Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: samja - 22.08.08 - klo:23.42
-
(Tämä aihe voi olla jo jossain käyty, joten voi siirtää jos löytyy parempi ketju)
Ajattelin sitä, miten Linux tulisi entistä suositummaksi. Tästä on hyötyä, sillä silloin tulevaisuus olisi entistä vakaammalla pohjalla. Ohjelmia kehitettäisiin entistä enemmän ...
Käytännössä monelle on kynnys siirtyä tutusta windows-maailmasta vaikkapa Ubuntuun ihan vain pelkojen takia. Ubuntua on ihan yhtä helppo käyttää kuin windows:ia, mutta tämä on monipuolisempi. Kyse on enemmän itse ohjelmista(?).
Yksi tehokas ratkaisu yo:ssa on mielestäni se, että käyttistä levittää tuttujen kautta. Jos jollain on konehankinta esissä, voi jeesata asennuksessa. Sitä ennen voi näyttää omaa konetta esimerkkinä käyttäen, että mistä on kyse.
Noudattelen äskeistä, vaikka asennuksissa koen olevani tumpelo...
-
Asia häkellyttää usein itseänikin. Tuntuu ihmeelliseltä kaikkien niiden Windows-vuosien jälkeen, että nyt on käyttöjärjestelmä joka todella pelittää vakaasti ja todennäköisesti vain laitevika pysäyttää tämän positiivisen boomin.
Mutta toisaalta. Liian monet ihmisille tutut jutut pyörivät luotettavimmin Windowsilla. Tässä se paradoksi onkin - käyttöjärjestelmänä Linux on Windowsiin verrattuna musertavan ylivoimainen, mutta ohjelmistosuunnittelijoiden asenteiden (ja markkinaosuusrealismin) takia useimmat sovellukset tehdään toimivaksi vain Windowsilla.
Vasta siinä vaiheessa kun peruskäyttäjistä jo yli 10% on Linuxin käyttäjiä tapahtunee se suuri murros.
-
" Ajattelin sitä, miten Linux tulisi entistä suositummaksi. Tästä on hyötyä, sillä silloin tulevaisuus olisi entistä vakaammalla pohjalla."
Oma näkemykseni on, että Linuxin etenemistä jarruttaa kaikkein eniten sen eteneminen:
- distribuutioita on liikaa
- jokaisesta distrosta on vähintään kolme versiota: KDE, Gnome ja XFCE
Distrojen kasaajien pitäisi miettiä sitä, miten ison talon tukihenkilö pystyy neuvomaan asiakasta Linux-ongelmissa puhelimitse.
Paketinhallintajärjestelmiä on liikaa. En edes tiedä montako erilaista on käytössä, mutta niin kauan, kuin puhutaan monikossa, niitä on liikaa. Asiakas ei ole erityisen innostunut, jos ohjelmisto on julkaisu RPM-muodossa ja omassa koneessa käytetään DEP:ä. Ohjelma *SAATTAA* asentua ihan kiltisti, mutta yleensä ei.
Samalla asiakkaalla saattaa olla nippu muitakin ohjelmia koneessaan, joten ohje distron vaihtamisesta käy lähinnä vitsistä.
Minusta parasta, mitä Linuxissa voitaisiin tehdä, olisi pyrkiä eroon hajaannuksesta.
Olen itse seurannut ja käyttänyt Linuxia aivan alkupäivistä asti pyrkien määrätietoisesti aina asettumaan loppukäyttäjän asemaan. Yleensä tämä on johtanut sotatilaan Linuxin ohjelmoijien kanssa, joiden mielestä Linux ei ole tarkoitettu toimivaksi järjestelmäksi, vaan ohjelmoijien leikkikentäksi. Tämä on myös sanottu moneen kertaan.
Minusta on samantekevää, onko tulevaisuuden käyttöjärjestelmän nimi M$Windows, Linux, BSD, Plan9 tai Inferno. Joka tapauksessa haaveilen päivästä, jolloin PC on kuin hyvä vasara: toimiva työkalu. Siihen on vielä pitkä matka. Ehkä joskus seuraavalla vuosituhannella.
-
Joilleikin windowssiin tottuneille pitäisi olla lisäohjelma, jolla koneesta saisi windowssin näköisen helposti.
Tällä hetkellä taitaa olla niin että jos haluaa koneesta windowssin näköisen pitää asennella vaikka mitä ohjelmia netistä esim. osoitteesta www.gnome-look.org (http://www.gnome-look.org)
-
Tervehdys lämmin!
Itse törmäsin ubuntuu n. 3 vuotta sitten ja siitä vasta puolentoista vuoden päästä koneellani oli ainoana käyttiksenä Ubuntu Dapper. Musitan hyvin se epävarmuuden kun päätin hypätä win98:sta Ubuntuun. mutta se oli rakkautta ensisilmäyksellä pelkän kotisivun perusteella. Helpotti siirtymistä että aluksi oli kaksi konetta toisessa ubuntu ja toisessa win98, sai rauhassa ja turvallisesti opetella ubuntun käytön! :D
Epävarmuus,pelko ja halu pysyä tutussa ja turvallisessa on mielestäni suurin syy siihen ettei useampi käytä esim Ubuntua! Tai muita lixux-distribuutioita!
Paras tapa levittää on tietysti lähipiiri ja se että sanoo että autan ja kertoo myös mistä löytyy tuki! :D
Usko itse että linux leviää enemmän ja useammalle kunhan se muuttuu helpommin ja helpommin asennettavaksi ja käytettäväksi. Ja eihän tämä ole mikään kilpailu windowsin kanssa vaan jokaisen oma valinta! ::)
Itse olen valintaani käyttäjänä erittäin tyytyväinen enkä edes harkitse palaavani windows-maailmaan mutta en halua siitä tulevan itselleni asennetta kielteisessä muodossa. :D
Siitä vaan terveelle itsetunnolla linuxia levittämään, prosenteista viis veisaan, jokainen tyytyväinen linux-käyttäjä on askel eteenpäin vapaan käyttiksen tiellä. ;)
lämpimin kesäyön aatoksin junnuh
-
Minusta parasta, mitä Linuxissa voitaisiin tehdä, olisi pyrkiä eroon hajaannuksesta.
Kyllä minä koen hajaannuksen eli vaihtoehtojen määrän Linuxin parhaimmiksi ominaisuuksiksi.
Eikös "evoluuutio" toimi tässäkin asiassa. Jos joku tekee "maailmanparhaanlinuxdistron", se voittaa. Mutta kun kyse on makuasioista sekä erilaisista tarpeista, tulee vaihtoehtoja aina olemaan.
Joilleikin windowssiin tottuneille pitäisi olla lisäohjelma, jolla koneesta saisi windowssin näköisen helposti.
Ubuntusta (tai minkä tahansa jakelun työpöydästä) saa helposti Windowsin näköisen, mutta kun kerran vaihtoehtoja on, useimmat tyytyvät distron ulkoasuun tai muokkaavat sen (juurikin) Windowsista erottuvaksi.
Epävarmuus,pelko ja halu pysyä tutussa ja turvallisessa on mielestäni suurin syy siihen ettei useampi käytä esim Ubuntua! Tai muita lixux-distribuutioita!
...
Usko itse että linux leviää enemmän ja useammalle kunhan se muuttuu helpommin ja helpommin asennettavaksi ja käytettäväksi.
Tervehdys sinullekin.
Tottumus Windowsiin on todellakin se suurin syy. Moni ei ehkä myöskään tiedä vaihtoehdoista tai ei viitsi vaivautua; onhan Windowsin hinta kuitenkin mukana koneen ostohinnassa. Kuitenkin minusta Ubuntun (ja varmaankin muiden jakeluiden) asennus on helpompaa kuin Windowsin. Toki harva asentaa Windowsia, kun se kerran on koneessa valmiina.
