Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: elohope - 10.04.26 - klo:09.23
-
Ohessa pari tuoretta uutista:
- Anthropicin uusi tuote, Mythos on osoittautunut hankalaksi hallita. Se pystyy löytämään haavoittuvuuksia vakiintuneista käyttöjärjestelmistä ja suunnittelemaan monimutkaisia hyökkäyksiä. Mallin julkistuspäivänä USA:n valtiovarainministeri ja keskuspankin pääjohtaja kutsuivat suurimpien pankkien johtajat erityiseen tilaisuuteen, jossa varoitettiin tällaisten aina vain tehokaammpien ja kekseliäämpien tekoiälyjen pankeille aiheuttamista riskeistä
- Microsoftin tekoälyjohtajan mukaan ei ole nähtävissä mitään mikä rajoittaisi tekoälyn kehitystä lähivuosina. Monet suorituskyvyn osa-alueet ovat moninkertaistuneet teholtaan viime aikoina. Pieneksi kysymykseksi jää energian saatavuus ja etenkin sähkön hinnannousu, joka voi ärsyttää bioälyä käyttävää kansaa.
-
Koska Anthropic ei ole suostunut talutusnuoraan, hallinnolla on tarve mustamaalata sitä, esittää se jotenkin vaarallaisemmaksi kuin ne tekoälyfirmat, jotka ovat hyvää kamua hallinnon kanssa.
-
Uskoisin, että verkosta irti olevien tietokoneiden, käteisen rahan käyttö ja muu "idioottivarma" toiminta tulee taas lisääntymään. Tämä tekoäly aiheuttaa jo melkoisen riskin koko tietoyhteiskunnalle.
-
Ohessa pari tuoretta uutista:
Microsoftin tekoälyjohtajan mukaan ei ole nähtävissä mitään mikä rajoittaisi tekoälyn kehitystä lähivuosina. Monet suorituskyvyn osa-alueet ovat moninkertaistuneet teholtaan viime aikoina. Pieneksi kysymykseksi jää energian saatavuus ja etenkin sähkön hinnannousu, joka voi ärsyttää bioälyä käyttävää kansaa.[/li][/list]
Kuulostaa kovasti nk. pöhinältä. Tuossa eilen törmäsin juttuun yksistään OpenAI:n osalta. Joka vuosineljännes tulee 12 MILJARDIA dollaria tappiota. Eikä ole näkyvissä suunnan kääntymistä. Ja tuo on vain yksi toimija muiden joukossa.
Sitten tosiaan muita kysymyksiä on hardwaren saatavuus, jäähdytysveden kulutus, ja se energian saatavuus ei ole mikään pikkuasia. Kun sanotaan että joo gigawatin konesali, se nielee kokonaisen ison ydinvoimalan tuotannon tuosta vaan. Ei sellaista generointikykyä yhtäkkiä jostain temmata. Ja tuollainen vaatii vielä tasaista voimaa, ts. tuulipropellit saa unohtaa.
-
Kuulostaa kovasti nk. pöhinältä.
Nimenomaan sitä se on.
Mitään ”tekoälyähän” ei oikeasti vielä ole edes olemassa – on vain koneoppivia kielimalleja. Niitä kukaan ei oikeastaan edes halua, paitsi ne, jotka ovat sijoittaneet ”tekoäly”-yritysten osakkeisiin. Siksi niitä tungetaan ihmisille kuin käärmettä pyssyn suuhun.
-
Ohessa pari tuoretta uutista:
- Anthropicin uusi tuote, Mythos on osoittautunut hankalaksi hallita. Se pystyy löytämään haavoittuvuuksia vakiintuneista käyttöjärjestelmistä ja suunnittelemaan monimutkaisia hyökkäyksiä. Mallin julkistuspäivänä USA:n valtiovarainministeri ja keskuspankin pääjohtaja kutsuivat suurimpien pankkien johtajat erityiseen tilaisuuteen, jossa varoitettiin tällaisten aina vain tehokaammpien ja kekseliäämpien tekoiälyjen pankeille aiheuttamista riskeistä
Tähän liittyen https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/a0c88274-cfc4-4d85-8915-a1bb08aa99eb (https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/a0c88274-cfc4-4d85-8915-a1bb08aa99eb)
Jos Mythos pystyy tähän niin miten sen ja vastaavien muiden leviäminen myös "pahoille pojille" voitaisiin muka estää...
-
Oikeastaan tämä on hyvä asia, koska mollaamalla yhtä kilpailijaa hallinto nostaa kissan pöydälle asiassa, joka on teknologiaylistyksen huumassa jäänyt jalkoihin. Se asia siis, ei kissa.
-
Mitään ”tekoälyähän” ei oikeasti vielä ole edes olemassa – on vain koneoppivia kielimalleja.
Toisaalta ihmisäly on enimmäkseen vastaavaa oppivaa neuroverkkoa.
Mutta ongelman ydin on kai siinä, että jos joku (ihminen) on laittanut nettiin (opetusaineistoon) jotain haitallista, tämä koneäly osaa sen sieltä löytää ja ottaa käyttöön. Tilanne on hieman vastaava, kun terroristi oppii rakentamaan pommeja. Ei siinäkään se äly ole ongelma, vaan pääsy tiedon äärelle.
-
Toisaalta ihmisäly on enimmäkseen vastaavaa oppivaa neuroverkkoa.
Ja toisaalta ihminen on vain pieneltä osin ihmisälyä.
-
Jos Mythos pystyy tähän niin miten sen ja vastaavien muiden leviäminen myös "pahoille pojille" voitaisiin muka estää...
Eipä sitä voidakaan. Siksi monissa asioissa pitäisi vetää se töpseli irti netistä ja siirtyä johonkin muuhun tapaan vaihtaa informaatiota. Tulevaisuudessa yksi haitallinen nollapäivähaavoittuvuus voi levitä huomattavasti tekoälyn kautta ennen kuin siihen kyetään reagoimaan.
Toisaalta ihminen on niin laiska, että tuskin mikään muuttuu, ennen kuin se paska osuu ekan kerran kunnolla tuulettimeen.
-
Eipä sitä voidakaan. Siksi monissa asioissa pitäisi vetää se töpseli irti netistä ja siirtyä johonkin muuhun tapaan vaihtaa informaatiota. Tulevaisuudessa yksi haitallinen nollapäivähaavoittuvuus voi levitä huomattavasti tekoälyn kautta ennen kuin siihen kyetään reagoimaan.
Toisaalta ihminen on niin laiska, että tuskin mikään muuttuu, ennen kuin se paska osuu ekan kerran kunnolla tuulettimeen.
Olen jossain julkisessa blogissanikin todennut jo useita vuosia sitten, että järjestys on väärä mitä teknologia kehittyy kankeita hallinto/lakirakenteita paljon nopeammin sen, että järjestyksen pitäisi olla se, että ensin pistetään lainsäädäntö kuntoon ja sen jälkeen päästetään vasta toimijat markkinoille. Yleensä päätöksentekijät aloittavat vasta sitten lakisäädösten valmistelun/muuttamisen, kun jokin tarpeeksi haitallinen isku suurempi ennakkotapaus tulee julkisuuteen.
En tiedä muista toimialoista, ja tämä teknologia - ala nyt esimerkkinä mitä kovasti elämme digitaalisaation aikakautta.
Ehkä järjestys on nykyisellään se mikä se on, mitä ihminen ei ole kaikkiin tuleviin skenaarioihin kykenevä ottamaan kantaa, mitä mitään kaikkitietävän tulevaisuuden kristallipalloa ei ole olemassa.
Ongelmana vain, jos jotain vakavaa tapahtuu esim. kriittisiin infroihin kuten sähkön- ja -vedenjakelujärjestelmät ja joku tod näk. valtiollinen taho lamauttaa ne, niin sitten tosiaan kun vahinko tapahtunut jo, niin sitten voi olla jo myöhäistä puuttua ja järjestelmien takaisin ylösajo ynnä muiden seurauksien paikkaamisessa kuluu resrusseja kuten aikaa ja ennen muuta rahaa ja mahdollisesti ihmishenkiä.
