Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Laitealue => Aiheen aloitti: mieto - 31.07.07 - klo:16.29
-
Hei,
Ostin äskettäin kaksi Seagaten 320 Gigatavun kiintolevy kotipalvelimeen. Tarkoituksena olisi asentaa nämä toimimaan RAID-1 peilaavana ja raidin päälle LVM. Käyttöjärjestelmäksi Ubuntu.
Käytännössä palvelimen kiintolevyt tulevat olemaan seuraavalla tavalla.
Boottaava 80 Gt --> /boot, /usr, /etc, /
2x320 Gt --> /home
Tässä on herännyt pari kysymystä, joihin haluaisin saada hieman tarkennuksia.
- Ymmärtääkseni LVM järjestelmään voi lisätä kiintolevyjä, ja näin kasvattaa osioiden kokoa. Ajattelin laittaa nämä kaksi 320 gigan levyä /home osioksi, ja aina tilan loppuessa ostaa kaksi kiintolevyä ja lisätä näiden tila /home osioon? Onnistuuko tälläinen?
- Tällä hetkellä koneessani on vain neljä sata väylää, joten vuosien kuluessa uuden emolevyn tai ohjainkortin osto tulee aiheelliseksi, aiheuttaako emolevyn vaihto ongelmia?
- Jos koneessani on, esimerkiksi kaksi 320 gigan kiintolevyä ja kaksi 500 gigan kiintolevyä. Kun tila on loppunut ja ostan kaksi 1000 Gt:n levyä, onko mahdollista kloonata noiden kahden 320 Gigan kiintolevyn sisältö 1000 Gt:n levyihin ja poistaa wanhat 320 Gt:n levyt, niin että LVM-järjestelmä pysyy ehjänä ja tiedot eivät katoa?
- Jos päivitän Ubuntun uudempaan versioon, tai vaihdan jakelua. Saanko Raid-pakat ja LVM järjestelmän toimimaan uudessa käyttöjärjestelmässä, niin että tiedot ovat säilyneet?
- Entä jos tuo 80 Gigan kiintolevy sanoo sopimuksensa irti, vaikuttaako se mitenkään RAID+LVM-järjestelmään?
- Kuinka mahdollinen virtakatko vaikuttaa RAID-pakkoihin? UPS:n osto lienee järkevää?
- Muuta huomioitavaa?
-
Jatkan vanhaan aiheeseen..
Olisi tarkoitus siirtyä 64-bit Kubun käyttöön, tällä hetkellä pyörii 32-bit, rauta on 64-bit.
Käytössä 2 kpl 400Gt SATA levyä. Tarkoitus on laittaa RAID1 eli peilaavaa käyttöön (on itseasiassa jo nykykokoonpanossa, kts http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=5661.msg72944#msg72944)
Meinasin jättää osion tai pari irtotilaa testiosioiksi.
Tässä nykytilanne:
rhk@rubert:/usr/share$ more /proc/mdstat
Personalities : [linear] [multipath] [raid0] [raid1] [raid6] [raid5] [raid4] [raid10]
md1 : active raid1 sda5[0] sdb5[1]
339686272 blocks [2/2] [UU]
md0 : active raid1 sda1[0] sdb1[1]
40009728 blocks [2/2] [UU]
unused devices: <none>
rhk@rubert:/usr/share$ more /etc/fstab
# /etc/fstab: static file system information.
#
# <file system> <mount point> <type> <options> <dump> <pass>
proc /proc proc defaults 0 0
# /dev/md0
UUID=1685eb1f-cc9a-4046-848e-b27446bc8b2d / ext3 defaults,errors=remount-ro,noatime 0
1
# /dev/md1
UUID=f2976ed7-f8dd-4c33-b03c-572bd0b99dcd /home ext3 defaults,noatime 0 2
# /dev/sda3
UUID=6a4c405b-2f60-411f-968e-d14614fab20f none swap sw 0 0
# /dev/sdb3
UUID=d94cca15-b20c-4cbf-8b86-009674baba03 none swap sw 0 0
/dev/scd0 /media/cdrom0 auto user,noauto 0 0
rhk@rubert:/usr/share$ df -h
Tiedostojärj. Koko Käyt Vapaa Käy% Liitospiste
/dev/md0 38G 35G 728M 99% /
varrun 1006M 132K 1006M 1% /var/run
varlock 1006M 0 1006M 0% /var/lock
udev 1006M 120K 1006M 1% /dev
devshm 1006M 0 1006M 0% /dev/shm
/dev/md1 319G 219G 85G 73% /home
tmpfs 1006M 34M 972M 4% /lib/modules/2.6.22-14-generic/volatile
rhk@rubert:/usr/share$ fdisk -l /dev/sda
Laitetta /dev/sda ei voi avata
rhk@rubert:/usr/share$ sudo fdisk -l /dev/sda
[sudo] password for rhk:
Levy /dev/sda: 400.0 Gt, 400088457216 tavua
255 heads, 63 sectors/track, 48641 cylinders
Units = sylinterit of 16065 * 512 = 8225280 bytes
Disk identifier: 0x000a1148
Laite Käynn Alku Loppu Lohkot Id Järjestelmä
/dev/sda1 * 1 4981 40009851 fd Linux raid autodetect
/dev/sda2 4982 6227 10008495 83 Linux
/dev/sda3 6228 6352 1004062+ 82 Linux / Solaris heittovaihtotiedosto
/dev/sda4 6353 48641 339686392+ 5 Laajennettu
/dev/sda5 6353 48641 339686361 fd Linux raid autodetect
rhk@rubert:/usr/share$ sudo fdisk -l /dev/sdb
Levy /dev/sdb: 400.0 Gt, 400088457216 tavua
255 heads, 63 sectors/track, 48641 cylinders
Units = sylinterit of 16065 * 512 = 8225280 bytes
Disk identifier: 0x000c1c47
Laite Käynn Alku Loppu Lohkot Id Järjestelmä
/dev/sdb1 * 1 4981 40009851 fd Linux raid autodetect
/dev/sdb2 4982 6227 10008495 83 Linux
/dev/sdb3 6228 6352 1004062+ 82 Linux / Solaris heittovaihtotiedosto
/dev/sdb4 6353 48641 339686392+ 5 Laajennettu
/dev/sdb5 6353 48641 339686361 fd Linux raid autodetect
rhk@rubert:/usr/share$
Maaginen kysymys on (ja myös yksi syy miksi ajattelin pistää systeemin uusiksi) että mikä VOI syödä / -osiolta (siis pl. /home) 35 gigaa tilaa, asennuksen jälkeen (kts em. linkki) tavaraa on ollut 2G (ok, olen sen jälkeen kaikenlaista tietty asennellut, mutta joku roti!)