Mutta helpommin käytettäväksi? Onhan Linux / Ubuntu yhtä helppokäyttöinen kuin Windows. Minusta osin jopa helpompi. Vai ajattelitko taas sitä muutoksen vaikeutta? Linuxin käyttäminen on minusta aivan yhtä helppoa kuin Windowsinkin, mutta vaihtaminen tutusta uuteen vaatii (tietenkin) aina työtä. Annapa Windows ja Ubuntu 5-vuotiaiden käyttöön ja huomaat, että yhtä helppoja ne ovat.
-
Distrojen kasaajien pitäisi miettiä sitä, miten ison talon tukihenkilö pystyy neuvomaan asiakasta Linux-ongelmissa puhelimitse.
MItä "ison talon" tarkoittaa tässä yhteydessä?
Paketinhallintajärjestelmiä on liikaa.
Periaatteessa niitä on kaksi.
Asiakas ei ole erityisen innostunut, jos ohjelmisto on julkaisu RPM-muodossa ja omassa koneessa käytetään DEP:ä. Ohjelma *SAATTAA* asentua ihan kiltisti, mutta yleensä ei.
Jos ohjelmistosta julkaistaisiin sorsat niin se todennäköisesti paketoitaisiin jokaiselle järjestelmälle jos se vain on sen arvoinen.
Minusta parasta, mitä Linuxissa voitaisiin tehdä, olisi pyrkiä eroon hajaannuksesta.
Miksi Linux-jakeluissa pitäisi pyrkiä eroon hajaannuksesta...
Joka tapauksessa haaveilen päivästä, jolloin PC on kuin hyvä vasara: toimiva työkalu. Siihen on vielä pitkä matka. Ehkä joskus seuraavalla vuosituhannella.
...kun tämäkin ongelma ratkeaisi huomattavasti tehokkaammin mikäli raudassa pyrittäisiin eroon hajaannuksesta. Se on sitten eri asia kuinka moni haluaa tätä oikeasti.
PC:n toimivuuden parantamisen kannalta jakeluiden vähentäminen olisi väärä ratkaisu ja se todennäköisesti vain hidastaisi kehitystä.
-
Usko itse että linux leviää enemmän ja useammalle kunhan se muuttuu helpommin ja helpommin asennettavaksi ja käytettäväksi.
Kerrohan nyt miten esimerkiksi asentamisesta voidaan tehdä nykyistä helpompaa?
Toisaalta loppukäyttäjän ei pitäisi koskaan joutua tekemisiin järjestelmän tai ohjelmistojen asentamisen kanssa.
-
Usko itse että linux leviää enemmän ja useammalle kunhan se muuttuu helpommin ja helpommin asennettavaksi ja käytettäväksi.
Kerrohan nyt miten esimerkiksi asentamisesta voidaan tehdä nykyistä helpompaa?
Heh... Eee PC tyyliin? Siis imagella joka toimitetaan koneen mukana... No joo. Se edellyttäisi, että konevalmistaja laittaisivat linuxit koneisiinsa.
Mutta tavallisen Ubuntun (tai jonkun muun jakelun, joka on tehty tavalliselle käyttäjälle) asennusta on kieltämättä enää aika vaikea helpottaa, mutta säätö toimenpiteteitä voi kylläkin.
-
Mutta tavallisen Ubuntun (tai jonkun muun jakelun, joka on tehty tavalliselle käyttäjälle) asennusta on kieltämättä enää aika vaikea helpottaa, mutta säätö toimenpiteteitä voi kylläkin.
Sekin riippuu kovasti siitä mitä helpolla tarkoitetaan. Minun mielestäni esimerkiksi OpenSusen ylläpitotarkoituksessa tehtävä säätäminen on vaikeampaa kuin *buntussa, koska OpenSusessa on painopiste enemmän graafisissa työkaluissa. Esimerkiksi verkkoasetukset ovat hyvin epäintuitiivisessa muodossa jos asetustiedostoja lähtee editoimaan tekstieditorilla, kun *buntussa ne ovat hyvin selkeässä ja helposti luettavassa muodossa.
Mikä siis määritellään helpoksi?
-
Vaatii roppakaupalla kansalaisrohkeutta siirtyä linuxiin. terveisin Timo
ps. positiivisessa mielessä
-
Nyt on juuri sopiva aika houkutella nörttejä siirtymään Linuxiin, kun Windows xp:n tuki on tullut tiensä päähän, ja kuka itseään kunnioittava nörtti siirtyy Vistaan? Mutta pitää muistaa antaa täys tuki kaverille linuxin kanssa, ettei se jää siihen, että heitetään asennus cd käteen, ja toivotellaan onnea. Varsinkin peruskäyttäjiä joutuu avittaa ihan perus asioissakin. (Yllättävän vaikeaa löytää se firefox iconi sieltä yläkulmasta, kun winukassa se oli alakulmassa...)
-
Hei ja tervehdys lämmin!
Helpommin käytettävällä ja asennettavalla tarkoitin lähinnä viimeistelyä, se voi olla joillekin kynnyskysymys! Itselleni ei ollut ja onhan Dapperin ja Hardyn välillä selkeä ero! :)
Oma poikani nyt (yhdeksän v.) käyttää sujuvasti Mac:ia,Ubuntua ja on käyttänyt sujuvasti myös Windowsia.
Mulle tämä Ubuntu on helpompi käyttää esimerkiksi kuin windows, selkeämpi ja ymmärrettävämpi, käytän gnome-työpöytäympäristöä! ;D Jollekin toiselle on toisin ja siksi on hyvä että on erilaisia työpöytäympäristöjä ja käyttöjärjestelmiä. Ja mulle juuri Ubuntu!
Itse en tule vaan jotenkin toimeen Windowsin kanssa, Vistaakin olen kokeillut! Jotenkin en vaan hahmota asioita niinkuin Windowsissa vaan niinkuin Ubuntussa Gnome-työpöydällä. KDE:täkin olen kokeillut. Jokaiselle siis löytyy omansa. 8)
Itse aioin jokatapauksessa viedä eteenpäin Ubuntua ja kertoen helppoudesta mutta myös siitä että tämä vielä tarvitsee sen loppusäätämisen jossa voin auttaa! :D (Ja sitä säätämistä vastaan itselläni ei ole mitään vaan olen kokoajan oppinut paljon)
Muttta edelleen tutusta ja turvallisesta luopuminen vaatii rohkeutta ja ratkaisun loppupeleissä tekee jokainen itse! :D
Aurinkoisin terveisin junnuh
-
XP:n tuki lopuu vasta 2014.
Useilla ihmisillä on todella mystisiä pelkoja linuxin suhteen, osa luulee pääsevänsä windowsissa helpommalla.
Todella monet eivät edes tiedä mikä on käyttöjärjestelmä, linux:kin on vain joku jonka joku suomalainen kehitti ja joka on joku norttien oma juttu.
Minusta ubuntu on vasta nyt sellaisessa pisteessä, että täysin tietotaidotonkin voi sitä käyttää, vai lienekkö vieläkään? Linuxille tarvitaan vain paljon julkisuutta, minä ainakin levitän ilmaisuutta kaikille tutuilleni, tehkää muutkin niin. Minusta se on sen arvoinen.
-
kyllä tätä on helpompi käyttää kuin windowsia, alku vaikuttaa omituiselta mutta loppujenlopuksi ei se windowskaan heti tuttu ole
-
kyllä tätä on helpompi käyttää kuin windowsia, alku vaikuttaa omituiselta mutta loppujenlopuksi ei se windowskaan heti tuttu ole
Jep jep jep. Kommentteja, joita olen kuullut Ubuntusta, jonka olen asennellut muuhun kuin omaan koneeseeni oli esimerkiksi se, että se ei ole sen kummempi käyttää kuin Windows, mutta kun oli niitä ennakkoluuloja. Siis ne pitäisi vain kitkeä pois niin se linux ei olisi mikään ongelma.
-
- distribuutioita on liikaa
- jokaisesta distrosta on vähintään kolme versiota: KDE, Gnome ja XFCE
- Paketinhallintajärjestelmiä on liikaa.
- ...
