Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Ubumpi - 25.10.07 - klo:12.08
-
Mark Shuttleworth perusteli miksi
- "hän ei pidä mielekkäänä Windows-sovellusten käyttämistä Ubuntun alla mielekkäänä"
- "Dellin tuleviin Ubuntu-koneisiin ei tule Wineä eikä muutakaan emulaattoria, joilla Windows-sovellusten ajo onnistuu Linux-ympäristössä."
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=30400
Kuitenkin jopa windows tekee jonkin verran töitä yhteensopivuuden eteen. Shuttleworth on kunnianhimoisesti ja ansiokkaasti edistänyt ubuntua windowsin korvaajaksi, mutta jättää huomioimatta kuinka käyttöjärjestelmästä toiseen siirtyminen on monissa tapauksissa asteittainen prosessi. Jos esimerkiksi yrityksen toiminnot on tähän asti suoritettu MS:n tuotteella, niin tulee tapahtumaan jatkossakin mikäli vaikkapa vain jokin yksittäinen spesifi sovellus edellyttää windows-ympäristöä ja korvaavaa ei linuxista löydy. Tämä pätee usein myös peruskäyttäjään.
On totta, että peruskäyttäjä voi asentaa linuxin windowsin rinnalle ja että windowseissa käytetty ntfs-tiedostonhallintajärjestelmä ei enää ole linuxille ongelma, vaan linux pystyy lukemaan ja kirjoittamaan ntfs:lle oikein mukavasti. Käytettävyyden kannalta olisi kuitenkin mukavampaa, jos ei tarvitsisi vaihdella käyttöjärjestelmää tuon tuostakin ja miettiä olivatko ne ja ne tiedostot nyt linuxin vai windowsin puolelle tallennettu.
Suurilla toteutuskykyisillä visionääreillä vahva tahto edistää hankkeita, mutta jokin päähänpinttymä voi koitua kohtaloksi. Jos windows-pohjakerroksesta halutaan saada väki ubuntun näköalatasanteelle, niin lienee järjetöntä tukkia jokin kerrostasanne täysin, vaikka talossa olisikin upeat hissit ja liukuportaat.
Kukapa puhuisi nyt Markille järkeä? Kyse on suurinpiirtein samanlaisesta arviointivirheestä kuin mikä microsoftilla oli ammoin. Microsoft ei katsonut tarpeelliseksi liittää internetselainta käyttöjärjestelmäänsä. Kuinka monessa käyttöjärjestelmässä nykyään ei ole selainta? Luultavasti luku on suurinpiirtein sama kuin niissä lähivuosien käyttiksissä, joissa ei ole eri käyttöjärjestelmiä yhteensovittavaa emulaattoria.
-
Sama kuin jos armeijassa ei annettaisi kovapanosammuntoihin ammuksia, koska ladattu rynkky on hiton vaarallinen ase.
-
Mark Shuttleworth perusteli miksi
- "hän ei pidä mielekkäänä Windows-sovellusten käyttämistä Ubuntun alla mielekkäänä"
- "Dellin tuleviin Ubuntu-koneisiin ei tule Wineä eikä muutakaan emulaattoria, joilla Windows-sovellusten ajo onnistuu Linux-ympäristössä."
Olen Markin kanssa samaa mieltä. Windows-ohjelmat ajetaan Windowssissa. Mutta kun Winen tai vastaavien asentaminen on helppoa, voi kukin sen tarvittaessa tehdä. Tällaisia ohjelmia ei suoraa jakelusta tarvitse tarjota.
Kuitenkin jopa windows tekee jonkin verran töitä yhteensopivuuden eteen.
Hmmm... Uskotko myös Joulupukkiin ja hammaskeijuihin? MS:lla on ketunhäntä kainalossa.
-
Mitä ihmeen järkeä on tunkea wine perusasennukseen? Linuxissa ohjelmille löytyy vastineet erittäin hyvin. Olen 99.99978 % :D varma, että se wine asentuu aivan hyvin vaikka niihin Dellin koneisiin. Niin ja wine ei ole emulaattori (Wine Is Not an Emulator). Kaiken hyvän lisäksi ohjelma on beta tasolla ja tulee siinä vielä olemaan aika pitkään.
-
En näe tuossa isoakaan ongelmaa, winen tarvittaessa saa asennettua. En oikein ymmärrä miksi sen yleensäkkin pitäisi olla valmiina?
Jo nyt tuntuu että Ubuntuun tuupataan oletuksena hiukan liikaa "sälää".
Se on sitten jokaisen oma valinta käyttääkö wineä vai ei.
-
No en pidä itsekään mielekkäänä ajella windowssovelluksia Ubuntulla, joskus vaan on pakko jolloin käytän virtualboxia tai wineä tai hätätapauksessa boottaan XP:hen. Se, että ne tulisi oletuksena käyttöjärjestelmän mukana on kuitenkin turhaa. Ne on helppo asentaa nyt ja myös tulevaisuudessakin, tuskin Shuttleworth haluaa estää näiden käyttöä Ubuntussa.
-
"MS:lla on ketunhäntä kainalossa."
Vaikea sanoa panostavatko he emulointiin tosissaan, vai näön vuoksi, mutta ainakin ovat ajan hermolla. Rahankeruufirmahan MS on, vaan se on toinen juttu se, kaikkine sivujuonteineen.
"Microsoft myynyt Linux-tuotteita 100 miljoonalla"
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=31488&tyyppi=1
Hyväntekeväisyydestä ei siis kyse ole heillekään, enkä väitä ubuntunkaan sitä olevan Canonical Ab:lle, mutta toivoisin ettei minun tarvitsisi vaihtaa syyttä suotta distrosta toiseen. Mieluitenhan sitä pysyisi samassa ja silti parhaassa.
Miksi sitten olisi oleellista jonkin emulaattorin (kyllä-kyllä, tiedetään winen olevan rekursiivinen akronyymi, mutta minähän vain siteerasin) olevan suoraan asennuksen jälkeen selkeästi esillä eikä vain pakettivarastossa. Emulaattori toimii parhaimmillaan lääkkeenä vieroitusoireisiin. On hyvä ainakin tietää, että tarvittaessa voi käyttää tuttua ympäristöä ja tuttuja ohjelmia. Epävarmuus ja ennakkoluulot nimittäin ovat niitä joita vastaan tässä taistellaan, mikäli oikeasti halutaan rutkasti lisää linuxin käyttäjiä. Tilanne olisi toinen, jos suurimmalla osalla ei olisi mitään käyttöjärjestelmää entuudestaan. Koska kuitenkin windows on käytännössä standardi, niin standardi ei muutu kun pelkästään jo kielenkäyttö linuxin puolella vaikuttaa win-käyttäjästä kummalliselta., olkoonkin että nuo käsitteet ovat alkukankeuden jälkeen tulleet tutuiksi.
Emulaattoripelko ehkä kumpuaa ajatuksesta, että win-käyttäjä ei koskaan lopulta vaihtaisi linuxiin, mutta näitä telaketjumielipiteillä varustettuja win-käyttäjiä saisi tuskin edes kokeilemaan mitään linuxia. Ne, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita, ymmärtävät kyllä emulaattorin tarkoituksen ja käyttävät sitä ylimenoajan.
Aiemmin käyttämääni esimerkkiä täydentäen, pidän pakettivarastoon laitettua emulaattoria samanlaisena ratkaisuna kuin itse tukittua porrastasannetta ja ohjetta käyttää palotikkaita, kunhan ne ensin löytää... onhan sinne ohjeet ja voi saada apuakin, kun hätäänsä kysyy. Se nyt vaan ei houkuttele semmoinen talo noin omaksi asumispaikaksi, ajattelee moni toimivuuteen tottunut.
-
1. Missä tapauksessa Winen käyttö on pakollista?
2. Miksi käyttää wineä kun on olemassa windows, jossa ohjelma toimii natiivisti?
Wineä itse olen käyttänyt vaan joissain peleissä. Yhtäkään muuta sovellusta en ole ajanut, koska minun käyttöön kaikki löytyvät jo linuxille natiivina. Ja jos jokin sovellus on vain windows only niin sitten siihen pitää hommata se windowskin. Jos se "huippu" ja "suvereeni ykkönen" windows sovellus maksaa 100-200€ tai enemmän niin ei se windowsin hinta siinä enää paljoa paina.
Yksinkertaista.
-
1. Missä tapauksessa Winen käyttö on pakollista?
2. Miksi käyttää wineä kun on olemassa windows, jossa ohjelma toimii natiivisti?
Yhtäkään muuta sovellusta en ole ajanut, koska minun käyttöön kaikki löytyvät jo linuxille natiivina. Ja jos jokin sovellus on vain windows only niin sitten siihen pitää hommata se windowskin. Jos se "huippu" ja "suvereeni ykkönen" windows sovellus maksaa 100-200€ tai enemmän niin ei se windowsin hinta siinä enää paljoa paina.
Yksinkertaista.
1. Muotoillaan tuo pakollisuus sellaiseksi tilanteeksi, että käyttöjärjestelmästä päättävä olisi kovasti linuxiin kallellaan, mutta jostakin syystä juuri jokin tietty sovellus ei pelittäisi linuxissa. Olen siinä käsityksessä, että silloin emulaattorista voisi olla hyötyä.
2. Yksittäisen ohjelman takia tuo natiiviuden argumentti on tietenkin arvioita tapauskohtaisesti, että miten kyseinen sovellus pelittää linuxin puolella emuloituna. Emulointimahdollisuus jää helposti monelta kokeilematta ja silloin synkkä yksinpuhelu mennee näin: "Olisin siirtynyt linuxiin, mutta..."
Aika monet ovat valitelleet yritystoiminnassa tarvittavan linux-softan puutteellisuutta.
Ei tuo 100-200 ole ainakaan liiketoiminnassa mikään kriteeri, seuraavat tuhannet. Linuxin puolella on paljon lupaavia ohjelmia, jotka eivät ole aivan vielä täydessä iskukunnossa ja joista jotkin kehittyvät ainakin osapuilleen kelvollisiksi. Siirtyminen käyttöjärjestelmästä toiseen ei tapahtune koko organisaatiossa kertarysäyksellä vaan suunnitellusti, ajattelen positiivisesti.
-
Ei ole minusta mitään järkeä sitä Wineä laittaa oletuksena mukaan. Pakettivarastoistahan sen saa.
