Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: pttk - 27.06.07 - klo:14.13
-
Itse olen sitämieltä että käyttöjärjestelmät pitäisi olla Suomenkielisiä ( varsinkin 10 - 30 vuotta tästä eteenpäin ). Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja käyttävät myös näitä vempaimia, suurimmalle osalle heistä ei missään vaiheessa ole opetettu sanaakaan englantia, osa oppinut pakosti työssä jos ei silloin aikoinaan käynyt ns, oppikoulua täytyy muistaa että senkin kävi vähemmistö ja suuri osa niistäkään ei ole pitänyt kielitaitoaan yllä.
Työelämä ei ole vaatinut jotenka mahdollisesti opittu on karannut käsistä.
M$ varmaan huolehtii että sen softat on, niin avoimen koodin ohjelmien kuten Ubuntu pitää myöskin olla suomenkielellä vaikka meitä onkin vain 5,3 miljoonaa.
Äänestää ei kannata koska tällä foorumilla muitten kysymysten ikärakenteesta näkee että tulos olisi vääristynyt ja lujaa.
Elikä tällä foorumilla kirjoittavat kysyvät & vastaajat ovat vähemmistö.
PS; Ja osana kansallista identiteettiä tuon 30;n vuoden jälkeenkin.
-
Mielestäni kansa jakautuu hieman kahtia tässä. Eli juuri vanhemmat ikäluokat arvostaa sitä että asiat on suomen kielellä koska sillä he osaavat päätellä esim missä asiat ovat valikoissa yms.
Toisaalta ihmiset kuten minä ei halua käyttää ohjelmia suomeksi, koska joskus syynä ovat tökeröt suomennokset, joskus se että ohjetta ei sitten löydy kun ei tiedä suomenkielisen asetuksen tms vastinetta englanniksi.
Esim Ubuntuahan jaetaan jo molempina versioina...on tämä nordic versio jossa on suomenkielikin heti asennuslevyllä mukana mutta onkohan siinä normaalissa ns virallisessa levyssä suomea ollenkaan ? Muistaakseni ei.
Mielestäni kun henkilö lähtee hakemaan ubuntua, oli se sitten suomalaiselta tai ulkolaiselta(viralliselta) sivulta niin jossain pitäisi selvästi lukea että tästä suomeksi ja tästä muun maailman kielillä.
-
Itse olen sitämieltä että käyttöjärjestelmät saisivat olla Suomenkielisiä
Niin tai olet ”sitä mieltä”, että niiden pitäisi olla ”suomen kielisiä” :)
Suomenkielisyysvaatimukseen on muuten parempiakin perusteita kuin se, etteivät kaikki englantia osaa. Vaikka osaisivatkin, suomen kieltä on silti oikeus – jopa velvollisuus – käyttää kaikenlaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Kielen kuolema taas alkaa aina siitä, kun kielen käyttökontekstit supistuvat.
-
Itse olen sitämieltä että käyttöjärjestelmät saisivat olla Suomenkielisiä (
Tietokonekieli on yleismaailmallista, joten jos käyttöjärjestelmät suomennetaan, vaikeuttaa se kaikkia käyttäjiä. Suomennokset ovat siis vahingollisia. Tekstinkäsittelyssä poikkeus, siinä olisi hyvä suomen oikoluku...
Ei se niin vaikeaa ole tuo tietokone- englanti.
Niin, ohjeet suomeksi ja kieli englantina, näin olisi kaikille paras, terv. Hig
-
pitäisi olla suomeksi, yllättävän moni Euroopassa asuva Linuxin käyttäjä itseasiassa opiskelee Suomea (kysyin eräältä heistä, miksi; Linus Torvaldsin kieli, sanoivat. No, ajatushan se on tärkein...), onko muuten jo olemassa käännöksiä Esperantoksi?
-
Itse olen sitämieltä että käyttöjärjestelmät saisivat olla Suomenkielisiä
Niin tai olet ”sitä mieltä”, että niiden pitäisi olla ”suomen kielisiä” :)
Suomenkielisyysvaatimukseen on muuten parempiakin perusteita kuin se, etteivät kaikki englantia osaa. Vaikka osaisivatkin, suomen kieltä on silti oikeus – jopa velvollisuus – käyttää kaikenlaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Kielen kuolema taas alkaa aina siitä, kun kielen käyttökontekstit supistuvat.
Kyllä siis pitäisi on oikea muoto! ;)
-
Kyllä minä ainakin tykkään käyttää konettani suomeksi. Se on kyllä totta että ongelma tilanteissa jos lähtee suomenkielistä virhesanomaan vaikka googlettamaan, niin tulos saattaa olla laiha... Mutta eikös ubuntussakin tule virheet enkuksi joten siitäkään ei tule ongelmaa. Ihan peruskäyttö on mielestäni helpompaa jos ohjelmat on suomennettu. Jos käyttää jotain uutta ohjelmaa niin vähän tökeröistäkin suomennoksista saa selville että mitä mikäkin tarkoittaa. Englannin kielisissä ohjelmissa täytyy välillä laittaa kursori jonkun nappulan päälle ja katsoa se selventävä teksti joka monessa ohjelmassa tulee esille.
Esim Ubuntuahan jaetaan jo molempina versioina...on tämä nordic versio jossa on suomenkielikin heti asennuslevyllä mukana mutta onkohan siinä normaalissa ns virallisessa levyssä suomea ollenkaan ? Muistaakseni ei.
Kyllä siitä alkuvalikosta löytyy suomikin kun painaa F2, se ei tosin ole kovinkaan laaja, mutta kyllä sillä alkuun pääsee varmasti kaikki
-
Itse asiassa koska Linuxia on rakennettu alusta pitäen dynaamisesti monikieliseksi, perinteinen väite suomenkielisyyden haitallisuudesta ongelmatilanteissakin on hölynpölyä. Jos haluaa englanninkieliset ilmoitukset guugletettavakseen, sen kuin käynnistää ohjelman sillä kertaa englanniksi (komentoriviltä ”LANG=en_US.UTF-8 ohjelman_nimi”).
Tietokonekieli on yleismaailmallista,
Ei vaan se on englantia. Mutta juuri tuolla perusteella suomen kielen tuloa hallinnon, tieteen, taiteen ja työelämän kieleksi vaikeutettiin 1800-luvulla: ruotsi oli ”yleismaailmallinen”, suomi sopi kyllä kotona puhuttavaksi muttei mihinkään vakavampaan. On aika säälittävää, että vanhojen svekomaanien umpihullut argumentit otetaan (vieläpä vapaaehtoisesti!) tosissaan vuoden 2007 Suomessa!
-
On aika säälittävää, että vanhojen svekomaanien umpihullut argumentit otetaan (vieläpä vapaaehtoisesti!) tosissaan vuoden 2007 Suomessa!
Pöh! Totuus nyt on kuitenkin se, että englanninkielisillä ohjelmilla oppii englantia, ja minä esim olen pystynyt hyödyntämään sitä esim ulkolaisilla käyttäjäfoorumeilla. Nyt viimeksikin minulle selviteltiin Wolvixin pakettienhallintaa ja kuinka asentaa Opera ko. distroon. Ei olisi onnistunut suomeksi...
Eli kannattaa jättää tunteet syrjään, ja käyttää englanninkielisiä ohjelmia... Tietysti, jos jo osaat englannin kuin vettä vaan, tai sitte et koskaan ulkomaanihmisten kanssa tietokoneen kautta kommunikoi, silloin voi myös ohjelmat olla suomenkielisiä.
Terv. Hig
-
Itse olen sitämieltä että käyttöjärjestelmät pitäisi olla Suomenkielisiä
No, ei kai tuosta suomenkielisyydestä ole haittaakaan. Linux vahvuuksia on nimenomaan lokalisointi, joka mahdollistaa järjestelmän käyttämisen omalla kielimurteella. Savoksi tai Rauman murteella ei vielä ole näkynyt kielitiedostoja?
Auttava englanninkielentaito (tietotekniikan sanasto on loppujen lopuksi suht' suppea) on kuitenkin vähintäänkin eduksi jos ei aivan välttämätöntä, kun elämme globalisoituneessa maailmassa.
PS. Tämäkään viesti ei erityisesti liity 'Aloittelijoiden alueelle tai Ubuntun asentamiseen'. Osuvampi alue olisi voinut olla esim. 'yleinen keskustelu'. Sietää jopa hieman harkita tarjolla olevista alueista se sopivin.
-
Tietystikin suomea. Miksi en haluaisi käyttää äidinkieltäni joka paikassa? En minä sitä sano, että englanti tuottaisi vaikeuksia, mutta en ole myöskään mikään engelsmanni/jenkki/irkku...
Alkoi tuo Dolphininkin englanninkielisyys särkeä silmiä ja nyt olen sen suomentanut itseäni tyydyttävällä tavalla... :D
Suomi hieno kieli joka paikassa PRKL!
-
Mielestäni kansa jakautuu hieman kahtia tässä. Eli juuri vanhemmat ikäluokat arvostaa sitä että asiat on suomen kielellä koska sillä he osaavat päätellä esim missä asiat ovat valikoissa yms.
Toisaalta ihmiset kuten minä ei halua käyttää ohjelmia suomeksi, koska joskus syynä ovat tökeröt suomennokset, joskus se että ohjetta ei sitten löydy kun ei tiedä suomenkielisen asetuksen tms vastinetta englanniksi.
Valitettavasti juuri vapaat ohjelmistot ovat niitä tökerösti suomennettuja.
Ohjelmien on oltava suomennettuja ja lokalisoituja niin kauan kun Suomessa puhutaan suomea. Ilman lokalisointia ohjelmat ovat suurelle osalla käyttäjäkuntaa käyttökelvottomia -- hupikäyttäjät ovat asia erikseen.
-
Pöh! Totuus nyt on kuitenkin se, että englanninkielisillä ohjelmilla oppii englantia, ja minä esim olen pystynyt hyödyntämään sitä esim ulkolaisilla käyttäjäfoorumeilla.
Tietokoneilla käsitellään tietoa; englannin opiskelu on eri asia.
-
Eikös Linuxista ja muista vapaista ohjelmista haluttaisi nimenoman vähitellen joka kotiin sopivia?
Niin kauan kuin ihmiset jarruttavat ohjemien kääntämistä ja väittävät että englanti parempi, niin kauan englantia taitamattomat (esim. minun vanhempani) käyttävät microsoftia ja kumppaneita. Jos ei yksinkertaisesti osaa englantia, niin huonokin käännös on parempi kuin täydellinen englanninkielinen versio.
En minäkään teille tyrkytä Ubuntua ranskaksi, vaikka sitä välillä käytänkin.
-
Kyllä ainakin minusta on erittäin tärkeää, että ohjelmia on mahdollisuus halutessaan käyttää muillakin kielillä kuin englanniksi. Erityisesti vapaiden ohjelmien periaatteiden mukaista on, ettei ketään pakoteta englanniksi ohjelmia käyttämään. Monen vahnemman ihmisen varsinkin on aivan turha alkaa opettelemaan väkisin englantia, jos ei sitä oikeastaan mihinkään tarvitse. (toki kielten osaamisesta on aina hyötyä)
Minusta nykyään on saatukin aikaan varsin tehokkaasti monikielisenä toimivat ohjelmistot. Esimerkiksi Gnomen saa helposti toimimaan kymmenillä eri kielillä samalla koneella. Ei taida Windowsilla onnistua ainakaan kotilisenssillä tuommoinen, kun vieläkin myydään erikseen englannin/ruotsin/suomenkielisiä versioita siitä.
Suomennoksia olen kyllä nähnyt hyvin vaihtelevan tasoisia, mutta kyllä ainakin Gnomen ja Ubuntun vakio-ohjelmien suomennos on mielestäni erittäin hyvä. KDE:ssa ainakin jokin vuosi sitten oli jotain aika käsittämättömiäkin ratkaisuja suomennoksessa tehty, mutta varmaan nekin ennemmin tai myöhemmin tulivat/tulevat korjattua. Hienoa on, että huonosta suomennoksesta voi harmistumisen lisäksi myös innostua tekemään paremman suomennoksen, joka sitten voidaan saada kaikille käyttöön.
-
Olen myös itse vahvasti suomenkielisten käyttöjärjestelmien puolella. Teemmehän mm. töitä puhumalla pääosin suomea, kotona puhumme suomea, asioimme virastoissa suomeksi. Toki kaikki nämä asiat on mahdollista tehdä ainakin ruotsiksi, mutta valinnan vapaus pitää ehdottomasti olla. Lasten opettaminen tietokonemaailmaan ainakin on helpompaa, kun he saavat koneelta lukea samaa kieltä mitä opettelevat koulussa lukemaan ja kirjoittamaan. Eli valinnanvapaus pitää olla. Pakkohan ei ole käyttää, jos ei halua.
-
Annetaanhan kaikkien kukkien kukkia. Onhan vanha totuus, että yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä ja sutkeimmat molemmista :) .
Avoimuuteen kun kuuluu vapaus valita, niin onhan se hyvä, että eri vaihtoehtoja löytyy. Itse näkisin tärkeämpänä lokalisoida ensin varsinaiset ns. hyötyohjelmat ja pelit jos ajatellaan aloittelijoita ja meitä kypsään ikään ehtineitä. Jos ja kun vapaaehtoisia lokalisointiin löytyy nostan lippistäni heille todella korkealle. Eiköhän ne ajan kanssa pahimmat käännöskukkaset korjaudu mm. tällaisten foorumeiden ansiosta.
Hyvää kesää kaikille!
Fabulous Summer for everybody!
-
kyllä kielimahdollisuuksia pitää olla, ubuntussa on niin mukava kun voi luoda käyttäjätilit sen mukaan mitä kieltä käyttäjä puhuu.
ubuntun asennus cd llä löytyy kyllä kielet mutta jos nettiä ei ole käytössä niin kaikki eivät käänny, nordic cd llä saa suomenkielen ilman nettiä.
windowsin kanssa pitää renaa recovery tai asennuslevyn kanssa jotta saa kielet vaihdettua.
niin ja onhan suomenkieli aika hyvä tietoturva suoja kun vain 5miljoonaa puhuu sitä.
-
Kyllä
-
Jep, mutta miksi tämä ei ole äänestys?
-
Ehdottomasti Suomenkielisiä!!!!
Itse olen sitämieltä että käyttöjärjestelmät saisivat olla Suomenkielisiä (
Tietokonekieli on yleismaailmallista, joten jos käyttöjärjestelmät suomennetaan, vaikeuttaa se kaikkia käyttäjiä. Suomennokset ovat siis vahingollisia. Tekstinkäsittelyssä poikkeus, siinä olisi hyvä suomen oikoluku...
Ei se niin vaikeaa ole tuo tietokone- englanti.
Niin, ohjeet suomeksi ja kieli englantina, näin olisi kaikille paras, terv. Hig
Ps. Kiinan kieltä äidinkielenään käyttäviä ihmisiä on eniten maailmassa, joten eikö kaikkien ohjelmien pitäisi olla ainoastaan Kiinan kielisiä??? (tämä oli tarkoitettu vitsiksi saa nauraa)
-
Aiheen sivusta taas:
Ps. Kiinan kieltä äidinkielenään käyttäviä ihmisiä on eniten maailmassa,
Niin tai sitten ei ole. Tilanne on nimittäin epäselvä, koska englantia puhuvat ensimmäisenä tai toisena kielenään suuret ihmisjoukot mm. Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa (ja toinen kieli tarkoittaa tässä kieltä, joka on opittu äidinkielen tapaan jo ennen kouluikää tai alakouluvuosina).
Itse asiaanhan tällä ei tosin ole mitään vaikutusta :)
-
Joo-o kumpainenkin kanta on käsittääkseni oikeassa ja varmasti esim englannin kielen harrastajalle(niinkuin minä) englanti versio on erittäin hyvä.kun taas suomenkielinen versio ja apu ovat vallan loistavia oppiakseen kunnolla ubuntun käytön...
-
Jos haluan oppia englantia aloitan englannin opinnot vaikka kansalais opistossa, kyllähän tietysti englannin kielisillä ohjelmilla oppii englantia, jos oppii. Suomessahan pitäisi lähes kaikkien osata ruotsia, kun sitä oli pakko opiskella, empä vaan oppinut vaikka asuin ruotsinkielisellä alueella. Ubuntu on läppärissäni osittain siksi että kannettava oli pakko ostaa vistalla varustettuna, ihmisen valintoja ohjaa ainakin vielä toistaiseksi vapaa tahto, sekin silti aika ajoin on asetettu kyseenalaiseksi.