Olen itse seurannut ja käyttänyt Linuxia aivan alkupäivistä asti pyrkien määrätietoisesti aina asettumaan loppukäyttäjän asemaan. Yleensä tämä on johtanut sotatilaan Linuxin ohjelmoijien kanssa, joiden mielestä Linux ei ole tarkoitettu toimivaksi järjestelmäksi, vaan ohjelmoijien leikkikentäksi. Tämä on myös sanottu moneen kertaan.
Minusta on samantekevää, onko tulevaisuuden käyttöjärjestelmän nimi M$Windows, Linux, BSD, Plan9 tai Inferno. Joka tapauksessa haaveilen päivästä, jolloin PC on kuin hyvä vasara: toimiva työkalu.
*ubuntun asentaminen ja päivitteleminen on varmasti helpompaa kuin windows:in mikäli käyttis ja ohjelmat joudutaan itse asentamaan ja päivittämään. Ainut ongelma asennuksessa minulla oli se, miten saada multimedia toimimaan. Joutui nettiä selailemaan ja sama pitäis toistaa nytkin, koska on niin huono muisti. Asennuksessa törmäsin kerran siihen, ettei adept-managerilla voinut päivittää javaa, vaan ohjelman eteneminen hyytyi. Piti hakea apua netistä.
Mistofeelsillä on hyvä asenne. Täytyy muistaa, että tuo on tyypillistä juuri markkinavoittajille. Loppukäyttäjän kokemusta ei saa aliarvioida.
Omasta mielestäni linux voisi hyödyntää hyvin kaksi ominaisuutta: nörttiyden ja käyttäjäystävällisyyden. Siinä olisi sitten se lyömätön yhdistelmä. Onko niin, että nörtit eivät tyydy mihin vain, vaan heti pitää tehdä oma, jos aihetta. Kirjo ja monimpuolisuus vain lisääntyy. Ei tämä mikään huono ole. Onneksi on samalla taustavoimia kuten *ubuntulla, jotka tekee osuutta loppukäyttäjien ja nörttien välimaastossa. Saadaan samalla laatua, että helppoutta. Onko niin, että Microsoft painottaa lähinnä jälkimmäistä ja Linux ensimmäistä. Kumpi on vaikeampaa: hakea laatuun lisää helppoutta vai hakea helppouteen lisää laatua? Minusta tosin tuntuu, että Microsoftin helppous voi tuntua enemmän vaikeutukselta ja häirinnältä kun lähtökohtana on, että mitään ei tarvitse tietää mikroa käyttäessä. Eiköhän johonkin perustasoon pitäis pyrkiä kuten muillakin elämän alueilla. Ei tietotekniikka enää mitään marginaalitouhua ole.
-
Oma näkemykseni on, että Linuxin etenemistä jarruttaa kaikkein eniten sen eteneminen:
- distribuutioita on liikaa
- jokaisesta distrosta on vähintään kolme versiota: KDE, Gnome ja XFCE
Distrojen kasaajien pitäisi miettiä sitä, miten ison talon tukihenkilö pystyy neuvomaan asiakasta Linux-ongelmissa puhelimitse.
Paketinhallintajärjestelmiä on liikaa. En edes tiedä montako erilaista on käytössä, mutta niin kauan, kuin puhutaan monikossa, niitä on liikaa. Asiakas ei ole erityisen innostunut, jos ohjelmisto on julkaisu RPM-muodossa ja omassa koneessa käytetään DEP:ä. Ohjelma *SAATTAA* asentua ihan kiltisti, mutta yleensä ei.
Samalla asiakkaalla saattaa olla nippu muitakin ohjelmia koneessaan, joten ohje distron vaihtamisesta käy lähinnä vitsistä.
Minusta parasta, mitä Linuxissa voitaisiin tehdä, olisi pyrkiä eroon hajaannuksesta.
Jos kaikkea on mielestäsi liikaa, niin mikä sitten on sopiva määrä?
Asia on nimittäin niin, että niin kauan kun on erilaisia ihmisiä on erilaisia systeemejäkin.
Ja juuri tämä "evoluutio" josta joku tuolla puhui, määrittää sen kuinka paljon mitäkin on hyvä olla.
Eli avoimessa koodissa kaikkea on juuri sopivasti. MOT
-
Tuli mieleen, että vaikka tämä foorumi on tehty ubuntua varten, voisi toisaalta olla markkinallisessa mielessä hyödyllistä se, että foorumilla voisi heittää yleistäkin läppää yhteiskunnasta, ihmissuhteista jne... Tämä houkuttelisi myös muita käyttäjiä kuin linux-ihmisiä.
Nyt on olemassa gategoria: Yleistä keskustelua ja tämä on hyvä. Tykkään siitä, että yleistä löpinää ei ole pilkottu tuhanteen ja sataan osioon kuten S24:ssä. Toisaalta yleisen olemassolo (=1/15 osiosta) tuntuu aika marginaaliselta.
En ehdota mitään, vaan ihan ajateltavaksi.
-
Tuli mieleen, että vaikka tämä foorumi on tehty ubuntua varten, voisi toisaalta olla markkinallisessa mielessä hyödyllistä se, että foorumilla voisi heittää yleistäkin läppää yhteiskunnasta, ihmissuhteista jne... Tämä houkuttelisi myös muita käyttäjiä kuin linux-ihmisiä.
Oma varsin subjektiivinen käsitykseni on että forumilla suvaitaan yleistä keskustelua yhteiskunnasta, ihmissuhteista ja muista tietokoneisiin ja erityisesti Linuxiin liittymättömistä aiheista tasan niin kauan kuin keskustelu kulkee "hali hali, pusi pusi" -linjalla. Jos keskustelu menee väittelyksi niin aihe menee lukkoon.
Periaatteessa tämä linja (jos en ole siitä erehtynyt) on ihan järkevä ja perusteltavissa oleva. Tämä forumi on yksi Ubuntun markkinointikanava ja on tärkeää että se näkyy ensimmäistä kertaa vierailevalle ystävällisenä "hali hali, pusi pusi" -yhteisönä. Markkinoinnin kannalta se on todennäköisesti hyödyllisempää kuin muutaman satunnaisen kävijän eksyminen tänne vahingossa.
Ulkopuoliselle luotava mielikuva on täällä tärkeämpi kuin vapaa keskustelu.
-
Linux jyrää supertietokoneissa
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=30868
Ainakin yo tekee hyvää Linux:in imagolle. Mitenhän tosiasiaa voisi hyödyntää?
-
http://www.leftmind.net/random/linuxbloat.jpg
-
Tuli mieleen, että vaikka tämä foorumi on tehty ubuntua varten, voisi toisaalta olla markkinallisessa mielessä hyödyllistä se, että foorumilla voisi heittää yleistäkin läppää yhteiskunnasta, ihmissuhteista jne... Tämä houkuttelisi myös muita käyttäjiä kuin linux-ihmisiä.
Nyt Samja höyryää parta vaahdossa;) - Sorry oli pakko kun profikuvaasi katselin...Niin, ideasi saattaa olla hyvä tai sitten ei. Epäilen, että tännekkin Ubuntufoorumeille kuitenkin on kerääntynyt melkoisesti vaihtoehtoisten systeemien kannattajia, niin minä ainakin noita yhteiskunnallisia aiheita varoisin jollei haluta perusperttiä pelotella pois...
Oletkos muuten Semja noilla kamerafoorumeilla pyörinyt, tuollainen partanaama sinne kuviaan on lähetellyt? Ja Gimpilläkö ne kuvasi käsitellyt? Minäkin olen yritellyt sen kanssa. Muuten tulen sen kanssa toimeen, mutten vieläkään ole saanut aikaiseksi opeteltua kohinanpoistoa, vaikka muistaakseni täälläkin asiasta joskus kysyin ja jonkun vastauksenkin sainkin...
Higg
-
Kommentti äskeiseen.