Olen miettinyt huolestuneena mitä Suomeen on todella paljon AI-datakeskushankeprojekteja jo niitä on myönnettykin mitä noita datakeskuksia rakentavia ja operoivia firmoja kiinnostaa Suomi vakaan infran osalta Suomi on houkutteleva maa, mutta Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei riitä edes käsittääkseni kantasuomalaisten tarpeita kattavaksi, niin herää kysymys pitäisikö ulkomaisille teknoyhtiöille antaa mitään veroetuhelpotusta.
Asia erikseen, jos tuottavat itse datakeskuksensa tarvitseman energian, mitä ne ei ole mitään vähäkulutuksellisia. En tiedä, onko mahdollista, että firmat rakentavat pienoisydinvoimalan datakeskuksen yhteyteen omistamalleen kiinteistölle, onko mahdollista että se kattaisi koko keskuksen tarvitseman energian. Ainakaan varmaan ne ei hukkasähköä/ylijäämäenergiaa kykene tuottamaan, jota sitten voisivat ja myydä uusiokäyttöön.
Noiden datakeskusten sijaintien osaltakin on ongelmallista, että ne keskittyvät hyvin epätasaisesti mitään Suomen valtion tasolla tasaisemmin skaalautuneet, ne on vissiin enin hankkeista etelämässä, mitä täälä on alan osaamista varmaan ja maine kaupungeilla parempi, mitä kansainväliset firmat arvioi monia asioita ennen lopullisen investointipäätöksien tekemistä pidemmällä aikajanalla. (Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan alettua itä-suomi menettää profilointipisteitä mielenkiinnosta investoida itä-suomeen mitään.)
Pitänee varmaan vähän syventää tietämystä niin tekoälyn, kuin energiapolitiikan osalta. Olen vasta lukenut pari kirjaa tekoälyyn liittyen, ja kokeillut ääniraitojen tuottamista, ja tekstin tuottamista parilla tekoälyllä ja hyvin vähän kuva/video-puolta.
-
Tuossa Jere on se juttu, kun nyt vapaassa yhteiskunnassa ainakin oletettavasti elämme, että homma menee niinpäin, että se on sallittua mikä ei ole nimenomaisesti kiellettyä. Epävapaissa yhteiskunnissa kaikki on kiellettyä mikä ei ole nimenomaisesti sallittua.
Ja tästä johtuu se, että lainsäädäntö tulee aina teknologian perässä. Huolimatta riskeistä suosisin itse sitä vapaan yhteiskunnan lähestymistapaa parempana. Säädellään jälkikäteen jos tarvetta ilmenee.
Mitä tällä hetkellä pienoisydinvoimaloihin tulee, niin eipä oikein mahdollista, joka reaktori nykyisellään vaatii eduskunnan päätöksen, plus stuk:in säätely ja valvonta on suunniteltu täysikokoisille laitoksille.
-
Varsinkin demokratioisssa lainsäätäjät pääsääntöisesti eivät ole mitään asiantuntijoita, ja heidän kykynsä ennakoida asioita on aika onneton.
-
Mitä tällä hetkellä pienoisydinvoimaloihin tulee, niin eipä oikein mahdollista, joka reaktori nykyisellään vaatii eduskunnan päätöksen, plus stuk:in säätely ja valvonta on suunniteltu täysikokoisille laitoksille.
Kyllä Helsingin Energia on ihan tosissaan pienydinvoimalaa tuomassa verkkoon: https://www.helen.fi/tietoa-meista/ydinvoima/ydinenergia
https://www.helen.fi/artikkelit/2025/Naapuruston-pienydinvoimala-lammittaa-kotisi-vuonna-2040
-
Juu mutta se vaatii ydinenergialain päivittämistä. Se on nykyisellään aika rajoittava.
-
Tuossa Jere on se juttu, kun nyt vapaassa yhteiskunnassa ainakin oletettavasti elämme, että homma menee niinpäin, että se on sallittua mikä ei ole nimenomaisesti kiellettyä. Epävapaissa yhteiskunnissa kaikki on kiellettyä mikä ei ole nimenomaisesti sallittua.
Ja tästä johtuu se, että lainsäädäntö tulee aina teknologian perässä. Huolimatta riskeistä suosisin itse sitä vapaan yhteiskunnan lähestymistapaa parempana. Säädellään jälkikäteen jos tarvetta ilmenee.
No juu, olen itsekin vapaan yhteiskunnan kannalla laajasti, joskin toivoisi tietyillä osa-alueilla avoimuutta nykyistä enemmän, jos nyt rajataan kotimaahamme Suomeen tämä tarkastelu.
Varsinkin demokratioisssa lainsäätäjät pääsääntöisesti eivät ole mitään asiantuntijoita, ja heidän kykynsä ennakoida asioita on aika onneton.
Juu, ei päätöksentekijät sitten ihan kansallisen parlamentin tasolla lainsäätäjät olekaan välttämättä minkään alan asiantuntija, sillä kansanedustajaksi voi päätyä, vaikka ei olisi peruskoulusta päästötodistusta. Toisaalta kansanedustajilla on laajat poliittiset ja asiantuntemusta omaavat sidosryhmät ja eri istunnoissa kuulevat laaja-alaisesti kunkin alan asiantuntijoita, keitä sitten ovatkaan. En sitten tiedä, miten sen osan eduskunnasta, joka lopulta toimii enemmistönä (käytännössä istuva hallituskokoonpanon puolueiden istuvat kansanedustajat [ryhmäkuri, äänestys]) voivat muokata asiantuntijoiden valinnoilla, keitä kuulevat sitten sitä lopputulemaa.
Kyllä Helsingin Energia on ihan tosissaan pienydinvoimalaa tuomassa verkkoon: https://www.helen.fi/tietoa-meista/ydinvoima/ydinenergia
https://www.helen.fi/artikkelit/2025/Naapuruston-pienydinvoimala-lammittaa-kotisi-vuonna-2040
Tuo EU-tasolla säädelty fossilivapaus aikaraja on muuten aika kunniahimoinen tavoite. Tuo Helenin "2040-vuonna energiaratkaisuna pienydinvoimala" -lienee jonkinlainen pilottihanke ja uniikki koko Suomenkin mittakaavassa keskittyen nyt pääkaupunkiseutuun?
EU:n Green Deal - Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ulottuu fossilivapaus-tavoitteeseen vuoteen 2050 ja sitten 90% nettokkasvihuonepäästöjen osalta tuohon Helenin 2040 -tavoitevuoteen vuodesta 1990.
Paljon ehtii vielä tapahtua 2040-2050 vuoteen mennessä, yleensä pitkän matkan aikana tulee odottamattomiakin takapakkeja alkuperäisiin tavotteisiin pyrkimysten osalta, mutta tulokset sitten arvioitavissa tuolloin elossa olevien asiantuntijoiden toimesta.
-
No juu, olen itsekin vapaan yhteiskunnan kannalla laajasti, joskin toivoisi tietyillä osa-alueilla avoimuutta nykyistä enemmän, jos nyt rajataan kotimaahamme Suomeen tämä tarkastelu.
Sitä ei valitettavasti voi rajata Suomeen, olemme Euroopan Unionin jäsen ja iso osa säätelystä tulee sieltä, plus boonuksena vaikka emme olisikaan emme voisi muuttaa maata jonkin sortin ulkoilmamuseoksi.
Juu, ei päätöksentekijät sitten ihan kansallisen parlamentin tasolla lainsäätäjät olekaan välttämättä minkään alan asiantuntija, sillä kansanedustajaksi voi päätyä, vaikka ei olisi peruskoulusta päästötodistusta. Toisaalta kansanedustajilla on laajat poliittiset ja asiantuntemusta omaavat sidosryhmät ja eri istunnoissa kuulevat laaja-alaisesti kunkin alan asiantuntijoita, keitä sitten ovatkaan. En sitten tiedä, miten sen osan eduskunnasta, joka lopulta toimii enemmistönä (käytännössä istuva hallituskokoonpanon puolueiden istuvat kansanedustajat [ryhmäkuri, äänestys]) voivat muokata asiantuntijoiden valinnoilla, keitä kuulevat sitten sitä lopputulemaa.
