Seinillä olevat lämmityspatteritkin lämmittävät seinän vieressä olevaa ilmaa (ja sitä seinää). Hätäisempi voisi todeta sen ilman nousevan seinän viertä ylös ja kulkevan katonrajassa ilmanvaihdon kautta harakoille vähän samalla tavalla kuin Motiva väittää käyvän hehkulamppujen tuottamalle lämmölle.
-
Samaa mieltä mgronberin ja ehehin kanssa. Jos mökkiin halutaan lämpöä, niin tavalla tai toisella lämpö fysiikanlakien mukaan pyrkii ylemmäksi ja se on käytännössä edellytys, että lämpötila nousee alempana huoneessa. Jos on käynyt saunassa, niin tietää mitä tapahtuu :)
*edit*
Tarkoitan siis lyhyesti, että ei ole niinkään merkitystä miten sitä lämpöä tuodaan. Kyse on enemmänkin mielestäni tässä tapauksessa energiansäilymislaeista.
Ei ole sama. Tai voithan kokeilla ruuvailla pattereita kattoon kiinni ja katsoa mitä tapahtuu.
-
Eiköhän lähes kaikki hehkulampun tuottama säteily muutu huoneessa jossakin vaiheessa lämmöksi.
Tätä en ole missään vaiheessa kiistänyt. Se on eri asia, ehtiikö tuosta lämmöstä olla kenellekkään mitään hyötyä.
-
Kaikki pintaan imeytyvä säteily lämmittää, edes sillä ei ole merkitystä onko tämä säteily valoa vai infrapunasäteilyä. Jotkin säteilyn lajit läpäisevät kappaleen (kuten radioaallot) ja osa heijastuu pois (esim. valo, jos pinta ei ole täysin musta), mutta siis ei ole olemassa mitään tiettyä lämmittävää säteilyä.
On olemassa aallonpituudeltaan sopivaa säteilyä, jonka kappaleet mielellään ottavat vastaan lämpönä. Esim. valo heijastuu iholta pois, tietty jonkin verran absorboituu myös.
-
Mihin se energia sitten häviää jos sillä ei ole lämpövaikutusta?
Kun puhun lämpövaikutuksesta, niin puhun siitä, että miltä se tuntuu iholla.
Ei tässä ole tarkoituksena ketään grillata. Sitä varten on infrapunasaunat. Hehkulamppujen teho on sen verran pieni etteivät ne missään tapauksessa kilpaile lämmitysjärjestelmien kanssa, mutta ne omalta osaltaan täydentävät sitä kuten kaikki muutkin sähkölaitteet. Esimerkiksi sinun kommenttisi ovat jo ampuneet alas Motivan väitteet, joissa annetaan ymmärtää että hehkulampun lämpöenergia keskittyisi pelkästään katonrajaan lampun välittömään läheisyyteen.
Jos se lämmittää seinää niin eikö seinä puolestaan lämmitä huonetta? Perustuuhan kattolämmityskin siihen että säteily luovutetaan lattian, pöytien ja muiden pintojen ja esineiden kautta huoneilmaan.
Niin säteilyllä halutaan huoneilman tuntuvan lämpimämmältä mitä se on. Jos taas keskitytään lämmittelemään seiniä ja kattoa ja sen lähellä olevaa ilmaa, niin se ei paljon asukkaita auta. Oletetaan siis, että ilmastointi on olemassa.
Se lämpöenergia mikä hehkulampuista siirtyy seiniin tuskin kuumentaa niitä sen kuumemmaksi kuin mitä ne muutenkaan tulisivat huoneilman vaikutuksesta. Hehkulampusta seinään siirtynyt lämpöenergia vain pienentää ilmasta seinään siirtyvän lämpöenergian määrää.
Ilmanvaihtojärjestelmät todennäköisesti suunnitellaan siinä mielessä ettei kaikki hyötylämpö ensimmäisenä päädy sen kautta ulos. Esimerkiksi meillä on olohuoneessa takan yläpuolella poistoventtiili josta tapahtuu lämmön talteenotto ja kierrätys takaisin huoneilmaan.
Eli siis omien sanojesi mukaan:
Seinillä olevat lämmityspatteritkin lämmittävät seinän vieressä olevaa ilmaa (ja sitä seinää). Hätäisempi voisi todeta sen ilman nousevan seinän viertä ylös ja kulkevan katonrajassa ilmanvaihdon kautta harakoille vähän samalla tavalla kuin Motiva väittää käyvän hehkulamppujen tuottamalle lämmölle.
Aaa, mutta minä en olekaan noin hätäinen. En ole missään vaiheessa allekirjoittanut Motivan väitteitä enkä myöskään allekirjoita tuota yllä olevaakaan. Tuo oli tarkoitettu lähinnä kuittailuksi Motivan markkinointimateriaalin suuntaan.
-
Kun puhun lämpövaikutuksesta, niin puhun siitä, että miltä se tuntuu iholla.
Ei tässä ole tarkoituksena ketään grillata. Sitä varten on infrapunasaunat.
Se kattolämmityksessä on nimenomaan ideana. Saadaan ikäänkuin aurinko paistamaan katosta. Kuvitteleppa kaunista kesäpäivää, 20 astetta lämmintä ja aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta. Äkkiä tuleekin pilvi eteen. Lämpötila on edelleen 20, mutta sää tuntuu huomattavasti viileämmältä.
