Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: gabriel - 15.02.08 - klo:10.52
-
Tulin tässä taannoin valistuneeksi qwerty näppäimistöasettelun taustoista ja historiasta ja nyt kun tiedän tämän näppäimistöasettelun kehityksessä vaikuttamassa olleista motivaatioista, niin minut on vallannut tunne, että en halua enää käyttää sitä omassa koneessani.
Ryhdyin tutustuman vaihtoehtoihin ja ensimmäisenä vastaan tuli tietenkin Dvorak. Sitä kautta tuli vastaan suomalainen vastaava DAS. Ja pienen lisäsurffailun ja tutkiskelun jälkeen tuli vastaan Airas-keyboard.
Eli nyt olen kahden vaiheilla DAS vai Airas-keyboard. DAS näppäimistöasettelusta on vähäisen keskusteltua tällä sivustolla, mutta löytyykö kenelläkään kokemusta Airas näppäimistöasettelusta? Onko joku käyttänyt sitä käytännössä ja millaisia tuntemuksia se herätti/herättää? Ja oliko siihen siirtyminen miten vaikeata? Näin silmämääräisen tarkastelun jälkeen olisin itse jopa kallistumassa Airakseen.
DAS kokemukset myös tervetulleita. Ja jos jollakin on joku oma näppäimistöasettelu, jonka on kokenut hyväksi, niin senkin sopii esittää.
Kotisivuja
DAS:http://cristian.seres.fi/DAS.html (http://cristian.seres.fi/DAS.html)
Airas-keyboard:http://mairas.net/projects/nappaimisto.php (http://mairas.net/projects/nappaimisto.php)
-
Onhan noita kaikkia tullut kokeiltua, ja vaikka qwertyn pesevätkin mennen tullen niin ei mikään niistä tuntunut ihan omalta. Niinpä oli pakko tehdä oma ;)
Merkittävin erohan tuossa on, että oikeaa kättä on siirretty pykälän verran oikealle. Näin käsien asento tulee luonnollisemmaksi ja oikea pikkusormi ei ole ylityöllistetty (Returniakaan ei tarvitse kurotella.
Muita "hyviä" puolia:
- Sekä englanti että suomi luonnistuvat mainiosti
- koodin pätkät ja konsolin erikoismerkit sujuvat
- Alaviiva (shift+space) tuntuu luonnolliselta spacen korvikkeelta tiedostonimissä.
- Harvinaisemmatkin erikoismerkit löytyy jonkun yhdistelmän takaa
- useimmista 'dead-key' merkeistä (esim. '~') löytyy myös 'non-dead-key' versio asettelusta (kuvassa dead-key näppäimet näkyvät harmaina)
"Huonoja" puolia:
- Spesiaaliasettelua on turha hakea muilta kuin omilta koneilta
- Qwerty tuntuu muuhun tottuneesta tuskalliselta
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Onhan noita kaikkia tullut kokeiltua, ja vaikka qwertyn pesevätkin mennen tullen niin ei mikään niistä tuntunut ihan omalta. Niinpä oli pakko tehdä oma ;)
Tuosta olisi hienoa saada .xmodmap-tiedosto.
-
- koodin pätkät ja konsolin erikoismerkit sujuvat
Aaltosulut vaikuttavat työläiltä.
-
Jes, kiva ois opetella joku uusi näppäimistöleiska, mutta valitettavasti joutuu pyörimään niin monella koneella ettei oikein ole riittävää harjoitusmateriaalia.. Mutta aikaisemmin lähinnä käsitin että juurikin melkein mikä tahansa voittaan qwertyn, kun vain opettelee (ja pitäytyy siinä)
r
-
Onhan noita kaikkia tullut kokeiltua, ja vaikka qwertyn pesevätkin mennen tullen niin ei mikään niistä tuntunut ihan omalta. Niinpä oli pakko tehdä oma ;)
Tuosta olisi hienoa saada .xmodmap-tiedosto.
Valitettavasti löytyy vain xkb symbol-tiedosto, sen kun saa näppärästi (suhteellinen käsite) upotettua noiden työpöytäympäristöjen näppäimistöasettelukikkareisiin ja vaihdon vaimoketta varten yhden pikanäppäimen taakse ;). Kaipa tuon pienellä vaivalla saa muutettua xmodmapille kelpaavaksi.