Syyt:
- Winellä ohjelmat toimivat huonosti. (riippuu toki ohjelmasta, mutta silti enimmäkseen)
- Suurin osa Winellä ajettavista ohjelmista on suljettuja.
- Wine sopii huonosti muuhun järjestelmään.
- Wine ei todellakaan ole osa sitä visiota, mikä esim Shuttleworthilla on.
Eli Ubuntusta ei ole tarkoituskaan tehdä ilmaista, huonosti toimivaa Windowsin korviketta. Sen sijaan, käsittääkseni, Ubuntu on yritys luoda vapaa, mahdollisimman hyvä käyttöjärjestelmä, jota kuka tahansa haluava voi käyttää. Ubuntussa on toki mukana suljettuja palikoita, mutta nämä ainakin tällä hetkellä ovat ainoastaan siksi, että saataisiin ylipäätään koneet toimimaan. Winen puute ei rajoita käyttäjää tekemästä juuri mitään, mutta esimerkiksi Wlanin puute voi tehdä koko koneen turhaksi.
Jos oikeasti aletaan puhumaan työntekohommista, joissa on normaalia käyttää jotain >1000€ ohjelmia, niin en usko, että sellaisessa tilanteessa paljoa välitetään siitä Windowsin hinnasta, eikä varsinkaan kuluteta kalliiden työntekijöiden työaikaa Winen kanssa säätämiseen. En usko, että Wine koskaan tulee olemaan Windowsia parempi olemaan Windows. Eli aina ne Windows-ohjelmat saa parhaiten toimimaan käyttämällä Windowsia. Ja jos niitä niin haluaa käyttää, niin todennäköisesti sillä käyttöjärjestelmän vapaudella ei ole pätkääkään väliä.
Parempi vain kehittää näitä vapaita ohjelmia sen verran hyviksi, että se tiettyjen Windows-ohjelmien tarve vähenisi.
Ja oli Winen nimi mikä hyvänsä, se ei ole emulaattori. ;)
-
Sama kuin jos armeijassa ei annettaisi kovapanosammuntoihin ammuksia, koska ladattu rynkky on hiton vaarallinen ase.
Tällä siis trakoitin, että Wineä tai Cedegaa ei ole tarvis laittaa distron asennuslevylle mukaan, mutta nuo DELLin perustelut on kyllä avuttomia.
-
1. Missä tapauksessa Winen käyttö on pakollista?
Esim. WebMon-softan kanssa. Se on taskbarissa majaileva softa joka tarkkailee nettisivuja ja ilmoittaa niiden päivityksistä enkä ole löytänyt sille mitään sopivaa linux-vastinetta.
2. Miksi käyttää wineä kun on olemassa windows, jossa ohjelma toimii natiivisti?
Ei tunnu kovin näppärältä käynnistää erillistä windowsia että saa muutokset tsekattua, tai edes ajaa tuota virtuaalikoneessa kun idea on nimenomaan se että pysyy helposti kärryillä muutoksista eikä tartte tehdä asian eteen mitään.
-
Esim. WebMon-softan kanssa. Se on taskbarissa majaileva softa joka tarkkailee nettisivuja ja ilmoittaa niiden päivityksistä enkä ole löytänyt sille mitään sopivaa linux-vastinetta.
en äkkiseltään keksi mitään syytä tarkkailla jollain erillisellä softalla sivujen muuttumista, mutta sellainen varmaan on? haluatko kertoa mikä se on?
tiedän kyllä, että sellainen tarve voi olla, koska olen nähnyt tehtävään tarkoitettuja softia. valitettavasti en muista niiden nimiä :( pikainen kysely pakettitietokantaan palautti ainakin softat samidare ja websec. en tiedä ovatko ne hyviä tai edes sitä mitä haluat, koska en ole koskaan kokeillut niitä. itse webbisivun seuranta on kuitenkin niin triviaali tehtävä, että siihen ei tarvitse monenkaan rivin scriptiä.
-
Eikö tuo Naranekin kuvaama ohjelma ole ihan perus RSS-syötteenlukuohjelma, vai pitääkö ihan kaikenlaisia sivuja pystyä vahtimaan? Kuitenkin melkein kaikki järkevät usein päivittyvää sisältöä tarjoavat sivustot tarjoavat myös sen RSS-syötteen.
RSS-lukuohjelmiahan kyllä löytyy Linuxille ihan mukavasti. Itse Gnomen kanssa käytän Lifereaa ja KDE:ssa Akregatoria. Ja onhan Firefoxissa itsessänkin lukija niille.
-
Eikö tuo Naranekin kuvaama ohjelma ole ihan perus RSS-syötteenlukuohjelma, vai pitääkö ihan kaikenlaisia sivuja pystyä vahtimaan? Kuitenkin melkein kaikki järkevät usein päivittyvää sisältöä tarjoavat sivustot tarjoavat myös sen RSS-syötteen.
sitä minäkin ajattelin, että jos sivua on pollattava, niin yleensä siellä on joku feedi, mutta en uskaltanut varmuudella sanoa, kun minulla ei oman käyttökokemuksen perusteella voi olla varmaa tietoa mitä sivuja sitä on sitten pakko pollailla.
-
1. Missä tapauksessa Winen käyttö on pakollista?
2. Miksi käyttää wineä kun on olemassa windows, jossa ohjelma toimii natiivisti?
1. nettipokeria pelatessa :-)
2. kun ei omista windowsia
Lisäksi
3. välttää dualbootin
-
Itse en nettipokereita ole käyttänyt, mutta käsittääkseni Javallakin toimivia on?
On ihan tosi, että kaikkia ohjelmia ei saa Linuxille. Silti Linux-koneella voi tehdä vaikka ja mitä, ilman, että siihen on pakko asentaa huonosti toimiva, ja käytännössä ainoastaan suljettujen ohjelmien kanssa hyödyllinen Wine.
-
Itse en nettipokereita ole käyttänyt, mutta käsittääkseni Javallakin toimivia on?
Jotkut saitit tarjoavat java- ja flash-asiakasohjelmistoja, mutta eivät kovin monet:
http://www.macpokeronline.com/linux/online/poker/
(eivätkös flash ja java ole myös pikkusormen pirulle antamista? ;) )
Myös kaupallisen shakkipalvelimen (internet chess club) asiakasohjelmistoista mua miellyttää eniten windowsille tehty BlitzIn + wine. Ei voi mitään, realiteetit tulevat välillä vastaan.
-
Minä en sinänsä kritisoi winen käyttöä, vaan sitä että se kuuluisi automaagisesti asennukseen.
-
Vaikka varmasti moni Windows-ohjelma toimisikin Winen avulla, niin mielestäni sitä ei oletuksena kuuluisi asentaa. Parempi olisi mielestäni tehdä ihmisille yksinkertaisesti selväksi, ettei Linuxilla Windows-ohjelmat toimi ja koittaa saada ihmisille lisää tietoa avoimesta lähdekoodista ja saada heidät käyttämään ja tukemaan avoimen lähdekoodin ohjelmia. Toisaalta monelle kokeneemmallekin Linux-käyttäjällekin tuntuu olevan mahdotonta luopua MP3/Flash-tuesta, joten taitaa olla mahdotonta edes olettaa, että "tavikset" voisivat noista edes harkita luopuvansa.
Olisi kyllä varmaan kuitenkin ihan hyvä jos esimerkiksi asennuksen jälkeen työpöydältä löytyisi linkit loistavaan "Ubuntu tutuksi"-wikisivulle ja muihin ohjeisiin. Niiden avulla voisivat ihmiset sitten pistää Winet ja muut toimimaan, jos ilman ei pysty Linuxia käyttää.
-
Vaikka varmasti moni Windows-ohjelma toimisikin Winen avulla, niin mielestäni sitä ei oletuksena kuuluisi asentaa. Parempi olisi mielestäni tehdä ihmisille yksinkertaisesti selväksi, ettei Linuxilla Windows-ohjelmat toimi
Tuolla lähinnä kerrottaisiin ettei kannata tulla linux-maailmaan hankkimaan ikävyyksiä ja kuinka kaikki muu sitten onkin taas vaikeaa. Kun useimmille käyttäjille tietokone = windows, niin mitä sitä heitä hämmentämään. On ihan kohtuullista, että käyttäjä olettaa tietokoneen toimivan ohjelmineen päivineen. Ymmärränhän minä toki ettei se ole linuxin vika kuinka win-ohjelmat eivät toimi linuxissa ym. mutta kuten junavaunuissakin, niin myös windowskäyttäjissä lukee usein "saattaen vaihdettava". Nämä nyt vain ovat niitä hanttihommia joita linux-väen tulisi tehdä windows-lähimmäisten hyväksi. Emulaattorille olisi aloittelijalle käyttöä heti, siis jo ennen kuin tämä ehtii oivaltamaankaan pakettivaraston syvintä olemusta.
-
Tuossa on ongelmana se, että tulokas ei välttämättä edes yritä etsiä korvaavaa ohjelmaa linux maailmasta. Uusi käyttäjä voisi ruveta tuuppaamaan MS Office pakettia yksin tein koneelle ja tulla murjottamaan tänne foorumille kuinka Office toimii paljon paremmin windowssissa kun Ubuntussa.
-
Ei miunkaan mielestä Wineä pidä oletuksena pistää käyttäjille, sitä varten on hyvä toimivat Linux-ohjelmat. Jos on niin pro että osaa opetella WINEä, voi itse perehtyä. Jos ei, käyttäköön perussovelluksia mitä tulee mukana. Eipähän saa syytä valittaa että "Miks mikään ei toimi" ;)
-
sitä minäkin ajattelin, että jos sivua on pollattava, niin yleensä siellä on joku feedi, mutta en uskaltanut varmuudella sanoa, kun minulla ei oman käyttökokemuksen perusteella voi olla varmaa tietoa mitä sivuja sitä on sitten pakko pollailla.
Valitettavasti kaikkialta ei sitä feediä löydy. Omalla listallani on muutamia harvakseltaan päivittyviä sivuja, ja sen lisäksi olen tehnyt huuto.netiin ja muusikoiden.netiin sanahaut siltä varalta että niihin tulee myyntiin tavaraa mikä kiinnostaisi.
-
Vaikka varmasti moni Windows-ohjelma toimisikin Winen avulla, niin mielestäni sitä ei oletuksena kuuluisi asentaa. Parempi olisi mielestäni tehdä ihmisille yksinkertaisesti selväksi, ettei Linuxilla Windows-ohjelmat toimi
Tuolla lähinnä kerrottaisiin ettei kannata tulla linux-maailmaan hankkimaan ikävyyksiä ja kuinka kaikki muu sitten onkin taas vaikeaa.