Hehkulamppujen teho on sen verran pieni etteivät ne missään tapauksessa kilpaile lämmitysjärjestelmien kanssa, mutta ne omalta osaltaan täydentävät sitä kuten kaikki muutkin sähkölaitteet. Esimerkiksi sinun kommenttisi ovat jo ampuneet alas Motivan väitteet, joissa annetaan ymmärtää että hehkulampun lämpöenergia keskittyisi pelkästään katonrajaan lampun välittömään läheisyyteen.
En tiedä mistä olet tuon johtopäätöksen kiskaissut. Olen alun perin ollut juuri sitä mieltä, että suurin osa lampun energiasta menee ilmamassan lämmittämiseen ja tämä on siis sama kun ruuvailisi niitä pattereita kattoon kiinni. Tein tämän heti selväksi ensimmäisessä vastauksessani sulle. Sitten tuli näitä säteilyhemmoja selittämään kaikenlaisia tarinoita energian säilymislaeista ja säteilyabsortioista sun muista, joita sitten pyrin parhaani mukaan oikomaan.
Ilmanvaihtojärjestelmät todennäköisesti suunnitellaan siinä mielessä ettei kaikki hyötylämpö ensimmäisenä päädy sen kautta ulos. Esimerkiksi meillä on olohuoneessa takan yläpuolella poistoventtiili josta tapahtuu lämmön talteenotto ja kierrätys takaisin huoneilmaan.
Aika kovat viritelmät saa tehdä, että saa kaiken sähkölaitteista tulevan lämpöenergian hyötykäyttöön. Takassa tommoset ovat vielä hyvä juttu, mutta meinaakko sä siis, että jokaisen lampun taakke väsätään poistoilma samalla tavalla kun siihen sun takkaas :). Noi lisää sitäpaitsi vetoa, joka edesauttaa kylmänolontunnetta.
Aaa, mutta minä en olekaan noin hätäinen. En ole missään vaiheessa allekirjoittanut Motivan väitteitä enkä myöskään allekirjoita tuota yllä olevaakaan. Tuo oli tarkoitettu lähinnä kuittailuksi Motivan markkinointimateriaalin suuntaan.
Niin siinä kuitenkin käy.
-
Se kattolämmityksessä on nimenomaan ideana. Saadaan ikäänkuin aurinko paistamaan katosta. Kuvitteleppa kaunista kesäpäivää, 20 astetta lämmintä ja aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta. Äkkiä tuleekin pilvi eteen. Lämpötila on edelleen 20, mutta sää tuntuu huomattavasti viileämmältä.
Jos kattolämmitteisessä talossa ei ala jalat palelemaan pöydän alla, niin kattolämmityskin ensisijaisesti lämmittää koko huonetta ja siinä olevaa ilmaa suoran säteilyn ollessa korkeintaan pieni lisä verrattuna muihin lämmitysmenetelmiin.
Olen alun perin ollut juuri sitä mieltä, että suurin osa lampun energiasta menee ilmamassan lämmittämiseen ja tämä on siis sama kun ruuvailisi niitä pattereita kattoon kiinni. Tein tämän heti selväksi ensimmäisessä vastauksessani sulle. Sitten tuli näitä säteilyhemmoja selittämään kaikenlaisia tarinoita energian säilymislaeista ja säteilyabsortioista sun muista, joita sitten pyrin parhaani mukaan oikomaan.
Huoneen ilmamassan lämmittämisessä ei ole mitään vikaa. Juuri niin lämmitys kuuluukin tapahtua. Lämmityksen tapahtuminen ylhäällä ei tarkoita että lämpö sinne jäisi, sillä se ilma sekoittuu ja lämpö tasautuu huoneessa.
Aika kovat viritelmät saa tehdä, että saa kaiken sähkölaitteista tulevan lämpöenergian hyötykäyttöön. Takassa tommoset ovat vielä hyvä juttu, mutta meinaakko sä siis, että jokaisen lampun taakke väsätään poistoilma samalla tavalla kun siihen sun takkaas :). Noi lisää sitäpaitsi vetoa, joka edesauttaa kylmänolontunnetta.
Huoneen sähkölaitteiden kuluttama energia muuttuu lämmöksi ja lämmittää huonetta - siten se siis on hyötykäytössä jos lämmölle on tarvetta. Poistoilman lämmönvaihto taas on kokonaan toinen asia eikä varsinaisesti liity siihen onko huoneen lämpö tuotettu lampulla, sähkölaitteilla vai tarkoitusta varten asennetulla lämmitysjärjestelmällä.
-
Hmm. Minun puolestani voitaisiin ottaa vaikkapa 2-3 GHz:n taajuusalue hyötykäyttöön ja asentaa kaikkiin taloihin mikroaaltolämmittimet. Loppuu ylimääräinen narina.
Pitäisiköhän hakea patenttia... ;)
-
Hmm. Minun puolestani voitaisiin ottaa vaikkapa 2-3 GHz:n taajuusalue hyötykäyttöön ja asentaa kaikkiin taloihin mikroaaltolämmittimet. Loppuu ylimääräinen narina.