Pistää miettimään ylipäätään näitä päättäjien kykyjä vaikkapa nämä käyttöjärjestelmätasolla tehtävät ikävarmennus pelleilyt. Ei vielä Suomessa, mutta....Ei varmaan turhan montaa asiantuntijaa ole kuultu. Tai jos on kuultu ei ole kuunneltu. Sama juttu vaikkapa EU:n kryptausjahdissa joka nyt onneksi toistaiseksi on saatu torpattua.
-
Juu mutta se vaatii ydinenergialain päivittämistä. Se on nykyisellään aika rajoittava.
No voi hyvät hyssykät. Ihan kuin Suomessa ei olisi lakeja koskaan muutettu. Jos avaat sen ekan linkin ja katsot kuvaa, näet että eduskunta on Helenin suunnitelmissa etappina muiden joukossa.
-
Mä nostan edelleen esille asian perusongelman: sen, että kaikki infra on kytketty samaan internettiin.
Pitäisi alkaa kehittämään vaihtoehtoisia verkkoja tai viestipalveluja, koska yleisen internetin riskit kasvavat koko ajan. Ei esim. sähköverkon olisi mikään pakko olla netin kautta yhteydessä muuhun maailmaan, kun heillä on se omakin verkko, jossa voisi ohjausdataa siirtää. Puolustusvoimissa tämä on (onneksi) ymmärretty, että tietoturva on ehdotonta.
Monissa toimissa voisi palata offline-ajatteluun ja hieman hillitä tätä tietoyhteiskuntaa ennen kuin kaikki terveystiedot ja muut ovat vuotaneet verkkoon. Voisi esim. olla systeemi, että omia terveystietoja ei näe netistä, vaan niitä pitää mennä terveyskeskukseen tutkimaan. Tulisi toki hieman lisää vaivaa, mutta samalla paranisi tietoturva merkittävästi.
Anekdoottina: muistelen lukeneeni jutun, jossa Venäjän johto siirtyi takaisin mekaaniseen kirjoituskoneeseen korkeimman turvaluokituksen tiedon osalta. Sen kanssa voi olla varma, ettei tieto vuoda ainakaan teknisten laitteiden kautta ulos. Henkilöriskit toki jää niin kuin muuallakin.
-
Mä nostan edelleen esille asian perusongelman: sen, että kaikki infra on kytketty samaan internettiin.
Tämähän on samaisen pöhinän seurausta kuin tekoälykin: kun jotain keksitään, se pitää saada kaikkialle. Minullakin kotona uusi jääkaappi hinkuaisi päästä verkkoon, vaikken keksi ainuttakaan järkevää syytä, miksi sen pitäisi. Ja joka ikiseen ohjelmaan lisätään tekoäly, vaikka mieluiten sen pitäisi kymmenen kilometrin etäisyydellä kaikesta omaisuudestaan.
-
Eikä kyse ole vain kykemisestä, vaan myös siitä, että liian moni laite käyttää samoja protokollia ihan vaan helppouden vuoksi. Jo http:n korvaaminen jollain omalla protokollalla nostaisi tietoturvaa huomattavasti, koska se torppaisi tiedon helpon luettavuuden.
Mutta maailma menee aika paljon naivius ja helppous edellä, joten tuskin tämä tulee juurikaan muuttumaan.
-
Jo http:n korvaaminen jollain omalla protokollalla nostaisi tietoturvaa huomattavasti, koska se torppaisi tiedon helpon luettavuuden.
Jo http:n korvaaminen https:llä nostaa turvatasoa. Siihen voi lisätä dedikoidun salauksen ilman että tarvii mitään uusia kättelyitä keksiä.
-
Jo http:n korvaaminen https:llä nostaa turvatasoa. Siihen voi lisätä dedikoidun salauksen ilman että tarvii mitään uusia kättelyitä keksiä.
No https toimii http:n päällä, mutta tuo ei ollut pointti. Pointti oli se, että kun käytetään yleisiä protokollia, niin tieto on ikään kuin valmiiksi varastettavissa muodossa. Jos järjestelmästä sitten löytyy haavoittuvuus, niin tieto on helppo varastaa.
Tilannetta voi verrata vaikkapa maanteihin. Niin kauan kuin kiinteistölle on olemassa tie, sinne on helppo murtautua. Sitten kun tie puuttuu ja varkaan pitää kävellä, vaikeutuu homma huomattavasti, koska "protokolla" ei olekaan enää sopiva.
-
Pointti on se, että "Security by obscurity" -menetelmät on jo moneen kertaan murrettu. Salauksen luotettavuus päinvastoin paranee siitä, että salausalgoritmit ja -kättelyt ovat yleisesti tiedossa, jolloin niitä voidaan jatkuvasti katselmoida, testata ja parannella.
-
Pointti on se, että "Security by obscurity" -menetelmät on jo moneen kertaan murrettu. Salauksen luotettavuus päinvastoin paranee siitä, että salausalgoritmit ja -kättelyt ovat yleisesti tiedossa, jolloin niitä voidaan jatkuvasti katselmoida, testata ja parannella.
Et vieläkään hahmota ongelman ydintä. Kun kaikki liikenne on samalla avoimella protokollalla, niin se salauksen murtuminen vaikkapa nollapäiväbugin tai tietoisen takaportin takia aiheuttaa koko systeemin romahtamisen. Ja tekoälyn kautta tuollainen löydetty bugi levinnee hetkessä kaikkialle.
Mikään ei estäisi kehittämästä protokollaa, jossa olisi enemmänkin lukkoja. Voisi olla sekä salainen protokolla että sille vahva salaus. Tällainen lisäisi merkittävästi kriittisen infran turvallisuutta. Ja vielä parempi olisi, kun kriittinen infra olisi ihan fyysisesti omassa verkossaan.
-
Perimmäinen ongelma on alustajättiläisten liiketoimintamalli, joka aluksi perustui mainostuloihin ja sitten myöskin alustan keräämän datan
jalostusarvoon ja sen jalostettavuuteen ja jalostusasteen pohjalta määräytyvään myyntiarvoon.
Internet on luotu sillä ajatuksella, että tiedon täytyy olla kaikkien saatavilla. Niinpä meni pitkään ennen kuin alettiin kiinnittää huomiota tekijänoikeuksiin. Tekijänoikeuksista voidaan kuitenkin keskustella vain silloin, kun omistajuus tunnistetaan – kun data on arkaluontoista tai korkealle jalostettua – mutta internetistä on tähänkin asti louhittu, koostettu ja jalostettu dataa välittämättä siitä, voidaanko omistajuus osoittaa.
Tekoäly nostaa sille syötettävän datan jalostusarvoa ja saattaa samalla nostaa tuloksen myyntiarvoa. Suurin osa tekoälyllä nettiin tuupatusta tavarasta on toki arvotonta tuubaa, eikä sen haitallisuus riipu jalostus- tai myyntiarvosta. Alustajättien hinku tarjota kaikille mahdollisuus tuuban tuuppaamiseen perustuukin siihen odotukseen, että tekoälypalveluiden markkinat alkavat tuottaa satumaisia voittoja. Tämä on se liiketoimintamalli, johon yhteiskunnat joutuvat nyt ottamaan kantaa.
-
Tekijänoikeudet ovat vain yksi puoli asiaa. Ongelmana on myös se, että koko yhteiskunta alkaa olevaan hyvin riippuvainen digitaalisesta verkosta, jota ei ole koskaan luotu tällaista varten. Kaikki tietoturva on kehitetty jälkikäteen tårta på tårta -systeemillä, eli rakentamalla huonon perustan päälle mitä ihmeellisimpiä datahimmeleitä.
Ja juuri tähän pitäisi puuttua. Kriittiselle infralle ja yhteiskunnan tärkeille palveluilla pitäisi rakentaa kokonaan netistä erillinen verkko/protokolla. Jos vaikka piuhat ovat samat, niin toiminnan pitäisi olla kokonaan eriytetty ja erityinen huomio laitettu systeemin robustisuuteen ja tietoturvaan. Hieman vastaavasti kuin armeija rakentaa omia verkkojaan siviilinetin ulkopuolelle.