Jos taas haluaa xkb:ta käyttää niin qyud tiedosto (ilman .txt päätettä) vain /etc/X11/xkb/symbols hakemistoon ja kevyttä puukotusta /etc/X11/xkb/rules/base.lst tiedostoon (KDE), vaikkapa: qyud QYUD-keyboard '! layout':n alle niin pitäisi ilmestyä ohjauskeskuksen näppäimistöasetteluihin. Maahiset puukottelevat kaiketi base.xml tiedostoa (GNOME), itse länttäsin se varmuuden vuoksi molempiin aikoinaan.
(Liitetty tiedosto siis ylimääräisellä .txt päätteellä)
- koodin pätkät ja konsolin erikoismerkit sujuvat
Aaltosulut vaikuttavat työläiltä.
Kun oikeaa kättä on siirretty pykälällä, niin AltGr-merkit ei ole niin pahoja kuin tavallisessa asettelussa (oikea peukalo löytää AltGr:n aika helposti ainakin niissä näppäimistöissä, joissa space ei ole nälkävuoden pituinen) ja omasta mielestäni sopivat loogisesti sulkujen kanssa samoihin näppäimiin. Parannusehdotuksia otan tietysti ilolla vastaan.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Palataanpa vielä alkuperäiseen kysymykseen.
Eli nyt olen kahden vaiheilla DAS vai Airas-keyboard. DAS näppäimistöasettelusta on vähäisen keskusteltua tällä sivustolla, mutta löytyykö kenelläkään kokemusta Airas näppäimistöasettelusta? Onko joku käyttänyt sitä käytännössä ja millaisia tuntemuksia se herätti/herättää? Ja oliko siihen siirtyminen miten vaikeata? Näin silmämääräisen tarkastelun jälkeen olisin itse jopa kallistumassa Airakseen.
DAS kokemukset myös tervetulleita. Ja jos jollakin on joku oma näppäimistöasettelu, jonka on kokenut hyväksi, niin senkin sopii esittää.
Yksi (ei toki ainoa) tapa mitata asettelun vaivattomuutta on laskea montako sanaa voi kirjoittaa "sormia liikuttamatta". Tuossa tilastoa laskettuna /usr/share/dict/words ja /usr/share/dict/finnish sanakirjoista:
ENG FI
qwerty [asdfjklö] 66 61
airas [aoeuhtns] 644 1300
das [slntaioe] 1178 2697
dvorak [aoeultns] 800 1865
Oman, tosin lyhyen, kokemuksen perusteella airas on numeroita parempi suomea kirjoitettaessa. DAS on hyvä molemmissa kuten numerot kertovatkin, mistä syystä oma asettelu käyttää samoja peruskirjaimia, joskin peilikuvana)
-
- koodin pätkät ja konsolin erikoismerkit sujuvat
Aaltosulut vaikuttavat työläiltä.
Otin vinkistä vaarin ja lisäsin tuohon hc-koodaus variantin, joka tuntuu sopivan ihan peruskäyttöönkin (tiedetään, vois sitä aikansa paremminkin käyttää :P), samalla siistin vähän tuota symbols tiedostoa (qyud) ja poistin turhat variantit.
Muutoksia "perusversioon":
1. Harvinaisemmat kirjainmerkit lähetetty /dev/null:iin ja koodaus- ja ohjainmerkit tuotu sormien ulottuville.
2. CapsLockista tehty ylimääräinen Ctrl-näppäin ja AltGr-CapsLockista ylimääräinen Esc-näppäin (vim:iä varten).
3. Kolme tyhjäksi jäänyttä näppäintä muutettu ylimääräisiksi Del-, Backspace- ja Esc-näppäimiksi.
(Viimeinen on vielä työn alla, eivät tunnu toimivan näppäinyhdistelmissä halutulla tavalla. Jos joku on perehtynyt xkb:n saloihin, niin kaikki vinkit otetaan kiitollisena vastaan. Eli jos noita ylimääräisiä näppäimiä (esim. Esc) yrittää käyttää vaikkapa Ctrl-Esc yhdistelmässä, niin tuntuu antavan pelkän Esc:in)
Liitteinä: näppäinkartta (qyud.pdf) ja symbols tiedosto (qyud.txt), poista tiedostopääte (.txt) jos aiot käyttää.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Ihan offtopiccina: Mitä näppäimistöasettelua käytätte ohjelmoidessa? Käytättekö jenkkinäppistä, perus qwertyä vai sitten näitä airas/das/dvorak?