Kyllä se aika paljon haastetta lisäis, jos käytäis keskusteluja myös muista aiheista. En osannut ehdottaa mitään. Nyt ajattelen, että kyllä esim tämä osio hyvin riittää. Jos tarvetta on miettiä uudestaan nykyisiä, niin se näkyy kirjoittelusta. Parempi antaa ohjautua käytön mukaan jos ylipäätään halutaan laajeta aiheissa. En osaa ajatella tämän foorumin kannalta.
Jep. Kameralaukusta muistan myös minä sinun nimimerkkisi, ja voit olla sama. Liityin sinne vasta. Jutustelen muutamalla foorumilla ja aika paljon tällä nimimerkillä.
Kuvissa minulla on omanlainen systeemi. Teen originaalit pariin kuvasuhteeseen: 1.33(kamera), 1.50(Gimp). Noista kuvasuhteista teen automaatilla koot:
0100x0075 0200x0150 0400x0300 0600x0450 0800x0600 1000x0750 1200x0900
0102x0068 0201x0134 0402x0268 0600x0400 0801x0534 1002x0668 1200x0800 1575x1050
Viimeisin (1575x1050) on kokoruutunäyttöä varten. Nopea selata kun ei tarvitse skaalata. Monitorini kuvasuhde tosin on 1.60. Ei jaksa vääntää enää tuohon suhteeseen, joten en saa ihan maksimiefektiä kuvilleni. (Olis se hienoa)
Kuvasysteeemini on vähän kankea. Rajaaminen on joskus parempi tehdä vapaasti kuvasuhteista riippumatta. Selauksessa vakiomitta on tietty mukava (kuvaGalleriani allekirjoituksessa).
Imagemagick-ohjelmisto (komentoriviohjelmia) on kätevä kuvien vakio-operaatioihin. Voi itse tehdä haluamansa skriptit. Ei millään jaksaisi muutella manuaalisesti kokoa esim 500 uudesta kuvasta.
Kuvien selaukseen käytän ohjelmaa gqview. Siitä on helppo heittää Gimppiin vaikka 6 originaalia kerrallaan ja tehdä kroppaus haluttuun kuvasuhteeseen. Samalla voi poistaa esim punasilmät. Muuten en manipuloi kuvia mitenkään. Ehkä saatan joskus alkaa rakentelmaan jotain mukavaa, kuten ihmiset tekevät kameralaukussa.
Muuten kuvani on nimetty juoksevalla numerolla. Muut kuvan tiedot talletan tietokantaan. Kuviin liitän mm teema-nimen ja leimoja. Niiden avulla voi nopeasti hakea halutut kuvat. Leimaus rasti-ruutuun periaatteella.
select count(*) from leimat;
+----------+
| count(*) |
+----------+
| 262 |
+----------+
1 row in set (0.00 sec)
(Vähän offtopic-viesti)
-
Kysymyksiä kannattaa aina miettiä molemminpuolin.
Kysymys päinvastoin: Miten Linux laskuun?
1.Asennus rautaan, mikä ei ole yhteensopiva.
2.Käyttäjälle A sopimattoman jakelun luovutus käyttäjälle A. (esim. gentoo naapurin mummolle)
3.Liiallinen tyrkytys.
4. Liian vähäinen tyrkytys
Eli Pyrittäessä nostoon, tulee pohtia myös laskuun johtavat tekijät.
-
Voi olla, että Linux sai roimasti uusia käyttäjiä sillä hetkellä kun Vista tuli markkinoille...
-
Voi olla, että Linux sai roimasti uusia käyttäjiä sillä hetkellä kun Vista tuli markkinoille...
Näin ainakin täälläpäin :D
-
Eli Pyrittäessä nostoon, tulee pohtia myös laskuun johtavat tekijät.
Tuo automaaginen näytön konffaus menee turhan usein pieleen Hardyllä(ja Inrepidillä) ja meni vielä useammin Gutsyllä. Huonointa on, että Hardyllä sitä ei tahdo saada kuntoon kirveelläkään, jos rauta ei tunnistu. Displayconfig-gtk:lla asetettu tarkkuus ei välttämättä kelpaa bootille vaan taas Ubuntu asettaa mitä sattuu omiaan. Suse hanskaa tällä hetkellä tuon asian paljon paremmin. Ubuntussa on poistettu desktop levyltä näytön tarkkuuden valinta, mikä oli selkeä virhe. Suse antaa k.o mahdollisuuden ja moni kone nousee sillä kunnolla pystyyn kun Ubuntu menee mustaan ruutuun samalla raudalla. Nämä havainnot koneissa, joissa uudempaa ja vanhempaa ATI:a kuvaputket perässä.
Jos desktop-levy ei edes skulaa, niin on vaikea vakuuttaa potentiaalista uutta käyttäjää. Samoin vanha käyttäjä voidaan menettää,j jos enne toiminut rauta ei enää toimikaan päivityksen jälkeen.
Eli laatua ja käyttäjän näkökulmaa mukaan, niin linux saadaan kasvuun.
T:Jallu59
-
Microsoft hermostui superpingviinin kukkoiluun
http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=1411191
Juuri kun ehdin mainita, että mitenkähän Linux voisi hyödyntää sitä, että se hallitsee selkeästi osuutta supertietokoneiden käyttöjärjestelmänä.
Vaikuttais siltä, että M$ osaa stategiset siirrot taitavasti. Ilmankos se on nro 1 monessa suhteessa.
-
Microsoft hermostui superpingviinin kukkoiluun
http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=1411191
Juuri kun ehdin mainita, että mitenkähän Linux voisi hyödyntää sitä, että se hallitsee selkeästi osuutta supertietokoneiden käyttöjärjestelmänä.
Vaikuttais siltä, että M$ osaa stategiset siirrot taitavasti. Ilmankos se on nro 1 monessa suhteessa.
Haha. No eiköhän se supertietokoneen omistaja hyvin nopeasti sen Linuxin siihen lykkää kun saa tarpeekseensa tuosta Windowsin vittuilusta.
-
no ei mäsä tolla vielä superkoneiden top 500-listalle yltää :D
-
Microsoft hermostui superpingviinin kukkoiluun
http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=1411191
Juuri kun ehdin mainita, että mitenkähän Linux voisi hyödyntää sitä, että se hallitsee selkeästi osuutta supertietokoneiden käyttöjärjestelmänä.
Vaikuttais siltä, että M$ osaa stategiset siirrot taitavasti. Ilmankos se on nro 1 monessa suhteessa.
Haha. No eiköhän se supertietokoneen omistaja hyvin nopeasti sen Linuxin siihen lykkää kun saa tarpeekseensa tuosta Windowsin vittuilusta.
Paitsi että supertietokoneiden käyttäjät ovat yleensä näitä tietokoneguruja, jotka osaavat käyttää UNIXia/Linuxia ja tietävät että UNIX > Windows.
Supertietokoneita on tuskin kovin montaa mattimeikäläisillä, jotka pelaavat Counter Strikea eivätkä osaa käyttää Linuxia "koska se on niin vaikea". :)
-
Microsoft hermostui superpingviinin kukkoiluun
http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=1411191
Juuri kun ehdin mainita, että mitenkähän Linux voisi hyödyntää sitä, että se hallitsee selkeästi osuutta supertietokoneiden käyttöjärjestelmänä.
Vaikuttais siltä, että M$ osaa stategiset siirrot taitavasti. Ilmankos se on nro 1 monessa suhteessa.
Haha. No eiköhän se supertietokoneen omistaja hyvin nopeasti sen Linuxin siihen lykkää kun saa tarpeekseensa tuosta Windowsin vittuilusta.
Paitsi että supertietokoneiden käyttäjät ovat yleensä näitä tietokoneguruja, jotka osaavat käyttää UNIXia/Linuxia ja tietävät että UNIX > Windows.
Supertietokoneita on tuskin kovin montaa mattimeikäläisillä, jotka pelaavat Counter Strikea eivätkä osaa käyttää Linuxia "koska se on niin vaikea". :)
Tjooh, mutta ensimmäinen kerta sekin voi olla jollakin päänsä sekaisin saaneella lottovoittajalla jolle on must hommata supertietokone.