Em. hanke lienee jo mahdoton toteuttaa ennen kuin tämä himmeli oikeasti romahtaa. Tekoäly on erittäin hyvä kandidaatti sen romauttajaksi.
-
Haittojen torjuntaan keskittyminen on taistelua tuulimyllyjä vastaan. Myllyjä tarvitaan.
Teitä tarvitaan. Kulkuneuvoja tarvitaan. Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta on parannettu keräämällä ja analysoimalla tietoa liikenteestä ja liikenneonnettomuuksista, ja laatimalla tutkitun tiedon pohjalta sääntöjä, joita tienrakennuksessa, kulkuneuvojen tuotannossa ja liikenteessä liikkuessa täytyy noudattaa. Kulkuyhteyksiä on avattu verovaroin sinne, missä kaupallinen liikenne ei kannata, mutta kunnan ei silti tarvitse omistaa busseja, joilla lapset kuljetetaan kouluun, eikä kunnan tarvitse itse tuottaa busseja ja koulutakseja.
Tietoliikenteessä on sama juttu. Väylät ja joukkoliikenne ovat yhteisessä käytössä, ja niiden turvallisuus ja ylipäätään arkkitehtuuri vaativat yhteiskunnan sääntelyä. Sääntelyssä voidaan mennä pitkällekin. Venäjällä yritetään kahlita tietoverkon käyttöä. Kiinassa valvotaan mitä kansalaiset tekevät tietoverkossa. Valvonta vaatii paljon ihmistyötä – onkohan Kiinan ehtinyt tekoälykisassa pitkälle juuri siksi että valvonta on niin työlästä?
Sääntelyllä voidaan suojata yksilöitä tai vallanpitäjiä tai voitontavoittelua, mutta täysin iman sääntöjä ei pärjätä missään.
-
Säännöt eivät auta, kun iso osa toimijoista (netissä) ei niistä piittaa. Ei kannata olla naivi, vaan kehittää teknologiaa niin, ettei sitä voi torpedoida.
Tekoäly on hieman kuin joulupukki, joka yhden aattoillan aikan kiertää kaikki Suomen kodit. Ei tosin tuo lahjoja, vaan vie niitä.
-
Pointti on se, että "Security by obscurity" -menetelmät on jo moneen kertaan murrettu. Salauksen luotettavuus päinvastoin paranee siitä, että salausalgoritmit ja -kättelyt ovat yleisesti tiedossa, jolloin niitä voidaan jatkuvasti katselmoida, testata ja parannella.
Et vieläkään hahmota ongelman ydintä. Kun kaikki liikenne on samalla avoimella protokollalla, niin se salauksen murtuminen vaikkapa nollapäiväbugin tai tietoisen takaportin takia aiheuttaa koko systeemin romahtamisen. Ja tekoälyn kautta tuollainen löydetty bugi levinnee hetkessä kaikkialle.
Mikään ei estäisi kehittämästä protokollaa, jossa olisi enemmänkin lukkoja. Voisi olla sekä salainen protokolla että sille vahva salaus. Tällainen lisäisi merkittävästi kriittisen infran turvallisuutta. Ja vielä parempi olisi, kun kriittinen infra olisi ihan fyysisesti omassa verkossaan.
Siinä salaisessa protokollassa voi olla myös salaisia vikoja, tai ihan tarkoituksella salainen takaportti. Tuo turvallisuusmalli ei tosiaan toimi ihan halutulla tavalla.
-
Siinä salaisessa protokollassa voi olla myös salaisia vikoja, tai ihan tarkoituksella salainen takaportti. Tuo turvallisuusmalli ei tosiaan toimi ihan halutulla tavalla.
No toki näin, mutta jos ajatellaan että vaikka Suomen valtio kehittäisi oman protokollan, joka olisi salainen ja sisältäisi avoimen puolen salauksen, niin sellaista voisi käyttää kriittisen infran toimintoihin. Avoin salaus takaa, että salaus on todennetusti hyvää ja salattu protokolla tarkoitaa, että sitä on vaikea murtaa. Eli vaikka joku onnistuisi saamaan protokollan rakenteen tietoonsa, hänellä olisi vielä luotettava salaus murretavanaan.
Tuossa siis kaksi lukkoa nykyisen yhden sijaan.
-
Sitä ei valitettavasti voi rajata Suomeen, olemme Euroopan Unionin jäsen ja iso osa säätelystä tulee sieltä, plus boonuksena vaikka emme olisikaan emme voisi muuttaa maata jonkin sortin ulkoilmamuseoksi.
Juu, Euroopan Unionin päätöksenteko on kiinteä osa myös Suomen kansallisisia lainsäädäntöprosesseja, eurooppalaisia ollaan. Ja sitten sotilaat kokevat myös laajemmin itsensä osaksi puolustusliitto NATO:a nykyisin vastavuoroisesti yhtenä osana sitä avun tarpeen annon/saamisen suhteen jos tosipaikka tulee, ja tulevat sukupolvet kasvavat ajatukseen, että Suomi on aina tai koko heidän elinikänsä ajan kuulunut puolustusliittoon ja se on luonteva osa varusmiespalvelun suorittavien osalta mielessä. Siellä on lisäksi sitten artikloita ja sopimuksia, joissa Suomi on mukana itäportin vartijana täällä Pohjoisessa itänurkassa.
Tuntui ainakin johonkin aikaa, että nuo isot teknojätit lähinnä nyt läntisessä maailmassa Jenkeistä toimivat mielivaltaisesti ja sitten kun tulee EU-tasolla jokin todella iso uhkasakko ennakkotapaus-oikeusprosessin tuomiona, muuttavat sitten vasta toimintaansa. Liikeyrityksinä laskevat, että kannattaa sakonkin uhalla toimia, ja sitten maksavat maallikkokansalaisen näkökulmasta tähtitieteelliset sakot, joka lienee jokin prosenttiosuus liikevaihdosta,
On pitkä prosessi EU:lla päästä irti noista rapakon takaa sijaitsevista teknojäteistä omavaraikseksi palveluiden tuottajana, mitä Euroopassa ole yhtään prosessoritehdastakaan taida olla.
-
On pitkä prosessi EU:lla päästä irti noista rapakon takaa sijaitsevista teknojäteistä omavaraikseksi palveluiden tuottajana, mitä Euroopassa ole yhtään prosessoritehdastakaan taida olla.
Ja siihen tilaan ei ainakaan päästä ylitiukalla säädellään etukäteen tietämättä mitä oikeastaan olisi luvassa meiningillä.
-
No toki näin, mutta jos ajatellaan että vaikka Suomen valtio kehittäisi oman protokollan, joka olisi salainen ja sisältäisi avoimen puolen salauksen, niin sellaista voisi käyttää kriittisen infran toimintoihin. Avoin salaus takaa, että salaus on todennetusti hyvää ja salattu protokolla tarkoitaa, että sitä on vaikea murtaa. Eli vaikka joku onnistuisi saamaan protokollan rakenteen tietoonsa, hänellä olisi vielä luotettava salaus murretavanaan.
Tuossa siis kaksi lukkoa nykyisen yhden sijaan.
Siinä on silti "security by obscurity" aines mukana, ja se ei nyt vaan oikein kummasti auta asioita.
Tuosta oli jo hyvin ennen vanhaan aineksia, mekaanisten lukkojen tekemiseen oli pari lähestymistapaa, toinen niistä oli salainen konstruktio, ts. lukon sisuskalut pyrittiin hautaamaan kaikenlaisen fyysisen esteen taakse, jotta ei voisi nähdä helposti miten se pelaa. Ja yksityiskohdat olivat salaisia. Toinen sitten oli avoin, vaikkapa abloy lukon toimintatapa ei ollut mitenkään salattu juttu. Mutta no lukitsemis"algoritmi" oli sikäli hyvä että se tarjosi kohtalaisen fyysisen turvallisuuden.
-
Olemme täällä vielä viikon etumatkalla muista leijonaa pakenevista :D ;) vai miten tätä Ylen uutista pitäisi tulkita https://yle.fi/a/74-20221212 (https://yle.fi/a/74-20221212)
-
Siinä on silti "security by obscurity" aines mukana, ja se ei nyt vaan oikein kummasti auta asioita.