Suominäppiksessä vihaan kyllä {}, [] merkkien hemmetin hankalaa käyttöä, ja koodatessa ei ä ja ö kirjaimia juurikaan tarivhe, korkeintaan kommenteissa. Miten saisi helpoiten shellistä (vain siitä shellistä missä suoritetaan) vaihdettua jenkkinäpiskän väliaikaisesti ilman että muualta systeemistä muuttuu, eh?
-
Ihan offtopiccina: Mitä näppäimistöasettelua käytätte ohjelmoidessa? Käytättekö jenkkinäppistä, perus qwertyä vai sitten näitä airas/das/dvorak?
Suominäppiksessä vihaan kyllä {}, [] merkkien hemmetin hankalaa käyttöä, ja koodatessa ei ä ja ö kirjaimia juurikaan tarivhe, korkeintaan kommenteissa. Miten saisi helpoiten shellistä (vain siitä shellistä missä suoritetaan) vaihdettua jenkkinäpiskän väliaikaisesti ilman että muualta systeemistä muuttuu, eh?
Vilkaseppa South Africa asettelua... Siinä on []{} \ / jenkkityyliin ja ääkköset löytyy AltGr-o, AltGr-a tyyliin.
Shellistä en tiiä, mutta ainakin gnomen paneelin näppäimistön asetteluille on valinta "Erillinen asettelu joka ikkunalle"...
Ja asetteluja on helppo vaihtaa - oletuksena vissiin molemmat Altit yhtä aikaa.
-
Kuinka nopeesti muuten oppii kirjottamaan sujuvasti jollain uudella näppäimistöasettelulla? Tottakai nyt riippuu ihmisestä, mutta meneekö päiviä, viikkoja, kuukausia vai jopa vuosia.
-
Kuinka nopeesti muuten oppii kirjottamaan sujuvasti jollain uudella näppäimistöasettelulla? Tottakai nyt riippuu ihmisestä, mutta meneekö päiviä, viikkoja, kuukausia vai jopa vuosia.
Siihen minulta, joka olen hidas oppimaan, meni viikkoja, siihen että uudella näppäimistöasettelulla tuli toimeen ihan hyvin.
-
Päätinpä ottaa haastee vastaa. Nyt on siis DAS käytössä, saa nähä kauanko jaksan harjotella.
-
Shellistä en tiiä, mutta ainakin gnomen paneelin näppäimistön asetteluille on valinta "Erillinen asettelu joka ikkunalle"...
Ja asetteluja on helppo vaihtaa - oletuksena vissiin molemmat Altit yhtä aikaa.
KDE:ssa oletuksena asettelu vaihdetaan Ctrl+Alt+K. Itse lisään tuolle lisäksi vaihtoehtoisen pikavalinnan joka on Ctrl+Space. Tämä on helppo ja nopea käyttää kun CapsLock on ylimääräinen Ctrl.
-
Mitenkäs muuten noita näppäinyhdistelmiä voi muuttaa. Nyt ku on käytössä tuo DAS nii ainaki kopioimiseen, ctrl+c, tarvii kahta kättä. Ois kiva saada vaihdettua se niin että tarvis vaan yhtä kättä.
-
Hei kaikille ja pahoittelut vanhan ketjun esille tuomisesta. Ajattelin sen kuitenkin olevan parempi, kuin uuden ketjun aloittamisen.
Olen yrittäyt löytää airas-näppäimistöasettelua, mutta tuloksetta. Airaksen sivut näyttävät kadonneet bittiavaruuden syvyyksiin. Olisiko kellään tiedossa airaksen asetelmaa tai vaikka kuvaa siitä. En ole vielä päättänyt opetella sitä, vaan ensin haluaisin vain tietää, millainen asettelu on kyseessä.
-
Olen yrittäyt löytää airas-näppäimistöasettelua, mutta tuloksetta. Airaksen sivut näyttävät kadonneet bittiavaruuden syvyyksiin. Olisiko kellään tiedossa airaksen asetelmaa tai vaikka kuvaa siitä. En ole vielä päättänyt opetella sitä, vaan ensin haluaisin vain tietää, millainen asettelu on kyseessä.