Pitäisiköhän hakea patenttia... ;)
:)
Kannatetaan, tuohon kun vielä yhdistetään lämpökamera ja säätöyksikkö voidaan kehonlämpö säätää melko tarkasti välillä 36 - 100 astetta. 41 astetta ylittävistä lämpötiloista voidaan käyttää myös termiä ruumiinlämpö... ;D
-
Joo, säädetään kehon lämpötila yli 50:n ja nautitaan aivojen vajaatoiminnasta.
-
Tullaan heittämään tänne kyllä että energiansäästölamppu on kaikkea muuta kuin turhake.
Huoneessani ei voi käyttää katossa kuin max. 60W lamppua. Noh, siinä oli ensin energiansäästölamppu jotain 2-3 vuotta ja hyvin toimi. Sattui olemaan vähän halvemmasta päästä joten kesti jonkin aikaa aina että se kirkastui, mutta tuohonkin ominaisuuteen tottui.
Noh, se sitten kuitenkin repi sopimuksensa irti ja kaapista ei löytynyt kuin hehkulamppuja siihen hätään. 60W hehkulamppu tilalle - ja mitä hemmettiä, täällähän on ihan pimeätä.
Onneksi ei kestänyt hehkulamppu kuin puoli vuotta, se oli oikeasti TODELLA himmeä ja surkea, nyt on taas 11W energiansäästölamppu tappamassa kärpäsiä (se muotoilu tai jokin houkuttelee kärpäset istahtamaan siihen ja ne kuolee näppärästi) ja valaisemassa huonetta. Tällä kertaa vain on otettu hieman kalliimpi niin valoteho tulee täytenä oikeastaan heti. Kyllä näkee taas pari vuotta eteenpäin.
Eli jos ostatte halpaa, niin ette te voi mitään muuta odottaakaan kuin jotain halpisromua. Jos sijoittaa vaikka kympinkin enemmän, saa ihan eritasoisen lampun, ja nuo kunnon energiansäästölamput ovat kyllä oikeasti jopa parempia kuin hehkulamput.
Turhake... Hmmmmmmm, voisiko olla peräti miniläppärit tällä hetkellä, maksaa saman kuin halvat läppärit joissa on tehoa kaksinverroin, mutta koko on käytännössä ihan samalla tasolla, hinta ihan samalla tasolla, mutta ominaisuukset eri planeetoilta. Miniläppäreiden ainoa etu tällä hetkellä on vain pitkä akkukesto, ja sitä löytää myös muistakin läppäreistä tällä hetkelllä.
-
Miniläppärit! Todellakin.
Tosin tämä ei koske aivan kaikkia miniläppäreitä.
Silloin miniläppäreiden alkutaipaleella HP onnistui luomaan toistaiseksi maailman turhimman miniläppärin. Laite maksoi jotain päälle 500€ ja suoriutui joka osa-alueella huonommin kuin alle 300€ maksavat kilpailijansa (Acer ja Asus). Nyt hintataso, suorituskyky ja akunkesto on jo mennyt eteenpäin joten aivan noin järjettömiä tuotteita alkaa olla vaikea löytää. Tuo HP:n miniläppärin olemassaolo ihmetytti yhtä paljon kuin Soneran hinnasto. Kummankaan olemassaololle ei ole ainuttakaan järkevää syytä, mutta siellä se vain törröttää ja kaiken kukkaraksi ihmiset vieläpä syytävät rahojansa näille firmoille. Yleisesti ottaen nykyään markkinoilla olevia miniläppäreitä ei kuitenkaan mielestäni voi pitää turhakkeina.
Energiansäästölamppujen kohdalla tilanne on yhtä mustavalkoinen kuin miniläppienkin kohdalla – eli ei kovainkaan yksioikoinen taikka selkeä. Tietyt lamput ilman muuta ovat yhtä turhia kuin HP miniläppäreineen, mutta samaan porukkaan mahtuu oikeasti järkeviäkin tuotteita. Kaikkia lamppuja ei ole samasta lasista puhallettu.
Energiansäästölamppu on vuoden turhake mikäli:
1) Lamppu kestää vain vähän aikaa. Tämä ehto toteutuu edullisten ja tuntemattomien pilipalimerkkien kohdalla. Tunnettujen ja laadukkaiden merkkien kohdalla laadunvaihtelut ovat vähäisempiä, kuin pilipalimerkkien.
2) Lamppu sisältää ongelmajätettä. Sen hävittäminen on hankalaa ja taitaa vaatia energiaakin vielä.
3) Lamppu maksaa suhteessa enemmän kuin hehkulamppu. Tämä ehto toteutuu joidenkin energiansäästölamppujen kohdalla oikein hyvin. Kannattaa laskea jokaiselle ehdokkaalle h/€ lukuarvo, jolloin on helppo verrata mikä lamppu kannattaa ostaa. Jälleen kannattaa ottaa vertailuun vain tunnetut ja suuret firmat. Niillä tuo ilmoitettu tuntimäärä todennäköisimmin pitää edes jotenkuten paikkansa. Halpisfirmoilla tuotannon laatu on yhtä vakaa kuin windows 95. Ilmeisesti käyttävät ysifemmaa tuotannon ja laadunvalvonnan automatisoinnissa :)
Muistetaan kuitenkin että joukkoon mahtuu fiksujakin tuotteita. Kovin yksioikoinen ja mustavalkoinen tilanne ei siis ole kyseessä.
-
Energiansäästölamppu on vuoden turhake mikäli:
[...]