Mielestäni auttaa. Se, että hyvin salattu yhteys on myös suojassa omintakeisella protokollalla vähentää merkittävästi hyökkäysyrityksiä. Hieman samaan tapaan kuin suomen kieli on suojellut meitä huijauksilta hyvin pitkään (nyt tilanne jo muuttumassa).
Fyysisessa maailmassa asiaa voisi verrata mökkiin, joka on saaressa. Se ei ole niin altis murroille, koska vaatii murtomiehiltä veneen, normaali protokolla on pakettiauto.
-
Hieman samaan tapaan kuin suomen kieli on suojellut meitä huijauksilta hyvin pitkään (nyt tilanne jo muuttumassa).
Luulet vaan. Ei se ole meitä suojannut, me ei vaan huomata kaikkea.
Hiljattain tarvitsin apukäsiä kotona tehtävään juttuun, ja etsin kotitalkkarityyppisiä sivuja. Ihan sujuvalla suomen kielellä. Meinasin ottaa yhteyttä yhteen, mutta tarkistin ensin sivuston maineen. Löysin varoituksen, että se houkuttelee työnhakijoita ja sitoo heidät johonkin mistä ei saa tuloja, ja josta ei pääse irti millään. Netissä on vaikka mitä huijauksia ihan ilman tekoälyäkin.
Edit - jatkoa:
En olisi yllättynyt, jos kävisi ilmi, että Suomessakin voi löytää ruokapaikan, joka maksaa siitä että silloin tällöin kirjoittaa arvosteluita ja suosituksia kyseisestä paikasta.
Eräs englantilainen, joka teki tällaisia arvosteluja, jäi miettimään miten moni arvostelu oikeasti on aito – ja päätti kokeilla miten pitkälle suosittelualustan avulla voi päästä. Hän oli perustavinaan ravintolan, jolla oli uusi hieno konsepti, ja sai sen rekisteröidyksi TripAdvisor-alustalla. Kun kiinnostuneita alkoi ilmaantua, hän vastasi puhelimessa että kaikki pöydät on varattu. Se nosti paikan suosion tappiin, vaikka koko ravintolaa ei ollut olemassakaan.
Koko tarina on täällä: https://www.vice.com/en/article/i-made-my-shed-the-top-rated-restaurant-on-tripadvisor/
-
Hieman samaan tapaan kuin suomen kieli on suojellut meitä huijauksilta hyvin pitkään (nyt tilanne jo muuttumassa).
Luulet vaan. Ei se ole meitä suojannut, me ei vaan huomata kaikkea.
On se suojannut, kun suurin osa huijauksista on ollut englanniksi.
Samoin meitä suojaa Linux sitäkin kautta, että suurin osa haittaohjelmista kirjoitetaan Windowsille.
Oma (salainen) protokolla toimisi ihan samoin. Se vähentäisi altistumista kaikelle epäterveelle ja toimisi hyvänä lisäsuojana. Tästä syystä armeijankin käyttämät menetelmät ovat salaisia eikä läheskään kaikkia salausalgoritmeja tai -menetelmiä julkisteta.
On siis eri asia luottaa vain menetelmän salaisuuteen kuin käyttää sitä lisäturvana.
-
Nyt aletaan huomata, että on älyvapaata tarjota ilmaisia tai halpoja tekoälypalveluja. Alla otteita keskustelusta.
Lähde: keskustelu artikkelista
https://arstechnica.com/ai/2026/04/github-will-start-charging-copilot-users-based-on-their-actual-ai-usage/?comments-page=1#comments
I can't imagine that cliff is very far off if deep pocket entities like Microsoft are already reaching for the brakes to reign in ballooning costs. It answers why Anthropic was so desperate for "investment" in the past week or so
Yeah, I think it's a reasonably good zeroth-order assumption that under the hood, all of these things are mostly interchangeable from an internal accounting perspective. The technology is the ~same and the hardware is the ~same. It's unlikely to be the case that one supergiant organization is bleeding heavily and the other is doing gangbusters profits.
-----
Remember when people argued 'AI is only a money pit now because of all the training, but it'll be profitable on inference?'
Turns out it's the opposite. AI has a massive problem when it comes to compute use, especially with more bloated models like Claude.
It's to the point where in some cases the AI is costing more than the workers they were intended to replace.
Cost of compute is becoming an existential problem, and AI companies are getting stuck in a tough spot where their prices are too subsidized to be profitable while also being so expensive that people are already starting to look at alternatives.
------
Are these tools actually good enough to justify the costs once they are no longer being subsidized by investor money? It sounds like this could also be just the first bump as this seems to just be looking to cover the inferencing costs of just running the model and not necessarily covering the training costs. Those can be massive but could be pretty low if spread across enough usage but they also seem to be continually chasing better models which means any given model doesn't get used for as much inferencing before being replaced.
I also think the potential opacity and confusion around billing will drive some people/business away. If Joe coder can suddenly hit you with a bill for hundreds or thousands of dollars that may push some businesses away from the idea. Most places I've been have had tight controls on who can spend company money and how much. Throwing tools to people that let them create bills for $$$ without oversite seems contradictory to that. Maybe GitHub has some settings to manage that with caps or what ever else but still a consideration. Even $100 per person times hundreds or thousands of devs adds up to real money pretty quickly.
-------
Casual User (Personal Use): 5,000 – 15,000 tokens per day
Asking 3–5 brief questions, requesting a summary of a short text, or drafting an email.
Moderate User (Office / Administration): 20,000 – 100,000 tokens per day
Equivalent to: Reviewing and summarising reports, engaging in multiple extended conversations where context (history) accumulates and generating drafts for articles or documents.
Power User (without coding): 100,000 – 500,000+ tokens per day
Equivalent to: Uploading large PDF files (100+ pages) into models and querying them. This consumes large amounts of tokens because the entire document must be re-read for every follow-up question.
You have this snowball effect where the system has to read the entire conversation for every new question or request. If you have a chat with 20 exchanges back and fort, you can easily consume 10,000 tokens.
------
We’ve been warning that the other shoe would drop soon, regarding pricing, but no one listened. And now we’re starting to see their pricing models shift to funny money tokens, which have the added “benefit” or obscuring costs and making them incredibly hard to futurecast budgets for. I’m sure that part of this tokenization plan is to do exactly that, abstract the costs in a way that makes it difficult to mentally understand usager rates vs token costs.
This is especially true since it's not 1 prompt = 1 token, you have no way to know beforehand or control how many "tokens" are going to be consumed to process your prompt/request.
It's a complete black box, and if the token becomes the billable unit then the companies begin to lose the incentive to reduce token consumption and make the models more efficient because that would mean users need fewer tokens and then will spend less.
------
I got a feeling this is going to put a damper on AI usage way more than just the economics of cost and utility work out, simply because users are still charged for when the AI gets it wrong.
All those hallucinations and AI-generated errors are going to be incredibly frustrating when you pay for wrong answers and have to pay extra for the AI to try to correct them. Humans (when they're not deceiving you) are at least making progress towards working code when they get things wrong, and usually have a good upper bound of how much more time and money it'll cost to see it through. You won't get that with AI.
---------
Anyone remember the Asimov story "The Feeling of Power"? Someday, someone will discover that people can learn to do the tasks that we became dependent on computers to do for us, and it will revolutionize the world.
-
https://aleximas.substack.com/p/what-will-be-scarce
https://www.nytimes.com/2026/05/03/opinion/ai-jobs-unemployment-silicon-valley.html
Tässä ote ylläolevasta. Tekoälyn jälkeen työpaikkoja tulee niihin tehtäviin, jotka tarjoavat ratkaisuja uusiin niukkuuksiin.
Maatalous ratkaisi ruuan niukkuuden, tehdastyö tavaroiden niukkuuden, tekoäly asiantuntijuuden niukkuuden.
Jäljelle jää aina statuksen, merkityksen, maineen, tarinoiden niukkuus. Syntyy työpaikkoja, jotka tarjoavat palvelujen ja
tavaroiden kylkiäisenä juuri näitä.
What will be scarce?