-
Microsoft hermostui superpingviinin kukkoiluun
http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=1411191
Juuri kun ehdin mainita, että mitenkähän Linux voisi hyödyntää sitä, että se hallitsee selkeästi osuutta supertietokoneiden käyttöjärjestelmänä.
Vaikuttais siltä, että M$ osaa stategiset siirrot taitavasti. Ilmankos se on nro 1 monessa suhteessa.
Haha. No eiköhän se supertietokoneen omistaja hyvin nopeasti sen Linuxin siihen lykkää kun saa tarpeekseensa tuosta Windowsin vittuilusta.
Paitsi että supertietokoneiden käyttäjät ovat yleensä näitä tietokoneguruja, jotka osaavat käyttää UNIXia/Linuxia ja tietävät että UNIX > Windows.
Supertietokoneita on tuskin kovin montaa mattimeikäläisillä, jotka pelaavat Counter Strikea eivätkä osaa käyttää Linuxia "koska se on niin vaikea". :)
Tjooh, mutta ensimmäinen kerta sekin voi olla jollakin päänsä sekaisin saaneella lottovoittajalla jolle on must hommata supertietokone.
*reps*
Tuo olisikin aika hyvä...mutta ei sillä lottovoitolla kovin kummoista konetta taida saada? Ainakin sähköt vie sen verran, että...
-
Haha.
Nauraisin minäkin mielelläni. Silti enemmän kyllä kannattaa kunnioittaa kilpailijan kykyjä alueella(=markkinointi), joka on M$:n selkeä vahvuus. Ei sillä, että osaisin juuri nyt paljoa tehdä suosikkikäyttiksen hyväksi.
Nöyryys on hyvä, ja ylimielisyys ei niin hyvä. Arvostaa silti voi omiaan.
-
Microsoft hermostui superpingviinin kukkoiluun
http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=1411191
Juuri kun ehdin mainita, että mitenkähän Linux voisi hyödyntää sitä, että se hallitsee selkeästi osuutta supertietokoneiden käyttöjärjestelmänä.
Vaikuttais siltä, että M$ osaa stategiset siirrot taitavasti. Ilmankos se on nro 1 monessa suhteessa.
Kolmentoista tunnin 3D renderöinti päättyy BSoD:iin.
-
Minulle ton jutun lukemisen jälkeenkään ei selvinnyt, mikä erottaa ko. koneen PC:stä?
Ehkä se on tehokkaan puoleinen PC:ksi, mutta onneton kyllä väittäessään Superiksi. Ehkä kone on n.s. minikone-luokkaa, mutta kun se on Grayn tekemä, sitä kutsutaan Super-koneeksi. :P
Minikone-luokkahan on ollut kuolleena, kun PCeiden tehot ovat nousseet niin nopeasti.
-
Tulipahan mieleen ajatus, että haisteleekohan MS tuonkin koneen sisuksia yhtä tehokkaasti kuin se tekee koti käyttäjien Windows koneilla?
-
Tulipahan mieleen ajatus, että haisteleekohan MS tuonkin koneen sisuksia yhtä tehokkaasti kuin se tekee koti käyttäjien Windows koneilla?
Jospas niiden teho perustuu siihen (=ne jakavat kaiken tiedon...siis m$llä olisi sellainen keskus josta se jakaisi ne valmiit tiedot)... en tiedä paljonko niissä on tehoja mutta kuitenkin...::)
-
Välillä vähän takapakkia:
Lenovo halts online sales of Linux-based PCs (http://computerworld.com/action/article.do?command=viewArticleBasic&taxonomyName=hardware&articleId=9114485&taxonomyId=12&intsrc=kc_top)
EEE PC:t kyllä hyvä lähtökuoppa Linuxin yleistymiselle mielestäni. Tulee koneen mukana ja eiköhän moni tuota käyttävä myös huomaa, että Linux on hyvin käypä peruskäyttöön (joillain rajoituksilla). Miksei tuon innoittamana asentaisi sitten vaikka pöytäkoneeseenkin jos sellainen löytyy ...
Löytyi huvittava kuva:
(http://www.istartedsomething.com/wp-content/uploads/2007/02/macvspc.jpg)
Eiköhän Linux käyttäjien määrä noidenkin keskuudessa vielä nouse ... ;)
-
Tämän ketjun alussa olleen supertietokoneuutisen koneiden nopeudet perustuvat suurimmalta osin niiden tekniseen huippurakenteeseen. Kärkikymmenikön koneista vain osassa on linux, muissa niiden oma käyttöjärjestelmä.
Mukavaa tietysti sanoa että mun mikrossa on sama käyttis kuin joissain supertietokoneissa, meidän digiboksissa tai pyykinpesukoneessa. Ja noissa linuxin avoin koodi ja siten sen muunneltavuus toimii mainiosti.
Mutta sitten näissä henkilökohtaisissa tietokoneissa, pöytäkoneissa ja läppäreissä, ei välttämättä kaipaisi nykyisenkaltaista jakeluitten variaatiokirjoa.
Muunneltavuus omiin tarpeisiin saisi näissä olla toisella tapaa rakennettu. Eli ei siten että on mieletön määrä jakeluita, jotka ovat näkyvästi läpikotaisin erilaisia, vaan olisi parempi että olisi vaikka vaan yksi, mutta itse omilla valinnoilla muunneltava jakelu. Eli todella modulaarinen ja muunneltava, mutta kokonaisrakenteeltaan samalla pohjalla ja mieluiten keskeisistä välineistä ja toiminnoista vain yhdet todella hyvät yhdessä avoimesti kehitetyt versiot - eikä keskenään epäyhteensopivia ja toiminnaltaa täysin erilaisia mutta kuitenkin suht samaa asiaa tekeviä liiallisia "näennäis"vaihtoehtoja, joissa vaihtoehtoina olemisesta on tullut itsetarkoitus, eikä käyttäjien eikä koko hyvän avoimen vaihtoehtokulttuurin etu.
Tuo on se linuxin ongelma. Ja toisaalta Windows-maailman eittämätön etu, millä se on asemansa saavuttanut. Eli sittenkin yhtenäisyydellä, joka ongelmistaan huolimatta palvelee kuitenkin käyttäjien ja muiden osapuolten etua ja tarpeita paremmin.
Liian suuri varianttien määrä sen olemattoman edun kanssa pitäisi linuxissa jotenkin ratkaista. Siihen tuhrautuu valtavasti resursseja hukkaan, minkä näkee esim. siinä että linuxin yleisemmät käyttöliittymät ovat sinällään melko pieniä detaljeja lukuunnottamatta samantyyppisiä kuin Windowskin - vaikka koko tietokoneen käyttöliittymä voisi olla ihan jotain muutakin, jotain paljon parempaa - jos sen tekemiseen vain olisi liiallisen näennäisvarianttitaakan alta resursseja. Kaikissa käyttöjärjestelmissä on samat toimintopalkit, samantyyliset valikot, samat pikkuohjelma-alueet. Ja niitä on jo Windowsissa ja Macissä tarjolla, jälkimmäisessä tosin jotain tyyliä ja käytettävyyttä ehkä paremmin. Mutta linux ei noissa suhteissa ole päässyt mitenkään edelle, eikä pystynyt panemaan selvästi paremmaksi. Gnome ja KDE eivät mitenkään kovin suuressa määrin eroa sittenkään toisistaan - muuten kuin ehkä juuri siinä että kummassakin on valtavasti koodia, joka tekee suht samaa asiaa. Ja se johtunee yksinomaan siitä että resussit ovat ollet hajoitettuina kilpailemassa turhanpäiten, ilman että niissä on ollut mitään todella isompaa suurta eroa, mutta niin muut pääsevät rauhassa hallitsemaan. Tämä ongelma on näissä henk.koht.tietokoneissa, ei muissa linuxia käyttävissä järjestelmissä niinkään.
-
Hyvä pointti rhinolta. Tavallisen käyttäjän näkemys, joka ratkaisee sellaiset asiat kuin suosio.
