Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö => Aiheen aloitti: ilkant - 18.04.26 - klo:18.31
-
Vuosia sitten kyselin täällä yhteen dna-tietojen klusterointiohjelman vinkkejä. Ohjelman kehittäminen on ollut nukuksissa vuosia. Noin vuosi sitten aloin kokeilla Chat GPT:llä ohjelmointia. Sen ansiosta ohjelmaan tuli graafinen käyttöliittymä. Joko Tkinterillä tai peräti PyQt6:lla. Se ohjelma toimi ok Kubuntussa. Noin viikko sitten tilasin Clauden Pro-version vuodeksi. Tuntuu kuin se olisi maksanut itsensä takaisin viikossa.
Sain Clauden kanssa ohjelman sellaiseksi kuin sen olen alunperin ajatellut. Ilman Gephi-lisäohjelmaa tulostukseen. Sitten sanoin Claudelle, että teeppä käyttäjäopas. Ja sehän teki, jossa on ohjelman kaikki toiminnot.
Ohjelma ei ole vielä valmis. Siitä puuttuu yksi osa, jonka olen ohittanut manuaalisesti rakennetusta verkkodatasta. Ja ohjelmaan on jo olemassa n kpl lisäominaisuutta ideoituna. Ehkä jopa verkon analysointia. Ilman tekoälyä en todennäköisesti olisi saanut tehtyä ohjelmaa "valmiiksi".
-
Oletko varma, ettei tekoälykoodin mukana tullut mitään haitallista? Et ilmeisesti ole käynyt sitä läpi, jos et ole varma, millä kirjastolla se graafinen puoli on tehty.
-
Tällä hetkellä Anthropicin, OpenAI:n ja Googlen LLM:t tuottavat sinänsä varsin luotettavaa koodia. Bugeja tulee jonkin verran etenkin uusia ominaisuuksia lisätessä, kun LLM:llä ei yleensä ole aukotonta käsitystä koko projektista, mutta väittäisin, että jälki on parempaa kuin suurimmalla osalla ammattikoodareista.
Tietoturvan osalta riskit ovat pitkälti samat kuin itse koodatuissa projekteissa. Ehkäpä vaarallisin on netistä ladattaviin kirjastoihin ujutettu tahallinen haittakoodi, joka voi hyvinkin osua omalle kohdalle mm. JavaScript, Python ja Rust-projekteissa, joissa käytetään laajasti peruskirjastojen ulkopuolista koodia, jossa on edelleen riippuvuuksia muihin kolmannen osapuolen paketteihin. Palvelinohjelmissa ja nettisovelluksissa on lisäksi perinteiset ongelmat rajapintojen turvaamisessa ja syötteen käsittelyssä. Näitäkin voi toisaalta analysoida tekoälyn avulla.