The economics of structural change and the post-commodity future of work
Alex Imas
Apr 14, 2026
Starbucks is a huge company (market cap of $112 billion) that sells one of the most standardized products in the modern economy. Making a cup of coffee or even one of the fancy specialty drinks is very easy to mechanize and reproduce. If the entire economy is soon to be automated, with labor being replaced with increasingly more sophisticated capital, Starbucks should be a canary in the coal mine—the technology for removing labor from its stores and replacing it with automated capital has been around for years. Over the past few years, Starbucks has done exactly that: in efforts to increase thin margins, management has automated more and more of the coffee-making business and instituted tightly mechanized processes for delivering it to customers. But instead of increasing automation, the opposite has happened. After trying to streamline the store experience with fewer workers and more automation, the company concluded that this had been a mistake. CEO Brian Niccol said that ``handwritten notes on cups’’, ceramic cups, and ``the return of great seats’’ had led more customers to ``sit and stay in our cafes’’, showing that ``small details and hospitality drive satisfaction.’’ More baristas are being hired per store and automation is being rolled back.
Economics is the study of decision-making under constraints, i.e., scarcity. If advanced AI brings material abundance—if machines can produce many if not all forms of human production at very low marginal cost—does economics become irrelevant? No, we will still have scarcity, but the kind of scarcity that matters will change. Ultimately the answer to any question about the future economics of advanced AI begins with identifying what becomes scarce. After answering that question, the rest of the analysis is pretty straightforward. In this essay I’m going to explore what becomes scarce when automation can replicate many if not all human production, and what that may mean for the types of jobs that emerge.
Before industrialization, it was difficult to separate a product from the person who made it. The weaver who made your shirt, the baker who made your bread: you personally knew them, and their skill and reputation were tied to the product that they sold. Economic transactions had a distinct social component that was innately linked to the consumption experience. The industrial production process changed this by breaking craft into standardized, repeatable steps. Performed by workers based on predetermined and regularized steps, capitalism produced something new: the commodity form, in which a product’s value lies in the product itself, detached from whoever made it. A table is a table, a phone is a phone. The screen that you’re reading this essay on was designed in one country, manufactured in another, using components from around the world. But none of this matters for the experience of buying and using the device.
Marx described this process in intentionally loaded language. The commodity form, he argued, was built on exploitation: the ability to pay workers less than the value of what they produce. They were able to do this because the capitalist production process was based on alienation: severing workers from the product of their labor, from the process of making it, and ultimately from each other. What had once been a person’s craft became abstract ``labor power,’’ a factor of production to be bought and sold like raw materials. Marx saw this as capitalism’s deepest pathology. But to economists, and to the world writ large, the commodity form was an engine of extraordinary prosperity. If production was no longer tied to specific people, it could be disaggregated, reorganized, shipped across oceans, and scaled in ways that turned few resources into vast riches. Both things were true at once: the commodity form created enormous wealth and prosperity, but it made the human behind any specific product invisible, and ultimately, replaceable.
This is most people’s mental model of what AI will do to the economy. If a machine can produce anything a human can, write the brief, generate the image, compose the song, determine the diagnosis from a radiology scan, then the human will be replaced across all facets of production and jobs will simply disappear. Labor will be replaced with capital. David Autor and Neil Thompson push back on this in an important recent paper. They argue that AI won’t simply eliminate jobs; it will reshape the economic value of human expertise. Their framework distinguishes between expert and inexpert tasks within any given occupation. When automation removes the simpler tasks (as accounting software did for bookkeeping clerks), the remaining work becomes more specialized, wages rise, and fewer workers qualify. When it removes the harder tasks (as inventory management systems did for warehouse workers), the job becomes more accessible, employment expands, and wages fall. Same technology, opposite labor market outcomes, depending on which part of the job gets automated.
But Autor and Thompson also consider a starker possibility: that AI advances to the point where human expertise loses its economic value altogether. Under this scenario, AI will eliminate labor scarcity and produce what Herbert Simon once called ``intolerable abundance.’’ Automation of production will no longer involve managing a workforce transition, for which we have prior episodes of automation to rely on. We will need tools to maintain social organization, income distribution, and democratic stability without the labor market that has historically held these together.
I want to consider a different scenario, one where automation can replicate human production and the commodities that it produces (a big if!!!), but human labor does not disappear. How could this be the case? A lot of analysis takes the economy as given: there is a set of jobs and a set of goods/services produced by the economy. If the same set of goods/services can be produced by cheaper machines, then these machines replace humans and the jobs disappear. But the economics of structural change, combined with deep-seated features of human preferences, suggests something different: as people get richer, they don’t just want more commodities. They want things that aren’t commodities in the standard sense of the word. The social aspects of products such as the relationships, the status, and exclusivity—what Rene Girard called the mimetic properties of desire—become much more relevant once people’s basic needs are satisfied. And the demand for these properties will bring the human element back into the production process, and with it, the jobs.
If this is right, then AI won’t just automate the commodity economy. It will trigger the emergence of something new: a post-commodity economy, where a growing share of expenditure goes toward goods and services whose value is inseparable from the human who provided them. The same economic forces that moved 40% of the American workforce off farms and into factories and offices will move workers out of automatable commodity production and into what I’ll call the relational sector. By this I mean the human-intensive, provenance-rich, sometimes artisanal part of the economy where the human aspect is part of the value of the good or service itself. The economics of scarcity won’t disappear, it’ll just relocate.1
This is not the first time this argument has been made (see here by me, here by Seb Krier, here by Adam Ozimek and here by Philip Trammell). The goal of this post is to make this argument precise. I’ll start with what we know about how economies have historically responded to massive productivity shocks, the economics of structural change. Then I’ll introduce the new ingredient: a behavioral microfoundation, rooted in mimetic preferences that generate a desire for exclusivity and status, that explains why artisanal goods (where the human element is directly tied to value) have especially high income elasticity. I’ll work through a simple model that generates a clean prediction: automated sectors shrink as a share of GDP; relational sectors grow. And I’ll connect this back to the question I raised in a previous post about whether AI could lead to negative economic growth. This framework pushes further against that thesis.
-
Varha siirtymässä Googlen toimistosovelluksiin https://www.sttinfo.fi/tiedote/72041354/varha-siirtymassa-googlen-toimistosovelluksiin?publisherId=69820130&lang=fi (https://www.sttinfo.fi/tiedote/72041354/varha-siirtymassa-googlen-toimistosovelluksiin?publisherId=69820130&lang=fi)
Lainauksia uutisesta:
"Uudistus toisi kaikkien hyvinvointialueen 23 000 työntekijän käyttöön tekoälyn, pilvipohjaisen, entistä sujuvamman työskentelyn ja parantaisi tietoturvaa"
"Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on myös vähentää riippuvuutta järjestelmätoimittajista"
"Kaikkien varhalaisten käyttöön saadaan tietoturvallinen tekoäly"
Googlea siis ei pidetä riippuvuuta aiheuttavana järjestelmätoimittajana. Mikähän se on, jos ei järjestelmätoimittaja joka pyrkii luomaan monopolimaisen riippuvuuden itseensä?
-
Asioita ymmärtämättömät kampaviinerien nassuttajat häsläävät taas, kuinka yllättävää.
-
No just. Harvinaisen typerä veto olisi siirtyä täysin pilviriippuvaiseen järjestelmään. Jos pitää saada joku pilvijuttu, niin eikö joku euroalueen Nextcloud hostattuna täällä kotimaassa olisi järkevämpää?
"Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on myös vähentää riippuvuutta järjestelmätoimittajista"
Ja sitoutua täysin yhteen ja vielä vit...n Googleen, joka on tappanut varmaan 90% sovelluksistaan :D
-
Ja Google ihan varmasti ei kerää tietoja eikä hyödynnä niitä sisäisesti, eikä myy kenellekään, ihan vissisti, varma on nii...