Ei, vaan kerrotaan, että Windowsille tehdyt ohjelmat eivät lähtökohtaisesti toimi Linuxissa. Microsoftin rajapinnat eivät ole avoimia, eikä niistä ole hyvin toimivia vapaita versioita, vaikka Wine joskus toimii. Ja kaikki muu ei ole vaikeata, päinvastoin. Ubuntunkin mukana tulee toimivat toimisto-ohjelmat, ja WWW-selain, ja mediatoistonkin saa hyvin pienellä vaivalla toimimaan todella hyvin. Ajureitakaan ei yleensä pahemmin tarvitse metsästellä.
Kun useimmille käyttäjille tietokone = windows, niin mitä sitä heitä hämmentämään.
Minusta ehkä kannattaisi korjata kyseinen harhakuvitelma. Ei ainakaan tule vahvistaa sitä käsitystä, että käyttöjärjestelmän hyvuus riippuu nimenomaan jonkin tietyn ohjelman toimivuudesta siinä. Minusta se teknisessä mielessä riippuu enemmän esimerkiksi siitä, kuinka monenlaisia sovelluksia ja minkälaisella laitteistolla se pystyy ajamaan. Humaanimmasta näkökulmasta käyttöjärjestelmän lisenssi on myös tärkeä.
On ihan kohtuullista, että käyttäjä olettaa tietokoneen toimivan ohjelmineen päivineen.
Jos rautaongelmia ei tule, niin Ubuntulla varustettu tietokone toimii ohjelminen päivineen. Ja kohtuullista sen onkin. Sen sijaan minusta ei ole kohtuullista olettaa, että mielivaltaiset eri käyttöjärjestelmälle tehdyt binäärimuodossa jaettavat ohjelmistot toimisivat Linuxissa, jonne niitä ei alunperinkään ole suunniteltu, ja joiden ajamiseen Linux ei ole alunperinkään suunniteltu.
Ymmärränhän minä toki ettei se ole linuxin vika kuinka win-ohjelmat eivät toimi linuxissa ym. mutta kuten junavaunuissakin, niin myös windowskäyttäjissä lukee usein "saattaen vaihdettava".
Tätä en välttämättä ihan käsittänyt. Tarkoitatko, että Windows-käyttäjistä iso osa ei halua ratkoa ongelmiaan itse, vaan haluaa muilta vetoapua?
Nämä nyt vain ovat niitä hanttihommia joita linux-väen tulisi tehdä windows-lähimmäisten hyväksi. Emulaattorille olisi aloittelijalle käyttöä heti, siis jo ennen kuin tämä ehtii oivaltamaankaan pakettivaraston syvintä olemusta.
Minusta tällä hetkellä, ennen kuin aloitteleva Linux-käyttäjä tekee koneellaan mitään muuta, hänet tulee tutustuttaa pakettienhallintaan. Ainakin ennen yhdenkään ohjelman asentamista. Jos hyvin toimiva järjestelmä pitää ensin särkeä väärillä tavoilla puutteellisin taidoin asennetuilla ohjelmilla, ei siitä välttämättä jää kovin positiivista vaikutelmaa.
Ja se Wine ei ole emulaattori.
Tällä hetkellä ihmisille, jotka Windows-sovelluksia haluavat Linuxissa ajaa, kerrotaan kyllä Winestä kysyttäessä. Hyvin harvassa jakelussa sitä kuitenkaan tarjotaan oletuksena käyttöön, mitä ainakaan itse en yhtään ihmettele. Winen käyttöä on jakelun valmistajan hyvin vaikea tukea, kun bugien korjaaminen on vaikeaa tai lähes mahdotonta. Lisäksi Wine ei ollenkaan kuulu siihen näkemykseen vapaasta käyttöjärjestelmästä, jota monet jakeluiden kehittäjät tavoittelevat.
Lisäksi Ubuntun CD on jo niin täynnä, ettei Wine siihen mahdu ilman esim. F-Spotin pois ottamista.
Tässä ei todellakaan ole kysymys mistään Markin pakkomielteestä, kuten otsikossasi väität, vaan ihan järkevästi perustellusta päätöksestä olla tarjoamatta huonosti toimivaa ja ei-vapaiden ohjelmien käyttöön kannustavaa Wineä. Markilla on alusta asti ollut Ubuntun kanssa aika selkeä ajatus, mitä ollaan hakemassa, minkä seurauksena Ubuntu nykyään on niin suosittu ja vaikuttava kuin on. Jos Markin mielestä hänen itse rahoittamassa jakelussa ei Wineä tarvitse, niin sitä ei varmaan siinä ole. Winen haluavat käyttäjät kuitenkin saavat sen varastoistaan helposti, joten en ymmärrä, mikä tässä on niin iso ongelma.
-
sitä minäkin ajattelin, että jos sivua on pollattava, niin yleensä siellä on joku feedi, mutta en uskaltanut varmuudella sanoa, kun minulla ei oman käyttökokemuksen perusteella voi olla varmaa tietoa mitä sivuja sitä on sitten pakko pollailla.
Valitettavasti kaikkialta ei sitä feediä löydy. Omalla listallani on muutamia harvakseltaan päivittyviä sivuja, ja sen lisäksi olen tehnyt huuto.netiin ja muusikoiden.netiin sanahaut siltä varalta että niihin tulee myyntiin tavaraa mikä kiinnostaisi.
Ihan kaikkia Windows-sovelluksia vastaavia sovelluksia ei ole tehty Linuxille.
Tässäkin löytyi ihan pätevä syy käyttää Wineä jonkin oman ongelman ratkaisemiseen, kun sopivaa Linux-ohjelmaa ei löydy.
Tuo WebMon-ohjelma on minusta kuitenkin melko malliesimerkki semmoisesta ohjelmasta, mitä kovin moni ei ole älynnytkään kaivata. Jos semmoiselle oikeasti olisi kysyntää, niin todennäköisesti joku olisi vastaavan Linuxille tehnyt.
Ubuntu tarjoaa erittäin kattavasti ohjelmia ilman Wineä, ja tarjonta kasvaa jatkuvasti.
Tämän vuoksi, vaikka aina joku voi keksiä jonkin esimerkin, johon Winen oikeasti tarvitsee, niin yhtä varmasti voi keksiä jonkin esimerkin lähes minkä tahansa muun softan tarpeellisuudesta. Ja hyvin moni muu Ubuntun pakettivarastoista löytyvistä ohjelmista sopii vapaaseen käyttöjärjestelmään paljon paremmin kuin Wine.
Itse seuraan kymmeniä WWW-sivustoja, ja sattuvatpa kaikki niistä tarjomaan niitä RSS-syötteitä. Jos joku sivusto ei niitä tarjoa, en jaksa semmoista alkaa sen tarkemmin seuraamaan. Sivustojen kehittäjiä voi pyytää toki lisäämään sivuilleen RSS-syötteet, jotta niiden seuraaminen olisi helpompaa.
-
Ymmärränhän minä toki ettei se ole linuxin vika kuinka win-ohjelmat eivät toimi linuxissa ym. mutta kuten junavaunuissakin, niin myös windowskäyttäjissä lukee usein "saattaen vaihdettava".
Tätä en välttämättä ihan käsittänyt. Tarkoitatko, että Windows-käyttäjistä iso osa ei halua ratkoa ongelmiaan itse, vaan haluaa muilta vetoapua?
Yritän valaista asiaa esimerkin avulla. Kun eräälle win-käyttäjälle laitoin tämän entisen maksullisen palomuurin tilalle ilmaisen zone alarmin, niin kone kyseli alkuun eri sovelluksista että päästetäänkö tämä ja tämä sovellus trusted -alueelle, internettiin ja peräti serveriksikö. Zone alarm oli win-käyttäjästä huono, koska edellinen palomuuri "tiesi" mitä piti tehdä ja mitä ei. Järkipuhe ei auttanut sillä kyseessä oli tunneblokkaus ja tuudittautuminen, että kyllä kone (palomuuri) tietää, jos se on kelvollinen (=maksullinen).
Ihmiset eivät halua tietoa sillä "koneet ovat käyttämistä varten ja nörtit on erikseen". Siten ei monienkaan kohdalla kannata yrittää argumentoida, vaan viedä nämä ongelmien ohi ja ratkaisun (pakettivarasto) äärelle ja antaa näiden silti ottaa se oma tuttu ja turvallisuudentunnetta tuova lempilelu mukanaan. Kyllä nämä jossakin vaiheessa sitten huomaavat pakettivaraston olemassaolon.
Olisi tärkeätä ymmärtää kuinka "helppo" asia on paljon vaikeampi kuin jo kertaalleen opittu, joskin työllä ja tuskalla, mutta joka nykyisin on statuksella "just do it". Siten ei tule mitenkään vähätellä win-pakolaisten ongelmia linux-ympäristössä ja win-ikäväänsä.
Minusta tällä hetkellä, ennen kuin aloitteleva Linux-käyttäjä tekee koneellaan mitään muuta, hänet tulee tutustuttaa pakettienhallintaan. Ainakin ennen yhdenkään ohjelman asentamista. Jos hyvin toimiva järjestelmä pitää ensin särkeä väärillä tavoilla puutteellisin taidoin asennetuilla ohjelmilla, ei siitä välttämättä jää kovin positiivista vaikutelmaa.
Ja se Wine ei ole emulaattori.
Winen haluavat käyttäjät kuitenkin saavat sen varastoistaan helposti, joten en ymmärrä, mikä tässä on niin iso ongelma.
Otin joitakin rivejä pois tuosta tekstistäsi, toivottavasti en häiritsevästi.
Offtopiccia, vaan palasit jo n. kerran aiheeseen "wine ei ole emulaattori". Tätä täytynee siis jonkin verran käsitellä.
Aiemmin mainitsin tietäväni sanan "wine" olevan akronyymi, mutta pyrin olemaan johdonmukainen sille linjalle jolla aloitin. Siinähän vain siteerasin nettilehden mukaisesti sitä mitä Mark S. sanoi Winestä ja muista emulaattoreista. Tekniset yksityiskohdat eivät ole tässä siis nyt lainkaan huomion kohteena, vaan kyseistenlaisten ohjelmien käyttötarkoitus, joka on yhteinen ns. oikeille emulaattoreille ja winelle. Mikä sitten lie yhteisnimitys näille yhdistetysti, en tiedä, joten käytän näille yhteisnimitystä emulaattori, aivan kuten Mark kyseisen lehden mukaan.