Muistetaan kuitenkin että joukkoon mahtuu fiksujakin tuotteita. Kovin yksioikoinen ja mustavalkoinen tilanne ei siis ole kyseessä.
Tätä paremmuussotaa en ymmärrä ;D. Kyse on enneminkin hehkulampun vetämisestä markkinoilta melko kyseenalaisesti. Edut jäänevät Suomessa energian säästön osalta pieniksi ja moni saattaa kokea hehkulampun muilta ominaisuuksiltaan paremmaksi. En minä ainakaan halua esl-intoilijoiden valintaa kieltää. ;)
-
Silloin miniläppäreiden alkutaipaleella HP onnistui luomaan toistaiseksi maailman turhimman miniläppärin. Laite maksoi jotain päälle 500€ ja suoriutui joka osa-alueella huonommin kuin alle 300€ maksavat kilpailijansa (Acer ja Asus). Nyt hintataso, suorituskyky ja akunkesto on jo mennyt eteenpäin joten aivan noin järjettömiä tuotteita alkaa olla vaikea löytää.
Nokia Booklet 3G? Hinta 800 euroa (http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=43409) ja akkukestoa lukuunottamatta häviää ominaisuuksissa puolet halvemmille laitteille. Mielestäni tuo Nokialainen on kyllä ihan fiksu matkakone, mutta hinta on järkyttävä.
-
Joo no tossa näyttäisi olevan 3G, GPS ja kunnollinen akku. Muutenhan se on samaa osastoa kuin lukemattomat eee läppärit. Tämä ei todellakaan oikeuta hinnan tuplaamiseen. Järkyttävää! Tässä kuitenkin saa jotain vastinetta rahoilleen; toisin kuin HP:n kohdalla. Tulee ihan sonyn vaio sarja mieleen. Hinta hipoo pilviä ja koneet ovat keskivertoa parempia. Aika harva maksaa tuplahinnan siitä, että päästään yhden pienen pykälän keskiverron ohi.
HP:n tuote sensijaan oli roskaa myytiinpä se millä hinnalla hyvänsä. Ison firman tyylin mukaisesti sen hinta oli pykälän verran keskivertoa korkeampi.
-
Jos kattolämmitteisessä talossa ei ala jalat palelemaan pöydän alla, niin kattolämmityskin ensisijaisesti lämmittää koko huonetta ja siinä olevaa ilmaa suoran säteilyn ollessa korkeintaan pieni lisä verrattuna muihin lämmitysmenetelmiin.
Kyllä eron huomaa, varsinkin paljaalla iholla ja ohuissa vaatteissa. Jos sinulla on takka, niin voit testata lämpösäteilyn voimaa. Takka lämmittää huomattavankin kaukaa lämpösäteilyn ansiosta. Lämmitä takkaa muutama tunti ja anna sen palaa hiilloksille asti. Menet parin metrin päähän siitä ja sitten muutat tilannetta pistämällä jotakin takan ja itsesi väliin. Alumiinifolio on esimerkiksi hyvä, se heijastaa noita mokomia, sen takia saunan seinätkin vuorataan sillä tavaralla.
Huoneen ilmamassan lämmittämisessä ei ole mitään vikaa. Juuri niin lämmitys kuuluukin tapahtua. Lämmityksen tapahtuminen ylhäällä ei tarkoita että lämpö sinne jäisi, sillä se ilma sekoittuu ja lämpö tasautuu huoneessa.
Ei se ehdi mihinkään sekottua kun se jo imetään ilmastoinnilla veks. Ei niitä pattereita huvikseen ruuvailla ikkunoiden alle.
Huoneen sähkölaitteiden kuluttama energia muuttuu lämmöksi ja lämmittää huonetta - siten se siis on hyötykäytössä jos lämmölle on tarvetta. Poistoilman lämmönvaihto taas on kokonaan toinen asia eikä varsinaisesti liity siihen onko huoneen lämpö tuotettu lampulla, sähkölaitteilla vai tarkoitusta varten asennetulla lämmitysjärjestelmällä.
Lämmitysjärjestelmät on suunniteltu siten, että ilmamassa sekoittuu kokoajan. Lattialämpö on mainio esimerkki järkevästä tavasta lämmittää ilmamassaa. Siinä lämmin ilma nousee tasaisesti joka puolelta sekoittuen tehokkaasti kylmän kanssa ja tuloksena on tasainen lämpö koko ajan. Jos patterin ruuvaa mihin sattuu, niin lämmin ilma nousee ylös ja tuloksena on epätasainen lämpöjakauma, kuuma ylhäällä, kylmä alhaalla. On selvää, että tasainen jakauma on edullisin. Ja vaikka patteritkin yritetään laittaa edullisiin paikkoihin, niin se ei silti voita lattialämmityksen tasaisuutta. Eli ei ole ihan sama miten se lämpö tuotetaan.
Nyt kun varmaan seuraavaksi vetoat siihen, että suunnitellaan ilmastointi siten, että se sekoittaa kaiken täydellisesti, niin voin jo heti sanoa, että kukaan ei jaksa kuunnella sitä suhinaa mikä siihen tarvittavasta ilmavirrasta lähtee. Ja sitäpaitsi kova veto luonnollisesti tuntuu kovin ikävältä vaikka olisi lämminkin mökki.
-
Energiansäästölamppu on vuoden turhake mikäli:
[...]