-
Aiheen sivusta taas:
Tilanne on nimittäin epäselvä, koska englantia puhuvat ensimmäisenä tai toisena kielenään suuret ihmisjoukot mm. Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa
Ja myös suomessa, jos täällä harjoitetaan englantia...Jos siis halutaan pysyä ns. kehityksessä mukana, kielletään kaikki suomennokset :) :)
Ei leikki leikkinä. Olkoon Ubuntu suomeksi, mutta vain täydellisille englantiummikoille.Kaikkien muiden on järkevintä käyttää sitä universaalitietokonekieltä...
Hig
-
englantia puhuvat ensimmäisenä tai toisena kielenään suuret ihmisjoukot mm. Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa
Ja myös suomessa, jos täällä harjoitetaan englantia...
Ehei. Suomessa puhutaan englantia enimmäkseen vieraana, ei toisena kielenä. Toisella kielellä tarkoitetaan (lähes) äidinkielen tasoista kielen hallintaa.
Olkoon Ubuntu suomeksi, mutta vain täydellisille englantiummikoille.Kaikkien muiden on järkevintä käyttää sitä universaalitietokonekieltä...
Tuo on sitten toivottavasti vain sinun mielipiteesi!
Kirjahyllyni kirjoista valtaosa on englanniksi, monista dvd-elokuvistani puuttuu suomenkielinen tekstitys, kirjoittelen artikkeleita englanniksi ja viimeksi viime torstaina pidin englanniksi esitelmän; siitä huolimatta haluan tietokoneeni ”puhuvan” kanssani suomea, koska äidinkieli on ihmisen tärkeimpiä, luovuttamattomia ihmisoikeuksia.
-
Kirjahyllyni kirjoista valtaosa on englanniksi, monista dvd-elokuvistani puuttuu suomenkielinen tekstitys, kirjoittelen artikkeleita englanniksi ja viimeksi viime torstaina pidin englanniksi esitelmän; siitä huolimatta haluan tietokoneeni ”puhuvan” kanssani suomea, koska äidinkieli on ihmisen tärkeimpiä, luovuttamattomia ihmisoikeuksia.
[/quoterr
Sinulla on "varaa", koska näköjään hallitset sen englanninkin. Monelle vaan on yksi parhaista kielikursseista ei- käännetyt ohjelmat. Ei politiikkaa tähän kiitos, tai käyhän se realismi...
En todellakaan ole suomen kieltä vastaan, mutta turha nostaa egoaaan tässä tapauksessa. Ja Linuxjakelut ovat hoitaneet asian hienommin kuin Ms, sillä monessa distrossa kielen kääntää jopa lennossa, mikä on erittäin hienoa!!
Hig
-
EI kai sitä enklantia opita valikkoja räpläämällä? Aika suppeaa. Korkeintaan ohjeita lukemalla (KDE:n lähes kaikki ohjeet näyttäisivät olevan englanniksi).
Sitäpaitsi esimerkiksi se suomennettukin selain vie englantia sisältäville sivuille.
-
No joo molempi parempi.
Noista kielistä vielä, englanti on ollut pääasiallinen työ- ja kotikieleni reilusti yli kymmenen vuotta ja pakkoruotsikin taipuu vielä keskimäärin sujuvahkosti. Kuitenkin näissä meitin myllyissä ohjelmien kieli ja komennot perustuvat aika pitkälle tuohon Lontoon murteeseen. Tämä puoltaisi melko hyvin käyttisten ja yleensä ohjelmien englanninkielisyyttä.
MUTTA kun tiedän lähipiiristäni, että ainakin yleisimmät VALIKOT ja ohjeet pitäisi olla suomeksi ja vieläpä selkokielellä niin puollan hyvin voimakkaasti lokalisointia. Samalla olen myös erittäin painokkaasti puoltamassa valinnan vapautta, mihin nähdäkseni Ubuntu filosofiallaan pyrkii. Eli edelleen, tosin olematon, hattuni nousee korkealle sille uutteralle joukolle, joka näitä käännöksiä jaksaa jatkuvasti vääntää.
Itse käytän pääasiassa lokalisoituja (suomeksi) ohjelmia, tosin aina kun mahdollista Lontoo versio on rinnalla.
-
No joo molempi parempi.Tämä puoltaisi melko hyvin käyttisten ja yleensä ohjelmien englanninkielisyyttä.
puollan hyvin voimakkaasti lokalisointia. Samalla olen myös erittäin painokkaasti puoltamassa valinnan vapautta, mihin nähdäkseni Ubuntu filosofiallaan pyrkii.
Itse käytän pääasiassa lokalisoituja (suomeksi) ohjelmia, tosin aina kun mahdollista Lontoo versio on rinnalla.
Kielen pitäisikin pystyä vaihtamaan suoraan valikkoja selatessaan,...
Hig
-
Kielen pitäisikin pystyä vaihtamaan suoraan valikkoja selatessaan,...
Hig
I absolutely agree.
-
Monet jotka tietokoneita käyttävät osaavat kohtuu hyvin englanti,tai ainakin osaavat käyttää sanakirjoja ja etsiä apua muualta jos eivät ymmärrä.Entäpä se sukupolvi joka on käynyt "peruskoulun",silloisen kansakoulun joskus 60-luvulla? Heitä on paljon,ja monet heistä haluavat käyttää tietokonetta. Heidän vuokseen olisi hyvä olla suomenkieliset valikot ja ohjelmat,koska heille ei ole koskaan englantia edes opetettu! Silti tämä ikäryhmä on hyvin suuri,ja kohtuullisen varakaskin (noin keskimäärin). On sääli jos heidän toiveensa tietokoneen käytöstä tyssää kieliongelmiin,vai mitä? Siksi toivon että ne jotka puurtavat ohjelmien suomennosten kanssa jaksavat jatkaa työtään,ja että saan itselleni joskus kielitaitoa niin paljon että voisin osallistua työhön!
-
Entäpä se sukupolvi joka on käynyt "peruskoulun",silloisen kansakoulun joskus 60-luvulla? Heitä on paljon,ja monet heistä haluavat käyttää tietokonetta. Heidän vuokseen olisi hyvä olla suomenkieliset valikot ja ohjelmat,koska heille ei ole koskaan englantia edes opetettu! Silti tämä ikäryhmä on hyvin suuri,ja kohtuullisen varakaskin (noin keskimäärin). On sääli jos heidän toiveensa tietokoneen käytöstä tyssää kieliongelmiin,vai mitä?
??? ???
Haluaisin hieman tarkentaa. 60-luvun kansakoulussa opetettiin englantia. Itse aloitin kouluni vuonna 1962 ja kolmannella luokalla alkoi vieraiden kielten opetus, valtaosa valitsi englannin. Tämä vain tiedoksi oman ikäluokkani mahdollisuudesta opetella kieliä. Mehän olemme vasta noin viiskymppisiä! :)
Lisäksi suurella osalla tuon ajan nuorisoa oli palava halu oppia englantia pysyäkseen mukana tuolloin nousussa olevassa populaarikulttuurissa. Silloin kuunneltiin Radio Luxemburgia ja luettiin New Musical Expressiä ym. Eihän toki kaikista mitään kielineroja kehittynyt ja kielitaidon ylläpitäminen vaatii kielen jatkuvaa käyttöä.
Mutta valinnanvapauden nimissä ja käytännön syistä kannatan edelleenkin ehdottomasti ohjelmien kääntämistä.
-
Kyllä! Halutessa Suomenkielen pitäisi saada asennettua joka käyttikseen.Siis tarkoitan,että jos haluaa jonkun kieli tuen asentaa, niin sen siihen myös pitäis saada,vaikka sitten erillisellä asennuksella.Ja sen Suomennoksen pitää olla hyvä ja kattava.KDE puolella melko köyhähköä toi Suomentaminen verrattuna Gnomeen.No pää asiä että kummastakin saa suurinpiirtein selkoa omalla äidinkielellä:) Ja tämä vaan sitten tosta graafisesta puolesta.Ydin tai mikä se on pitää TÄYTYY olla enkuksi,että muutkin osaa käyttää ympäri maata:)
-
Ydin tai mikä se on pitää TÄYTYY olla enkuksi,että muutkin osaa käyttää ympäri maata:)
Niin, kohta joku haluaa kääntää terminaalikäskytkin...
Olen antanut sen verran periksi, että hyväksyn suomenkieliset valikot pitkin hampain, mutta yhdellä klikkauksella pitäisi saada enkkuvalikot esiin. tai suomenkielisessä valikossa hiiren oikeanpuoleista hiirtä painaa, valitsee englannin ja kieli vaihtuu.. Samoin jos haluaa pitää valikot ja ohjelmat englanninkielisinä epäselvissä tapauksissa tutkia suomikäännöstä vauhdissa.
Aamen, Higgins
-
pitäisi olla suomeksi, yllättävän moni Euroopassa asuva Linuxin käyttäjä itseasiassa opiskelee Suomea (kysyin eräältä heistä, miksi; Linus Torvaldsin kieli, sanoivat. No, ajatushan se on tärkein...), onko muuten jo olemassa käännöksiä Esperantoksi?
Kyllä ubuntustakin saa periaatteessa esperantonkielisen. Ongelmana on se, että käännös näyttää olevan vielä joltisenkin vaiheessa, jolloin - jos olet esim. asentanut alunperin suomenkielisen ubuntun - työpöydän ja ohjelmien kieli on iloista suomen, englannin ja esperanton sekoitusta.
-
englantia puhuvat ensimmäisenä tai toisena kielenään suuret ihmisjoukot mm. Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa
Ja myös suomessa, jos täällä harjoitetaan englantia...
Ehei. Suomessa puhutaan englantia enimmäkseen vieraana, ei toisena kielenä. Toisella kielellä tarkoitetaan (lähes) äidinkielen tasoista kielen hallintaa.
Olkoon Ubuntu suomeksi, mutta vain täydellisille englantiummikoille.Kaikkien muiden on järkevintä käyttää sitä universaalitietokonekieltä...
Tuo on sitten toivottavasti vain sinun mielipiteesi!
Kirjahyllyni kirjoista valtaosa on englanniksi, monista dvd-elokuvistani puuttuu suomenkielinen tekstitys, kirjoittelen artikkeleita englanniksi ja viimeksi viime torstaina pidin englanniksi esitelmän; siitä huolimatta haluan tietokoneeni ”puhuvan” kanssani suomea, koska äidinkieli on ihmisen tärkeimpiä, luovuttamattomia ihmisoikeuksia.
Jep Suomen kieli kuuluu perusoikeuksiin, vähän niinkuin: Syöminen, juominen, piip piip ja Suomen kieli.
Huom: tämä teksti ei sisällä politiikkaa.
-
Niin, kohta joku haluaa kääntää terminaalikäskytkin...
Itseasiassa Mikkisoftan Excel on aika lähellä tätä kauhuskenaariota, siinä näet funktiot on käännetty suomeksi (-ish) ja siis vielä aika kömpelösti...
Minusta käyttöjärjestelmän kielisyyden (tai sen puutteen lähinnä) ei pitäisi missään tapauksessa olla este muuten hyvän järjestelmän käyttämiselle ja leviämiselle. Tätä foorumia lukevat lienevät keskimäärin enemmän "säätäjiä" kuin "oikeat ihmiset" ( ;) ) ja siis tavoitehan olisi siis käsittääkseni, että mahdollisimman vähän tätä säätämistä tarvitsisi tehdä? Monin paikoin tämän graafisen puolen käännökset tosiaan valitettavasti ontuvat, mutta siinä piilee jälleen Ubuntun vahvuus: kuka tahansa voi pistää omaa efforttia tavalla tai toisella ja korjata asian - tai patistaa jonkun muun se tekemään.
Komentorivi on taas mielestäni "pyhä", eli Matti Meikäläinen ei tarvitse tuota komentoriviä muuhun kuin juuri tuohon säätämiseen - itse tarvitsen sitä työssäni jatkuvasti, mutta vapaa-ajan koneenkäyttö kyllä onnistuu ongelmitta komentorivittä. Komentorivi siis pidettäkööt sinä toisena kotimaisena... :P
-
Itseasiassa Mikkisoftan Excel on aika lähellä tätä kauhuskenaariota, siinä näet funktiot on käännetty suomeksi (-ish) ja siis vielä aika kömpelösti...
Voiko kauheampaa olla =NELIÖJUURI() vertaa =SQRT() (en nyt tarkkaan muista, koska M$ Officen käyttökertani voidaan melkein laskea yhden käden sormilla). Tietysti joku voisi sanoa, että =NLJR(), mutta nämä saa jäädä mielestäni suomentamatta.
Komentorivi on taas mielestäni "pyhä", eli Matti Meikäläinen ei tarvitse tuota komentoriviä muuhun kuin juuri tuohon säätämiseen - itse tarvitsen sitä työssäni jatkuvasti, mutta vapaa-ajan koneenkäyttö kyllä onnistuu ongelmitta komentorivittä. Komentorivi siis pidettäkööt sinä toisena kotimaisena... :P
Joo komentorivin ei pidä koskea käännösmielessä käskyjen osalta. Se olisi katastrofi, mutta eipä ls ja cp mitään englantia puhtaimmillaan ole myöskään oman tyylisiä lyhennelmiä vain.
-
Komentorivi on maailma omanansa, samoin kuin ohjelmointikielet.. Ymmärtääkseni kukaan ei ole lähtenyt kääntämään esim HTML:n käskyjä suomeksi, tms... Ylläpidollisesti olisi mahdotonta koettaa muistaa komentoja ja käskyjä useammalla kielellä.. Ja tuohon on jo melkein käännös tuo "LS" =lista ;)
-
Ymmärtääkseni kukaan ei ole lähtenyt kääntämään esim HTML:n käskyjä suomeksi, tms...
No jaa... Wanhoina hywinä kotitietokoneaikoina levisi semmoinenkin villitys, että koneen ROMmiin piilotettu BASIC imaistiin RAMmiin, jolloin käskyjä päästiin muuttamaan – vaikkapa siis suomentamaan. Tosin monen taidot (tai into) loppuivat siinä vaiheessa, kun FOR...NEXT-silmukkaa yritti kääntää sujuvalle suomen kielelle :)
-
Komentorivi on maailma omanansa, samoin kuin ohjelmointikielet.. Ymmärtääkseni kukaan ei ole lähtenyt kääntämään esim HTML:n käskyjä suomeksi, tms...
Jos ollaan tarkkoja niin HTML ei ole ohjelmointikieli vaan kuvauskieli. Mitä tulee ohjelmointikielten kääntämiseen niin ainakin Logosta on käännetty versioita useille eri kielille. Tokihan monia muitakin kieliä on käännetty mutta käsittääkseni Logo on ollut varsin suosittu kieli kääntämisen kannalta. Esimerkiksi KTurtle (http://edu.kde.org/kturtle/) näyttäisi käyttävän Logoon perustuvaa kieltä ja sekin on käännetty usealle eri kielelle.
Omassa sarjassaan on perl-laajennus latinaa osaaville: Perligata (http://www.csse.monash.edu.au/~damian/papers/HTML/Perligata.html). Alla kommentoitu esimerkki Perligatan kotisivulta.
domus Specimen. # package Specimen;
newere # sub new
sic # {
meis datibus. # my %data;
counto intra Specimen
postincresce. # $Specimen::count++;
datibus nullum horum benedictum. # bless \%data, $_[0];
cis # }
printere # sub print
sic # {
modus tum indefinitus inquementum mori. # die 'method undefined';
cis # }
domus princeps. # package main;
meo objecto da # my $object =
newementum apud Specimen. # Specimen->new;
printe apud objectum; # $object->print;
-
Man sivut kun näyttäisi locale:n mukaisina teksteinä olisi kiva, mutta ei ehkä kannata ryhtyä urakkaan.
-
Käyttöjärjestelmissä ja ohjelmissa tulisi olla vapaus valita millä kielellä valikot näytetään. Itse käytän englantia kaikkialla, mutta esim. vaimon logatessa sisään on hyvä olla eri kieli käytössä. Ei ole järkevää pakottaa ihmisiä opettelemaan englantia jos työkseen käyttää tietokonetta kotimaassaan eikä tarvitse englantia mihinkään. Turhaa rahan ja ajankulua siitä tulisi ja asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan.