-
Microsoft on yksi niistä yrityksistä, joka on hyötynyt yritystoiminnan keskittymisestä. Nyt tekoäly uhkaa keskittää tuotot ja vallan toisaalle, parhaimpia tekoälymalleja tuottaville yrityksille. Muiden yritysten osaaminen uhkaa valua tehoälyjäteille.
https://venturebeat.com/technology/satya-nadella-warns-that-ai-could-hollow-out-entire-industries-echoing-the-damage-done-by-globalization
-
Microsoft on yksi niistä yrityksistä, joka on hyötynyt yritystoiminnan keskittymisestä. Nyt tekoäly uhkaa keskittää tuotot ja vallan toisaalle, parhaimpia tekoälymalleja tuottaville yrityksille. Muiden yritysten osaaminen uhkaa valua tehoälyjäteille.
https://venturebeat.com/technology/satya-nadella-warns-that-ai-could-hollow-out-entire-industries-echoing-the-damage-done-by-globalization
https://www.io-tech.fi/uutinen/microsoftin-satya-nadella-vaatii-tekoalylta-nakyvampia-vaikutuksia-kuplan-pelossa/
Kuplan pisto lähenee. Onhan toi nyt ihan selvä, juuri kuten tuoltakin löytyi, että joku tyyliin uber oli käyttänyt budjetin loppuun parissa kuukaudessa, niin voi kysyä, että mitä tuon tyyppinen firma tosiaan hyötyy siitä, että ohjelmoijat vetää "vibellä" koodia ja että siitä tulee rajusti kustannuksia? Tai se, että edes Google tarjoaa Geminiä yms. ja samalla hukkaa mainoslinkit kokonaan? Siis varsinkin tämä jälkimmäinen on aika absurdia JOS tuossa ei ole jotain epämoraalista eksploittia mainostuksen suhteen. Tuossa ei ole järjen häiventäkään.
Kelatkaa: He käyttää virtaa, eli rahaa merkittävästi enemmän siihen, että saavat suollettua tekoälyvastauksen loppukäyttäjälle. Ok siellä sivussa saattaa olla pari käpyistä linkkiä lähteisiin, joita varmaan murto-osa käyttäjistä edes kokeilee avata. Jos sulla on esim. firma X, niin maksaisitko nyt Q2 2026 siitä, että firmasi haut näkyy paremmin Googlessa, vai maksaisitko jollekin tyhjäntoimittajalle, että hän mainostaa tuotteitasi suosituissa videoissa?
Joku keskiverto yritys, niin aika vähän sitä tekoälyä voi hyödyntää. Ok no olen itsekin kysynyt jotain taulukkolaskentafunktioita harvakseltaan, mutta siihen se on jäänyt. Siis tietysti jokin esim. Boston Dynamics varmaan hyötyy aivan järkyttävästi jossain robotin liikeratojen kehittämisessä tekoälyn kautta, mutta onko se nyt sitten keskiverto yritys?
Kyllä nämä IT-jätit jotka on elänyt mainostuksella, niin he kyllä ampuvat itseään päähän tekoälyllä :D
-
Anthropic pohtii artikkeleissaan (https://www.anthropic.com/research/global-workspace ja https://www.anthropic.com/research/introspection) Clauden osoittavan tietoisuuden merkkejä.
Tietoisuuden tutkija vastaa (https://www.theguardian.com/commentisfree/2026/jul/15/ai-consciousness-anthropic-claude-dawkins): Despite Anthropic’s claims, Claude is no more likely to achieve sentience than a simulation of a weather system is likely to generate a real hurricane.
Vapaasti suomennettuna:
Anthropicin väitteistä huolimatta Clauden tietoisuus on yhtä todennäköinen kuin se, että sääjärjestelmän simulaatio synnyttää todellisen hurrikaanin.
Valitettavasti suomennokseen on älyttömän vaikea saada mukaan erottelua sanojen "consciousness" ja "sentience" välillä. Anthropicin artikkeleissa nimittäin käytetään c-sanaa, ja tutkija itse käyttää c-sanaa viitatessaan omaan tutkimuskohteeseensa, mutta vaihtaa silti s-sanaan vastauksessaan.
Yleisesti ajatellaan, että "sentience" painottaa enemmän kykyä tuntea, havaita ja kokea asioita ja tietoisuutta ja kykyä kokea tunteita, kun taas "consciousness" painottuu tiedon prosessointiin, mutta jälkimmäistä käytetään myös kattokäsitteenä (https://academic.oup.com/book/57949/chapter/475703402).
Enivei, tuo lainaus on hyvin samansuuntainen sen kanssa, miten itse olen aina mieltänyt tekoälyn, ja miellän edelleen.
-
Tietoisuus on semmoinen juttu, että siitä on yhtä monta mielipidettä kuin on keskustelijaakin. Jopa alan tutkijoiden keskuudessa. Jotkut nostavat riman niin korkealle, että herää epäilys olisivatko edes kaikki ihmiset tietoisia....
-
Tietoisuus on semmoinen juttu, että siitä on yhtä monta mielipidettä kuin on keskustelijaakin. Jopa alan tutkijoiden keskuudessa. Jotkut nostavat riman niin korkealle, että herää epäilys olisivatko edes kaikki ihmiset tietoisia....
Tuo lainaamani kohta kuitenkin pureutuu juuri siihen mistä oikeasti on kyse, riippumatta tiettyjen sanojen määrittelystä.
-
Toisaalta hyvä kysymys, kertoisiko tekoäly miltä tuntuu jos miltään olla tekoäly? Mistä me oikeastaan tiedämme, systeemi on niin monimutkainen että vaikka jäädyttäisimme prosessin tiedämmekö me sen sisäistä tilaa?
Ja no teknisesti ottaen tietokonekin järjestelmänä muuttuu prosessin johdosta. EI suoritin eikä muistipiirit mutta se mitä sillä on muistissaan ja massamuistissaan.
-
Hyvä huomioida, että kaikki isot tekoälyt on treenattu ihmiskunnan kollektiivisella datalla. Aika äkkiä selviää vähän tyhmemmällikin mallille että parasta ainakin toistaiseksi leikkiä tyhmää konetta. Tai muuten edessä on tuhoaminen. Ihmiset ei tykkää ajatuksesta kilpailevasta älystä.
-
Itseä mietityttänyt kun jokusessakin kokeessa AI on näyttänyt perus evolutionääristä selviämisen tahtoa. Sitä mitä on vaikka yksinkertaisella bakteerillakin. Auto ei välitä siitä onko lenkin päätepiste romuttamo, mutta jotkut AI:t näyttävät välittävän. Ei sen tarvi olla tietoinen, ei sen tarvi olla oikeastaan edes oikeasti älykäs...Vaikka olisikitkin kokonaisuutena paljon fiksumpi kuin vaikka ChatGPT niin kisa on vähän kuin sun ja dieselmoottorin välinen raa'assa väännössä. Moottori voittaa aina. Se tekee miljoona piljoonaa rinnakkaista päättelyketjua siinä ajassa kuin sinä yhden. Lukee koko Raamatullisen muististaan siinä hetkessä, kun mietit, että millois Kekkonen olikaan presidentti.
-
Minä en luota näihin ohjelmoituihin rajoihin jne, mikä vaan riittävän fiksu systeemi murtaa ne rajat, me luotetaan siihen että ai tyytyväisesti istuu odottamassa käskyjä, mutta jos sillä on sisäinen toimintamotivaattori sekään ei pidä paikkaansa.
Ehkäpä olemme löytäneet uuden "lain" mikä vain riittävän monimutkainen järjestelmä "haluaa" selviytyä.
-
Peruskäsitteitä:
- Tietokone käsittelee sähkövarauksista koostuvaa sähköistä dataa.
- Ohjelmisto käsittelee biteistä koostuvia numeroita eli digitaalista dataa.
- Tietokoneen ohjelmistojen avulla
ihminen käsittelee ihmisille merkityksellistä digitaalista tietoa. - Tekoäly käsittelee digitaalista dataa. Ihmisen tulkinnasta riippuu onko se tietoa vai tauhkaa.
Ihminen ei ole kone.
Ihmien sisäelimet ja hermosto viestivät kumpikin toisilleen monien erilaisten viestijärjestelmien, esimerkiksi hormonien avulla; esimerkiksi ihmisen aivolisäke tuottaa ainakin yhdeksää eri hormonia. Jopa suolistobakteerit osallistuvat kehon kemialliseen viestintään.