Muistetaan kuitenkin että joukkoon mahtuu fiksujakin tuotteita. Kovin yksioikoinen ja mustavalkoinen tilanne ei siis ole kyseessä.
Tätä paremmuussotaa en ymmärrä ;D. Kyse on enneminkin hehkulampun vetämisestä markkinoilta melko kyseenalaisesti. Edut jäänevät Suomessa energian säästön osalta pieniksi ja moni saattaa kokea hehkulampun muilta ominaisuuksiltaan paremmaksi. En minä ainakaan halua esl-intoilijoiden valintaa kieltää. ;)
Jeps! Ei esl-lamppu ole mikään turhake, nehän on ihan hyviä moneen käyttöön. Varsinainen turhake on just tuo eu-säädös, joka pakottaa hehkulamput pois.
Olen minäkin ostanut esl-lamppuja joihin en ollut tyytyväinen, mutta vein ne takaisin ja kehotan tekemään samoin. P..kaa on tarjolla niin kauan kuin se menee kaupaksi.
-
Windows 7 Home Edition - eli joka ylipäätänsä haluaa Windows 7:n niin hankkikoot Ultimaten tai professionaalin. Veikkaan kuitenkin että markettien hyllyissä tätä Homea riittää ja monet haksahtavat vielä siihen.
(Itse pysyttelen visusti erossa Windowsista kun olen siitä kerran eroon päässyt)
-
Käydäänpä läpi nämä virheelliset väittämäsi:
Eli kattolammitys on tuunattu lähettämään lämpösäteilyä
Normaali kattolämmitys on lämpöelementti tavallisten pintamateriaalien alla. Se ei siis ole sen enempää tuunattu lähettämään lämpösäteilyä, kuin mitä lämmitetty pinta muutenkin lähettää. Lämpö myös johtuu siitä ilmaan ihan tavalliseen tapaan.
hehkulamppu kyllä säteilee kaiken laista säteilyä, mutta ei paljoakaan lämpösäteilyä.
Se lämmittää ilman katon rajassa ja ensisijaisesti lähettää säteilyä, jonka intesiteetin piikki on mikronin aallonpituudella, tällä ei ole lämpövaikutusta juurikaan. Säteily kyllä heijastelee ja sitä absorboidaan, mutta se ei paljon seinällä lämmitä.
Kun puhun lämpövaikutuksesta, niin puhun siitä, että miltä se tuntuu iholla. Eli tietyllä aallonpituuksilla sähkömagneettisen säteilyn energia absorboituu paremmin toisilla se heijastuu, toisilla menee läpi.
On olemassa aallonpituudeltaan sopivaa säteilyä, jonka kappaleet mielellään ottavat vastaan lämpönä. Esim. valo heijastuu iholta pois, tietty jonkin verran absorboituu myös.
Hehkulamppu lähettää säteilyä, joka vastaa about mustan kappaleen säteilyä 3000K lämpötilassa. Tästä toinen pää osuu näkyvän valon aallonpituudelle (380-750nm), mutta valtaosa energiasta muuttuu infrapunasäteilyksi alueelle 750-3000nm. Tällä, kuten muillakin pintaan imeytyvillä säteilyillä, on juuri se lämpövaikutus, kuin mikä on säteilyn pintaan siirtämän energian määrä. Ihmisen ihoon imeytyy lämpösäteilystä 1 mikrometrin aallonpituudella noin 80% ja vieläkin enemmän sitä suuremmilla aallonpituuksilla, joilla hehkulamppu yhä lähettää merkittävästi infrapunasäteilyä. Heijastuva säteilykään ei mene hukkaan, vaan imeytyy muihin pintoihin lämmittäen tilaa. Väitteet hehkulampun lämpösäteilyn hyödyttömyydestä eivät siis kestä lähempää tarkastelua.
Jos taas keskitytään lämmittelemään seiniä ja kattoa ja sen lähellä olevaa ilmaa, niin se ei paljon asukkaita auta.
Kyllä sekin auttaa. Lämpimät pinnat lähettävät lämpösäteilyä sekä johtamalla lämpöä ilmaan lämmittävät tilaa, jonka seurauksena asukkailla on lämmin asunto.
Jäljelle jää väite, että hehkulampun toimesta saatu lämpö olisi erityisen altis siirtymään tilasta pois konvektiolla, siis ilmastointi poistaisi lämmenneen ilman:
Ei se ehdi mihinkään sekottua kun se jo imetään ilmastoinnilla veks.
Tässä törmätään siihen, että kattolämmityksessä kyseinen ongelma olisi useampaa kertaluokkaa suurempi koko lämmityksen tapahtuessa katossa. Tämä myös edellyttäisi selkeää lämpötilaeron muodostumista ylhäällä ja muualla huoneessa olevan ilmamassan välille, enkä itse ainakaan ole koskaan sellaista tavallisessa asunnossa havainnut (tosin enpä ole kattolämmitteisessä talossa tuota tutkaillut..).