Lisään vain, että variaatioissa on suurempaa potentiaalia. Kun työpöytää väsää KDE ja GNOME yhteisö, tulee todennäköisesti jotain lisää.
Toinen perustavampi juttu on ehkä se, että Linux on tavallisia käyttäjiä kohti pitkälti ei-kaupallinen. Ihmiset siis projektoivat ilmaiseksi. Yksityisyrittäjyys on kivaa. Se, että näkee työn jäljen ja voi toteuttaa täsmälleen sen, mitä haluaa. Voi vain unelmoida kehittäjän vapaudesta toteuttaa juttunsa.
Jos kaikkialla tehtäisiin vain yhtä ja samaa Linux:ia, äskeinen itsenäinen suhde työhön katoaisi ja kehitys alkaisi muistuttaa sitä kommunismikokeilua. Tämä helposti tappaa koko Linuxin. Se alkuidea menetetään. Miten saan tietokoneen käyttööni? Miten toteutan vapauteni.
Nämä keskenään ristiriitaiset ominaisuudet pitäis jotenkin saada toimimaan.
Viesti on oma mutuspekulointi. Huh. Annan strategista tietoa M$:lle. Lukeekohan se näitä?
-
Näyttäis hiukan keskustelu luiskahtaneen sivuraiteille aloituksesta. Ja muutenkin meikäläiselle, tässä esitetyt ehdotukset ovat osaksi lähinnä Ubuntun virittelyä. Käyttiksen tehtävä on että tarvittava työ soveliaalla ohjelmistolla sujuu. DOS:in ja Windowsien kanssakaan minulla ei ole ollut ongelmia. Kaikki uusi kuitenkin kiinnostaa ja tässä kokemuksia omasta reilun puolen vuoden Ubuntun käytöstä XP:n rinnalla. Laitteet ovat uudehko kannettava töissä sekä pöytäkone kotona. Käyttö jakaantunut kolmeen pääryhmään.
1. Vaimon nettisurffailu ja siellä olevat palvelut, s-postin lähettely sekä satunnainen toimisto-ohjelmien kotikäyttö: ei mitään eroa ja turha maksaa ohjelmista, vaimoni ei edes huomannut käyttävänsä Ubuntua eikä XP:tä. Luulen, että Ubuntu kyllä yleistyy tässä ryhmässä itsestään kunhan kerrotaan kavereille.
2. Oma kotikäyttöni, jossa ylläolevan lisäksi valokuva-albumi-ohjelman päivittäinen käyttö: Adobe Photoshop Elements on ainut syy, miksi käytän XP:tä kotikoneessa. Olen käyttänyt sitä kauan ja omistan n. 27 tuhatta kuvaa. Muutos on vaivalloinen ja F-Spot ei ollut kokeilun jälkeen mielestäni mikään vaihtoehto varsinkaan tiedostojen hallinnassa. Tosin uusimmassa F-Spotissa on kuulemma parannuksia. Multimediassa piraattiohjelmia oli olemassa DVD:tä varten, mutta nythän on aitojakin. Pelejä kun en pelaa niin en osaa sanoa niistä. Josko Windows ja Photoshop hylätään kun emolevy jää eläkkeelle, riippuu albumiohjelmien tasosta silloin.
3. Työkäyttö, kannettavalla omassa toimistossa ja matkoilla: Open Officella en ole pärjännyt MS Officen Word, Excel ja PP tiedostojen kanssa. Tiedostojen lukeminen ok, mutta jo esim. parisataasivuisen kuvia ja taulukoita sisältävän dokarin teko tai avaus, editointi ja tallennus firman sapluunan mukaisesti palvelimen tietokantaan johti yleensä aina sotkuun. Linux nousuun noin suuremmassa mitassa, jos saadaan avoin tiedostomuoto käyttöön ja johon yhteensopivuutta vaaditaan. Nythän yhteensopivuutta verrataan MS-ohjelmiin ja MS ei tietenkään mitenkään halua täysin avointa tiedostomuotoa. Eli yksittäiset henkilöt eivät voi tehdä juuri mitään, jos työ on projektityötä kolleegojen kanssa, johon kuuluu tekstin ja taulukoiden teko. Työalueellani on 10 konttoria neljässä maassa: kaikissa Windows-palvelimet, yli 10 erilaista tulostinta, skannereita. Osa verkossa, osasta piuhoja vaihdellaan. Pitäisi saada ensin nuo palvelimet Linuxeiksi, niin tulisi helpotusta. Johdon valistus vaatinee aikaa.
Mielenkiintoinen kysymys tietysti sekin, että jos koko maailma, isot firmat mukaan lukien, alkaisi ladata koneille vain ilmaisia ohjelmia niin mitä tapahtuisi?
-
juhpek: Näyttäis hiukan keskustelu luiskahtaneen sivuraiteille aloituksesta.
Viittasitko minun edelliseen viesiin? Tarkoitus oli kertoa se, mihin linuxin olemassa olo perustuu. Windows-puolella perusta on rahassa. Linuxilla ei ole tätä vahvuutta/heikkoutta. Vahvuus on se oma tekeminen ja inspiraatio. Jos se ainut viedään, ei tätä lystiä enää ole. Onko näin?
Mielenkiintoinen kysymys tietysti sekin, että jos koko maailma, isot firmat mukaan lukien, alkaisi ladata koneille vain ilmaisia ohjelmia niin mitä tapahtuisi?
Linuxin tapauksessa tällä ei ole merkitystä. Kannatus todennäköisesti boostaa tekijöitä. Kyllä sillä vähän on merkitystä, että miten suosittu oma väsäys on. Kaupallisella puolella tämä taas enemmän syö, koska jokainen ilmaislataus muistuttaa menetyksestä, jonka olisi voinut muuttaa rahaksi.
Kaupallisesti motivoidun ohjelmistotuotannon äskeinen tappaa, vai tappaako sittenkään? Voi olla, että pelätään turhia. Kaupallisuus voi hyötyä vapaista ohjelmistoista. Ainakin se on selvää, että aina tarvitaan projekteja, joiden pohjaa ei voi taata kuin kaupallisilla toteutuksilla.
Voi olla, että kaupallisuus ja avoimuus takaavat yhdessä parhaimman perustan ohjelmistoalalla ja ohjelmistoalalle.
Lis. Oma arveluni on, että vapaa ohjelmistotuotanto soveltuu erityisen hyvin kotikäyttäjälle. Näin ainakin nörteille. Suljettu sulkee koko harrastuksen. Avoin tuotanto takaa melko hyvin tavallisen käyttäjäen tarpeet. Kunhan kaikki olisi mahd helppoa myös vähemmän osaavalle. Kaupalliselle puolelle taas vapaa ei voi täysin pohjautua. Tarvitaan taloudellista sitoutumista. Ei ole vara leikkiä. Toisaalta leikki jossain muussa yhteydessä on mitä parasta.
-
2. Oma kotikäyttöni, jossa ylläolevan lisäksi valokuva-albumi-ohjelman päivittäinen käyttö: Adobe Photoshop Elements on ainut syy, miksi käytän XP:tä kotikoneessa. Olen käyttänyt sitä kauan ja omistan n. 27 tuhatta kuvaa. Muutos on vaivalloinen ja F-Spot ei ollut kokeilun jälkeen mielestäni mikään vaihtoehto varsinkaan tiedostojen hallinnassa. Tosin uusimmassa F-Spotissa on kuulemma parannuksia. Multimediassa piraattiohjelmia oli olemassa DVD:tä varten, mutta nythän on aitojakin. Pelejä kun en pelaa niin en osaa sanoa niistä. Josko Windows ja Photoshop hylätään kun emolevy jää eläkkeelle, riippuu albumiohjelmien tasosta silloin.
Sekin taitaa olla tekosyy, sillä Adobe Photoshop Elements pitäisi pyöriä winellä ihan kiitettävästi.
Edit - Tosin en ole itse kokeillut tosikäytössä ko. viritelmää.
-
Sekin taitaa olla tekosyy, sillä Adobe Photoshop Elements pitäisi pyöriä winellä ihan kiitettävästi.