Olet aivan oikeassa siinä että win-tulokas olisi hyvä heti tutustuttaa pakettienhallintaan, vaikka tuossa hieman ylempänä en sitä pitänyt aivan prioriteettina. Win-tulokkaita on innokkaiden ja oppimishaluisten lisäksi myös nämä jotka pitäisivät windowsia hyvänä käyttiksenä, paitsi että se maksaa ja kuinka sen tietoturvakin on mitä sattuu. Näille uuden oppiminen ei välttämättä ole riemukasta ja epäilyksiäkin heillä varmaan on. Nämä pitää karistaa pois mahdollisuuksien mukaan, mutta ei katteettomin lupauksin. Itsellänikin on kokemuksia open officesta, jotka eivät ole aina kovin riemukkaita. Tässäpä pari:
- Powerpoint-esitys ei pyöri O.O:ssa, vaikka naksutellen saakin seuraavan sivun esille. Esitys olisi hyvä saada auki sellaisena kuin mitä tekijä on sen tarkoittanut.
- Eräiden tärkeiden ja erittäin pitkien lomakepohjien täyttäminen piti tehdä Wordilla sillä O.O. sotki joidenkin kenttien asetteluita ja jopa poisti muutamasta kohdasta täyttämäni vastaukset kun avasin tiedoston seuraavan kerran. Sama toistui enkä saanut ongelmaa ratkaistuksi linuxissa. Onneksi en ollut vielä heittänyt koneella lojunutta xp:tä pois, jolla sain tehtyä työn loppuun.
Joillekin nämä olisivat jo varsin riittäviä syitä karttaa linuxia. Tietenkin olisi parempi, että O.O. kehittyisi paremmaksi rajapinnaksi win-tuotteiden kanssa ja mitään emulaattoria ei tarvittaisi, mutta yhtälailla emulaattorin kehittyminen on parempi kuin pakko pitää windows koneella linuxin rinnalla ja joutua käynnistämään kone aina uudelleen kun on win-puolen tarpeita.
Mieluiten siis olisi täysin riippumaton ja kaikkia tarpeita tyydyttävä itsenäinen linux. Jos ei onnistu, niin sitten win-puolen ominaisuuksia ja ohjelmia lähtökohtaisesti tukeva linux. Mikäli tämäkään ei käy, niin sitten ollaan nykytilanteessa, mikä valitettavasti tarkoittaa monelle sitä että pysytään windowsissa kokonaan tai osittain. Nämä nyt vain ovat niitä realiteetteja, vaikka emme niistä pitäisikään.
Toivon tietysti, että Markilla olisi jokin ratkaisu asian korjaamiseksi. Hän ei ole sitä tietääkseni kuitenkaan esittänyt ja siksi pidän virhearviona emulaattorien väheksymistä.
Keskustelussa on myös tuotu esille eettinen puoli, avoimen lisenssin näkökulma. No, vaikka se on tärkeää, se ei silti ole se tärkein asia käyttöjärjestelmän kannalta. Käyttöjärjestelmän tulee toimia ja ideologia on vasta toisarvoinen seikka, vaikka ei toista ilman toista.
-
Tuo WebMon-ohjelma on minusta kuitenkin melko malliesimerkki semmoisesta ohjelmasta, mitä kovin moni ei ole älynnytkään kaivata. Jos semmoiselle oikeasti olisi kysyntää, niin todennäköisesti joku olisi vastaavan Linuxille tehnyt.
Jos sitä on kaivannut keskimääräistä osaavampi käyttäjä niin hän on koodannut sen itse. Tuo on varsin yksinkertainen homma jos sen tekee pelkästään omia tarpeitaan vastaavaksi. Julkaisukelpoinen ohjelma vaatisikin sitten huomattavasti enemmän panostusta, mahdollisesti jopa graafisen käyttöliittymän.
-
Tässä pitäisi kyllä ottaa väen projektiksi sellainen, että sopivat windows -ohjelmistolafkojen kanssa siten, että koodaavat joka sovellukseen sisäänrakennetun winen, niinkuin google on tehnyt mm. picasan kanssa. Sama tapahan tepsi jo avoimen ajuriprojektin kanssa.
-
Käyttöjärjestelmän tulee toimia ja ideologia on vasta toisarvoinen seikka, vaikka ei toista ilman toista.
En viitsi lainata enempää sillä kommentoin aihetta ehkä hieman yleisemmällä tasolla.
Käyttöjärjestelmän tulee toimia ja toimiakseen se vaatii osaavan ylläpitäjän. Käyttäjä voi olla tyhmä kuin saapas koska hän käyttää valmista pakettia. Jos jotakin puuttuu tai jokin ei toimi niin hän kertoo asiasta ylläpitäjälle joka sitten tekee parhaansa tilanteen korjaamiseksi.
Jos käyttäjä haluaa jonkin Windows-ohjelman niin ylläpitäjä ensisijaisesti tarjoaa korvaavaa Linux-ohjelmaa ja jos sellaista ei ole niin ylläpitäjä luo sopivan ajoympäristön Windows-ohjelmalle. Käytännössä tämä saattaa tarkoittaa ohjelman ajamista esimerkiksi Winellä tai virtuaalikoneessa pyörivän Windowsin avulla. Ratkaisutavasta riippumatta ylläpitäjä osaa asentaa koneelle tarvittavat lisäohjelmat eikä Wineä tai virtuaalikoneen emulaattoria tarvitse olla koneella valmiiksi asennettuina.
Jos koneella olisi Wine valmiiksi asennettuna niin se antaisi väärän signaalin niille jotka sompailevat Linuxin kanssa ilman osaamista, opastusta ja mielenkiintoa ottaa asioista selvää. Todennäköisesti he ajautuisivat vain pahemmin suohon ennen kuin tajuaisivat palata takaisin Windowsin käyttäjiksi. He entistä pienemmällä todennäköisyydellä oppisivat tekemään asioita oikein koska asioiden väärintekemisestä tehtäisiin liian helppoa. On paljon parempi että he törmäävät seinään heti alussa jolloin he voivat saman tien kääntyä takaisin - tai sitten he näkevät hieman vaivaa ja etsivät oven.
Lopuksi pieni yleissääntö: käyttäjä ei ole koskaan ylläpitäjä. Jos tätä sääntöä rikotaan niin mennään saman tien metsään ja lujaa...
-
Yritän valaista asiaa esimerkin avulla. Kun eräälle win-käyttäjälle laitoin tämän entisen maksullisen palomuurin tilalle ilmaisen zone alarmin, niin kone kyseli alkuun eri sovelluksista että päästetäänkö tämä ja tämä sovellus trusted -alueelle, internettiin ja peräti serveriksikö. Zone alarm oli win-käyttäjästä huono, koska edellinen palomuuri "tiesi" mitä piti tehdä ja mitä ei. Järkipuhe ei auttanut sillä kyseessä oli tunneblokkaus ja tuudittautuminen, että kyllä kone (palomuuri) tietää, jos se on kelvollinen (=maksullinen).
Ihmiset eivät halua tietoa sillä "koneet ovat käyttämistä varten ja nörtit on erikseen". Siten ei monienkaan kohdalla kannata yrittää argumentoida, vaan viedä nämä ongelmien ohi ja ratkaisun (pakettivarasto) äärelle ja antaa näiden silti ottaa se oma tuttu ja turvallisuudentunnetta tuova lempilelu mukanaan. Kyllä nämä jossakin vaiheessa sitten huomaavat pakettivaraston olemassaolon.
Olisi tärkeätä ymmärtää kuinka "helppo" asia on paljon vaikeampi kuin jo kertaalleen opittu, joskin työllä ja tuskalla, mutta joka nykyisin on statuksella "just do it". Siten ei tule mitenkään vähätellä win-pakolaisten ongelmia linux-ympäristössä ja win-ikäväänsä.
Onhan se peruskäyttäjälle mukavampi, jos ei ole pakko käsin niitä ohjelmien oikeuksia asettaa. Mutta uskoakseni tuossa "hylkimisreaktiota" vähintäänkin vahvisti se, ettei palomuuria oltu vaihtamassa käyttäjän omasta tahdosta, vaan ulkopuolisen tahon suostuttelemana.
Esimerkki: Itse joskus ennen Linuxin käytön aloittamista olin löytänyt Opera-selaimen, joka silloin mainoksia lukuunottamatta oli oikein hyvä selain. Kaveri koetti minut saada Firefoxin betan käyttäjäksi, mutta itselleni nosti suorastaan vihan pintaan esimerkiksi se että Firefoxin oikean napin valikoissa toiminnot olivat eri järjestyksessä. Ja muitakin eroja luonnollisesti oli, joista melkein kaikki saivat negatiivisen tuomion.
Jos jonkun peruskäyttäjän siis koettaa saada Linuxia käyttämään, vaikka tämä ei itse sitä koe tarpeelliseksi, on melko varmaa, että pieninkin puute Windowsiin nähden moninkertaistuu, ja samalla valoisat puolet jäävät huomiotta. Ubuntun Wine-tukea parantamalla näitä pahoina puutteina loistavia ongelmia ehkä saataisiin vähenemään, jolloin aloitteleva käyttäjä ehkä jaksaisi pidempään opetella Ubuntun käyttöä.
Itse en kuitenkaan usko, että tällä lähestymistavalla saavutettaisiin kunnollista vastinetta työmäärään nähden. Lisää aloittelijoita saattaisi Ubuntun pariin tulla, mutta Wine todellakin on vielä kaukana siitä tilasta, että se oikeasti varsinkaan kärsimättömän aloittelevan Linux-käyttäjän käsissä saisi hyviä tuloksia aikaan. Mikäli Wine tarjottaisiin oletuksena käyttöön, sille luonnollisesti asetettaisiin nykyistä paljon kovempia odotuksia, joita se ei onnistuisi täyttämään. Wine oikein kiinnittäisi aloittelevan käyttäjän huomion siihen, että vaikka valikossa nyt lukee, että "Käytä Windows-ohjelmiasi Ubuntussa", niin ei se lupaus täyty lähimainkaan.
Tämän sijaan minusta ehdottomasti kannattaa panostaa niihin asioihin, jotka Linuxilla ovat luonnostaan vahvoja alueita. Windowsin valtavan laajojen, monimutkaisten ja muutostilassa olevien rajapintojen perässä juoksemisen sijaan kannattaa keskittyä siihen, että kun järjestelmää käyttää siihen, mihin se on suunniteltu, se toimii hyvin.