En edelleenkään näe mitään syytä muuttaa näkemystäni, että väitteet joiden mukaan hehkulamppu lämmittää väärässä paikassa, ovat hölynpölyä. Normaaleissa kotioloissa erot vaikuttavat olevan marginaalisia, vaikka asiaa kuinka koittaisi tarkastella. Olet jo osoittanut ettei sinulla ole tuntumaa fysiikan perusilmiöihin, eli energian säilymiseen, energiatasapainoon, säteilyyn, entropiaan tai lämmön siirtymiseen, joten eipä tätä täällä hyödytä enempää kaivella. Lopulta hehkulampun lämpövaikutuksen täsmällinen todistaminen asunnossa vaatisi joko käytännän kokeita tai simulaatioita, eikä minulla ole sellaisia tiedossa.
Muuten olen asian kanssa aikalailla retun kanssa samaa mieltä; esl-lamput ovat ok ja lämmön & valon erottaminen on hyvä asia, mutta Suomen oloissa on hankala nähdä perustetta hehkulamppujen kieltoon. Koko Eurooppaa ajatellen tämä kyllä on ihan oikeansuuntainen päätös. Halvat hitaasti syttyvät sekä väärän väriset lamput olen jättänyt kauppaan ja kalliimmista olen ottanut kuitit talteen että saa lähetettyä ennen aikojaan palavat takaisin valmistajalle takuun puitteissa, joten kaipa tähän ilman suurempia ongelmia sopeutuu.
-
Normaali kattolämmitys on lämpöelementti tavallisten pintamateriaalien alla. Se ei siis ole sen enempää tuunattu lähettämään lämpösäteilyä, kuin mitä lämmitetty pinta muutenkin lähettää. Lämpö myös johtuu siitä ilmaan ihan tavalliseen tapaan.
Lämpösäteilyä kasvatetaan säteilevää pintaa kasvattamalla + haetaan pinnalle optimi lämpötila.
Kattolämmitys on tuunattu siten, että säteilevä pinta on maksimoitu ja pintaa ei lämmitetä ylikuumaksi. Sen idea on nimenomaan lähettää niin paljon lämpösäteilyä kuin mahdollista. Lämpö kyllä johtuu, mutta se pyritään minimoimaan. Hehkulampussa taas säteilevä pinta (hehkulanka) on erittäin pieni ja kuuma. Ja kun on suurempi lämpötilagradientti se tietää suurempaa johtumista.
Hehkulamppu lähettää säteilyä, joka vastaa about mustan kappaleen säteilyä 3000K lämpötilassa. Tästä toinen pää osuu näkyvän valon aallonpituudelle (380-750nm), mutta valtaosa energiasta muuttuu infrapunasäteilyksi alueelle 750-3000nm. Tällä, kuten muillakin pintaan imeytyvillä säteilyillä, on juuri se lämpövaikutus, kuin mikä on säteilyn pintaan siirtämän energian määrä. Ihmisen ihoon imeytyy lämpösäteilystä 1 mikrometrin aallonpituudella noin 80% ja vieläkin enemmän sitä suuremmilla aallonpituuksilla, joilla hehkulamppu yhä lähettää merkittävästi infrapunasäteilyä.
Pointti on siinä, että kattolämmityksen lämpösäteily on juuri optimaalisella aallonpituudella. Tähän verrattuna hehkulamppu häviää reippaasti vaikutuksessa.
Heijastuva säteilykään ei mene hukkaan, vaan imeytyy muihin pintoihin lämmittäen tilaa. Väitteet hehkulampun lämpösäteilyn hyödyttömyydestä eivät siis kestä lähempää tarkastelua.
Se, että hehkulamppu lämmittää tilaa ei hyödytä siinä määrin kun mitä vastaava suora lämpösäteily hyödyttää.
Tässä törmätään siihen, että kattolämmityksessä kyseinen ongelma olisi useampaa kertaluokkaa suurempi koko lämmityksen tapahtuessa katossa. Tämä myös edellyttäisi selkeää lämpötilaeron muodostumista ylhäällä ja muualla huoneessa olevan ilmamassan välille, enkä itse ainakaan ole koskaan sellaista tavallisessa asunnossa havainnut (tosin enpä ole kattolämmitteisessä talossa tuota tutkaillut..).
Kattolämmityksessä elementtien lämpötila on alhainen ja gradientti siis hyvin pieni verrattuna esim. hehkulampun 2700 Kelviniin tai vaikkapa pattereihin. Kuuma ilma nousee aika äkäisesti ylös ja imeytyy ilmanvaihdosta pihalle. Sen lisäksi kattolämmityksessä kannattaa käyttää lisälämpönä lattialämmitystä, jolloin lämmön tasaisuus on vieläkin parempi.
-
Kattolämmitys on tuunattu siten, että säteilevä pinta on maksimoitu ja pintaa ei lämmitetä ylikuumaksi. Sen idea on nimenomaan lähettää niin paljon lämpösäteilyä kuin mahdollista. Lämpö kyllä johtuu, mutta se pyritään minimoimaan. Hehkulampussa taas säteilevä pinta (hehkulanka) on erittäin pieni ja kuuma. Ja kun on suurempi lämpötilagradientti se tietää suurempaa johtumista.
Tässä ei ole kyllä mielestäni mitään tolkkua. Tuosta saa käsityksen, että esim. polttoöljykäyttöinen koirankokoinen hallilämmitin ei olisi tehokas lämmitin. Siinä jos jossain on pienellä pinta-alalla paljon lämmittävää tehoa.