Microsoft-puolellahan käyttikset ja softat saa jo suomeksi jos haluaa. Ikävä kyllä vaan pitää valita joko tai, englantia ei saa defaulttina (vai saako Vistassa). Ubuntussahan käyttäjäkohtaisesti käyttöliittymän kieleksi saa suomen tai vaikka kiinan kun vaan valitsee. Varmasti sovelluksetkin saisi suomeksi, mutta pitää huomioida että jonkun on otettava tehdäkseen se käännöstyö.
Eli nyt rahalla saa softat ja käyttiksen haluamallaan kiellellä. Jos sellaista haluaa ilmaiseksi, jonkun on se käännöstyö tehtävä ilmaiseksi. Tekisitkö sinä?
-
Microsoft-puolellahan käyttikset ja softat saa jo suomeksi jos haluaa. Ikävä kyllä vaan pitää valita joko tai, englantia ei saa defaulttina (vai saako Vistassa).
Microsoftin käytäntö on ollut täysin pimeä. XP:n sai monikielisenäkin niin, että kielen saattoi dynaamisesti vaihtaa – mutta tätä versiota ei ollut tarjolla yksityiskäyttäjille. Nyt Vistassa tilanne on kuulemma se, että samalla dvd:llä on kyllä erikieliset versiot mutta halvemmissa lisensseissä niistä voi asentaa vain yhden – vaikka siis ne ovat kaikki siellä!!! Ei mitään tolkkua, pelkkää kiusantekoa.
-
Ubuntussahan käyttäjäkohtaisesti käyttöliittymän kieleksi saa suomen tai vaikka kiinan kun vaan valitsee.
Tämäpä on se vahvuus joka sai meidän perheen hylkäämään Wintoosan. Rouva on asettanut kielekseen venäjän ja minä suomen. Saksalaisille vieraille taannoin tehtiin oma käyttäjätunnus ja heille kone kukkui saksaksi. Lupasivat muuten germaanit viipymättä siirtyä Ubuntukantaan kun sen täällä oivaksi havaitsivat. Eivät olleet edes kuulleet Ubuntusta omalla maallaan.... :(
Jos käyttöjärjestelmä olisi ainoastaan englannin kielellä niin jäisi emännyydeltä ja minulta kyllä koneen käyttö aika olemattomaksi. kielivalikoima kun kummallakin on vain suomi ja venäjä. Kunnia ja ylistys kaikille heille jotka kääntävät ohjelmia meidänlaistemme iloksi ja hyödyksi ! :D
-
Ubuntussahan käyttäjäkohtaisesti käyttöliittymän kieleksi saa suomen tai vaikka kiinan kun vaan valitsee. Varmasti sovelluksetkin saisi suomeksi, mutta pitää huomioida että jonkun on otettava tehdäkseen se käännöstyö.
Tuohan on loistojuttu! Mietin juuri kotikoneen hankintaa, ja olen tottunut käyttämään englanninkielistä PC:tä. Lapset taas tarvitsee ainakin vielä muutaman vuoden ajan suomenkielistä, joten molempi parempi.
Onkohan jossain lista olemassaolevista suomenkielisistä sovelluksista? Voishan tuohon kääntämiiseenkin pienen siivun vapaa-aikaa käyttää :)
-
Tuosta kannattaa lähteä liikkeelle: https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi/ (https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi/)
Kaikki yleisimmät ohjelmat on pääosin suomennettu. Ohjeet ovatkin sitten huonommin suomennettu.
-
Itse olen sitämieltä että käyttöjärjestelmät pitäisi olla Suomenkielisiä ( varsinkin 10 - 30 vuotta tästä eteenpäin ). Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja käyttävät myös näitä vempaimia, suurimmalle osalle heistä ei missään vaiheessa ole opetettu sanaakaan englantia, osa oppinut pakosti työssä jos ei silloin aikoinaan käynyt ns, oppikoulua täytyy muistaa että senkin kävi vähemmistö ja suuri osa niistäkään ei ole pitänyt kielitaitoaan yllä.
Täysin samaa mieltä, tuskin olisin koskaan edes harkinnut Linuxia koneelle englannin kielisenä. Joka kodin käyttöjärjestelmän perusvaatimus on voida käyttää sitä omalla äidinkielellä. Tietokonekieli on Suomeksikin pääosin täyttä hepreaa tavalliselle kotikäyttäjälle, mutta jotain voi vielä oppia kun saa selviä ohjeita omalla kielellä. Meillä 50-luvun nuorilla alkaa olla lisäksi iän tuomia rasitteita, kun tahtoo unohtua jo päivänkin vanhat neuvot ja ohjeet. Onneksi on tämä Ubuntu palsta josta löytyy useimpiin ongelmiin valmiita vastauksia ja asiantuntijoiltakin voi kysyä jos ei asiat muuten selviä. Kiitos kaunis kaikille Suomennos talkoissa oleville taitajille ja Ubuntun käytössä auttaville tietäjille, ilman teitä minäkin taistelisin vielä Windovsin matojen ja muiden ötököiden kanssa.javascript:void(0);
-
Oma mielipiteeni alkuperäiseen kysymykseen on, että ne jotka tekevät työkseen tietokoneiden ylläpitoa tai vastaavaa, pitää osata käyttää myös englanninkielistä käyttöjärjestelmää. Mitä tulee muihin käyttäjiin tai kotikäyttäjiin, niin tämä on minusta tällainen "oman maun mukaan"- tyylinen juttu.
Olen huomannut, että varsinkin vanhempi sukupolvi osaa käyttää paremmin konetta, jos se on suomenkielinen. Sama pätee oikeastaan jokaiseen, jolle englanti on vähänkään hankalampaa. Nuorilla olisi hyvä olla käytössä englanninkielinen käyttis, koska se toimii myös hyvänä englannin kielen opetusvälineenä.
Kannatan vahvasti suomenkielisten käyttöjärjestelmien olemassaoloa. Kannatan myös englannin kielen osaamista, käyttäisikö tietokoneita tai ei.
-
loppukäyttäjän kieli voi olla mikävaan kunhan sen saa myös lontooksi helpolla.
Meinasi tupee lentää tänään seinään, kun piti venäjän kielisen vistan ongelmia korjata....
-
Itse olen sitämieltä että käyttöjärjestelmät pitäisi olla Suomenkielisiä ( varsinkin 10 - 30 vuotta tästä eteenpäin ). Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja käyttävät myös näitä vempaimia, suurimmalle osalle heistä ei missään vaiheessa ole opetettu sanaakaan englantia,
Väittämäsi olisi pitänyt paikkaansa joskus -50 -luvulla. Tällä hetkellä jo suuri osa eläkkeelle siirtyvistä on varustettu Englanin alkeilla.
Sitäpaitsi, Suomettaminen johtaa tällä alalla metsään ja kauas. ATK-historia on täynnä esimerkkejä siitä, miten hölmö suomennos vain heikentää käytettävyyttä. Ainakin oma puhelimeni soi aina, kun asiakas törmää johonkin 'Heitto-vaihto-osioon' tai 'Siiloon'.
On paljon helpompaa opastaa asiakkaalle asioita lyhyillä ja nasevilla englanninkielisillä sanoilla. Käytön kannalta on aivan samantekevää, vaikka käskyt olisivat Swahilia, kunhan ne ovat helposti lausuttavia ja muistettavia. Pahinta on, jos joutuu arvuuttelemaan, pitääkö kone käynnistää Administrator, root vai Järjestelmänvalvoja -nimellä.
Koitapa mikrotukena kertoa puhelimitse asiakkaalle, että hänen pitäisi painaa 'Sitä kuvaruudun vasemmassa alakulmassa olevaa pyöreää kiekkoa, jossa on nelivärinen lipun kuva' -'Ai ei vai, no onkos vasemmassa yläkulmassa tai onko se mennyt automaattisesti piiloon...'.
Kaikkein kamottavin idea oli aikoinaan jossain tietokonelehdessä, jossa esiteltiin scripti, jolla komennot, siis ne, jotka piilevät tuolla /bin syövereissä, sai nimettyä Suomenkielisiksi. Sen jälkeen MIKÄÄN scripti ei enää toiminut.
Yhtä paha on se, että ohjelmien virheilmoitukset Suometetaan. Sen jälkeen käyttäjä ei saa enää mistään apua. Googlelle on aivan turha heittää 'Irroita ja yhdistä' -komennolla hakusanaa. ( tämä olisi tietenkin korvattavissa sillä, että virheviestit 'Suometettaisiin' merkkikoodeiksi ).
Suometetaan sitäpaitsi Linuxia vasta sitten, kun localet toimivat, myös serveriversioissa. Ja tätä koskeva ohje julkaistaan myös siten, että ei kerrota, miten se tehdään Gnomessa / KDE:ssä / tms. (yleisemminkin ohjeissa pitäisi kertoa, miten asiat hoidetaan mustalla ruudulla. Tällöin ei X-managerin versio tai puuttuminen sotkisi asiaa.)
-
Nyt kun on saatu taas tällainen ikivihreä aihe nostettua esiin, niin kommentoin sitä omasta puolestani.
Minusta on hyvä juttu, että Ubuntun saa millä kielellä tahansa. Olisi toki myös hienoa, jos kielen saisi muutettua helposti toiseksi, en nyt tarkoita sitä vaihtoehtoa että kirjautuessa valitaan toinen kieli. Itse olen markkinoinut Ubuntua uusille käyttäjille juuri sillä, että kielen saa valittua haluamakseen.
Virheilmoituksia suomennettaessa pitäisi avainsanojen, kuten swap, trigger yms. olla ihan englannin kielellä tai sitten molemmilla kielillä erotettuna nuo avainsanat vaikka suluilla. Muutaman kerran olen törmännyt suomennettuun virheilmoitukseen, josta en aivan heti keksinyt, että mitähän nyt pitäisi tehdä ja millä hakusanoilla etsiä apua.
Myös päätteellä suoritettavat komennut pitäisi pitää englanninkielisinä, sillä kovin moni graafiseen käyttöliittymään tottunut päätettä harvoin käyttää. Ja sitten jos käyttää niin eiköhän ole aivan sama millä kielellä hän yrittää komentoja kirjoittaa, kun suurin osa kuitenkin tekee sen leikkaa&liitä menetelmällä virheiden välttämiseksi. Ainakaan omassa tuttavapiirissäni nuo päätteelle kirjoitettavat komennot eivät aukea, vaikka kuinka yrittäisit selittää niitä ja niiden merkitystä. Tämä taas johtuu siitä, ettei ole käsitystä siitä, miten asiat toimivat, kun niitä joutuu harvoin käyttämään ja suurimman osan voi tehdä jollakin graafisella työkalulla.
-
Mistofelees "Väittämäsi olisi pitänyt paikkaansa joskus -50 -luvulla. Tällä hetkellä jo suuri osa eläkkeelle siirtyvistä on varustettu Englanin alkeilla." Olen itse nafti kuusikymppinen ja en siis vielä eläkekelpoinen. Kuitenkin se että väität ikäluokkani saaneen englannin opetusta pitää tosiaan paikkansa. Kävin Raisiossa kouluni ja kansalaiskoulussa sain tosiaan englannin opetusta kokonaiset 4 tuntia. 2 syyslukukaudella ja 2 kevätlukukaudella. Ammattikoulussa oli tuntimäärä 0 Joten tällä loistavalla tuntimäärällä olen nyt sinun mukaasi perehtynyt englanninkielen käyttöön. Joten olen vielä niitä, joiden sinun mielestä ei pitäisi olla olemassakaan, eli umpisuomalainen aasintollo, joka kaipaa suomeksi ohjelmia ja ohjeita :-[
-
Sitäpaitsi, Suomettaminen johtaa tällä alalla metsään ja kauas.
Tämä on niin täyttä sontaa kuin olla ja saattaa. Jos ihminen itse haluaa luopua omasta äidinkielestään, siitä vain, mutta toisia älköön siihen velvoitettako.
Onhan se tietysti hassua ja aivan käsittämättömän vaikeaa, että vaikkapa englannin telephone on suomeksi puhelin – voi kauheeta, kuinka sitä nyt ollenkaan osaa guuglata millaisia telefooneja maailmalla on? ::) Voi haloo. Jollei osaa kääntää paria avaintermiä suomesta englanniksi, paljonko siitä englanninkielisestä verkko-osumastaan muutenkaan hyötyisi?
Kaikkein kamottavin idea oli aikoinaan jossain tietokonelehdessä, jossa esiteltiin scripti, jolla komennot, siis ne, jotka piilevät tuolla /bin syövereissä, sai nimettyä Suomenkielisiksi. Sen jälkeen MIKÄÄN scripti ei enää toiminut.
Yhtä paha on se, että ohjelmien virheilmoitukset Suometetaan. Sen jälkeen käyttäjä ei saa enää mistään apua.
Ohjelmointikielten (jollaiseksi shell-skriptitkin voidaan laskea) kääntäminen on vähän toisen tason urakka kuin lokalisointi muuten: yleensä sitä ei kannatakaan tehdä, mutta jos se tehtäisiin, sen voisi tehdä myös järkevästi.
Virheilmoitusten suomentamisesta sen sijaan olen täysin vastakkaista mieltä: kielitaidotonta ei paljon auta kryptinen englanninkielinen virheilmoitus, vaikka kuinka voisi sitä sitten guuglata. Itse asiassa koko guuglaamisen tarve kertoo jo siitä, että ongelma on jossain muualla: virheilmoitus ei anna tarpeeksi tietoa, järjestelmä ei toimi oikein tai luontevasti tms.
Eikä kyse lopulta ole siitä, osaako englantia vai ei. Minä osaan, mutta katson silti oikeudekseni käyttää äidinkieltäni myös päivittäisen työkalun äärellä. Sen oikeuden poistaminen olisi ihmisoikeusrikos.
-
kyllä pitäisi jo olla suomenkielisiä ja toimiva kääntäjäkin pitäisi olla jakelussa. eihän se sellaisia ihmisiä haittaa jotka englanninkielen kaikkine termeineen osaa mutta suppeamman englannin osaajille asiat ei aukea sitten millään. voisipa olla hyvä jos nämä vempeleet olisi kaikillakieleillä, oppisi monikin englantia osaamaton perusasioita ja jotku vaativampiakin ja mitä siitä seuraisi, lisää vempeleitä joista olisi iloa meille kaikille.
-
Niin vaankun Linuxporukka on niin pieni täällä suomessa ettei sen rahkeet riitä suomentamisiin, saatikka Linux T:n aika riitä siihen.
Toi suuret ikäluokat on häviävä porukka, jota ei edes tietokoneet kiinnosta, ja vielä vähemmän ruotsi ja enklanti.
Ne käyttä aikansa muualla kuin tylsässä tietokoneessa roikkumisessa.
Mitä tästä vois päätellä: suomi on maapallolla melkoisessa marginaalissa ja sinne myös häviää eli enklanti jää koneisiin.
Suomennokset vois tehä vaikka paperille tulostettaviksi.
Ite puhun kyllä suomia hamaan loppuun asti, mutta ei multa sitä kukaa kysykkää...selkis?
T:Frank Zappa 8)
-
Kyllähän se ainakin minun mielestäni on kivempi käyttää ohjelmia omalla äidinkielellään, vaikka osaankin englanninkieltä erittäin sujuvasti.
Joku muu ei välttämättä osaakaan englantia niin kovin hyvin ja syntyy ongelmia. Iso kiitos suomentajille :P
-
Itse olen sitämieltä että käyttöjärjestelmät pitäisi olla Suomenkielisiä ( varsinkin 10 - 30 vuotta tästä eteenpäin ).
Sanoisin mielumminkin, että saa olla mahdollisuus käyttää sitä käyttöjärjestelmää sillä kielellä millä haluaa.
Itselläni kaikki mahdollinen on aina englanniksi sillä se helpottaa kummasti n+1 järjestelmän sekakäyttöä, kun asioita ei ole suomennettu vähän sinnepäin vaan ovat nimeltään sitä mitä niiden pitääkin =)
-
Itse olen sitämieltä että käyttöjärjestelmät pitäisi olla Suomenkielisiä ( varsinkin 10 - 30 vuotta tästä eteenpäin ).
Miksi pitäisi olla? Ei kukaa käytä tai ees näe käyttistä vaa muita softia. Sillei oo mitää syytä että käyttiksen pitäisi olla suomeksi kun niide kehitys tapahtuu englanniksi. Käyttöliittymät pitää ehottomasti olla saatavilla suomeksikin kute myös kaikki muutki softat.