Erityisesti vapaisiin ohjelmiin aidosti panostaminen on jotain, missä Microsoft ei nykyisillä toimintamalleillaan pysty mitenkään kilpailemaan. Windowsilla pystyy kyllä tekemään uskoakseni melko tarkkaan samat jutut kuin Linuxillakin, ja kuluttajille ohjelmistotarjonta on Windows-alustalla laajempi, mutta silti tuhansien ohjelmien valikoima helposti asennettavana, laillisesti, turvallisesti ja ilman veloitusta on jo monelle käyttäjälle ehdottoman positiivinen asia. Ohjelmistovalikoimassa toki on vielä isoja aukkoja varsinkin enemmän ja vähemmän erikoistarpeiden osalta, mutta tilanne paranee jatkuvasti.
Turvallisuus on myös Linux-käyttöjärjestelmissä vahva alue, jota vähemmänkin teknisen käyttäjän luulisi arvostavan.
Vaikka Ubuntu nimenomaan peruskäyttäjiin on erityisesti panostanutkin, ei minusta näiden kärsimättömien ja usein huomattavan vaativien käyttäjien eteen kannata uhrata liikaa aikaa ja vaivaa. Aika monen tällaisen käyttäjän avautumista olen näilläkin foorumeilla nähnyt, ja hieman se siltä näyttää, ettei sensorttisista käyttäjistä ole yhteisölle mitään etua. Toisaalta etua on paljonkin sellaisesta käyttäjästä, joka on oikeasti innostunut vaikka Ubuntusta, ja sen seurauksena haluaa auttaa muitakin sitä käyttämään, ja siten vaikka osallistuu ohjelmien suomentamiseen tai auttaa foorumilla. Tällaista innostumista saa aikaan uskoakseni enemmän se, että Ubuntun vahvoja puolia vahvistetaan kuin se, että sen heikkoja puolia koetettaisiin paikata. Toki normaalin käytön ongelmat tulee ratkoa, ettei käyttöjärjestelmä esimerkiksi kaatuile tai hukkaa dataa, mutta Windows-ohjelmien ajamisesta ei oikeastaan Linux-jakelu voi tehdä tekemälläkään kovin sujuvaa. Ja kun järjestelmä on erittäin laadukas ja mielekäs käyttää ilmankin Wineä, on ihan hyvä ratkaista ongelma jättämällä se huomiotta ja Wine pois jakelusta.
Otin joitakin rivejä pois tuosta tekstistäsi, toivottavasti en häiritsevästi.
En häiriintynyt :)
Offtopiccia, vaan palasit jo n. kerran aiheeseen "wine ei ole emulaattori". Tätä täytynee siis jonkin verran käsitellä.
Aiemmin mainitsin tietäväni sanan "wine" olevan akronyymi, mutta pyrin olemaan johdonmukainen sille linjalle jolla aloitin. Siinähän vain siteerasin nettilehden mukaisesti sitä mitä Mark S. sanoi Winestä ja muista emulaattoreista. Tekniset yksityiskohdat eivät ole tässä siis nyt lainkaan huomion kohteena, vaan kyseistenlaisten ohjelmien käyttötarkoitus, joka on yhteinen ns. oikeille emulaattoreille ja winelle. Mikä sitten lie yhteisnimitys näille yhdistetysti, en tiedä, joten käytän näille yhteisnimitystä emulaattori, aivan kuten Mark kyseisen lehden mukaan.
Joo, turha varmaan tästä nimestä vääntää, Wine kuin Wine.
Olet aivan oikeassa siinä että win-tulokas olisi hyvä heti tutustuttaa pakettienhallintaan, vaikka tuossa hieman ylempänä en sitä pitänyt aivan prioriteettina. Win-tulokkaita on innokkaiden ja oppimishaluisten lisäksi myös nämä jotka pitäisivät windowsia hyvänä käyttiksenä, paitsi että se maksaa ja kuinka sen tietoturvakin on mitä sattuu.
Jos ainoa Windowsissa ärsyttävä asia on sen maksullisuus, GNU/Linux tuskin pystyy sen kanssa kilpailemaan. On siinä Windowsissa toki myös tietoturvaongelmia, jotka osaava käyttäjä kyllä pystyy ainakin melko pitkälle välttämään. Innokkaita ja oppimishaluisia käyttäjiä on ja tulee varmaan olemaan jatkossakin, ja näihin minusta kannattaa panostaa mieluummin kuin patalaiskoihin "miksi tässä ei toimi HL2 ja Kultakala" -ihmettelijöihin, jotka kuitenkin palaavat sinne Windowsin pariin kasvamaan. Jos Windows kerran on näiden mielestä niin hyvä, niin ei se ainakaan minulta pois ole. Näitä innostuneita ja oppimishalusia käyttäjiä toisaalta mielellään haluaa yhteisöön mukaan.
Näille uuden oppiminen ei välttämättä ole riemukasta ja epäilyksiäkin heillä varmaan on. Nämä pitää karistaa pois mahdollisuuksien mukaan, mutta ei katteettomin lupauksin. Itsellänikin on kokemuksia open officesta, jotka eivät ole aina kovin riemukkaita. Tässäpä pari:
- Powerpoint-esitys ei pyöri O.O:ssa, vaikka naksutellen saakin seuraavan sivun esille. Esitys olisi hyvä saada auki sellaisena kuin mitä tekijä on sen tarkoittanut.
- Eräiden tärkeiden ja erittäin pitkien lomakepohjien täyttäminen piti tehdä Wordilla sillä O.O. sotki joidenkin kenttien asetteluita ja jopa poisti muutamasta kohdasta täyttämäni vastaukset kun avasin tiedoston seuraavan kerran. Sama toistui enkä saanut ongelmaa ratkaistuksi linuxissa. Onneksi en ollut vielä heittänyt koneella lojunutta xp:tä pois, jolla sain tehtyä työn loppuun.
Joillekin nämä olisivat jo varsin riittäviä syitä karttaa linuxia. Tietenkin olisi parempi, että O.O. kehittyisi paremmaksi rajapinnaksi win-tuotteiden kanssa ja mitään emulaattoria ei tarvittaisi, mutta yhtälailla emulaattorin kehittyminen on parempi kuin pakko pitää windows koneella linuxin rinnalla ja joutua käynnistämään kone aina uudelleen kun on win-puolen tarpeita.
Itselleni tämmöiset asiat ovat varsin riittäviä syitä karttaa tahoja, jotka haluavat minun täyttävän doc-muodossa olevia lomakkeita tai pitävän esityksiä nimenomaan Powerpointilla. Aina ei tietenkään saa valita, mutta ihan oikeasti aika harvoin noita nimenomaan tarvitsee. Työn puolesta jos pitää vaikka Word-dokumentteja tehdä, olisi minusta ihan kohtuullista työnantajan hankkia käyttööni tarvittavat ohjelmat. Näistä käytännöistä en kyllä sen kummemmin tiedä, miten ne käytännössä menevät.
Mieluiten siis olisi täysin riippumaton ja kaikkia tarpeita tyydyttävä itsenäinen linux. Jos ei onnistu, niin sitten win-puolen ominaisuuksia ja ohjelmia lähtökohtaisesti tukeva linux. Mikäli tämäkään ei käy, niin sitten ollaan nykytilanteessa, mikä valitettavasti tarkoittaa monelle sitä että pysytään windowsissa kokonaan tai osittain. Nämä nyt vain ovat niitä realiteetteja, vaikka emme niistä pitäisikään.
Minusta on ihan hyväksyttävä realiteetti, että GNU/Linux ei sovi kaikille. Sen sijaan sitä kuitenkin pyritään kehittämään jatkuvasti niin, että se mahdollisimman monelle sopisi. Siihen nähden, että esimerkiksi Ubuntun saa ilmaiseksi joka kotiin postitettuna, on minusta ihan kohtuullista ja reilua odottaa käyttäjältä sen verran omaa mielenkiintoa ja panostusta, että viitsii lukea ohjeet ja ymmärtää, että se ei ihan kaikkeen Windowsilla sujuvaan hommaan välttämättä sovellu.
Toivon tietysti, että Markilla olisi jokin ratkaisu asian korjaamiseksi. Hän ei ole sitä tietääkseni kuitenkaan esittänyt ja siksi pidän virhearviona emulaattorien väheksymistä.
Mark muistaakseni jossain haastattelussa totesi, että niihin Ubuntun vahvoihin puoliin panostetaan. Se on erittäin hyvä käyttöjärjestelmä jo nyt, ja hyviin puoliin panostamalla se paranee enemmän kuin Windows-ohjelmien tukea paikkaamalla. Uskon, että jos Winen kehittäjät, ei siis Ubuntun, saavat Winen nykyistä paljon paremmalle mallille, se voidaan ehkä Ubuntuun mukaan ihan oletuksena ottaakin, jos tilanne silloin vielä sitä näyttäisi vaativan. Epätodennäköisenä tätä siltikin pidän.
Markin ratkaisu kuitenkin varmaan on, että Canonical tekee mahdollisimman hyvää käyttöjärjestelmää omissa oloissaan, ja antaa Microsoftin tehdä omaansa. Ubuntun ei tarvitse suoraan toimia Windowsin ohjelmilla, kun yhteensopivuuden perustaksi otetaan avoimet standardit ja vapaan lähdekoodin, jolloin vaikka Microsoft voi vapaasti siirtää ohjelmat omalle alustalleen niin halutessaan. Microsoft ei samaa tee, joten on minusta aika kummallista sanoa Microsoftin jotenkin panostavan yhteensopivuuteen Ubuntua enemmän.
Keskustelussa on myös tuotu esille eettinen puoli, avoimen lisenssin näkökulma. No, vaikka se on tärkeää, se ei silti ole se tärkein asia käyttöjärjestelmän kannalta. Käyttöjärjestelmän tulee toimia ja ideologia on vasta toisarvoinen seikka, vaikka ei toista ilman toista.
Ubuntu toimii, samoin kuin suurin osa muistakin jakeluista. Kovin montaa kehittäjää vaan ei kiinnosta tehdä halpaa Windowsia, vaan jotain aivan uutta, ja parempaa.
-
Itsestä tämä käyttäjä vs. ylläpitäjä keskustelu tuntuu oudolta. Nimenomaan jos linuxin toivotaan yleistyvän... Itse ylläpidän kasaa koneita ja tunnen sen puolen mahdollisuudet ja rajoitukset.