Vaikka hehkulampun 100W teho olisi jaettu katon kokoiselle pinta-alalle, niin eihän se teho/vaikutus edellenkään muutu isommaksi tai sitten olisi jo keksitty ikiliikkuja kun tehoa ilmestyisi tyhjästä. Ilma johtaa lämpöä ja sillä mikä on käytettävä pinta-ala ei ole merkitystä, kun teho edelleen on vakio. Valo kyllä muuttuu lämmöksi tai laser ei voisi edes teoreettisesti toimia.
Korjatkaa jos olen väärässä. Thermodynamiikan ja lämpöopin tunneista on jo kyllä vuosia.
-
Tässä ei ole kyllä mielestäni mitään tolkkua. Tuosta saa käsityksen, että esim. polttoöljykäyttöinen koirankokoinen hallilämmitin ei olisi tehokas lämmitin. Siinä jos jossain on pienellä pinta-alalla paljon lämmittävää tehoa.
Vaikka hehkulampun 100W teho olisi jaettu katon kokoiselle pinta-alalle, niin eihän se teho/vaikutus edellenkään muutu isommaksi tai sitten olisi jo keksitty ikiliikkuja kun tehoa ilmestyisi tyhjästä. Ilma johtaa lämpöä ja sillä mikä on käytettävä pinta-ala ei ole merkitystä, kun teho edelleen on vakio. Valo kyllä muuttuu lämmöksi tai laser ei voisi edes teoreettisesti toimia.
Korjatkaa jos olen väärässä. Thermodynamiikan ja lämpöopin tunneista on jo kyllä vuosia.
Joo, elikkä nyt oli kyse lämpösäteilytehosta. Jos säteilytehoa haluaa kasvattaa, niin sitä voi kasvattaa säteilypintaa suurentamalla tai pinnan lämpötilaa suurentamalla, mutta samalla kuin pinnan lämpötilaa muutetaan, niin säteilyn aallonpituus muuttuu myös. Esim. rautaa kun kuumentaa, niin se ensin muuttuu karpalon väriseksi, sitten punaiseksi ja lopulta sinertäväksi. Lämpösäteilylämmityksessä pinnan lämpötila halutaan pitää kohtuullisen alhaisena, jotta säteilyn aallonpituus on sopiva ja ettei lämmön johtumista tapahtuisi.
Tuossa esimerkissäsi on suuri teho, mutta kaikki se teho luovutetaan johtumalla/siirtämällä. Se on juuri se, mitä ei haluta kattolämmityksessä. Paras vaihtoehto onkin tuottaa lämpösäteily ns. lämpösäteilylämmittimillä, jolloin voidaan lähettää lähes kaikki lämpö lämpösäteilynä.
-
Tuossa esimerkissäsi on suuri teho, mutta kaikki se teho luovutetaan johtumalla/siirtämällä. Se on juuri se, mitä ei haluta kattolämmityksessä. Paras vaihtoehto onkin tuottaa lämpösäteily ns. lämpösäteilylämmittimillä, jolloin voidaan lähettää lähes kaikki lämpö lämpösäteilynä.
Minusta sinä hukkaat pointin siinä vaiheessa kun puhut hehkulampuista ikään kuin ne olisivat ensisijainen lämmitysmuoto.
Oleellinen kysymys on meneekö hehkulampun tuottama lämpö hukkaan vai hyödyntyykö se lämmityksessä. Virallisen totuuden mukaan hehkulamppujen lämmitysvaikutus menee hukkaan ja niiden käyttäminen on syntiä. Sen vuoksi ne piti kieltää ja korvata ekologisilla energiansäästölampuilla jotka ovat paitsi kalliita niin myös ongelmajätettä, särkyessään terveydelle vaarallisia ja tuottavat häiriöitä sähköverkkoon.
Esimerkiksi minulla on tässä pääni yläpuolella olevassa kattokruunussa viisi eri suuntiin alas osoittavia 40 watin hehkulamppuja. Lamput ovat noin kahden metrin korkeudessa eli varmaan reilut puoli metriä katosta. Puolentoista metrin päässä on ilmanvaihdon sisääntulo ja vastakkaisella puolella huonetta on ulosmeno (lämmöntalteenotto). Lämpö ei ole alunperinkään katossa ja lisäksi ilmamassat todennäköisesti kiertävät kohtuullisesti. En voi millään uskoa ettei tuosta syntyvä hukkalämpö päätyisi hyötykäyttöön ja sen seurauksena joko hukkalämmön määrän pitää kasvaa tai vaihtoehtoisesti lämmitystarpeen laskea.
-
Miksi hitossa pitää puhua monta sivua perunaa yhdestä hehkulampusta? :D
-
Miksi hitossa pitää puhua monta sivua perunaa yhdestä hehkulampusta? :D
Kyse on tuotteen kiellosta. Olisiko toivottavaa, että esim. muutaman vuoden päästä myytäisiinkin vain hybridiautoja... eikun bussilippuja ;)
-
Minusta sinä hukkaat pointin siinä vaiheessa kun puhut hehkulampuista ikään kuin ne olisivat ensisijainen lämmitysmuoto.
Eikun yritin vain sitä sanoa, että ei noita hehkulamppuja voi kattolämmityksen periaatteeseen verrata. Tässä on nyt sodittu kaikennäköisistä asioista, niin ehkä tuo pointti on saattanut hiukan hämärtyä...