Olis oikeesti kiva kuulla perusteluit miksi linuxin pitäis olla suomeksi?
-
Niin vaankun Linuxporukka on niin pieni täällä suomessa ettei sen rahkeet riitä suomentamisiin, saatikka Linux T:n aika riitä siihen.
Toi suuret ikäluokat on häviävä porukka, jota ei edes tietokoneet kiinnosta, ja vielä vähemmän ruotsi ja enklanti.
Ne käyttä aikansa muualla kuin tylsässä tietokoneessa roikkumisessa.
Mitä tästä vois päätellä: suomi on maapallolla melkoisessa marginaalissa ja sinne myös häviää eli enklanti jää koneisiin.
Suomennokset vois tehä vaikka paperille tulostettaviksi.
Ite puhun kyllä suomia hamaan loppuun asti, mutta ei multa sitä kukaa kysykkää...selkis?
T:Frank Zappa 8)
Olet ihan oikeassa, että suuret ikäluokat on jo häviävä porukka, mutta jotenkin tuntuu lukea sitä hivenen raadollisena! Että pitäisikö mennä nurkan taakse ja saada siitä kuuluista halosta, katsos kun minäkin olen sitä "suurta" ikäluokkaa vielä ja olen kyllä mielestäni ollut hyvinkin aktiivinen näiden tietotekniikka laitteiden kanssa. Luulen myös, että täältä löytyy muitakin, jotka kuuluvat jopa vanhempaan ikäluokkaan, kuin minä.
Se että toteat, ettei mieltä ole kielet kiinnostaneet, on myös aika outo väite. Voisitko perustella sen? Kansakoulussa ei saanut kieliopetusta ja vanhemmilla ei ollut varaa oppikouluun ja töihin piti päästä niin nopeaan, kuin vähänkään koulun penkiltä pääsi.. Ei sitä silloin kyselty, onko halukas kielten opiskeluun. Ammattikoulun rehtorilta kyseltiin, josko vaikka saisi taskulaskimeen opetusta, se kun oli silloin ihan uutta. Rehtori totesi, että, ette ikinä, siis ikinä tule tarvitsemaan moista lelua ja teillä ei ole normaalina työssäkävijänä koskaan varallisuutta ostaa taskulaskinta, josta olis jotain hyötyä. Teille riittää ihan hyvin laskutikun opettelu, siinä teille taskulaskinta lopuksi ikää.
Suoraan sanoen frankki boy, minua ihan pikkuisen kismittää asenteesi meikäläisen ikäluokka kohtaan. Ainoa lohtu on siinä että perässä tulet poju, muista se, sillä eräänä päivänä sinäkin olet häviävä luonnonvara.... >:(
-
Pitäisi kai miettiä että pitääkö maailmassa olla yleensäkkään eri kieliä, kaikille vaan sama niin eiköhän se siitä :D
-
Mitä siitä tulisi, jos käyttöjärjestelmässä käytettäisiin sanaa "Suomenkielinen", vaikka meille koulussa opetettiin sen olevan "suomenkielinen". Ei näin vanha kyllä oppisi sellaista systeemiä käyttämään lainkaan. :P
-
Pitäisi kai miettiä että pitääkö maailmassa olla yleensäkkään eri kieliä, kaikille vaan sama niin eiköhän se siitä :D
Niinhän se kuulemma raamatun mukaan on joskus ollut, mutta kun ihminen on sitä mitä on, niin tuskin tulee toiste. Suomi kuulemma vaikea kieli, mitä vielä, lapsetkin sitä osaa. Kuulkaahan lapset, kyllä se on niin, että jos me myymme oman kielemme atk sanastolle ja yleensä englannin kielelle, niin samalla myymme oman identiteetin. Jos tämä on vaikea ymmärtää, niin sitten vaan hylkäämään äidinkielen, jota syntymästä saakka olemme puhuneet.
Onneksi olen sitä häviävää ikäluokkaa, jonka ei ole enää pakko nähdä sitä päivää, kun nämä uusenglantilaiset ovat uutta suomen sukupolvea, joka varmaan polvistuukin englannin lipun juureen ja vannoo sen nimeen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Englanti :'(
-
Kuulkaahan lapset, kyllä se on niin, että jos me myymme oman kielemme atk sanastolle ja yleensä englannin kielelle, niin samalla myymme oman identiteetin. Jos tämä on vaikea ymmärtää, niin sitten vaan hylkäämään äidinkielen, jota syntymästä saakka olemme puhuneet.
Monta peukkua pystyyn, whiski! Veit jalat suustani.
-
Jopas saitte vanhan hapanneen säikeen lämmitettyä tulikuumaksi. Hyvä sinänsä, että aihe kiinnostaa, mieltä saa pidellä.
Jos nyt hiuksia ruvetaan halkomaan, käyttöjärjestelmän (http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4) ei tarvitse olla mitään inhimillistä kieltä, kunhan se on asianmukaista koulutusta saaneen ihmisen ohjelmoitavissa ja konekielelle muutettavissa. Loppukäyttäjän sovellusohjelmien (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sovellusohjelma) käyttöliittymän (http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%B6liittym%C3%A4) kielestä tässä kai keskustellaan.
Äidinkieli on koti ja kotonaan ihminen on rennompi kuin kylässä. Siksi omankielisiä ohjelmia on mukavampi käyttää, vaikka miten olisi ihmis- ja konekielioppinut. Toinen asia sitten on, minkä verran kökköenglannin kääntäminen kapulasuomeksi auttaa tekniikkauntuvikkoa.
Jos verrataan kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, avointen ja vapaiden ohjelmien käännöksissä on tapahtunut huimaa kehitystä: käännöksiä on ja ne ovat pääasiassa hyvälaatuisia. Syvä kumarrus kaikille käännöstyöhön osallistuneille. Ajattelen päivittäin lämmöllä vaikkapa Gnome- ja KDE-työpöytien, OpenOfficen, Gimpin ja Inkscapen kääntäjiä.
-
OIet ihan oikeassa tuossa kiitoksissa kääntäjiä kohtaan, samoin kuin siinä mitä on tehty vuosien varrella asian hyväksi. Mutta sitten moitteet näille uusenglantilaisille, oletteko nyt ihan todella, niin englannin kieleen koukussa, että ette voi hyväksyä meitä vanhoja muualle enää, kuin kuopan täytteeksi? Kyllä minusta pitäisi jonkin asteinen hyväksyminen sentään tulla meillekin, jotka olemme teidät kasvattaneet. Sillä se - 50 j a- 60 luvun nuoriso. joka on teidät kasvattanut ja kouluttanut, ja joka ei saanut mahdollisuutta kouluttautua, on nyt teidän halveksimaanne suurta ikäluokkaa, joka on häviävä , eikä edes kunnon luonnonvara, vaan ongelmajäte, joka vaatii suomalaisuutta ohjelmiin.1 0 - 15 vuotta, niin sen jälkeen luultavasti voitte unohtaa kokonaan suomenkielen, sillä silloin emme ole enää häiritsemässä teitä. :-\
-
Minä olen kai suurinta elossa olevaa vuosikertaa 40-luvulta ja minusta on aivan järjetön vaatimus, että käyttöjärjestelmien pitäisi olla suomeksi.
Tuollainen vaatimus lopettaisi niiden kehityksen kyllä kokonaan. Ei mistään löydy sitä työvoimaa, joka kääntäisi oikein esim. suomenkielelle käyttöjärjestelmien kymmenet tuhannet komennot ja niiden sadat vivut ja kirjoittaisi niistä vielä paikkansapitävät suomenkieliset oppaat.
Sain jo vuosia sitten tarpeekseni yrittäessäni väsätä jotain simppeliä taulukkoa tuttavalle (Office 97 Excel ehkä). Siinä oli se ohjelmointikieli käännetty suomeksi, jolloin siitä oli tullut täydellinen sekasotku. Tietenkin oppaat oli kirjoittanut aivan eri henkilö eri aikoina kuin niiden komentojen suomentaja. Eihän siitä mitään tullut, kun niissä jo muutamassa tarvitsemassani funktiossa oli käännösvirheitä ja kokonaan eri nimiä manuaalissa kuin ohjelmassa.
Kunhan saataisiin edes nämä tavalliset ohjelmat ymmärrettävälle kielelle käännettyä.
-
Tuskin kukaan näistä vanhoista parroista edes haluaa itse järjestelmän kääntämistä, vaan ohjelmien ja niiden ohjeiden kääntäminen riittää noin 99,99,99% olkoon prosenteissa, kun en jaksanut promille numeroita kaivaa esille. Ensinäkin meistä valtaosalle (viittaan tuohon prosenttilukuun) ei ole edes hajua, mitä siellä käyttöjärjestelmän puolella pitäisi tehdä, meille riittää kun valikot ja ohjeet on suomeksi. Sekä mahdollisimman paljon sitä surkeaksi haukuttua hiiren klikkailua. Olkoon ohjelmoijien kieli meille yhä hepreaa ja saakoon he siitä mirhaa ja suitsukkeita, en siitä ole kateellinen. :P Asenteesta tässä vain on kysmys. Ollaanko me vanhat parrat sitä rupusakkia, jotka voidaan olankohtauksella ja ylimielisellä asenteella heittää romukoppaan
"Toi suuret ikäluokat on häviävä porukka, jota ei edes tietokoneet kiinnosta, ja vielä vähemmän ruotsi ja enklanti.
Ne käyttä aikansa muualla kuin tylsässä tietokoneessa roikkumisessa.
Mitä tästä vois päätellä: suomi on maapallolla melkoisessa marginaalissa ja sinne myös häviää eli enklanti jää koneisiin.
Suomennokset vois tehä vaikka paperille tulostettaviksi."
Tässäkin kirjoittajan tapauksessa on suomi jo jäänyt toiselle sijalla, jota voi päätellä pelkästään oikolukemalla tekstiä... :P Itselleni tulee virheitä roppakaupalla, mutta se syy menee taas erinäisistä syistä johtuvaan vikaan. :'(
-
Whiski veisteli hyvin.
Äidinkieleni on suomi. Puhun ja luen sujuvimmin suomea. Myös asioinnit sujuvat parhaiten vaikkapa pankkiasioissa suomella. Työskentelen mielelläni Suomessa ja suon sen niille muillekin, jotka niin toivovat. Ostan mieluusti suomalaisia tuotteita ja palveluita. Näin annan (vaikka pienen) mahdollisuuden toisillekin maassamme vielä työtä tekeville.
Pystyn kyllä ratkomaan ongelmia muutamilla eurooppalaisilla kielillä, joillakin paremmin, joillakin huonommin. Myös muiden erikoisalojen kuin tietokoneisiin liittyvien.
Eikä ongelmaa tuota (yleensä) epäonnistunut käännös, niiden määrä on huomattavan pieni verrattuna onnistuneisiin tai kokonaan kääntämättömiin.
Vuodatuksesta voi päätellä, että arvostan lokalisointia. Yleisesti voi kenties jotain päätellä jonkin kansan kielitaidosta sillä, miten paljon ohjelmia lokalisoidaan. Harvoin suomi on kielipaketissa mukana.
-
Kyllähän tuo on hyvä olla suomenkielinen. Tosin ilmankin pärjää, mutta jos asennan jonkun käyttiksen laitan siihen oletuksena suomen jos sellainen optio on mahdollinen. Jotenkin oma kieli käyttöjärjestelmässä tekee siitä , kumma kyllä, kotoisamman oloisen, ehkäpä vielä hieman lämpimämmän ja "sympaattisemman". heh.
Eli aivopieru lyhennettynä; ilmankin pärjää mutta suosin kuitenkin mahdollisuuden mukaan suomalaista.
-
Hieman asiaa sivuten:
http://www.youtube.com/watch?v=5jyi3Xt-MhU
Noin sen pitäisi mennä. ;)
-
Hieman asiaa sivuten:
http://www.youtube.com/watch?v=5jyi3Xt-MhU
Noin sen pitäisi mennä. ;)
heh.. ;D
-
Itse olen sitämieltä että käyttöjärjestelmät saisivat olla Suomenkielisiä
Niin tai olet ”sitä mieltä”, että niiden pitäisi olla ”suomen kielisiä” :)
Kun alkaa pätemään, kannattaisi tarkistaa faktat. Sitä mieltä -kohdassa olet oikeassa, mutta suomenkielinen pienellä alkukirjaimella ja yhteen. Suomen kieli sitten erikseen.
-
Ei kukaa käytä tai ees näe käyttistä vaa muita softia. Sillei oo mitää syytä että käyttiksen pitäisi olla suomeksi kun niide kehitys tapahtuu englanniksi. Käyttöliittymät pitää ehottomasti olla saatavilla suomeksikin kute myös kaikki muutki softat.
Tässä on minusta asian ydin.
Graafinen käyttöliittymä ohjelmien valikoineen voi olla minusta vapaasti mitä tahansa, vaikkapa Suomea. Jollain tavalla senkin kanssa tulee toimeen. Ainakin itse olen joutunut käyttämään tai virittelemään M$W:tä Suomeksi, Ruåtsiksi, Venäjäksi, kiinaksi, Hebreaksi, Ranskaksi, Italiaksi, Englanniksi, Tanskaksi, Japaniksi ja Thai-kielellä.
Ohjelmien syvempi sanasto, ohjelmien tosinimet ja järjestelmätason virheilmoitukset kannattaisi pitää englanninkielisinä.
Mieluiten siis siten, että käyttäjä itse voisi valita, millä kielellä mikin osa on.
Oleellisinta kuitenkin olisi, että kielivalinnat todella toimisivat. Ubuntu Srv 9.10:ssa SSH:n kautta käyttäen tähän on vielä matkaa.
-
Virheilmoitukset pitäisi saada myös englanniksi nappia painamalla. Nimittäin kun lähtee googlaamaa niitä virheitä niin suomenkielinen ei anna tulokseksi melkei mitään kun taas englanniksi saa vastaukset esille.
Mutta suomenkieline pitää olla site että voidaa keskustella kaverin kanssa missä vika. Koska lopulta kuitenki puhutaa suomeksi asioista "ikkuna" "valikko" "kuvake" "asetus" ja mitä kaikkea muuta onkaan.
Ja yksi mikä raivostuttaa joka kerta gnome suomentajilla onpi että niillä ei ole mitää ideaa mitä ne tekee! Ohjelmien nimiä ei saa suomentaa! Totem kuuluu olla Totem eikä mikää "videosoitin". Firefoxin kuuluu olla "Firefox" eikä "Tulikettu" tai "Panda".
Tämä onpi suuri ongelma Gnomen kanssa koska siellä ohjelmilla ei ole yksilöllisiä nimiä. Vaikka kuinka paljo porukka irvailee ja nauraa KDE tapaa nimetä ohjelmia site että niissä onpi K mukana nii ne luovat yksilöllisen nimen ohjelmalle. Tällöi Krooge, KMail, Konqueror ja muut on aina helposti löydettävissä googlellakin ja kaikki tietää mistä ohjelmasta puhutaa. Mutta jos ohjelmissa yritetää aina käyttää yleisiä sanoja nii meillä olisi ziljoonia "selain", "musiikkisoitin" ja "sähköposti" ohjelmia eikä kukaa tiedä mistä ohjelmasta oikeesti puhutaan!
Jote älkää koskaa kääntäkö ohjelmie nimiä ja älkää koskaa antako ohjelmie nimille yleisä nimiä jotka eivät ole yksilöllisiä koska muute niitä lähdetää kääntämää eri kielille ja te ammutte heti jalkaanne kun ei käyttäjät voi saada mitää kansainvälistä apua.
Sitä varte onpi sitte ohjelmissa valikoissa selitykset että mitä ne tekee ja ne voidaa suomentaa.
Ja tää onpi yksi ongelma gnomessa kun valikossa ei ole tilaa selitykselle vaa ainoostaa ohjelma nimelle joka on käännetty.
Ohjelmien nimiä ei kuulu kääntää kuin paikan nimiä.
-
Kaikille yhteiseksi kieleksi savonkieli...sopii loistavasti ihan koodi kieleksikkin.
-
Kaikille yhteiseksi kieleksi savonkieli...sopii loistavasti ihan koodi kieleksikkin.
Savolainen BASIC on pyörinyt monistehuumorissa 80-luvun alusta. Nykyään sitä korvaamaan suunnitellaan olio-ohjelmointikieltä, jossa säikeen sisällä samaa oliota ei saa kutsua kahta kertaa samalla nimellä. Vertailuoperaattoreita on kuutisenkymmentä ja totuusarvot irrationaalilukuja.