Jos Ubuntun tai Linuxin toivotaan yleistyvän, pitäisi käyttöjärjestelmän olla niin helppo asentaa ja ottaa käyttöön, ettei tuo kuuluisa "loppukäyttäjä" kokisi suuria ongelmia. (Tiedän, ettei suuri osa Windows-käyttäjistä hallitse konettaan tai joku sukulaisnörtti huoltaa sitä silloin tällöin, mutta silti.)
Monien asioiden Ubuntussa on vielä parannuttava. (Vrt ketju http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=13323.0) Jos taas leviämisellä ei ole merkitystä tai sitä ei toivota, voidaan heitellä ko. ylläpitäjä - loppukäyttäjä -juttuja. Tottakai olisi parempi, että konetta ylläpitäisi joku osaava (kaikkitietävähän olen vain minä ;D ), mutta kun niin ei kuitenkaan tapahdu - ei Windows-käyttäjien keskuudessa eikä aina Linuxinkaan puolella.
Itse wine ei mielestäni ole tarpeellinen oletuksena. Jo sen käyttö edellyttää jotain tajua asioista, enkä missään nimessä toivo Ubuntun/Linuxin lähtevän tekemään täydellistä win-emua, jolla kuka vain voisi asentaa minkä tahansa win-ohjelman koneelleen. (Esim. IE; Hui!)
-
Jos Ubuntun tai Linuxin toivotaan yleistyvän, pitäisi käyttöjärjestelmän olla niin helppo asentaa ja ottaa käyttöön, ettei tuo kuuluisa "loppukäyttäjä" kokisi suuria ongelmia. (Tiedän, ettei suuri osa Windows-käyttäjistä hallitse konettaan tai joku sukulaisnörtti huoltaa sitä silloin tällöin, mutta silti.)
Pöh :) Ubuntu tai jokin muu jakelu pitää saada esiasennettuna vähintään joka kolmanteen tietokoneeseen. Ei ne loppukäyttäjät itse niitä windowssejaan asenna vaan ne tulee jo asennettuna ja jos joku vika tulee niin lähin huoltoliike korjaa.
Tuo on juuri sitä, että ylläpidon tekee jokin muu ja käyttäjä käyttää konetta siihen asti kun se alkaa reistailemaan ja vaatii huoltoa.
-
Itsestä tämä käyttäjä vs. ylläpitäjä keskustelu tuntuu oudolta.
Ei tuossa ole mitään omituista:
Windows on vaikea käyttää -> "koska Windows on niin surkea"
Linux on vaikea käyttää -> "koska käyttäjä ei vain osaa"
Äh, no olen kyllä kanssasi samaa mieltä. Tuollaiset "käyttäjä vs ylläpitäjä"-keskustelut vain pakoa todellisuudesta. Ongelmat esille ja korjataan ne!
-
Itsestä tämä käyttäjä vs. ylläpitäjä keskustelu tuntuu oudolta.
Äh, no olen kyllä kanssasi samaa mieltä. Tuollaiset "käyttäjä vs ylläpitäjä"-keskustelut vain pakoa todellisuudesta. Ongelmat esille ja korjataan ne!
Ongelma on että käyttäjät eivät osaa tietokoneiden ylläpitoa eivätkä he halua sitä opiskella. Onko sinulla tähän muita korjausehdotuksia kuin ylläpidon ulkoistaminen sen osaavalle?
-
Ongelma on että käyttäjät eivät osaa tietokoneiden ylläpitoa eivätkä he halua sitä opiskella.
Ymmärrettävää.
Onko sinulla tähän muita korjausehdotuksia kuin ylläpidon ulkoistaminen sen osaavalle?
Tehdään näistä helpompi käyttöisiä?
-
Ongelma on että käyttäjät eivät osaa tietokoneiden ylläpitoa eivätkä he halua sitä opiskella. Onko sinulla tähän muita korjausehdotuksia kuin ylläpidon ulkoistaminen sen osaavalle?
Sehän siinä on, kun eivät ne Windowsinkaan puolella sitä tee. Onhan se tietty ulkoistusta, että kone korjataan liikkeessä, kun se on liian täynnä kökköä... Ubuntun vahvuus (vs. MS) voisi olla asennus- ja huoltovarmuus sekä tietoturva. Näistä kaksi jälkimmäistä toteutuvat. Syy ei ole Ubuntun, ohjelmien/formaattien avoimuuden tai myyjien, mutta vallitseva tilanne ei muutu itsestään vaan edellyttää "potkua" suunnasta tai toisesta. Mielestäni kriittiseen massaan on vielä matkaa, mutta toivottavasti ei paljoa.
-
Ei ne loppukäyttäjät itse niitä windowssejaan asenna vaan ne tulee jo asennettuna ja jos joku vika tulee niin lähin huoltoliike korjaa.
Kun me luomme myyttiä siitä, että Linux on ilmainen (as beer), me samalla luomme kuvan hyvin kummallisesta maailmasta. Jos ilmaiseksi saatuun käyttöjärjestelmään tulee vika, jonkun täytyy se korjata se myös ilmaiseksi.
Mutta eihän maailma ole oikeasti sellainen - lukekaapa Thomas Moren Utopia (u = ei ole olemassa, topia = paikka)
Meidän pitäisi painottaa, että Linux on kaikkien saatavilla (as speech) ja sen tuki löytyy kunkin alueen yhteisöstä - maa, kaupunki, kylä, naapuri. Ja siitä tuesta on oikeus ja kohtuus saada korvaus. joskus se voi olla riihikuivaa rahaakin...joskus se palkkio on vain tyytyväisyys siitä, että sai korjattua jotakin...
Mutta meillä on oikeus myös sanoa ei niille, jotka yrittävät ryöstöviljellä yhteisöämme.
Wine-projekti on hieno, mutta onko tämä juuri se ongelma? Wine-projekti antaa ryöstöviljelijöille tilaisuuden, se ei tue luomua ja vuoroviljelyä (öh, jos vielä jatkan tätä kielikukkasin kuvailua, niin päädyn Aristoteleen kantapäähän).
No joo,
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Jos taas leviämisellä ei ole merkitystä tai sitä ei toivota, voidaan heitellä ko. ylläpitäjä - loppukäyttäjä -juttuja.
Myönnettäköön että minä en ole kaikkein innokkaimpia "Linux joka mökkiin ja tupaan" -aatteen kannattajia.
En halua että Linuxia levitetään maailmalle huolehtimatta siitä että joku myös pitää näistä asennuksista huolta.
Tottakai olisi parempi, että konetta ylläpitäisi joku osaava (kaikkitietävähän olen vain minä ;D ), mutta kun niin ei kuitenkaan tapahdu - ei Windows-käyttäjien keskuudessa eikä aina Linuxinkaan puolella.
Tämä juuri on se ongelma. Jos asentaa Linuxin vanhempien, isovanhempien, naapurin, serkun, kummin tai kaiman koneeseen niin pitää olla valmis itse huolehtimaan sen ylläpidosta jos koneen omistajasta ei ole siihen. "Asenna ja unohda" -tyyppinen toimintatapa on todella huono.
-
Tehdään näistä helpompi käyttöisiä?
Itse kehittäisin helppokäyttöisyyttä luomalla muutaman asetusvelhon Ubuntuun. Eli asentamisen jälkeen voitaisiin velhon avustuksella asettaa verkkoyhteydet, palomuuri, sähköposti, www-selain, multimedia jne..
Jos osaisin ohjelmointia pidemmälle kuin sen noppapelin verran lähtisin tätä toteuttamaan :) (tai olisihan se tuokin tapa opetella ohjelmointia eteenpäin)
-
Itse kehittäisin helppokäyttöisyyttä luomalla muutaman asetusvelhon Ubuntuun. Eli asentamisen jälkeen voitaisiin velhon avustuksella asettaa verkkoyhteydet, palomuuri, sähköposti, www-selain, multimedia jne..
Asennusvaiheessa voitaisiin kysyä, että minkä tasoinen käyttäjä on kyseessä. Aloitteilijalle voisi tuollaiset velhot olla kyllä loistavia.
Fedoran mukana tulee jo iso tukku erilaisia graafisia ohjelmia asetusten tekoon (mm. palomuuri). Toivottavasti Ubuntuun on työkaluja myöskin tulossa tulevaisuudessa. Ellen nyt aivan väärin muista (en jaksa tarkistaa), niin Ubuntu 8.04:n olisi jotain työkaluja suunnitteilla.
Jos osaisin ohjelmointia pidemmälle kuin sen noppapelin verran lähtisin tätä toteuttamaan :) (tai olisihan se tuokin tapa opetella ohjelmointia eteenpäin)
Hei loistava idea. Tuo tosissaan olisi loistava tapa opetella ohjelmoimaan :).
-
Ja siitä tuesta on oikeus ja kohtuus saada korvaus.
Olen näet tekemässä tästä asiasta henkilökohtaista ongelmaa.
Jos minä osaan LTSP-systeemin ja asennan sen ilmaiseksi, niin teenkö oikein vai väärin?
Vienkö joltakin työn, josta hän voisi saada elannon? Olenko rakentamassa täysin vääränlaista kuvaa?
Minullahan on jo yksi työ - siksi voin tehdä ilmaiseksi LTSP-asennuksia. Olenko jonkinlainen loinen tässä ekosysteemissä, jota kutsutaan markkinataloudeksi? Vai Robin Hood - keneltä minä ryöstän ja kenellä minä lahjoitan?
Vai onko niin, että kun kukaan ei noita LTSP-asennuksia kuitenkaan osaisi tehdä, niin siksi minä voin tehdä ne ilmaiseksi - moraalinen oikeutus.
Vai haluanko olla anarkisti, joka saa kapitalismin näytämään siltä mitä se on?
---
Nämä ovat vaikeita kysymyksiä. Niistä olisi joskus mukava vaihtaa ajatuksia olusen äärellä.
Ystävällisin terveisin Asmo koskinen.
-
Ei tuossa ole mitään omituista:
Windows on vaikea käyttää -> "koska Windows on niin surkea"
Linux on vaikea käyttää -> "koska käyttäjä ei vain osaa"
minusta tuo meni niin, että:
Windows on vaikea ylläpitää -> "koska Windows on niin surkea"
Linux on vaikea käyttää -> "koska käyttäjä ei vain osaa"
mutta oikeasti minulla ei ole mitään ongelmaa windowsin kanssa tai ihmisten kanssa jotka haluavat sitä käyttää. oma valinta.