Mutta kysymyksiin:
Kannattaako LVM:ää käyttää, onko siitä oikiasti iloa vai haittaa? Käsittääksenihän sillä saa juurikin em. kirjoittajan kuvatuissa tilanteissa säädeltyä levyjen käyttöä joustavasti.
Nyt rootilla on 38G (raid1), homella 320G (raid1) ja swappia 2kpl 1G osioita.
Kannattaisiko testiosioita luoda molemmille levyille yksi kappale jotta raid-osiot jäisivät alkuperäisen kokoiseksi? Eli vaikka 2kpl 5G osioita?
Voinko käyttäessäni tuollaista testiosiota kirjoittaa osiolle, joka on 'pääsysteemissä' raidattu? Vai ymmärtääkö uusikin systeemi että hei, nämä osiot ovat raidattuja? Eli pystynkö järkevästi tarvittaessa siirtelemään dataa pääsysteemin (joka käyttää raidia) ja testiosioiden välillä?
Ja viimeinen: pelastaisiko LVM minut nykytilanteessa, eli ei tarvitsisi osioida & asentaa uudelleen vaan saisi muutettua kokoja lennosta? Mutulla en viitsisi lähteä fdiskillä lennosta muuttamaan osioiden kokoa (tai siis edes livesysteemillä), tuntuu että ei, ei voi onnistua, niin monta kertaa olen systeemin saanut nurin osiotaulukkoa sorkkimalla..
MIssä järjestyksessä LVM ja RAID käyttöönotetaan? OK, pitää kaivaa jostain jotain dokumentaatiota ja lueskella..
Tilanpuutteeseen palasin täällä: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=15662.msg114705#msg114705
r
-
Tuntematta ollenkaan kyseistä softaraidia niin yksi mikä kannattaa selvittää on se miten palata levyrikon jälkeen normaalitilateeseen. Välttämättä se ei ole yhtähelppoa kuin rautaraidissa, rikkoontunut pois ja uusitilalle, korkeitaan raidin uudelleenrakennuksen käynnistys
-
Pielaava on nimensä mukainen. Se tekee toisesta levystä täydellisen peilin levylle. Eli jos tulee POKS toiseen levyyn, tiedot säilyvät toisella. Ja uuden levyn kun laitta, vaiik isomman niin saman kokoisena se käyttö pysyy. Tyhjän tilan toki saa kikkailtua käyttöön.
-
Juu kyllä Raidi tasot tiedetään ja mitä tekee mutta miten saat korjattua tilanteen ja pääset takaisin normaaliin toimintaan. Siis miten saat uuden levyn paikalleen ja tiedot ovat edelleen ja Raid jälleen pörrää.
Muistelisin että NT4:ssa se ei ollut ihan helppo temppu, siis ei riittänyt pelkästään uusi levy.
-
Tuntematta ollenkaan kyseistä softaraidia niin yksi mikä kannattaa selvittää on se miten palata levyrikon jälkeen normaalitilateeseen. Välttämättä se ei ole yhtähelppoa kuin rautaraidissa, rikkoontunut pois ja uusitilalle, korkeitaan raidin uudelleenrakennuksen käynnistys
Käsittääkseni tästä syystä softaraidia juuri suositaan: toimii millä tahansa raudalla. Eli kysymys kuuluukin miten toipua rautaraidin kanssa emolevyn rikkoutumisesta..
Juu kyllä Raidi tasot tiedetään ja mitä tekee mutta miten saat korjattua tilanteen ja pääset takaisin normaaliin toimintaan. Siis miten saat uuden levyn paikalleen ja tiedot ovat edelleen ja Raid jälleen pörrää.
Muistelisin että NT4:ssa se ei ollut ihan helppo temppu, siis ei riittänyt pelkästään uusi levy.
NT4..? Voiko Windowsin ja Linuxin softaraidista puhua samana päivänä?
Ei vaineskaan, Windowsin raidista en tiedä mitään mutta käsittääkseni Linuxissa toipuminen on helppoa, eli systeemi toimii myös yhdellä levyllä ja tarvittaessa sen voi mountata vaikka livesysteemiin ja siirrellä datoja talteen tai mitä vain. Tai iskeä uuden levyn kylkeen (ilmeisesti pitää osioida siten, että raid-osiot täsmäävät) ja raid hoitaa peilauksen kuntoon.
r
r