Archive.orgissa on ainakin nettisivu tallessa: http://web.archive.org/web/20120208090148/http://mairas.net/projects/nappaimisto.php
(http://web.archive.org/web/20120208090148/http://mairas.net/projects/aoeui.gif)
-
Kiitos paljon. Näin ensi silmäykseltä näyttää varsin hyvältä, täytyy vertailla vielä muiden vaihtoehtojen kanssa.
-
Vuosia hieman muunneltua DAS-näppäimistöä käyttäneenä oma huomioni kiinnittyi Airas-näppäimistössä seuraaviin asioihin:
Suomen kielen muistiloru kirjainten esiintymisjärjestykselle on: AITNESLOKU
Jos perusrivi on tämä sinisellä varjostamani, niin A-kirjain on jotakuinkin heikoimman sormen kohdalla, U-kirjain on vahvimman sormen kohdalla (vaikka on harvinaisempi kirjain), I-kirjain on erityisen hankalassa paikassa, samoin K-kirjain ja L-kirjain on vahvimman sormen paikalla (vaikka on havinaisempi kirjain).
Minusta DAS-näppäimistössä suunnittelu on parempi. Olen omaa DAS-näppäimistöäni vielä hieman muokannut alkuperäisestä, minusta kirjaimet ovat mukavammin yhtenäisenä kokonaisuutena.
-
Kuinka nopeesti muuten oppii kirjottamaan sujuvasti jollain uudella näppäimistöasettelulla? Tottakai nyt riippuu ihmisestä, mutta meneekö päiviä, viikkoja, kuukausia vai jopa vuosia.
Poisoppiminen vanhasta on työlästä. Jos on vuosikymmeniä kirjoittanut sujuvasti (sokkona) QWERTY:llä, uskoisin siirtymisen toiseen järjestykseen aika hankalaksi. Saati sitten, että sillä uudella asettelulla tekstin tuotteliaisuus olisi suurempi.
-
Kuinka nopeesti muuten oppii kirjottamaan sujuvasti jollain uudella näppäimistöasettelulla? Tottakai nyt riippuu ihmisestä, mutta meneekö päiviä, viikkoja, kuukausia vai jopa vuosia.
Poisoppiminen vanhasta on työlästä. Jos on vuosikymmeniä kirjoittanut sujuvasti (sokkona) QWERTY:llä, uskoisin siirtymisen toiseen järjestykseen aika hankalaksi. Saati sitten, että sillä uudella asettelulla tekstin tuotteliaisuus olisi suurempi.
Kyllä sitä voi poisoppia, mutta jos välillä joutuu vaihtamaan toiseen koneeseen, jossa on qwerty, niin menee uudestaan nakit solmuun. Sen takia olen pysytellyt qwertyssä.
Toki muutama vuotta sitten kokeilin DAS:sia, mutta tosiaan palasin koeretkeltäni takaisin qwertyyn.
-
Olen nyt käyttänyt DASia jo useamman vuoden ja sillä sekä QWERTYllä ihan sujuvasti vaikken mitään kymmensormijärjestelmää olekaan opetellut varsinaisesti. Olen nuori, joten se voi toki vaikuttaa siihen, että olen oppinut DASin sujuvasti. DASin parhaana puolena pidän sitä, että kirjoittaminen tuntuu pitemmän päälle mukavammalta ja väsyttää vähemmän. Käytännössä kirjoitan varmaan likimain yhtä nopeasti molemmilla, QWERTYllä sormet vain joutuvat liikkumaan enemmän. Ehkä se johtuu siitä, että ajattelutyö kuitenkin hidastaa kirjoitustahtia.
-
Ilta-Sanomien artikkelin (https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008389202.html) näppäimistöistä innoittamana lähdin etsimään lisää tietoa. Täältä Ubuntu-foorumilta löytyi mielenkiintoinen keskustelu. Totean näihin, että opin itse muutamassa kuukaudessa kyrllisen näppäimistön asettelun siten, että puolisokkona pystyy kirjoittamaan venäläistä tekstiä. Kiinalaisessa näppäimistöasettelun käytössä olen nähnyt, että pinyinin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin) kirjoitettua pitää vielä valita, mikä kiinalainen merkki otetaan. Yhtä pinyiniä voi vastata useampi kiinalainen merkki. Arabian kielisessä asettelusta ei ole vielä tarpeeksi kokemusta, jotta haluaisi sanoa mitään. Arabian kielessäkin on useampi murre ja asettelueroja (syyrialainen, marokkolainen, jne.).