Onko sinulla tähän muita korjausehdotuksia kuin ylläpidon ulkoistaminen sen osaavalle?
Tehdään näistä helpompi käyttöisiä?
tätä ei jaksaisi aina toistaa, mutta menköön nyt taas...
tietokoneet ovat oikeasti aika monimutkaisia laitteita ja niiden käyttö (varsinkin verkossa) vaatii käyttäjältä verraten paljon tietämystä erilaisista protokollista ja käytännöistä. toki käyttäjä voi yrittää konffata ja hallita konettaan copy&paste metodilla valmiiden ohjeiden mukaan ja saavuttaa vaihtelevantasoisia lopputuloksia. viheettömyyttä vastaan on paha taistella muuten kuin koulutuksella sillä ohjelmien tyhmentäminen onnistuu oikeasti vain tiettyyn rajaan asti. pitkälti ennen tätä rajaakin nousee esille kysymys siitä, onko helppokäyttöisyys sitä, että ohjelma on tehokas ja sillä voi suorittaa monimutkaisiakin toimenpiteitä kohtuullisella vaivalla vai sitä, että aloittelija pystyy tekemään pari helppoa toimenpidettä verraten vaivattomasti. toki jos sinulla on ajatuksia siitä, miten saavuttaa tehokkuus, monipuolisuus ja hyvin alhainen opettelukynnys kautta koko softan, niin kannusta sinua ehdottomasti ottamaan yhteyttä softan kehittäjiin ja osallistumaan kehitykseen suunnittelijana.
otetaan nyt vielä esimerkiksi sähköposti. se on netissä perustavanlaatuinen palvelu ja kaikki eivät vaan ihan oikeasti ole kiinnostuneita käyttämään webbipohjaista käyttöliittymään postiensa lukemiseen (tai mihinkään muuhunkaan). mitähän käyttäjän pitää tietää... no, ainakin oma sähköpostiosoite, käyttäjätunnus, salasana, postipalvelimen osoite (saapuvan), käytössä oleva protokolla (POP/IMAP), käytetäänkö salausta tai autentikontia, käytetty portti saapuvalle postille (usein onneksi oletus toimii), lähtevän postin palvelin, portti, salaus ja autentikointi (ja autentikointimetodi kuten saapuvallakin). jos kaikki menee hienosti ja posti kulkee, niin olisi tietty kiva, että postittelija käyttäisi fiksua merkistökoodausta siten, että se mainitaan myös postien headereissa, osaisi quotata fiksusti, olla lähettelemättä html postia niille jotka eivät sitä halua (tai ylipäätään kenellekään), olla lähettelemättä järkyttäviä powerpoint-forwardeja, käyttää toimivaa siguerotinta, jne. jne.
loppuun vielä pakollinen autovertaus: auton ajaminen liikennesääntöinen vaatii huomattavan paljon vähemmän opeteltavaa kuin tietokoneen käyttäminen. silti auton ajamista varten vaaditaan autokoulu ja hyväksytysti suoritettu ajokortti. oletettavasti tosin vain siitä syystä, että autolla voi helposti vahingoittaa muita (siis fyysisesti, nyt ei puhuta koneella asentuneesta malwaresta joka lähettää miljonille käyttäjille hemmetin ärsyttävää spammia).
vaikka tietokone/softavalmistajat ja jääkaappikauppiaat kuinka yrittäisivät hehkuttaa tietokonepakettiensa helppokäyttöisyyttä, totuus on kuitenkin se, että markkinoilla ei ole yhtäkään käyttöjärjestelmää tai tietokonetta jota olisi käyttäminen täysipainoisesti olisi triviaalia kenelle tahansa. valtaosa tavallisista käyttäjistä ei osaa edes ajastaa videoitaan :(
-
Onko sinulla tähän muita korjausehdotuksia kuin ylläpidon ulkoistaminen sen osaavalle?
Tehdään näistä helpompi käyttöisiä?
Ei riitä. Helppokäyttöisyydellä ei pystytä korvaamaan ylläpitoa.
Miten helppokäyttöisyydellä ratkaistaan ongelma kun automaattistenpäivitysten mukana tulee buginen xorg:n paketti jonka jälkeen graafinen tila ei enää käynnisty? Entä mitä tehdään kun ohjelmat kaatuvat satunnaisesti viallisen muistikamman takia?
-
Entä mitä tehdään kun ohjelmat kaatuvat satunnaisesti viallisen muistikamman takia?
Esitetään tietenkin semmoinen eräästä toisesta käyttöjärjestelmästä tuttu sininen ruutu jossa on käsittämätön numerosarja eikä mitään muuta. ;D ::)
-
Ei riitä. Helppokäyttöisyydellä ei pystytä korvaamaan ylläpitoa.
Miten helppokäyttöisyydellä ratkaistaan ongelma kun automaattistenpäivitysten mukana tulee buginen xorg:n paketti jonka jälkeen graafinen tila ei enää käynnisty? Entä mitä tehdään kun ohjelmat kaatuvat satunnaisesti viallisen muistikamman takia?
Ok, itse ajattelin ylläpidolla lähinnä ohjelmistopäivitysten tekemistä, ohjelmien asentamista, palomuurin asetusten tekemistä jne. Toki jos rauta paukkuu, niin korjattavaksihan se on vietävä.
-
Ongelma on että käyttäjät eivät osaa tietokoneiden ylläpitoa eivätkä he halua sitä opiskella. Onko sinulla tähän muita korjausehdotuksia kuin ylläpidon ulkoistaminen sen osaavalle?
Sehän siinä on, kun eivät ne Windowsinkaan puolella sitä tee.
Tämä ei kuitenkaan ole syy jättää sitä tekemättä Linuxin puolella. Linux joudutaan yleensä asentamaan itse ja asentajan tulisi huolehtia siitä että koneella on ylläpito myös asennuksen jälkeen.
Ubuntun vahvuus (vs. MS) voisi olla asennus- ja huoltovarmuus sekä tietoturva.
Nämä vahvuudet murenevat hyvin nopeasti jos ylläpito on heitteillä.
-
Ok, itse ajattelin ylläpidolla lähinnä ohjelmistopäivitysten tekemistä, ohjelmien asentamista,
näiden tiimoilta linuxissa on minusta (tietyissä rajoissa) markkinoiden helpoin systeemi. se, että käyttäjä yrittää toimia samalla tavalla kuin jossain toisessa ympäristössä, saattaa vaikeuttaa tämän näkemistä.
palomuurin asetusten tekemistä jne.
palomuurin säätäminen vaatii taas osaamista. tai toki sitä voi säätää vaikka ei osaisikaan, mutta hallittu ja 'tietää mitä on tekemässä'-säätäminen vaatii tietoa protokollista, porteista, ohjelmista joka käyttävät portteja (mikä käyttää mitäkin) ja mahdollisesti erilaisista säätömahdollisuuksista kuten QoS, IP masquerade/NAT, jne.
tosin (x/k)ubuntussa ei oletuksena tarvita palomuuria, koska mikään softa ei oletuksena kuuntele yhteydenottoja ulkomaailmasta. jos taas käyttäjä asentaa jonkun palvelinsoftan, niin palomuurin ymmärtämisen lisäksi käyttäjän pitää ymmärtää mitä palvelinsofta tekee ja miten se pitää konffata jotta se olisi turvallinen ja toimisi halutulla tavalla.
-
Ongelma on että käyttäjät eivät osaa tietokoneiden ylläpitoa eivätkä he halua sitä opiskella. Onko sinulla tähän muita korjausehdotuksia kuin ylläpidon ulkoistaminen sen osaavalle?
Sehän siinä on, kun eivät ne Windowsinkaan puolella sitä tee.
Tämä ei kuitenkaan ole syy jättää sitä tekemättä Linuxin puolella
minä en kyllä näe, että se pitäisi jättää tekemättä windowsinkaan puolella. ei ne ihmiset sielläkään osaa.
-
Ok, itse ajattelin ylläpidolla lähinnä ohjelmistopäivitysten tekemistä, ohjelmien asentamista,
näiden tiimoilta linuxissa on minusta (tietyissä rajoissa) markkinoiden helpoin systeemi. se, että käyttäjä yrittää toimia samalla tavalla kuin jossain toisessa ympäristössä, saattaa vaikeuttaa tämän näkemistä.
Jeps, samaa mieltä kyllä.
palomuurin säätäminen vaatii taas osaamista. tai toki sitä voi säätää vaikka ei osaisikaan, mutta hallittu ja 'tietää mitä on tekemässä'-säätäminen vaatii tietoa protokollista, porteista, ohjelmista joka käyttävät portteja (mikä käyttää mitäkin) ja mahdollisesti erilaisista säätömahdollisuuksista kuten QoS, IP masquerade/NAT, jne.
Toki osaamista vaatii, jos haluaa tietää mitä on _oikeasti_ tekemässä, mutta yksinkertaiseen säätämiseen pitäisi saada GUI, jota kuka tahansa kykenisi käyttämään, vaikka ei verkkoteknologiasta ymmärtäisikään. Ei tuollaista ole varmastikaan helppo tehdä, mutta uskon sellaisen tekemisen olevan kuitenkin mahdollista. Esimerkiksi muutamassa Linux-levitysversiossa olen törmännyt ongelmaan, jossa palomuuri estää Jabber/XMPP kautta tiedostojen lähettämisen. Nykyiset palomuurisysteemit ovat vielä niin hankalia, että tiedostot jäävät kyllä lähettämättä.
-
Kirjoitetaan varsinaisesta aiheestakin välillä... (Sodat palstaa odotellessa)
Ainakin omakohtaiset kokemukset winestä on olleet sellaisia, että ohjelmien käyttö sitä kautta ei tuo sitä samaa saumattoman yhteenkuuluvuuden ja toimivuuden tunnetta, joka on läsnä useimmissa Ubuntun mukana tulevissa ohjelmissa. Osittain tämä johtuu niistä sovelluksista, jotka pyörivät winen päällä ja osittain taas winen tuomasta overheadista (ohjelmien käynnistyminen ekaa kertaa kestää) ja pienistä asioista joissa selkeästi tuoksuu MS Windows (hiiren kursori, kummallinen tapa käsitellä osioita [A: B: C: D:]).
KDE-sovelluksia yritän välttää samasta syystä käyttäessäni Gnomea ja toisinpäin.