-
Itse olen sitämieltä että käyttöjärjestelmät pitäisi olla Suomenkielisiä ( varsinkin 10 - 30 vuotta tästä eteenpäin ). Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja käyttävät myös näitä vempaimia, suurimmalle osalle heistä ei missään vaiheessa ole opetettu sanaakaan englantia, osa oppinut pakosti työssä jos ei silloin aikoinaan käynyt ns, oppikoulua täytyy muistaa että senkin kävi vähemmistö ja suuri osa niistäkään ei ole pitänyt kielitaitoaan yllä.
Olen paljolti samaa mieltä, mutta hiukan eri syystä:
Me suuret ikäluokat osaamme nuoria paremmin vieraita kieliä. Jouduimme koulussa oppimaan niitä kutakuinkin samoja määriä kuin nykyisetkin koululaiset, ja opetimme niitä nuoriakin koko ikämme. (Ennen sotia syntyneillä oli hiukan huonompi tilanne.) Olemme myös ensimmäinen sukupolvi, joka sai matkailla maailmalla suuressa mitassa.
Suomenkieli on äidinkielemme ja meidän on sitä vaalittava. Ubuntu KK on ensimmäinen alun alkaen suomeksi tehty. Kiitos siitä suurtyöstä kehittäjille.
Mitä tulee itse tietokoneiden käyttöön ja ikäjakautumaan siinä, pyydän saada huomauttaa, että me suuret ikäluokat rakensimme nämä koneet ja internetin tähän uskoon, jota ne nyt ovat. Me myös opetimme nuoremmat jatkamaan sitä työtä. Meissä on todella paljon tietotekniikan käyttäjiä ja torjumme sillä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä menestyksekkäästi. Ensimmäiset kuulentäjät kuuluvat meihin suuriin ikäluokkiin.
Edit: Kirotusvireitä korjasin. Ikänäköä nääs.
-
Itse olen sitämieltä että käyttöjärjestelmät pitäisi olla Suomenkielisiä ( varsinkin 10 - 30 vuotta tästä eteenpäin ). Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja käyttävät myös näitä vempaimia, suurimmalle osalle heistä ei missään vaiheessa ole opetettu sanaakaan englantia, osa oppinut pakosti työssä jos ei silloin aikoinaan käynyt ns, oppikoulua täytyy muistaa että senkin kävi vähemmistö ja suuri osa niistäkään ei ole pitänyt kielitaitoaan yllä.
Olen paljolti samaa mieltä, mutta hiukan eri syystä:
Me suuret ikäluokat osaamme nuoria paremmin vieraita kieliä. Jouduimme koulussa oppimaan niitä kutakuinkin samoja määriä kuin nykyisetkin koululaiset, ja opetimme niitä nuoriakin koko ikämme. (Ennen sotia syntyneillä oli hiukan huonompi tilanne.) Olemme myös ensimmäinen sukupolvi, joka sai matkailla maailmalla suuressa mitassa.
Suomenkieli on äidinkielemme ja meidän on sitä vaalittava. Ubuntu KK on ensimmäinen alun alkaen suomeksi tehty. Kiitos siitä suurtyöstä kehittäjille.
Mitä tulee itse tietokoneiden käyttöön ja ikäjakautumaan siinä, pyydän saada huomauttaa, että me suuret ikäluokat rakensimme nämä koneet ja internetin tähän uskoon, jota ne nyt ovat. Me myös opetimme nuoremmat jatkamaan sitä työtä. Meissä on todella paljon tietotekniikan käyttäjiä ja torjumme sillä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä menestyksekkäästi. Ensimmäiset kuulentäjät kuuluvat meihin suuriin ikäluokkiin.
Edit: Kirotusvireitä korjasin. Ikänäköä nääs.
Valitettavasti olet osittain väärässä tuosta kielien oppimismahdollisuudesta. Kun halusin oppikouluun, niin äiti ilmoitti, ettei meillä ole ennenkään kakaroita herroiksi koulutettu ja nyt vielä vähemmän, vaikka opettaja olisi järjestänyt ilmaisen koulun ja kirjat! Siis kansakoulu tuli käytyä 7 vuotta ja vuosi kansalaiskoulua. Siellä sain 4 tuntia englannin opetusta 2 tuntia syksyllä ja kaksi keväällä, joten siinä sitten oli nämä mainostamasi kielten opiskelut koulussa. Olet varmaan kirjoituksesi perusteella ollut oppikoulun käynyt kielten opettaja. Joka sitten myöhemmin on perehtynyt tietotekniikan opiskeluun ja siinäkin niin pitkälle kuin kirjoituksestasi voi päätellä.
Minä taas kuuluin siihen ryhmään, jota oppikoulaiset katsoivat pitkin nenänvarta halveksiva ilme naamalla. Tilanne oli minulle aika vaikea joskus, kun itsekin olisin halunnut opiskella, mutta heti töihin, kun koulusta pääsi, siinä minun oppikouluni sitten meni.... :-\
-
yllättävän moni Euroopassa asuva Linuxin käyttäjä itseasiassa opiskelee Suomea (kysyin eräältä heistä, miksi; Linus Torvaldsin kieli, sanoivat.)
Käsittääkseni Torvalds on kaksikielinen mutta puhuu äidinkielenään ruotsia. Olenko väärässä?
-
yllättävän moni Euroopassa asuva Linuxin käyttäjä itseasiassa opiskelee Suomea (kysyin eräältä heistä, miksi; Linus Torvaldsin kieli, sanoivat.)
Käsittääkseni Torvalds on kaksikielinen mutta puhuu äidinkielenään ruotsia. Olenko väärässä?
Ruåtsia ja Ameriikkaa.
-
Ei pidä olettaa, että se ohjelma alunperin englanniksi. VDR-asennuksessani pomppasi laajennuksen kohdalla esiin saksalainen valikko. Auts...
-
Ei pidä olettaa, että se ohjelma alunperin englanniksi. VDR-asennuksessani pomppasi laajennuksen kohdalla esiin saksalainen valikko. Auts...
Itse asiassa lokalisointi on sitä todennäköisemmin otettu jo ohjelmaa tehtäessä huomioon, mitä useampi sen tekijöistä on äidinkieleltään muuta kuin englanninkielinen. Monesti olen toivonut, että kotitietokoneet olisivat saaneet alkunsa vaikka Venäjältä tai Kiinasta pikemmin kuin Yhdysvalloista.
-
Valitettavasti olet osittain väärässä tuosta kielien oppimismahdollisuudesta. Kun halusin oppikouluun, niin äiti ilmoitti, ettei meillä ole ennenkään kakaroita herroiksi koulutettu ja nyt vielä vähemmän, vaikka opettaja olisi järjestänyt ilmaisen koulun ja kirjat! Siis kansakoulu tuli käytyä 7 vuotta ja vuosi kansalaiskoulua. Siellä sain 4 tuntia englannin opetusta 2 tuntia syksyllä ja kaksi keväällä, joten siinä sitten oli nämä mainostamasi kielten opiskelut koulussa. Olet varmaan kirjoituksesi perusteella ollut oppikoulun käynyt kielten opettaja. Joka sitten myöhemmin on perehtynyt tietotekniikan opiskeluun ja siinäkin niin pitkälle kuin kirjoituksestasi voi päätellä.
Minä taas kuuluin siihen ryhmään, jota oppikoulaiset katsoivat pitkin nenänvarta halveksiva ilme naamalla. Tilanne oli minulle aika vaikea joskus, kun itsekin olisin halunnut opiskella, mutta heti töihin, kun koulusta pääsi, siinä minun oppikouluni sitten meni....
Kyllä Whiski oikeassa olet.
Mutta kyllä minulla kävi samoin kuin sinullakin. Kansakoulun kävin ja ammattikoulun. Elektroniikan alalla tein työni ja se oli syy, joka pakotti oppimaan vieraita kieliä. Edelleen luen niitä paremmin kuin kirjoitan, saatika puhun.
Kirjoitin kyllä, noin niin kuin yleisestiottaen, aloittajan kysymykseen vastatakseni. En ihan henkilökohtaisesti.
Edelleen olen sitä mieltä, että tämän laajan maan väki on sen verran pieni, että oman kielen asemaa pitää varjella. Kyllä suuret kielet pitävät puolensa.
Kansakoulun käyneenä näen punaista siinä, että kuvitellaan olevan jotenkin hienoa kun snoppaillaan englanninkielellä Suomessa, jossa on omakin kieli. Tuleeko vaikka limonaadimainos myyvämmäksi kun se on suomalaisessa telkkarissa (am)-englanniksi? Ymmärrän hyvin, että esim. Zenwalk ladataan pariisilaisesta palvelimesta ja ajetaan englanninkielisenä, koska suomeksi sitä ei ole. Olen kokeillut sitä ja pärjään sen kanssa mainiosti. Silti tervehdin lämmöllä aina niitä pioneereja, jotka suomentavat näitä vermeitä.
Kun Kuuhun piti lentää, se pallo piti ajoittain kiertää. Tällöin aina WHF radioyhteys Maahan katkesi aluksen ollessa Kuun takana. Siksi piti iso tietokone integroida yhdelle piilastulle, jotta se mahtui alukseen mukaan. Seurasin sitä lentoa Riihimäen etukassulla RAUK:n telkkarista. Jo muutamaa vuotta myöhemmin sama lastu oli käsissäni sotakoulussa samassa varuskunnassa. Mikroprosessori sanaakaan ei oltu vielä keksitty. Lisää osia tilattiin puhelimella USA:sta keskellä yötä. Puheet kirjoitettiin sanakirjan kanssa paperille muistiin ennen puhelua ja hyvin meni.
-
yllättävän moni Euroopassa asuva Linuxin käyttäjä itseasiassa opiskelee Suomea (kysyin eräältä heistä, miksi; Linus Torvaldsin kieli, sanoivat.)
Käsittääkseni Torvalds on kaksikielinen mutta puhuu äidinkielenään ruotsia. Olenko väärässä?
Ruåtsia ja Ameriikkaa.
Wikipedian mukaan myös suomea. Mutta wikipediaan ei aina olekaan uskominen.
-
Ei, jos minulta kysytään. Eihän näillä suomenkielisillä ohjelmilla ole virkaa kansainvälisissä projekteissa.
Sitä paitsi, jos kaikki olisi englanninkielistä, niin siitähän olisi Suomelle vain etua ... ei tarvitsisi opetella näitä eri kieliä, kuten ruotsin-suomea, ruotsin-ruotsia, norjan-ruotsia, tanskan-ruotsia, tukholman-ruotsinslangia ja mitä näitä "tärkeitä" kieliä nyt muita onkaan. :P
Vakavasti ottaen, saisivat saksalaiset ja ranskalaisetkin opetella englantia - EUssa kun ollaan.
-
Nyt sitten vaan tekemään eduskunta-aloitetta, josa vaadit, että kaikien on puhuttava vain englantia. Suomi kielenä kielletään ja äitejä, jotka opettaaa lapsilleen suomea, on julkisesti annettava vähintään raipparangaistus ja isät jotka lausuvat perinteisiä suomalaisia voimasanoja on heti hirtettävä. >:(
-
Nyt sitten vaan tekemään eduskunta-aloitetta, josa vaadit, että kaikien on puhuttava vain englantia. Suomi kielenä kielletään ja äitejä, jotka opettaaa lapsilleen suomea, on julkisesti annettava vähintään raipparangaistus ja isät jotka lausuvat perinteisiä suomalaisia voimasanoja on heti hirtettävä. >:(
Siitä ei ole kysymys. Jos aikoo koko ikänsä olla olematta mukana kansainvälisissä projekteissa, niin sitten ei kannata opetella englantia. Jos projektissa käytetään tietotekniikka muiden kansalaisuuksien kanssa - missä projektissa tätä nyt ei tehtäisikään - englanninkieli on mielestäni helpoin vaihtoehto.
Tämä on mielipide keskustelu - en ota kantaa siihen mitä mieltä muiden PITÄÄ olla. Henk. koht. en ole nähnyt mitään tarvetta käyttöjärjestelmän suomennokselle. Olen kyllä asentanut suomenkielisiä käyttiksiä useille ihmisille, joille se on ollut tarpeen - tosin yksikään heistä ei ole ollut työelämässä enää.
Noin muutenkin, kannattaisi suomenkielessä ajatella sen sisältöä eikä härkäpäisesti yrittää puskea sitä johonkin merkityksettömään - kuten käyttöjärjestelmän terminologiaan. Kielen kannalta on aivan samantekevää puhutaanko veppibrowserista vai Internet-selaimesta - jätän harkittavaksi kumpi näistä oli "oikeaa suomea".
Sitä paitsi, mitäs eduskunnalla tämän kanssa on tekemistä? EU-tasollahan englanninkielen edistäminen pitäisi tehdä.
-
Olen kyllä asentanut suomenkielisiä käyttiksiä useille ihmisille, joille se on ollut tarpeen - tosin yksikään heistä ei ole ollut työelämässä enää.
Et sitten ole tainnut asentaa käyttiksiä hieman isomman firman (>400 konetta) väelle? Sillä otannalla jo on jokunen kotimaista kieltä tarvitseva.
-
Jos olisit Ganymedes selannut nopeasti ketjun läpi, olisit huomannut, että otsikko ja sisältö eivät vastaa toisiaan. Joka viidennessä viestissä sanotaan, ettei käyttöjärjestelmiä pidä suomentaa (ja siitä olen samaa mieltä (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=11224.msg245418#msg245418)). Useimmat kirjoittajat puhuvat kuitenkin loppukäyttäjän sovellusohjelmista ja ymmärrettävästi haluavat käyttää niitä omalla äidinkielellään (ja ovat siinä oikeassa). Yksi puhuu aidasta ja toinen seipäistä.
-
Jep, mutta miksi tämä ei ole äänestys?
Mihin sitä äänestystä täällä tarvitaan?
Meillä lienee mahdollisuus 'äänestää' jo asennusvaiheessa.
Noin muuten olen sitä mieltä että ihan se ja sama millä kielellä käyttöjärjestelmä on.
Kunhan käyttöliittymät ovat paikallisella.
-
Nyt sitten vaan tekemään eduskunta-aloitetta, josa vaadit, että kaikien on puhuttava vain englantia. Suomi kielenä kielletään ja äitejä, jotka opettaaa lapsilleen suomea, on julkisesti annettava vähintään raipparangaistus ja isät jotka lausuvat perinteisiä suomalaisia voimasanoja on heti hirtettävä. >:(
Siitä ei ole kysymys. Jos aikoo koko ikänsä olla olematta mukana kansainvälisissä projekteissa, niin sitten ei kannata opetella englantia. Jos projektissa käytetään tietotekniikka muiden kansalaisuuksien kanssa - missä projektissa tätä nyt ei tehtäisikään - englanninkieli on mielestäni helpoin vaihtoehto.
Tämä on mielipide keskustelu - en ota kantaa siihen mitä mieltä muiden PITÄÄ olla. Henk. koht. en ole nähnyt mitään tarvetta käyttöjärjestelmän suomennokselle. Olen kyllä asentanut suomenkielisiä käyttiksiä useille ihmisille, joille se on ollut tarpeen - tosin yksikään heistä ei ole ollut työelämässä enää.
Noin muutenkin, kannattaisi suomenkielessä ajatella sen sisältöä eikä härkäpäisesti yrittää puskea sitä johonkin merkityksettömään - kuten käyttöjärjestelmän terminologiaan. Kielen kannalta on aivan samantekevää puhutaanko veppibrowserista vai Internet-selaimesta - jätän harkittavaksi kumpi näistä oli "oikeaa suomea".
Sitä paitsi, mitäs eduskunnalla tämän kanssa on tekemistä? EU-tasollahan englanninkielen edistäminen pitäisi tehdä.
Kun tulee tiettyyn ikään, niin ei kaipaa enää mitään kansainvälisiä projekteja. Tarkoita tuota sillä, että et voi odottaa, että kaikki ensikään haluaisi/ pystyisi noihin projekteihin. Kantasi että olet "Olen kyllä asentanut suomenkielisiä käyttiksiä useille ihmisille, joille se on ollut tarpeen - tosin yksikään heistä ei ole ollut työelämässä enää." sitä mieltä, että vain jo työelämästä syrjäytyneet kaipavat suomenkieltä, kertoo kyllä sen, että olet melko kaukana kansan syvistä riveistä.