Edit - Tosin en ole itse kokeillut tosikäytössä ko. viritelmää.
Mulla on/olisi Photoshop Elements 4.0 ja sille winehq näyttää edelleenkin ratingia carbage. 5 ja 6 -versioissa on päästy hopeaan tai pronssiin.
-
Sekin taitaa olla tekosyy, sillä Adobe Photoshop Elements pitäisi pyöriä winellä ihan kiitettävästi.
Edit - Tosin en ole itse kokeillut tosikäytössä ko. viritelmää.
Mulla on/olisi Photoshop Elements 4.0 ja sille winehq näyttää edelleenkin ratingia carbage. 5 ja 6 -versioissa on päästy hopeaan tai pronssiin.
Jaahas, taas olisi pitänyt tarkistaa lähteet, eikä luottaa heikkoon muistikuvaani. :P
-
Jaahas, taas olisi pitänyt tarkistaa lähteet, eikä luottaa heikkoon muistikuvaani. :P
Juu. Mutta muistaakseni "aito" fotari toimii winellä, elements vaan jostain syystä ei. Enkä edes viitsi tarkistaa ;D
-
Linux kasvuun
Hieno tavoite, tässä yhden peruskäyttäjän kokemuksia ja havaintoja.
Liikaa eri distroja
Voi olla, miten on Windows puolella?
Tässä joitain työpöytä juttuja palvelimet sitten kokonaan erikseen.
win3.0, wfw3.11, 95, 98, me, ce nt, 2000, XP-home, XP-pro, vista ties mitä...
Kaikissa noissa voi työpöydän mukautta hyvinkin monipuolisesti
joten voisiko joku laskea montako erikaista win jotain versiota on olemassa???
Itse aloitin Linuxin käytön SuSella (8.2).
Suse on yhä se jota pääasiallisesti käytän.
Ubuntu / Kubuntu tuli tutuksi kun rakentelin nauhoituksia varen oman media PC:n
Sitten tuo parjattu (miksiköhän) Xandros Asus 901:n mukana
Redhat (vanha) on joskus koeasennettu ja paria Mndrivaa olen vilkaissut.
Yhteenveto
Jos valmiiseen "pöytään" pääsee ei noiden käyttämisellä ole sen suurempaa eroa
kuin useiden eri winkkari versoiiden välillä.
Nekin on pakko opetella kun uutta pukkaa parinvuoden välein.
Perusasennus
Perus asennus onnistuu kaikissa helposti. Useissa jopa kilpailijaansa helpommin.
Räätälöinti / lisäasennus
Tämä on minusta se paha paikka.
Tappelin itse pitkään Mandrivassa WEB-kameran kanssa.
Ratkaisu oli naurettavan yksinkertainen. Piti vain asentaa kameralle oikeat ajurit ja kaikki pelitti.
Pitäisikö minun oikeasti tietää että Logitechin vanha kamera mallia xxx käyttää Philipsin PWC-ajureita ja taas on tuossa paketissa nimertään yyy-pro-demo-3.3.1-lgph tai jotain vastaavaa.
Tuon löydettyäni toiminta kuntoon saattamine oli muutaman minuutin juttu, tietoa kaivoin pitkään en kehtaa sanao kuinka pitkään mutta kauvan.
(eli 4-iltaa mutta ei kerrota muille)
Asennusohjeet
Ohjeet on varmaan hyviä minä vain en osaa niitä lukea
(valitsimet ja parametrit ja niiden yhteys toisiinsa ei minulle ohjeista valitettavasti oikein aukea)
Valmistajan sivulla ei ole tuotteille tukea, vaan se pitää hakea jostain yhteisöstö kuten tämä.
Valmistajan sivulla ei usein ole edes linkkiä vaikka olisi toimiva yhteisö olisi joka kehittää ja ulläpitää ajureita / rajapintoja.
Katso Foorumi Ubuntu > Yleistä HP Roadshov 2008.
Ohjelmien käyttöohjeet
Ohjelmia pitäisi suomentaa enemmän monet eri Linux versiot on kiitettävästi suomennettu, samoin OO.
On tehty paljon hienoa työtä. Lisää kuitenkin tarvittaisiin. On paljon ohjelmia suomentamatta ja ennen kaikkea niihin tarvittaisiin käyttöohjeita.
Jotenkin pitäisi saada yliopistot vaikka ionnostumaan avointen ohjelmien kääntämisestä.
Pitäisi saada aikaan positiivinen kilpailuhenki kääntämisestä ja ohjeiden tekemisestä.
Kun katsoo ympärilleen niin paljon meitä pienemmätkin maat on tällä alueella suomea reilusti edellä.
Suomi on puheissa tietotekniikan luvattu maa
Missä teot?
-
Linux kasvuun
Hieno tavoite, tässä yhden peruskäyttäjän kokemuksia ja havaintoja.
Liikaa eri distroja
Voi olla, miten on Windows puolella?
Tässä joitain työpöytä juttuja palvelimet sitten kokonaan erikseen.
win3.0, wfw3.11, 95, 98, me, ce nt, 2000, XP-home, XP-pro, vista ties mitä...
Kaikissa noissa voi työpöydän mukautta hyvinkin monipuolisesti
joten voisiko joku laskea montako erikaista win jotain versiota on olemassa??
Periaatteessa oon samaa mieltä, mutta eri linux-distrot eroaa toisistaan kyllä paljon enemmän kuin eri Windowsin NT-versiot (IMHO)
Linux kasvuun
Yhteenveto
Jos valmiiseen "pöytään" pääsee ei noiden käyttämisellä ole sen suurempaa eroa
kuin useiden eri winkkari versoiiden välillä.
Nekin on pakko opetella kun uutta pukkaa parinvuoden välein.
Täysin samaa mieltä.
Linux kasvuun
Perusasennus
Perus asennus onnistuu kaikissa helposti. Useissa jopa kilpailijaansa helpommin.
Taas tyydyn myötäilemään.
Linux kasvuun
Räätälöinti / lisäasennus
Tämä on minusta se paha paikka.
Tappelin itse pitkään Mandrivassa WEB-kameran kanssa.
Ratkaisu oli naurettavan yksinkertainen. Piti vain asentaa kameralle oikeat ajurit ja kaikki pelitti.
Pitäisikö minun oikeasti tietää että Logitechin vanha kamera mallia xxx käyttää Philipsin PWC-ajureita ja taas on tuossa paketissa nimertään yyy-pro-demo-3.3.1-lgph tai jotain vastaavaa.
Tuon löydettyäni toiminta kuntoon saattamine oli muutaman minuutin juttu, tietoa kaivoin pitkään en kehtaa sanao kuinka pitkään mutta kauvan.
(eli 4-iltaa mutta ei kerrota muille)
Täysin eri mieltä. Oon kotikäyttäjille joitain sekä windowseja että *buntuja asennellut ja kyllä mun mielestä repot on tosi hyvä olla olemassa. Tietty joskus joutuu jotain linuxillekin hakemaan netistä, mutta monet ajurit löytyy repoista kuitenkin. Windowsilla ei mitään asennuspaketteja saa yhtä helposti samasta paikasta (esim. www.download.com) samalla tavalla kuin vaikkapa Adeptilla tahi Synapticilla.
Linux kasvuunAsennusohjeet
Ohjeet on varmaan hyviä minä vain en osaa niitä lukea
(valitsimet ja parametrit ja niiden yhteys toisiinsa ei minulle ohjeista valitettavasti oikein aukea)
Valmistajan sivulla ei ole tuotteille tukea, vaan se pitää hakea jostain yhteisöstö kuten tämä.
Valmistajan sivulla ei usein ole edes linkkiä vaikka olisi toimiva yhteisö olisi joka kehittää ja ulläpitää ajureita / rajapintoja.
Katso Foorumi Ubuntu > Yleistä HP Roadshov 2008.
Toisaalta täältä saa parempaa neuvontaa omale jakelulle sopivin neuvoin kuin valmistajalta edes voisi olettaa saavan.