Wine ei myöskään toimi kaikkien sovellusten kanssa ollenkaan tai täydellisesti, joten se luo sekaannusta siinä mikä on yhteensopivaa ja mikä ei (yritä nyt äitille selittää, että vaikka tuo ohjelma toimii niin IKEAN Kitchenplanner ei silti pelaa kun se käyttää direkt äksää).
-
Ja siitä tuesta on oikeus ja kohtuus saada korvaus.
Olen näet tekemässä tästä asiasta henkilökohtaista ongelmaa.
Jos minä osaan LTSP-systeemin ja asennan sen ilmaiseksi, niin teenkö oikein vai väärin?
Vienkö joltakin työn, josta hän voisi saada elannon? Olenko rakentamassa täysin vääränlaista kuvaa?
Minullahan on jo yksi työ - siksi voin tehdä ilmaiseksi LTSP-asennuksia. Olenko jonkinlainen loinen tässä ekosysteemissä, jota kutsutaan markkinataloudeksi? Vai Robin Hood - keneltä minä ryöstän ja kenellä minä lahjoitan?
Tästä muodostuukin aasinsilta hakkerietiikkaan, joka on muuten mielenkiintoinen aihealue ;)
Koskaan ei pidä ajatella niin, että tekemällä hyvää toisia kohtaan se olisi kolmannelta osapuolelta pois. Muutenhan saataisiin miettiä kokoan mennäkkö kimppakyydillä töihin tai tehdäänkö huvimaja talkoovoimin :)
-
Jos minä osaan LTSP-systeemin ja asennan sen ilmaiseksi, niin teenkö oikein vai väärin?
Vienkö joltakin työn, josta hän voisi saada elannon? Olenko rakentamassa täysin vääränlaista kuvaa?
Markkinahäiriö syntyy, siihen ei ole muuta ratkaisua kuin hintojen tarkistus sinun osaltasi. Palvellaksemme mammonaa paremmin tulee jokaisesta suoritteesta ottaa maksu, jotta kansantuote kasvaa ja voi hyvin.
Toisaalta jos sovelletaan rikotun ikkunan ongelmaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rikotun_ikkunan_ongelma) toisin päin annat jollekulle mahdollisuuden tehdä jotain muuta hyvinvointia edistävää työtä, koska hänen aikansa ei ole kiinni asentamasi LTSP-systeemin asentamisessa.
-
Toki osaamista vaatii, jos haluaa tietää mitä on _oikeasti_ tekemässä, mutta yksinkertaiseen säätämiseen pitäisi saada GUI, jota kuka tahansa kykenisi käyttämään, vaikka ei verkkoteknologiasta ymmärtäisikään.
Miksi pitäisi? Mitä sillä saavutetaan että asiasta mitään tietämätön pääsee yrittämään jonkin sellaisen tekemistä mitä hän ei kuitenkaan osaa tehdä oikein? Tietotekniikkaan liittyviä vaikeita asioita ei käytännössä pystytä yksinkertaistamaan niin paljoa että tämä olisi mahdollista. Ohjelmista voidaan yrittää tehdä älykkäitä ja asetukset oikein arpovia, mutta ne eivät silti kykene korvaamaan ylläpitäjää.
Ei tuollaista ole varmastikaan helppo tehdä, mutta uskon sellaisen tekemisen olevan kuitenkin mahdollista. Esimerkiksi muutamassa Linux-levitysversiossa olen törmännyt ongelmaan, jossa palomuuri estää Jabber/XMPP kautta tiedostojen lähettämisen. Nykyiset palomuurisysteemit ovat vielä niin hankalia, että tiedostot jäävät kyllä lähettämättä.
Tuossa ongelmia saattaa aiheuttaa myös välissä oleva NAT-purkki. Fiksu ohjelmisto saattaa havaita ongelman ja arvata syyn siihen, mutta ongelman korjaamiseen tarvitaan jälleen osaavaa ylläpitäjää.
Minusta nämä helppokäyttöiset velhot ja asetusohjelmat kuulostavat kovasti yrityksiltä kiertää ylläpitäjän puuttumisesta aiheutuvia ongelmia vaikka kaikkiin näihin ongelmiin on olemassa selkeä ja toimiva ratkaisu: osaava ylläpitäjä.
-
Miksi pitäisi? Mitä sillä saavutetaan että asiasta mitään tietämätön pääsee yrittämään jonkin sellaisen tekemistä mitä hän ei kuitenkaan osaa tehdä oikein? ...
Ok ok, luovutan. "Tavis" ei tosiaan vastaa asiantuntijaa tehtiin mitä hyvänsä. Linuxin käyttö vaatii siis korkeakoulututkinnon tai asiantuntijan 24h/7, jotta sitä voidaan käyttää.
Sama järjestely toimisi hyvin mm. autoillessa, kun edes autokoulu ei tunnu riittävän. Jokaiselle ammattikuski, niin säästyttäisiin _monilta_ liikenneonnettomuuksilta .. ? ;)
-
Säästäkäämme Asmoa. Ratkaisen ongelmasi ilmaiseksi (free as beer).
Ja siitä tuesta on oikeus ja kohtuus saada korvaus.
Olen näet tekemässä tästä asiasta henkilökohtaista ongelmaa.
Jos minä osaan LTSP-systeemin ja asennan sen ilmaiseksi, niin teenkö oikein vai väärin?
Vienkö joltakin työn, josta hän voisi saada elannon? Olenko rakentamassa täysin vääränlaista kuvaa?
Yrittäjän pitää sopeutua vallitseviin olosuhteisiin ja nämähän eivät tunnetusti aina ole yrittäjän valittavissa. Kysymyksenasettelusi henkii huumorismielessä esitettyä pohdiskelua, mutta siksi paljon monet kummallisuudet ovat alkaneet olla osana standardiajattelua, että todettakoon nyt kuinka hyvän tekeminen ei ole pahaa. Sehän on toinen asia ja problematiikan alue että mikä miksikin määritellään ja että saavutetaanko valituilla toimenpitäeillä toivottu tulos.
Minullahan on jo yksi työ - siksi voin tehdä ilmaiseksi LTSP-asennuksia. Olenko jonkinlainen loinen tässä ekosysteemissä, jota kutsutaan markkinataloudeksi? Vai Robin Hood - keneltä minä ryöstän ja kenellä minä lahjoitan?
Vai onko niin, että kun kukaan ei noita LTSP-asennuksia kuitenkaan osaisi tehdä, niin siksi minä voin tehdä ne ilmaiseksi - moraalinen oikeutus.
Vai haluanko olla anarkisti, joka saa kapitalismin näytämään siltä mitä se on?
---
Ryöstäminen ja lahjoittaminen ovat suoria tapahtumia, vaikka kummallakin on seurannaisvaikutuksensa. Mikäli seurannaiset koskevat asianomaista itseään ja niiden ajatellaan kumuloituvan miinuksesta plussalle ts. lopulta alkuperäisen lahjoittajan hyväksi, niin silloinhan kyseessä on laskelmointi, joskin lahjoituksena (pr-arvo) esitetty. Anarkismisi, aktiivisuutesi, filantropiasi, eettisen normistosi ja itsetuntemuksesi luokittelen ylläpidon vastuualueelle.
PS. Minulla ei ole aavistustakaan mikä on ltsp.
-
Miksi pitäisi? Mitä sillä saavutetaan että asiasta mitään tietämätön pääsee yrittämään jonkin sellaisen tekemistä mitä hän ei kuitenkaan osaa tehdä oikein? ...
Ok ok, luovutan. "Tavis" ei tosiaan vastaa asiantuntijaa tehtiin mitä hyvänsä. Linuxin käyttö vaatii siis korkeakoulututkinnon tai asiantuntijan 24h/7, jotta sitä voidaan käyttää.
Sama järjestely toimisi hyvin mm. autoillessa, kun edes autokoulu ei tunnu riittävän. Jokaiselle ammattikuski, niin säästyttäisiin _monilta_ liikenneonnettomuuksilta .. ? ;)
Autovertaus, vaikka onkin pakollinen IT-yhteyksissä on usein harhaanjohtava. Autovertauksien pääasiallinen käyttö tuntuu olevan erinäisten olkinukkejen rakentelu. Tässä tapauksessa kuljettaja == käyttäjä, mekaanikko == ylläpitäjä.
Ei tarvittaisi mekaanikkoja korjaamaan jarruja, jos jakoavaimet olisi yksinkertaisempia.
-
PS. Minulla ei ole aavistustakaan mikä on ltsp.
http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP_Ohjeita
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Autovertaus, vaikka onkin pakollinen IT-yhteyksissä on usein harhaanjohtava. Tässä tapauksessa kuljettaja == käyttäjä, mekaanikko == ylläpitäjä.
Ei tarvittaisi mekaanikkoja korjaamaan jarruja, jos jakoavaimet olisi yksinkertaisempia.
Heheh, toimii hyvin tässäkin ;)
No jos otetaan esimerkiksi tuo palomuuri. Mielestäni olisi kyllä hyvä, jos sen asettamisesta saataisiin niin yksinkertainen, että "tavis" osaisi palomuurin säätää, että saisi tiedoston siirtymään. Mutta ehkä siihen tarvitaan asiantuntija myös tulevaisuudessa... saa nähdä.
-
Vai haluanko olla anarkisti, joka saa kapitalismin näyttämään siltä mitä se on?
Joopa, tämän aamun Hesari antoi oikeat mittasuhteet pohdinnoille.
"Asianajajien keskihinnallakin voi saada aikaan isot oikeudenkäyntikulut. Jääkiekkoilija Teemu Selänteen oikeusavustaja laskutti lokakuun alussa veneonnettomuuden oikeuskäsittelystä pienehkön moottoriveneen hinnan, yli 18 000 euroa.
[--]
Selänteen avustajan tuntitaksa oli 150 euroa plus arvonlisävero. Se on tuoreen kyselyn mukaan asianajajien keskihinta yksityishenkilöiden asioiden hoitamisessa. Selännettä avustanut juristi ei ole asianajaja mutta tekee samoja töitä.
[--]
Oikeus piti 18 379,48 euron laskua kohtuullisena ja perusteli sen hyväksymistä. Laskussa on toimenpiteet yksilöity."
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sel%C3%A4nteen+veneen+turmasta+muhkeat+asianajokulut/1135231436024
Joo, tehdään me vaan näitä LTSP-asennuksia ja annetaan maapallon kulkea radallaan ;D
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.