Oleellinen kysymys on meneekö hehkulampun tuottama lämpö hukkaan vai hyödyntyykö se lämmityksessä. Virallisen totuuden mukaan hehkulamppujen lämmitysvaikutus menee hukkaan ja niiden käyttäminen on syntiä.
Nimenomaan. Olen sitä mieltä, että noista hehkulampuista ei ole hyötyä lämmityksen kannalta, se on varmaankin jo tullut selväksi. Ja paljon helpommalla pääsee energiansäästölampulla, niin ei tarvii arpoa, että mihinköhän se energia nyt sitte virtaa. Varsinkin jos on tasapainoinen lämmitys/ilmastointi järjestelmä, niin ei ole mitään mieltä turhaan lisätä lämmitystehoja lampuilla tai millään muullakaan. Voi olla, että huone ehkä vähän lämpenee turhaan tai sitten lämpö vedetään ilmastoinnista pihalle tms.
Esimerkiksi minulla on tässä pääni yläpuolella olevassa kattokruunussa viisi eri suuntiin alas osoittavia 40 watin hehkulamppuja. Lamput ovat noin kahden metrin korkeudessa eli varmaan reilut puoli metriä katosta. Puolentoista metrin päässä on ilmanvaihdon sisääntulo ja vastakkaisella puolella huonetta on ulosmeno (lämmöntalteenotto). Lämpö ei ole alunperinkään katossa ja lisäksi ilmamassat todennäköisesti kiertävät kohtuullisesti. En voi millään uskoa ettei tuosta syntyvä hukkalämpö päätyisi hyötykäyttöön ja sen seurauksena joko hukkalämmön määrän pitää kasvaa tai vaihtoehtoisesti lämmitystarpeen laskea.
Kuulostaa ihan pätevältä, mutta oletko kokeillut vaihtaa kaikki lamppusi energian säästölamppuihin ja katsonut sähkömittaria ennen ja jälkeen. Takka ja kelit tietysti sekottaa pakkaa...
-
Autotallissani on vielä 30v. sitten ahkerassa käytössä
ollut "ite tehty" merkkinen valokuvien kuivaaja.
Olen tähän asti virheelisesti uskonut laitteen toiminnan
perustuneen kahden laitteen sisällä loimottavan lampun
tuottaman hukkalämmön tehoon.
Nyt olen edellä olleista teksteistä oppinut, että oletus
on täysin väärä. Teho tuleekin spektrifrekvenssin ja
thermofysiisen absortion aikaan saamista mystisistä
pintamuutoksista laitekotelon alumiinissa.
Tyhmä kun olen, en kylläkään ole täysin ymmärtänyt miten
tuo fuusio toimii.
Tunteekohan nuo passiivitalojen suunnittelijat tämän säikeen
esiin tuomia viisauksia?
;D ;D ;D
Itse aiiheesta: Kyllä tuo hehkulammpujen kielto täyttää
hyvin vuoden turhakkeen kriteerit.
-
Vuoden turhake:
Grub 2
-
Vuoden turhake:
Grub 2
Perusteluita?
-
No oli vähän hetken mielijohteesta kirjoitettu. Mielestäni vika on siinä, että hyvin toimivaa konseptia on menty muuttamaan. Ennen tiesi mistä GRUB:n asetustiedostoja piti metsästää jne. ja juuri, kun luuli oppineensa miten sitä käytetään, tulee uusi versio jossa kaikki on tehty vähän eri tavalla.
Eli mielestäni turhaan joutuu opettelemaan vanhaa pois selkärängasta ja päntätä uutta päähän.
Sitä en tiedä onko sille jokin konkreettinen syy, miksi esim. menu.lst on hävinnyt kokonaan ja tilalle tullut /etc/dedault/grub. Omasta mielestäni sen olisi hyvin voinut jättää ennalleenkin.
Mutta myönnetään, vähän turhaa ininää on kyllä.
-
No oli vähän hetken mielijohteesta kirjoitettu. Mielestäni vika on siinä, että hyvin toimivaa konseptia on menty muuttamaan.
Why do you need to rewrite GRUB? (http://www.gnu.org/software/grub/grub-2-faq.en.html#TOCq1)
Because GRUB Legacy has become unmaintainable, due to messy code and design failures. We got many feature requests, and extended GRUB beyond the original scope, without redesigning the framework. This resulted in the state that it was impossible to extend GRUB any further without rethinking everything from the ground.
Kyllä tuo minun mielestäni on ihan perusteltu projekti.
-
Minusta vanha GRUB oli täysin toimiva ja varma tsydeemi, mutta todellisuus ei nähtävästikkään ole aivan niin.
GRUB 2 kun tuntuu vielä varsin viimeistelemättömältä ja bugiselta. Omassa koneessa väittää välillä, ettei kovalevyllä mitään ole. Tähän auttaa sitten reboot.
-
Minusta vanha GRUB oli täysin toimiva ja varma tsydeemi, mutta todellisuus ei nähtävästikkään ole aivan niin.
GRUB 2 kun tuntuu vielä varsin viimeistelemättömältä ja bugiselta. Omassa koneessa väittää välillä, ettei kovalevyllä mitään ole. Tähän auttaa sitten reboot.
Minusta on isompi moka, että se on menty Ubuntussa ottamaan käyttöön, koska vanhallakin olisi (varmaan) pärjätty. :-\ Itse en aio laittaa mihinkään koneeseen GRUB2:sta (vielä) jos ei ole tarvis.