Onko se sitten sinulle liian vaikeaa, jos puhuttaan "Internet-selaimesta" kun minä jatkuvasti törmään ihmisiin, jotka ei edes ymmärrä millä selaimella ovat netissä...? Tai edes mikä se selain on? Pitäiskö niiltä sitten kieltää tietokoneen käyttö?
Eiköhän eduskunta nyt kuitenkin ole se taho, joka sitten määrää suomeen ne raipparangaistukset? ::)
-
Mitähän jos nyt ensimmäiseksi jätettäisiin muiden ihmisten luonnehdinta pois tästä keskustelusta - tällaiselle puheelle löytyy suomenkielestä oikein hyviä termejä, tosin lienevät kiellettyjä tälläkin Forumilla, eh, keskustelualueella.
Se mitä alla punaisena korostit kantanani, eivät olleet mitään mielipiteitä vaan empiirisiä tosiasioita. Siinä mielessä ne olivat hyvin konkreettisia asioita. "Kansan syvistä riveistä" puhuminen on huonoa suomenkieltä, koska se ei tosiasiallisesti tarkoita mitään; sellaista kielenkäyttöä ei pidä suosia. Itse esitin todellisen esimerkin.
Esimerkkini ei toki ollut mitenkään erikoisen hyvä. Puolusteluna esimerkilleni on se, että läheiset ihmiset tulivat ensiksi mieleen. Sen taka-ajatus oikeastaan oli vain se, että tuntemissani henkilöissä ainoastaan jo vanhuuseläkkeellä olevista löytyy ihmisiä, jotka eivät englanninkielisellä käyttöjärjestelmällä todellakaan tulisi toimeen. Väite, että olisin puhunut "syrjäytyneistä ihmisistä" on vain pahanilkistä kirjoittelua vailla mitään sisältöä.
Jos pahansuopaisesta kirjoittelustasi jotakin hyvää argumentointia haluaa poimia esiin, niin ehkäpä sen, vaikka sitä et oikeastaan saa sanotuksiakaan, että vapaa-ajan käyttöjärjestelmä voisi olla suomenkielinenkin ilman mainittavia haittapuolia.
En edelleenkään kaipaa raipparangaistusta suomenkielen käytöstä, mutta desimaalipilkun käytöstä ammattikäytössä sellainen pitäisi mielestäni langettaa. :P Minulle riittäisi ihan vanhasen päätös tässä asiassa.
-
Minusta tässä keskustelussa korostetaan kaiken aikaa väärää asiaa. Kyse ei ole siitä, osaako käyttäjä englantia vai ei. Hänen perusoikeutensa on käyttää valitsemaansa kieltä käyttöliittymissä siitä huolimatta. Lokalisoinnin tarve ei lopu siihen, kun kaikki suomalaiset osaavat englantia riittävästi pärjätäkseen sillä.
Ceterum censeo... Minä en halua olla hävittämässä Karthagoa. Minusta on kulttuurista diversiteettiä, että samat asiat ilmaistaan eri puolilla maailmaa eri tavoin, olipa kyse kielestä tai muista lokalisoitavista seikoista (desimaalierotin, tuhaterotin, kirjaimisto, ajanlaskutapa, päivämäärän muoto jne.), ja kaikkinainen tähän kohdistuva, anglofiilinen hävitystyö pitäisi julistaa laittomaksi ja siitä tuomita ankariin rangaistuksiin.
-
Jos pahansuopaisesta kirjottelustasi jotakin hyvää argumentointia haluaa poimia esiin, niin ehkäpä sen, vaikka sitä et oikeastaan saa sanotuksiakaan, että vapaa-ajan käyttöjärjestelmä voisi olla suomenkielinenkin ilman mainittavia haittapuolia.
En edelleenkään kaipaa raipparangaistusta suomenkielen käytöstä, mutta desimaalipilkun käytöstä ammattikäytössä sellainen pitäisi mielestäni langettaa. :P Minulle riittäisi ihan vanhasen päätös tässä asiassa.
Anteeksi provakatiinen tapani tuoda asian ydin minun kannalta esiin. Ei ole tarkoitus olla pahansuopainen. Pilkkuvirheestä en tiedä, kas kun tuo kielioppi jota luin lähes 7 vuotta, oli melkoisen kokemus, josta en ole vieläkään selvinnyt. Ja siinä jos missä haettiin kaikki asiat suomeksi. Siksi en on koskaan oppinut verbejä muita vastaavia, kun oli ensi olentoja ja tulentoja ja mitä nyt olikaan... Kirja muuten on jossain hyllyssäkin vielä.
Siis en pidä itseisarvona kaikille suomennettuja ohjelmia, jokainen saa valita vaikka hinduintian käyttökieleksi, mutta se, että kaikien pitäsi käyttää sitten sitä, on P:stä. Raipparangaistuksen toin sen itseiarvon takia, jolla osoitin, että sinun on silloin hyväksyttävä se tosiasia, että suomekieli kuolee pois, kun noudatamme sinun ajatuksen juoksua ja sitä en minä halua. Jos kaikkien on puhuttava kirjoitettava englanniksi ja ohjelmat saadaan vain englaniksi, niin se on pitkässä juoksussa niin että suomi on siirtynyt äidinkielestä englannin kieleen. Ja kun luet oman viestisi, niin etkö tule samaan johtopäätökseen. Että ei sinun mukaasi suomea tarvita enää missään?
-
Joo, ei siinä mitään ymmärrän näkökantasi.
Tässä vaiheessa pitää todeta, että olen kyllä ensimmäisenä puolustamassa suomenkielen roolia, käyttöä, murteita ja suomalaista kulttuuria. Mutta mielestäni käyttöjärjestelmän kieli ei ole oleellinen asia tässä - onneksi.
Tavoitteesta ollaan näköjään yhtä mieltä, mutta keinoista ei. Mielestäni suomenkielen kultuuri, kirjallisuus, TV-ohjelmatkin, huumori ja kaikki tällainen on tärkeää, mutta se, että lukeeko Internet-selaimen otsikossa "Mozilla Firefox" suomeksi vai englanniksi ei ole oleellista. Sorry, en voinut vastustaa tätä ironista kommenttia - ymmärtänet ;D .
Lähtökohtani oli tässä työelämä - mutta olen taipuvainen tämän keskustelun jälkeen - ajattelemaan, että ehkä suomenkielinen kotikäyttöjärjestelmä voisi, noin yleisesti ottaen, olla hyväksikin. Lukekaa tämä argumentointinne tulokseksi ;D
Työelämän kansainvälistymistä pidän välttämättömänä ja siihen suomenkieliset ohjelmat soveltuvat erityisen huonosti. Edellä esitetty "oikeus suomenkieleen" on aika kaukaa haettua työelämässä, eikä mitään tällaisia oikeuksia voi eikä pidä olla. Tämä on siis toivottava tilanne - jos oikein huonosti menee, niin palaamme myymään halkoja ja maitoa toisillemme. Toivottavasti sen sijaan myymme anglofiileille tietotekniikkaa.
Sitä paitsi kappale joka perusteli näitä "suomenkielen oikeuksia" sisälsi latinaa, käytti metaforeja joita ei voi ymmärtää ilman kansainvälistä historiaa, sisälsi monia vierasperäisiä ilmaisuja joille ON suomenkieliset vastineet ja viime kädessä käsitteli asioita jotka on tuotu Suomeen vuosisatojen saatossa, mistä meidän pitää kiittää muita kulttuureja. Eihän suomenkielessä edes ole omaa merkistöä - mehän käytämme ns. skandinaavista (oikeasti ruattalaista) merkistöä tietokoneissa.
-
Tässä vaiheessa pitää todeta, että olen kyllä ensimmäisenä puolustamassa suomenkielen roolia, käyttöä, murteita ja suomalaista kulttuuria. Mutta mielestäni käyttöjärjestelmän kieli ei ole oleellinen asia tässä - onneksi.
Sitten sinulta puuttuu perspektiiviä.
Kielen alamäki alkaa aina sen käyttökontekstien kaventumisesta. Ensimmäiseksi kieltä ei voi käyttää esim. töissä, koska työpaikka on niin ”kansainvälinen” paikka, ettei sinne sovi kotikielen vääntö. Sitten hiljalleen työelämään liittyvä sanasto katoaa, jolloin ei ole enää vaihtoehtoakaan. Työelämästä sanaston ja ilmaisujen kato siirtyy käyttöympäristöstä toiseen, kunnes omaksi koettu kieli rajoittuukin enää kotiin.
Ns. sortovuosien aikana 1900-luvun alussa Venäjä ei kielipoliittisesti esittänyt juuri sen kummempaa kuin että ruotsi saisi luvan väistyä virallisen kielen asemasta. Silloin jo siitä nousi riemu. Nytkö samaan ollaan myöntymässä riemumielin omaehtoisesti?
Kun yhden samojedikielen viimeinen puhuja kuoli, hän saattoi käyttää kieltään enää puhuessaan lehmälleen.
-
...
Sitten sinulta puuttuu perspektiiviä.
...
En usko.
Se, että työpaikat ovat kansainvälisiä ei liity käyttöjärjestelmän kieleen vaan siihen, että kommunikoidaan muiden kansallisuuksien kanssa. Yksinkertaisin tapa on hoitaa asiat englanninkielellä. Silloin kun yhteiskäytössä on ohjelmistoja, pitää niiden myös olla englanninkielisiä. Tämä noin lyhyesti sanottuna - tämä on toki paljon pidempi tarina.
Työpaikalla voi varsin hyvin käyttää suomenkieltä vaikka käyttöjärjestelmä olisi englanninkielinen. On herttasen yhdentekevää lukeeko sähköpostiohjelman otsikossa "Outlook" vai "Uloskatselu" vai jotain muuta - se mitä siihen sähköpostiin kirjoittaa, ratkaisee. Suomenkieltä voi käyttää hyvinkin värikkäästi vaikka käyttöjärjestelmä olisi englanninkielinen. Enhän minäkään näe täältä käsin minkäkielinen käyttöjärjestelmä sinulla on. Sinä ehkä näet minun järjestelmäni koska olet jo kahteen otteeseen väittänyt tuntevani minut, joten omannet shamanistisia kykyjä.
Tässä aiemmin sanottiin, että halutaan tukea "suomalaisia ilmaisuja" asioille. Olikohan tämä vastine tahallista vai tahatonta huumori - eiväthän mitkään niistä asioista olleet suomalaisia asioita. Päiväyksessä asia kärjistyy. Ajanlasku ei todellakaan ole Suomessa keksitty asia - onneksi Suomeen on valittu yleismaailmallinen ajanlaskujärjestelmä eikä hörhöilty joidenkin muiden järjestelmien kanssa. Päiväys on valitettavasti amerikkalaisilla erilainen kuin mitä kansainvälinen päiväys on - pitäisi mielestäni edistää sitä, että kaikki käyttäisivät kansainvälistä päiväystä eikä amerikkalaista - taasen suomalaisen päiväyksen puolustaminen on mielestäni ihan turhaa. Vaikka käyttöjärjestelmässä sisäinen päiväys olisi mitä, niin kyllä kai työpaikalla sentään voi puhua tammikuusta edelleenkin - mutta jos projektin kieli on englanti, niin kaikkiin muistioihin kirjoitetaan "January" - mutta tällä ei taaskaan ole mitään yhteyttä siihen mitä käyttöjärjestelmä oletuksena antaa esim. taulukkolaskentaohjelman sisäiseksi päiväykseksi.
-
Eikös Ubuntun filosofia jo kerro että pitäisikö vai eikö pitäisi saada käyttää suomen kieltä. :)
-
Eikös Ubuntun filosofia jo kerro että pitäisikö vai eikö pitäisi saada käyttää suomen kieltä. :)
Hyvä pointti.
Aloittaja kuitenkin kysyi monikossa.
Ubuntun pitää olla - muut on mitä on ;)
-
Se, että työpaikat ovat kansainvälisiä ei liity käyttöjärjestelmän kieleen vaan siihen, että kommunikoidaan muiden kansallisuuksien kanssa.
Nyt kiepautit näppärästi asian ympäri. Se, että työpaikat ovat kansainvälisiä, ei liity käyttöjärjestelmän (tai täsmällisemmin käyttöliittymien) kieleen, totta, mutta asia onkin päinvastoin: käyttöliittymien kieli liittyy työpaikkojen usein tekemällä tehtyyn ”kansainvälisyyteen”.
Ei ole mikään ongelma ylläpitää tietokoneympäristöä, jossa samat ohjelmat ovat useammalla kielellä. Olen itse hoitanut useamman kerran Tampereen yliopiston kielten laitoksen (ennen laitosten, monikossa) konekantaa, ja siellä taisi parhaimmillaan olla kymmenkunta eri käyttöliittymäkieltä käytössä. Ongelma se on vain, jos siitä väkisin väännetään ongelmaa.
Suomenkieltä voi käyttää hyvinkin värikkäästi vaikka käyttöjärjestelmä olisi englanninkielinen.
Ainakin jonkin aikaa – ainakin niin kauan, kuin kielessä on ilmaisuvaroja asioille, joista haluat puhua. Jos kielen käyttöalaa rajataan, ilmaisuvarannotkin vähenevät.
Sinä ehkä näet minun järjestelmäni koska olet jo kahteen otteeseen väittänyt tuntevani minut, joten omannet shamanistisia kykyjä.
En kahteen enkä ensimmäiseenkään otteeseen ole väittänyt sinua tuntevani. Sen sijaan sanoin jo, että näen vain, mitä tänne kirjoitat, ja vastaan vain siihen – en päässäsi (ehkä) pyöriviin ajatuksiin.
onneksi Suomeen on valittu yleismaailmallinen ajanlaskujärjestelmä eikä hörhöilty joidenkin muiden järjestelmien kanssa. Päiväys on valitettavasti amerikkalaisilla erilainen kuin mitä kansainvälinen päiväys on -
Sinulla ei tunnu olevan harmainta hajua päiväyksistäkään. Ei ole mitään ”yleismaailmallista ajanlaskujärjestelmää” eikä varsinkaan yleismaailmallista tapaa merkitä päiväystä.
-
Kyllä pitäisi ja pitää olla.
Se ainakin 'ohjaa' minun valintojani
On toki muitakin perusteita
-
Se, että työpaikat ovat kansainvälisiä ei liity käyttöjärjestelmän kieleen vaan siihen, että kommunikoidaan muiden kansallisuuksien kanssa.
Nyt kiepautit näppärästi asian ympäri. Se, että työpaikat ovat kansainvälisiä, ei liity käyttöjärjestelmän (tai täsmällisemmin käyttöliittymien) kieleen, totta, mutta asia onkin päinvastoin: käyttöliittymien kieli liittyy työpaikkojen usein tekemällä tehtyyn ”kansainvälisyyteen”.
Ei ole mikään ongelma ylläpitää tietokoneympäristöä, jossa samat ohjelmat ovat useammalla kielellä. Olen itse hoitanut useamman kerran Tampereen yliopiston kielten laitoksen (ennen laitosten, monikossa) konekantaa, ja siellä taisi parhaimmillaan olla kymmenkunta eri käyttöliittymäkieltä käytössä. Ongelma se on vain, jos siitä väkisin väännetään ongelmaa.
Suomenkieltä voi käyttää hyvinkin värikkäästi vaikka käyttöjärjestelmä olisi englanninkielinen.
Ainakin jonkin aikaa – ainakin niin kauan, kuin kielessä on ilmaisuvaroja asioille, joista haluat puhua. Jos kielen käyttöalaa rajataan, ilmaisuvarannotkin vähenevät.
Sinä ehkä näet minun järjestelmäni koska olet jo kahteen otteeseen väittänyt tuntevani minut, joten omannet shamanistisia kykyjä.
En kahteen enkä ensimmäiseenkään otteeseen ole väittänyt sinua tuntevani. Sen sijaan sanoin jo, että näen vain, mitä tänne kirjoitat, ja vastaan vain siihen – en päässäsi (ehkä) pyöriviin ajatuksiin.
onneksi Suomeen on valittu yleismaailmallinen ajanlaskujärjestelmä eikä hörhöilty joidenkin muiden järjestelmien kanssa. Päiväys on valitettavasti amerikkalaisilla erilainen kuin mitä kansainvälinen päiväys on -
Sinulla ei tunnu olevan harmainta hajua päiväyksistäkään. Ei ole mitään ”yleismaailmallista ajanlaskujärjestelmää” eikä varsinkaan yleismaailmallista tapaa merkitä päiväystä.