-
Täysin eri mieltä. Oon kotikäyttäjille joitain sekä windowseja että *buntuja asennellut ja kyllä mun mielestä repot on tosi hyvä olla olemassa. Tietty joskus joutuu jotain linuxillekin hakemaan netistä, mutta monet ajurit löytyy repoista kuitenkin.
Kyllä tuo kadoksia ollut kauan haettu ajuri löytyi suoraan tuonkin distron pakettihallinnasta, laittoi vain yhden rasti ja siinnä se.
Minä vain en tiennyt ettl Logitech Proo4000 WEB-kamera käyttää Philipsin PWC-ajuri ja että se on nimeltään XYZ
Jos tuon olisin teynnyt niin neljäillan ja kymmenen minutin sijaan homma olisi hoitunut siinnä kymmenessä minutissa.
Edit
Tuo kaivattu paketti oli
dkms-pwc-10.0.12-rc1.2mdv2007.0 (Ei Ubuntu / Kubuntu, vaan joku muu jakelu)
Eipä tuosta heti arvaa että tolla toimii Logitech WEB-kamera.
Tästä foorumista taisin löytää tiedon että 4000Proo käyttää PWC-ajuria, paketin hakeminen oli sitten viellä lisäksi.
Jos homma ei käyttäjällä toimi niin Linux on täysi p*** oli syy mikätahansa.
Ei homma vaikea ollut jos vain on tarvittava tieto.
Minusta WEB-kameran asennus pitää olla niin perusjuttu ettei semmoisia tarvitsisi täällä palstoilla kysellä.
-
Minusta WEB-kameran asennus pitää olla niin perusjuttu ettei semmoisia tarvitsisi täällä palstoilla kysellä.
No se riippuu ihan kamerasta...minulla toimii suoraan. Tosin aika hölmöä ettei web-kameraa ja digiviritintä voi käyttää samaan aikaan...
-
Minusta WEB-kameran asennus pitää olla niin perusjuttu ettei semmoisia tarvitsisi täällä palstoilla kysellä.
No se riippuu ihan kamerasta...minulla toimii suoraan. Tosin aika hölmöä ettei web-kameraa ja digiviritintä voi käyttää samaan aikaan...
Ubuntu intrepid näyttää molemmat, ja vaikka rinnakkain työpöydällä
tosin näkyivät vain viikon verran (tuli päivityksiä jotka pilasivat homman).
Kaippa se korjaantuu taas ajan kanssa.
Terveisin jori52
-
Minusta WEB-kameran asennus pitää olla niin perusjuttu ettei semmoisia tarvitsisi täällä palstoilla kysellä.
No se riippuu ihan kamerasta...minulla toimii suoraan. Tosin aika hölmöä ettei web-kameraa ja digiviritintä voi käyttää samaan aikaan...
Ubuntu intrepid näyttää molemmat, ja vaikka rinnakkain työpöydällä
tosin näkyivät vain viikon verran (tuli päivityksiä jotka pilasivat homman).
Kaippa se korjaantuu taas ajan kanssa.
Kuulostaa siltä että betan tullessa minunkin pitää päivittää... :D
-
Oma näkemykseni on, että Linuxin etenemistä jarruttaa kaikkein eniten sen eteneminen:
- distribuutioita on liikaa
- jokaisesta distrosta on vähintään kolme versiota: KDE, Gnome ja XFCE
Distrojen kasaajien pitäisi miettiä sitä, miten ison talon tukihenkilö pystyy neuvomaan asiakasta Linux-ongelmissa puhelimitse.
Sanoisin, että eri distrojen riippumattomuus on pelastanut Linuxin moneen kertaan. Ubuntulle ei ole toistaiseksi sattunut suuren luokan kömmähdystä, mutta monelle muulle on. Red Hat erotti ilmaisen versionsa Fedoraksi perin kömpelösti ja onnistui siinä yhteydessä hukkaamaan ison osan kannattajakunnastaan (olen itse RH/Fedora-käyttäjä ja ylläpitäjä enkä vaihtanut kelkkaa koko tärinän aikana). Novellin diili Microsoftin kanssa on aiheuttanut pahennusta ja jopa SuSE:n boikotointia. Gentoo näkyy olleen jo pidemmän aikaa alennustilassa. Mandrake/Mandriva oli konkurssiselvityksessä pitkään, ja karkotti osan käyttäjistään maksullisella klubijäsenyydellään, mutta näkyy keikkuneen takaisin elävien kirjoihin. Debianin julkaisutahti on oma lukunsa. Sitten on tietty epälukuinen määrä pienempien firmojen kaupallisia distroja, jotka ovat kadonneet markkinatalouden tuiskeessa: Caldera/SCO, Linspire, jne. jne.
Distroviidakossa on huonot puolensa, mutta sitä ei pari huonosti johdettua projektia pysty kaatamaan. Jossain tuntuu aina olevan elinvoimainen ja kehittyvä distro. Ubuntulla on tietty tähän saakka mennyt loistavasti, mutta sekään ei ole immuuni esimerkiksi sille, että herra Shuttleworth sattuis eksähtämään jollekin taloudellisesti kohtalokkaalle harharetkelle.
Sama koskee osin desktop-ympäristöjä. Gnomen 2-sarja karkotti runsaasti käyttäjiä asteikon nörtimmästä päästä, mukaan luettuna Linusin itsensä, mutta näillä ihmisillä oli KDE ja muita vaihtoehtoja. Toisaalta Gnome 2:sesta tuli lopulta menestys ns. tavallisten käyttäjien keskuudessa. Gnome:n kehityksessä ei ole näkyvissä suurempaa loikkaa, ainakin niin kauan kuin 3:sen olemuksesta esitetyt ideat ovat niin epämääräisiä kuin ovat. Jälleen kerran kaikki munat eivät ole samassa korissa, vaan KDE 4:ssä on onnistuttu tekemään jotain oikeasti uutta (itse en tosin ole sen siunauksellisuudesta vielä vakuuttunut, arkisen käytettävyyden kannalta kaikki nappulat tuntuvat olevan edelleenkin pykälän verran väärässä paikassa).
Distrojen osalta ollaan toivottavasti saavuttamassa jonkun sortin tasapaino, ainakin siinä mielessä, että suurimmilla distroilla (Ubuntu, Fedora, SuSe, Mandriva) on hyvin samankaltainen julkaisutahti (Debianista en sano mitään) ja niissä on käytännössä lähes täsmälleen samat ohjelmat (plusmiinus päivitysmekanismi ja ei-vapaat paketit). Fedora ja Ubuntu ovat panostaneet siihen, että distron uudelleenpaketoiminen käy helposti, jolloin itse kukanenkin voi tehdä oman livecd-kompositionsa tms. perustamatta distroa no. 56742.
-
Ehkä suurin syy siihen ettei Linuxia käytetä, on ennakkoluulo.
Esimerkki: http://www.youtube.com/watch?v=6VAJiAu4zyE&feature=related
"Linux sucks"
-
Heh!
Olihan siellä jo vastaus siihen!:
http://www.youtube.com/watch?v=OrVQVXrpRk8
Ne jotka pelkäävät muutosta eivät muutu! Teki kuka tahansa mitä tahansa! Miksi keskittyä sinne kun voi viedä asiaa eteenpäin niille joita asia kiinnostaa! ;D
Muutosta ei synny pakottamalla vaan vapaaehtoisuudella ja positiivisuudella! :D
Linux kasvaa koska käyttäjien määrä kasvaa kun on ihmisiä jotka vievät sitä eteenpäin! :D
lämpimin syysterveisin junnuh
-
Ehkä suurin syy siihen ettei Linuxia käytetä, on ennakkoluulo.
Esimerkki: http://www.youtube.com/watch?v=6VAJiAu4zyE&feature=related
"Linux sucks"
Itsekin epäilen tätä ennakkoluuloa, olen huomannut sitä paljon kun olen kertonut Linuxista.
Mutta vastaus tohon videoon oli kyllä hyvä :D