Joo, sorry, shamanismi kommentti ei ollut sinulle suunnattu.
Minä en näe mitään tekemällä tehtyjä kansainvälisiä yrityksiä, vaan aidosti kansainvälisiä yrityksiä. Ainoa teennäinen asia tässä suhteessa mihin olen törmännyt, on ruotsinkielen käyttö joissakin yrityksissä - se oli perusteetonta, mutta osasivat siitä luopua myöhemmin.
Myönnän, että kommenttini "yleismaailmallisesta ajanlaskujärjestelmästä" tai "päiväyksestä" on yltiö optimistinen - mielellään ajattelen, että jotain standardeja on olemassa eikä niin että kaikki on yhtä mössöä ja kaikki tekevät eri tavalla. Asiani oli lähinnä se, että ne eivät ole suomalaisia asioita - olisit sen voinut toki ymmärtää helpostikin, jos olisit halunnut, mutta halusit revitellä asiaa puolisolvauksien suuntaan - sama se minulle sinänsä.
"Aika monessa maassa" kuitenkin eletään vuotta 2010 tällä hetkellä - katsotaan se nyt sitten "yleismaailmalliseksi" tai ei. Päiväyksen merkinnässä olen nähnyt monessa paikkaa suositeltavan tapaa, 2010-02-01 tai 2010.02.01 tälle päivälle. Tässäkin lähinnä tarkoitin sitä, että amerikkailainen tapa jossa kuukaudet ja päivät ovat käänteisessä järjestyksessä on harmittava takaisku - he ovat kyllä itsekin osanneet luopua siitä "kansainvälisissä yhteyksissä" eli maahantulolomakkeissaan, jossa lukee DDMMYY -muoto. Mutta kieltämättä tässä on silti monta eri kombinaatiota. Sivuviitteeni tässä asiassa - vaikka en mielestäsi mitään päiväyksistä ymmärräkään - ettet tosiaan ole shamaani tai ainakin kaukolukija ? - viittaa siihen, että vaikeudet oleellisesti alkavat kun päiväyksiä halutaan käyttää "puoliammattimaisesti" esim. windowsin ohjelmoinnissa. Oikeastihan päiväyksiä pitäisi varastoida jollakin muulla ohjelmiston sisäisellä tavalla, mutta jos "dataa tuotetaan miten sattuu", niin kaikki nämä "mitä milloinkin" tiedostot pitää osata tulkita ja konvertoida tiedostojen päiväys standardimuotoon. Mielestäni jos tiedostosta pitää osata tulkita se, että "1. helmikuuta 2010" tarkoittaa päivää "2010-02.01", ja tämän jälkeen tulkita kaikki baskienkin päivämäärä muodot, ollaan kyllä luotu todella kamala järjestelmä. Ratkaisuja tähän on tietysti useampia, mutta kannattaa huomata, että monet sovellukset periytyvät vuosikymmenten takaa eikä niitä niin vain muuteta - niissä saattaa helposti olla takana kymmeniä miestyövuosien työpanos, ilman, että nämä "samat osaavat miehet" ovat enää edes hengissä.
Tämä liittyy myös esim. desimaalipilkun tulkintaan ja muihin niin sanottuihin maa-asetuksiin.
Varmaan en näistäkään asioista mitään ymmärrä, mutta desimaalipilkun tulkinta Windowsissa muuttui version Windows NT 4.0 SP1.ssä (laske se minun tietämättömyyteni piikkiin jos se olikin SP2). Siitä lähtien maa-asetukset ovat olleet ongelma sovelluksissa jotka käyttävät Microsoftin kehitysympäristöä - tai riippuu tietysti miten käyttävät.
Sattuneista syistä en halua tätä enempää revitellä ja viedä tärkeämpiin yksityiskohtiin - tulkitse tämä vaikka siten, että minä en tiedä näistä asioista mitään, aivan sama oikeastaan.
Miten tämä liittyy tähän käyttöjärjestelmäkysymykseen ... se liittyy sikäli - ja tässä aletaan vasta päästä itse asiaan - että sekakäyttö, jossa käytetään useammanlaisia maa-asetuksia ja kieliä, on osittain mahdotonta toteuttaa nyky-Windowsilla (lue XP) tai ainakin niin vaikeaa, että sitä ei ehkä kannata edes tavoitella tai ainakaan sitä ei ole vanhastaan tavoiteltu johtuen kustannuksista. Tässä voisi Linux-maailmalla olla omat mahdollisuutensa, jos siinä pystytyään tällainen ohjelmistojen monikansallinen käyttö tukemaan oleellisesti fiksummin. Ainakin päätellen käyttöjärjestelmän asennusvalinnoista ja käynnistysmahdollisuuksista, asia näyttäisi olevan paremmalla tolalla kuin Windowsissa. Enää puuttuvat vain ne yritystason ohjelmistot Linuxiin ... vai miten paljon puuttuvat ja millä segmenteillä ne oikeasti puuttuvat ? ... jotta tämä asia olisi millään reaalimaailman tasolla - nythän kaikki käyttävät Windowsia (tai Macia).
Edellisessäkään asiassa ei puhuta siitä, että käyttöjärjestelmä olisi suomenkielinen - kysehän on edellä siitä, että se on monikansallinen tilanteen mukaan, suomenkieli mukana yhtenä vaihtoehtona.
Jollei edeltä tullut selväksi, minun mielestäni on yhdentekevää saako yliopistolla Evolution-sähköpostin ja OpenOfficen auki useammalla kielellä vai ei - mistään näin yksinkertaisesta tapauksesta en puhu ollenkaan. Mutta tämä tapaus lienee hieno esimerkki siitä, että Linuxilla tämän voi toteuttaa näppärämmin kuin Windowsilla. Ainakin XP:n kanssa joutuu menemään kauppaan ostamaan näitä eri versioita ja Win7 paketissakaan ei näyttänyt olevan kuin muutama kieli mukana - ja onhan tässä muutakin kuin vain käyttiksen eka asennus ja riippuu siitäkin minkälaisilla lisensseillä kukakin Windowsin hankkii (select, developer jms).
-
Minä en näe mitään tekemällä tehtyjä kansainvälisiä yrityksiä, vaan aidosti kansainvälisiä yrityksiä.
”Tekemällä tehdyllä” tarkoitan sitä, että väen väkisin pyritään yhden, vakioidun kielen käyttöön silloinkin, kun siihen ei ole erityistä syytä. Monikielisyys ei ole ongelma vaan aika lailla tavallinen tilanne eri puolilla maailmaa.
olisit sen voinut toki ymmärtää helpostikin, jos olisit halunnut, mutta halusit revitellä asiaa puolisolvauksien suuntaan - sama se minulle sinänsä.
Tarkoitukseni ei ollut yhtä paha kuin teko: näin nuhakuumeen kourissa tulee vain kirjoiteltua jyrkemmin kuin olisi syytäkään.
Sivuviitteeni tässä asiassa [...] viittaa siihen, että vaikeudet oleellisesti alkavat kun päiväyksiä halutaan käyttää "puoliammattimaisesti" esim. windowsin ohjelmoinnissa. Oikeastihan päiväyksiä pitäisi varastoida jollakin muulla ohjelmiston sisäisellä tavalla, mutta jos "dataa tuotetaan miten sattuu", niin kaikki nämä "mitä milloinkin" tiedostot pitää osata tulkita ja konvertoida tiedostojen päiväys standardimuotoon.
Tuossa nimenomaan lausut julki ratkaisun! Vaikka käyttäjille näytetään lokalisoitua tietoa, ohjelman sisäisenä varastointimuotona on standardoitu formaatti, jonka ei edes tarvitse olla mikään ulkomaailmassa käytetty. Esim. UNIXin tapa varastoida aikatieto sekunteina vuodesta 1970 on tällainen, samoin UNIX-tapa pitää koneen kelloa GMT:ssä. Tarkoitus ei ole hävittää aikavyöhykkeitä ja pakottaa kaikkia elämään Lontoon ajassa.
Desimaalierotin on yhtäläinen pseudo-ongelma. Luvut pitäisi joka tapauksessa tallentaa tiedostoihin jossakin yleisesti määritellyssä koneensisäisessä muodossa, vaikka ne yhtä lailla välttämättä pitää aina näyttää lokalisoituina.
-
Johan tuli kuuma tästä keskustelusta. Hyvähän se sinänsä on, mutta mitä aloittaja kysyikään?
Pitäisikö?
No ei tietenkään pidä, mutta onhan se sivistystä, jos kotimaassaan saa mahdollisuuden käyttää äidinkieltään. Joissakin maissa on tosi paljon erilaisia kieliä käytössä paljon suuremmilla väestömäärillä kun Suomessa. Meilläkin on suuria yrityksiä, jotka liiketoiminnan joustavuuden takia käyttävät englantia ja silloin kai on johdonmukaista, että koneetkin puhuvat sitä.
Käyttöjärjestelmien?
Aloittaja ei varmaankaan tarkoittanut kirjaimellisesti itse käyttöjärjestelmää, kyllä sen veran saisitte, hyvät ystävät, ymmärtää. Firefoxit ja muut Open Officet ovat erisnimiä, eikä sellaisia yleensä suomenneta kuin pitkäaikaisen käytön jälkeen, kuten Tukholma tai Lontoo, mutta Iso Omena on saanut pitää ameriikankielisen nimensä, jota en edes osaa kirjoittaa. Suomeksi on hyvä olla se käytössä olevan sovelluksen koneen suunnasta tuleva tekstimuotoinen palaute, joka käyttäjää ohjaa.
Suomenkielisiä?
On se niin mukavaa käyttää omaa kieltä. Ei se kuiten pakko ole. Ja vieraitten kielten opiskelu on hyvin kannatettavaa. Mutta suomenkielisiä - monikossa... Epäilen, että vain Linux on riittävän ihmisläheinen, ja erityisesti Ubuntu, jotta suomenkieli siinä vahvasti tulee säilymään. Voi tulla aika, jolloin kaupallisia tuotteita saa vain suurilla maailmankielillä. Niissäkään ei ranska, espanja ja kiina tule häviämään. Kieliopintoja siis piisaa.
-
Kaikille yhteiseksi kieleksi savonkieli...sopii loistavasti ihan koodi kieleksikkin.
Benefon iO:n sai sentään savoksi =)
-
Oikeastaan riittää kun että käyttöjärjestelmän sovellusohjelmien menuvalikot ym + helpit (niitä on muuten vähän linux-distroissa) sekä kuvakkeet ovat suomenkielisiä.
Tässä yhteydessä kysymys. Mitkä muut Linux-distrot kuin esim. Ubuntu, Mint, Debian, Fedora, SUSE ja Mandriva löytyvät myös suomenkielisinä? Ilmeisesti esim. Puppy Linuxille ja Vector Linuxille ei löydy suomenkielen paketteja.
-
Voi tulla aika, jolloin kaupallisia tuotteita saa vain suurilla maailmankielillä. Niissäkään ei ranska, espanja ja kiina tule häviämään. Kieliopintoja siis piisaa.
Mutta jos kuluttaja haluaa/tarvitsee sen äidinkielellään, olisi järkyttävän typerää jättää käyttöliittymää käyttämättä, jos on kyseessä markkinoille suunnattu massatuote. Kilpailija hyötyisi välittömästi.
Olen tosin nähnyt digiboksin, joka ilmoittelee tekstitv:n puutteesta kanavalla sanoin "ei huollettu" tai "Muokkaa kanavalista". Tai sitten meikäläisen Samsung-puhelin: "Näppäimet aktiivina". :P
-
Suomalaisia on ihan tarpeeksi, eli on perusteltua tehdä suomenkielisiä käyttöjärjestelmiä. Lisäksi käyttisten pitäisi helpottua radikaalisti että yhä useammat uskaltaisivat käyttää tietokonettaan.
Referenssinä voisin mainita erään herrasmiehen, joka koki XP:n vaikeaksi mutta ihastui Ubuntu Remixiin.
Tehdään tuotteet käyttäjien tarpeet huomioiden, kyllä markkinoita aina löytyy.
Vai kannattaisiko luopua saunoista, koska muualla maailmassa niitä ei käytännössä katsoen tunneta? :D
(Ymmärtääkseni yli 90% maailman saunojista on suomessa)
Kaveri heitti Bangkokissa löylyä kiukaalle, niin hotellista meni sulakkeita. Siinä tuli sitten paikallinen mies kertomaan, että ei saunassa saa vettä kiukaalle heittää, sehän menee rikki!
-
Voi tulla aika, jolloin kaupallisia tuotteita saa vain suurilla maailmankielillä. Niissäkään ei ranska, espanja ja kiina tule häviämään. Kieliopintoja siis piisaa.
Mutta jos kuluttaja haluaa/tarvitsee sen äidinkielellään, olisi järkyttävän typerää jättää käyttöliittymää käyttämättä, jos on kyseessä markkinoille suunnattu massatuote. Kilpailija hyötyisi välittömästi.
Olen tosin nähnyt digiboksin, joka ilmoittelee tekstitv:n puutteesta kanavalla sanoin "ei huollettu" tai "Muokkaa kanavalista". Tai sitten meikäläisen Samsung-puhelin: "Näppäimet aktiivina". :P
Jepjep, ja varsinkaan Samsungin digibokseista ei ota pirukaan selvää. D:
-
Itse olen sitämieltä että käyttöjärjestelmät pitäisi olla Suomenkielisiä sana kansallista identiteettiä tuon 30;n vuoden jälkeenkin.
Kannatan heti, kun koko Internetti muuttuu Suomenkieliseksi !
Nyt, kun Linux pukkaa suomenkielistä virheilmoitusta, olet omillasi. Kokeilepa vaikka tätä proftpd-basic:n tarjoamaa iloista viestiä saada avattua netin avulla:
- " tupu.Sauna - fatal: Pistoketoiminto muulle kuin pistokkeelle "
Sen verran voin auttaaa, että 'tupu' on kotiserverin nimi. 'Sauna':n proftpd on keksinyt itse ties mistä.
Ongelma on tuo 'Pistoketoiminto', joka ei ole netin mukaan mitään tunnettua kieltä.
Minusta järjestelmän käytettävyyttä ei muutenkaan paranna se, että yleisesti tunnettuja lontoonkielisiä sanoja korvataan puntista tippuneilla suomenkielisillä yritelmillä.
Alalla aikani toimineena olen nähnyt, millaista harmia nämä tekopirteät suomalaiset yritelmät ovat aikaan saaneet.
-
Ongelma on tuo 'Pistoketoiminto', joka ei ole netin mukaan mitään tunnettua kieltä.
Pistoke = socket, jos se jotakin auttaa.
Minusta järjestelmän käytettävyyttä ei muutenkaan paranna se, että yleisesti tunnettuja lontoonkielisiä sanoja korvataan puntista tippuneilla suomenkielisillä yritelmillä.
Sanat ovat yleisesti tunnettuja, jos niitä käytetään yleisesti – ja kääntäen: sana ei voi yleistyä, ellei sitä käytetä. Minusta ”Sockettoiminto muulle kuin socketille” olisi lähinnä typerä.
-
En nyt tähän hätään muista miten, mutta halutessa sovellukset voi kyllä laukaista esim. päätteestä halutulla kielellä, vaikkapa sillä yleisellä sumujensaarella jos kyseisen tyyppisiin ongelmiin törmää.
-
En nyt tähän hätään muista miten, mutta halutessa sovellukset voi kyllä laukaista esim. päätteestä halutulla kielellä, vaikkapa sillä yleisellä sumujensaarella jos kyseisen tyyppisiin ongelmiin törmää.
Yksinkertaisesti käynnistämällä ohjelman esimerkiksi näin:
LANG=C ohjelman_nimi
C on peruslokaali, mutta voi tuohon panna halutessaan vaikka vinkuintian aluekoodin, jos se elämää helpottaa.
-
Itsellä ei ole suuremmin kantaa tähän, tulen toimeen niin englanninkielisten kuin suomenkielistenkin ohjelmien kanssa, ainoa suurempi vaatimus mikä itsellä on, on se että jos käännös on tehty sen on parasta olla tehty hyvin. Sekakielistä käännöstä en suostu käyttämään, vaan otan sitten mieluummin sen englanninkielisen version. Jos on hyvä käännös suosin hyvästä englannintaidostani huolimatta suomenkielistä versiota.
-
^ Tuo on kyllä varsin totta.
Tuli mieleen vielä lisätä, että kyseinen käynnistys kikka saattaa vaatia kyllä vielä lisäksi kyseisen lokalisaation asentamista järjestelmänkielitukeen? Olettaisin näin. En ole ihan varma, enkä tällä koneella asiaa pysty kokeilemaan. SuperOscar kertoikin miten ohjelmat käynnistetään halutulle kielelle.
-
Tuli mieleen vielä lisätä, että kyseinen käynnistys kikka saattaa vaatia kyllä vielä lisäksi kyseisen lokalisaation asentamista järjestelmänkielitukeen? Olettaisin näin.
Edellyttää muuten, mutta C-lokaali löytyy aina. Useimmat ohjelmathan käyttävät GNUn Gettext-lokalisointisysteemiä, jossa englanninkieliset jonot ovat aina mukana ja muut kielet löytyvät .mo-tiedostoista.
-
Yhä harvempi tarvitsee suomenkielistä käyttöjärjestelmää ja ohjelmia siksi, että hän ei ymmärtäisi vierasta kieltä. Ikäluokat, joihon vielä kuuluu ihmisiä, jotka eivät ole lukeneet koulussa lainkaan vieraita kieliä, ovat jo päälle viisikymppisiä. Onhan näitä pelkän kansakoulun käyneitä tietenkin vielä melko paljon, kun yhteiskunnan ikäjakauma on mikä on.
En tunne koulumaailmaa ja sen historiaa, joten en pysty sanomaan, onko mahdollisesti nuoremmissakin ikäluokissa joitakin, joilla oli koulussa muita ykkös- ja kakkoskieliä kuin englanti, joten viimeksi mainittu jäi opiskelematta...
Oli miten oli.
En ole mikään kielinero, mutta silti käytän mieluimmin englanninkielistä käyttöjärjestelmää ja ohjelmia. Itse asiassa siksi juuri mielellään käytänkin, että en ole kielinero. Kun suomenkielinen Windows tai Linux ilmoittaa jostakin asiasta, joutuu monesti miettimään, että mitä jokin tietty keinotekoiselta kuulostava suomalainen sana oikein tarkoittaa. Eli mitä se on englanniksi. Siitä lähtien kun aloitin tietokoneen käyttämiseen 1980-luvun lopulla, käyttöjärjestelmäni ja ohjelmani ovat lähes poikkeuksetta olleet englanninkielisiä. Olen tottunut ajatukseen, että ne ovat, koska englanti nyt vain sattuu olemaan kansainvälinen tietokonekieli (tästä voi joku olla eri mieltä, ja saa minun puolestani ollakin). Yhdysvallat tuottaa merkittävän osan maailman tietokoneista (vaikka ne valmistetaankin Kiinassa) ja ohjelmista.
Yhden Ubuntun muutin puolivahingossa suomenkieliseksi enkä ole jaksanut muuttaa sitä takaisin englanninkieliseksi. Yksi suomenkielinen Windowskin löytyy, vai onko niitä kaksi. Yhdessä läppärissä on saksankielinen Windows, koska kone ostettiin saksasta. Onhan se hassu. Windows wird gestartet...
Jotkut sivut tunnistavat käyttöjärjestelmän kielen ja tarjoavat sisältöä tällä kielellä. IMDB esimerkiksi ilmoittaa englanninkielisen tekstin keskellä elokuvien suomalaiset käännösnimet. Eivät ne minua kiinnosta vaan elokuvan alkuperäiset nimet. Saksalaisessa Windowsissa elokuvien nimet näkyvät saksaksi.
-
Yhä harvempi tarvitsee suomenkielistä käyttöjärjestelmää ja ohjelmia siksi, että hän ei ymmärtäisi vierasta kieltä.
Edelleenkin korostan, että tästä ei ole kysymys. Ihminen saattaa pärjätä hyvin vieraallakin kielellä, mutta on perusihmisoikeus saada käyttää omaa kieltään kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Tavallista on myös, että ihmisten kielitaito on paljon huonompi kuin he kuvittelevat eli ”pärjääminen” tahtoo olla enemmän hätäistä räpiköimistä. Esim. yliopistotason englannin opetuksessa tietokoneaikakausi ei ole juurikaan myönteisenä vaikutuksena näkynyt, vaan ”pärjäävien” kielitaito osoittautuu tavallisesti auttavaksi ja yksipuoliseksi – ymmärretään muttei osata tuottaa.
Kun suomenkielinen Windows tai Linux ilmoittaa jostakin asiasta, joutuu monesti miettimään, että mitä jokin tietty keinotekoiselta kuulostava suomalainen sana oikein tarkoittaa.
Mikään sana ei avaudu itsestään – ei englannin eikä suomen. Sanojen merkitys syntyy niiden käytöstä. 1800-luvulla tehtiin hurja työ suomen saattamiseksi nykyaikaiseksi kirjakieleksi, ja sen ansiosta meillä on niin keinotekoiselta kuulostavia sanoja kuin puhelin tai sähkö. Viimeaikainen sanastotyö ei edes yritä tällaista puristista pelkästään omiin sanavaroihin tarttumista, vaan siinä kaiken aikaa pyritään luovaan tasapainoon suomen perinteen ja uusien käsitepiirien välillä.
englanti nyt vain sattuu olemaan kansainvälinen tietokonekieli
Aivan kuten latina ja saksa olivat aikanaan tieteen kieliä!
Mutta viime kädessä tosiaan kyse on aina siitä, missä arvossa suomea, Suomea ja omaa kulttuuriaan pitää.
http://www.hs.fi/digilehti/kulttuuri/Uhkaako+suomea+digitaalinen+kuolema/a1348542300913
-
Vaikka monet osaavatkin hyvin sujuvasti englantia, niin vielä enemmän on niitä jotka osaa englantia mutta ei ihan niin täydellisesti kuin äidinkieltään. Tämän vuoksi voi monien ongelmien ratkaiseminen olla huomattavasti vaikeampaa ja ennenkaikkea aikaavievää puuhaa englanniksi. Linux jakelut on hyvin suomennettuja ja jos onkin jokin sellainen jakelu joka ei suoraan asennusvaiheessa tarjoa suomea niin sen saa 99% suomeksi locale tiedostoa muokkaamalla. Riippuu hieman jakelusta esim. ubuntu/debian pohjaisissa muokkaamalla /etc/default/locale tiedostoa. Arch vastaava on etc/locale.conf ja gentoon /etc/locale.gen. Gentoo on ehkä mukavin jos haluaa suomenkielisen järjestelmän, ei muuta kuin USE lippuihin optio fi niin kaikki mikä mahdollista on suomeksi päivityksen jälkeen.
-
Yhä harvempi tarvitsee suomenkielistä käyttöjärjestelmää ja ohjelmia siksi, että hän ei ymmärtäisi vierasta kieltä.
Edelleenkin korostan, että tästä ei ole kysymys. Ihminen saattaa pärjätä hyvin vieraallakin kielellä, mutta on perusihmisoikeus saada käyttää omaa kieltään kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Tavallista on myös, että ihmisten kielitaito on paljon huonompi kuin he kuvittelevat eli ”pärjääminen” tahtoo olla enemmän hätäistä räpiköimistä. Esim. yliopistotason englannin opetuksessa tietokoneaikakausi ei ole juurikaan myönteisenä vaikutuksena näkynyt, vaan ”pärjäävien” kielitaito osoittautuu tavallisesti auttavaksi ja yksipuoliseksi – ymmärretään muttei osata tuottaa.
Muistelen, että tästä on ollut tieteellisiäkin väittelyitä. Perusteesihän on ettei ihminen osaa kunnolla kuin yhtä kieltä (Siis äidinkieltään). Joissain käyttäytymistieteen tutkimuksissa on saatu viitteitä, että jopa kaksi kieltä olisi mahdollista oppia täydellisesti, jos on syntynyt kaksikieliseen perheeseen, jossa varhaisesta lapsuudesta lähtien molempia kieliä on käytetty koko lapsuuden ajan.
Missään tapauksessa kouluikäisenä tai myöhemmin opittua vierasta kieltä ei opi täydellisesti.
Vaikka monet osaavatkin hyvin sujuvasti englantia, niin vielä enemmän on niitä jotka osaa englantia mutta ei ihan niin täydellisesti kuin äidinkieltään.
Kaikki suomalaiset suomenkieliset (ja ruotsinkieliset ja saamenkieliset ym.) ovat tässä asemassa. Jotkut tosin osaavat englantia melko hyvin, mutta silti puutteellisesti.
Yhä harvempi tarvitsee suomenkielistä käyttöjärjestelmää ja ohjelmia siksi, että hän ei ymmärtäisi vierasta kieltä. Ikäluokat, joihon vielä kuuluu ihmisiä, jotka eivät ole lukeneet koulussa lainkaan vieraita kieliä, ovat jo päälle viisikymppisiä. Onhan näitä pelkän kansakoulun käyneitä tietenkin vielä melko paljon, kun yhteiskunnan ikäjakauma on mikä on.
En tunne koulumaailmaa ja sen historiaa, joten en pysty sanomaan, onko mahdollisesti nuoremmissakin ikäluokissa joitakin, joilla oli koulussa muita ykkös- ja kakkoskieliä kuin englanti, joten viimeksi mainittu jäi opiskelematta...
Yhdysvallat tuottaa merkittävän osan maailman tietokoneista (vaikka ne valmistetaankin Kiinassa) ja ohjelmista.
Myönnän kuuluvani tähän ikärasismin kohderyhmään, yli viisikymppisiin, ja tarvitsevani suomenkielistä käyttöjärjestelmää sekä varusohjelmistoa. Olen lukenut englantia myös koulussa, tosin melko vähän.
Senverran tunnen koulumaailmaa, että voin sanoa, että meillä kaikilla oli ykköskielenä suomi ( siis n. 90 prosentilla väestöstä, lähes 6 prosentilla ruotsi) ja on tämänkinhetkisessä koulussa. Eri asia osaako koulu asian oikein opettaa. Ensimmäinen vieras kielihän on nykyisin useimmiten englanti.
Yhdysvaltain valta-asema tieteessä, tietotekniikassa ja maailmantaloudessa tulee ilmeisesti haihtumaan teidän alle viisikymppisten elinaikana.
-
Muistelen, että tästä on ollut tieteellisiäkin väittelyitä. Perusteesihän on ettei ihminen osaa kunnolla kuin yhtä kieltä (Siis äidinkieltään). Joissain käyttäytymistieteen tutkimuksissa on saatu viitteitä, että jopa kaksi kieltä olisi mahdollista oppia täydellisesti, jos on syntynyt kaksikieliseen perheeseen, jossa varhaisesta lapsuudesta lähtien molempia kieliä on käytetty koko lapsuuden ajan.
Missään tapauksessa kouluikäisenä tai myöhemmin opittua vierasta kieltä ei opi täydellisesti.
Tuo on puppua, anteeksi vain!. vaikka myönnän, että asiasta on eri koulukuntia.
Ns. chomskylaisen koulukunnan mukaan äidinkieli (ja mahdolliset toiset kielet – joita chomskylaisetkin myöntävät voivan olla useampia) omaksutaan (engl. acquire), vieraat kielet opitaan (engl. learn), ja omaksumisella on erääntymispäivä, ns. kriittinen ikä, jonka jälkeen kyky omaksua kieliä kieliä ihmiseltä katoaa: viimeistään n. 10–12 vuoden iässä.
Uudempi tieto on kuitenkin asettanut kyseenalaiseksi niin omaksumis–oppimis-jaon kuin kriittisen iän käsitteenkin. Henk.koht. tunnen useampiakin maahanmuuttajia, joiden suomen kieli taito on millä tahansa mittarilla täydellinen, vaikka he eivät ole kohdanneetkaan suomen kieltä kuin vasta aikuisiällä.
Monikielisyys on itse asiassa kautta maailmanhistorian ollut luultavasti tavallisempaa kuin yksikielisyys. Yhä edelleen valtaosa maailman ihmisistä asuu yhteisöissä, joissa on osattava vähintään paria kieltä.
Yhdysvaltain valta-asema tieteessä, tietotekniikassa ja maailmantaloudessa tulee ilmeisesti haihtumaan teidän alle viisikymppisten elinaikana.
Kyllä. Parempi olisi kuulkaa vaihtaa käyttis jo kiinankieliseksi ::)
-
Missään tapauksessa kouluikäisenä tai myöhemmin opittua vierasta kieltä ei opi täydellisesti.
Silkkaa skeidaa mielestäni. Miten edes määritellään kielen "täydellinen osaaminen"?? Olen äidinkieletäni ihan normaali suomalainen, mutta silti mm. kieliopillisesti tiedän olevani korkeintaan välttävällä tasolla. Ts. en todellakaan väitä osaavani suomea täydellisesti.
Englantia olen oppinut koulupohjalta, mutta olen aina ollut erittäin motivoitunut käyttämään ja oppimaan sitä. Se on johtanut siihen, että kun etsin jotain netistä, niin etsin tietoa käytännössä _aina_ englanniksi. Vasta jos törmään ongelmiin tiedon hakemisessa, niin tulee mieleen etsiä suomeksi. Miksi? No tietysti koska englanniksi pääsääntöisesti löytyy enemmän juttua tekniikasta yms. Osaan myös puhua englanniksi ainakin omasta mielestäni hyvin, mutta myönnän kyllä että joudun puhuun sen verran harvakseltaan, että aluksi meinaa aina olla kovaa ramppikuumetta. Siitä kun pääse yli ja ei tavallaan tulkkaa mielessään sanoja toiselle kielelle, niin puhe alkaa sujua. Eli en väitä osaavani kyllä englantiakaan lähellekään täydellisesti.
Mutta tiedän kyllä jonkin verran henkilöitä, joiden väitän osaavan ns. täydellisesti useampaa kuin kahta kieltä. Kehtaan ihan pokkana kyllä väittää, että jos kielen haluaa tai se on välttämätön oppia, niin sen kielen kyllä ihan takuu varmasti oppii.
-
Kielikeskustelut ovat aina hyvin tunnepitoisia, joten todettakoon tässä alkuun mielipiteeni siitä, että on hyvä että Suomessa voi käyttää suomea, myös käyttöjärjestelmissä.
Tuolla edellä puhuttiin kuitenkin hieman vääristä vuosiluvuista - keskikoulun käyneet yli kuusikymmisetkin ovat varmasti opetelleet vieraita kieliä. Englanninkieli ei kaikilla ole ollut pakollinen, joten takeita sen osaamisesta ei sikäli ole.
Käytännössä englanti on Suomessa de-facto toinen virallinen kieli tänä päivänä. Tämä ei ole minun keksimäni väite vaan tiedelehden pääkirjoituksen viesti aivan hiljattain. Suomalaisille on suuri etu, jos muutkin kansakunnat tämän myöntäisivät, koska silloin ei tarvitsisi opetella suurta määrä kieliä pärjätäkseen edes kaupassa, edes Euroopassa. Jos PITÄISI - tämän säikeen otsikkohan on PITÄISI - olla aina kunkin maan omalla kielellä, olisi meikäläisenkin pitänyt opetella käyttöjärjestelmäkieliä n. 10 eri maasta aivan viimeaikoina - mahdoton tehtävä.
Yritysten ja projektien de-facto kieli on monesti englanti Suomessa ja muuallakin pohjoisissa maissa - keski-, itä- ja eteläeurooppalaisista ei aina tiedä - ja vaikeuksia tulee, jos ei osaa saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää ja italiaa, vain jotain mainitakseni. Onneksi on englanninkielisiä yrityksiä, jolloin tätä ongelmaa ei ole missään "virallisessa" yrityksen sisäisessä viestinnässä.
Se, etteikö englanninkieltä voisi oppia suomenkielen lisäksi hyvinkin, on pelkkä myytti. Ei myöskään pidä arvioida sitä halukkuutta millä nuoriso on opetellut englanninkielen - ei heillä ole pienintäkään vaikeutta pärjätä englanninkielellä. Sääliksi käy sellaisia nuoria, joille joku on onnistunut vakuuttelemaan että ei se englanninkieli niin tärkeää ole - en tosin tunne yhtään tällaista nuorta, toivottavasti niitä ei olekaan.
Mutta kuten sanottua - tämä Foorumi toimii suomenkielellä ja hyvä niin - mielestäni hyvin tarpeellista toimintaa.