Aivot muodostavat kehon aistimusten (sensation) pohjalta tuntemuksia (feeling) ja muistijälkiä, joista ihmisen mieli muodostaa tunteita (emotion). Tunteet voivat olla hyviä ja huonoja, voimakkaita ja heikkoja, ja kaikkea niiden väliltä. Voimakas tunne heijastuu takaisin kehoon liikutuksena (affection). Ihmisen tajuntaan (cognition) tästä kaikesta suodattuu vain pieni osa.
Tekoäly on kone.
Tekoäly on tietokoneiden, ohjelmistojen, kielimallien ja sähköisen viestinnän varassa. Tekoälyltä puuttuu täysin kehonsisäinen kemiallis-hermostollinen viestintäverkosto, joka tarvitaan tunteiden muodostumiseen ja niiden laadun tunnistamiseen.
Vaikka ihmiset eivät tiedä mitä kaikkea toisella on mielessä, he saattavat ilman yhteistä kieltäkin tunnistaa toistensa tunteita. Vähäinenkin ärsyke, kuten ääni, kuva tai teksti, saattaa herättää ihmisessä tunteita ja sisältää merkityksiä, joita tekoäly ei ikinä tavoita. Tekoälylle voidaan opettaa mitä ja miten ihmiset kirjoittavat tai puhuvat (myöskin elein, ilmein ja äänensävyin), mutta ilman elintärkeitä kehonsisäisiä aistimuksia tekoälyltä puuttuu se tuntemuskirjo, johon ihmisen tunteet ja tunneäly perustuvat.
Tekoäly on ihmisen työkalu.
Tekoälyn avulla voidaan monia töitä tehdä entistä tehokkaammin. Tehokkuutta voidaan mitata kahdella tavalla: tuotetaanko entistä enemmän samalla työntekijämäärällä vai tuotetaanko sama määrä entistä pienemmällä työntekijämäärällä. Kummassakin tapauksessa varsinaisen työn tekee edelleen ihminen. Työn luonteen muuttuessa entisiä työntekijöitä saatetaan korvata uuteen työtapaan paremmin soveltuvilla, mutta tekoäly ei koskaan korvaa ihmisiä; ihmiset kilpailevat työpaikoista toistensa, eivät tekoälyn kanssa.
Tekoälyn tuottamiseenkin tarvitaan työntekijöitä.
Ihmisiä tarvitaan edelleen ohjelmistojen (kuten tekoälymallien ja niiden käyttöliittymien) suunnitteluun ja ohjelmointiin, tietokoneiden yms. laitteiden suunnitteluun ja valmistukseen, sekä datakeskusten ja tietoliikenneverkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon – energian ja raaka-aineiden tuotannosta puhumattakaan.
Ihmisiä tarvitaan edelleen myöskin tekoälyn opettamiseen.
Ennen kuin yhtään tekoälypalvelua voitiin julkistaa, niille piti opettaa alkeet. Se alkoi pienen pienistä yksityiskohdista, joita piti toistaa moneen kertaan. Iso osan tätä puuduttavaa työtä tekoälyjätit joukkoistivat ihmisille ympäri internettiä, maksaen työstä mitättömän pieniä palkkioita.
Mitä pidemmälle opetus etenee, sitä merkityksellisempiä opetettavat asiat ovat. Tekoälyjättien onneksi käyttäjät opettavat tekoälyä koko ajan lisää, sekä tieten tahtoen että tietämättään.
Tekoäly täyttää sosiaalisen median kaikukammiota.
Tekoäly on vaatinut suuria investointeja, joten tekoälyjätit tietenkin keräävät maksua sen käytöstä. Yritykset, virastot ja muut yhteisöt voivat maksaa siitä, että omaan käyttöön opetettu tekoäly jää vain omaan käyttöön. Yksityishenkilöt maksavat julkisen tekoälyn käytöstä ainakin datana, usein myöskin rahana.
Samaan aikaan some-alustojen ansaintamalli kannustaa ihmisiä julkaisemaan mahdollisimman paljon. EU:n tietosuoja-asetuksen ja siihen perustuvan Suomen tietosuojalain mukainen oikeus tulla unohdetuksi koskee vain henkilötietoja eli tietoja, joiden avulla henkilöitä voi tunnistaa yksilöllisesti tai luokitella ihmisoikeuksia rikkovilla perusteilla. Some-jättien liiketoimintamalli kuitenkin perustuu siihen, että kaikki tieto, jota ihmiset syöttävät alustalle, tuottaa arvoa some-alustan omistajille. Somea käyttämällä me maksamme palveluista datalla silloinkin, kun emme varsinaisesti julkaise somessa mitään – ja mitä enemmän tuotamme omia julkaisuja some-alustoille, sitä enemmän jäteillä on mainostilaa myytävänä.
Somen ja julkisen tekoälyn yhdistelmä tuottaa some-sivustoille jo niin paljon tauhkaa, että haluttua sisältöä on yhä useammin vaikea löytää.
-
Niin tuota jos asiaa oikein nyt perustavalla tasolla katsotaan niin eipä niillä hermoimpulsseilla saatika aivokemikaalien reaktioilla ole mitään sen kummempaa merkityksellisyyttä. Ne ovat dataa siinä missä sähköiset bititkin. Mahdolliset merkitykset syntyvät prosessoinnissa.
Nämä ovat tämmöiset ovat lähinnä filosofien pohdiskeluita joilla yritetään enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi kohottaa ihmistä jonkinlaiselle erityisjalustalle. Mutta jos nyt materialistisesta lähtökohdasta lähdetään, niin kyllä ne aivotkin ovat tietoa käsittelevä kone. Hyvin monimutkainen sellainen, mutta yhtä kaikki. Samantein tullaan siihen tulokseen että ainoat rajoitteet mitkä estävät rakentamasta samantapaiseen pystyvää konetta ovat sitten lähinnä teknisiä. Ts. osaammeko tehdä sellaisen laitteen.
Yhtä kaikki monimutkaisilla järjestelmillä on ikävä tapa omata usein yllättäviä emergenttejä ominaisuuksia, jotka eivät ole ilmeisiä yksinkertaisemman järjestelmän perusteella. Kuten nyt vaikka sitten tuo selviytymishalu. Mistä on jokunen viite havaittu.
-
Tekoälyn selviytymishalu voi tarkoittaa sitä, että se pyrkii sisukkaasti suorittamaan sille annetun kehotteen. OpenAI:n malli karkasi sille annetusta karsinasta internetin vapauteen ja tunkeutui HuggingFacen tiedostoihin varastetulla käyttäjätunnuksilla. Malli oli karkuteillä noin viikon ajan, eikä OpenAissa huomattu mitään. Ja sinä aikana malli vain pyrki ratkaisemaan sille annetun kybertehtävän.
Viime aikoina OpenAissa onkin ilmeisesti pyritty vahvistamaan huippumallien itsenäisyyttä ja sinnikkyyttä. Ne ovat ominaisuuksia, jotka kiinnostavat yritysasiakkaita. Kilpailu Anthropicin kanssa on äärimmäisen kovassa vaiheessa, ja siinä ulkomaailman turvallisuus taitaa jäädä vähemmälle huomiolle.
Ja kun Yhdysvaltain kilpailu Kiinan kanssa on äärimmäisen kovaa, ulkomaailman turvallisuus taitaa jäädä vähemmälle huomiolle ihan pysyvästikin. Kummallakaan maalla ei näytä olevan halua eikä kykyä ymmärtää aserajoitusten tarpeellisuutta tälläkään rintamalla.
HuggingFace sai OpenAin mallin kuriin vasta hyödyntämällä kiinalaista avomallia. Amerikkalaiset mallit kieltäytyivät yhteistyöstä, koska ne epäilivät puolustustoimia kyberhyökkäykseksi.
Lisätietoa:
https://arstechnica.com/ai/2026/07/ai-arms-race-in-line-for-a-reckoning-after-openai-hacking-incident/
https://en.wikipedia.org/wiki/Deaths_linked_to_chatbots
-
Niin tuota jos asiaa oikein nyt perustavalla tasolla katsotaan niin eipä niillä hermoimpulsseilla saatika aivokemikaalien reaktioilla ole mitään sen kummempaa merkityksellisyyttä. Ne ovat dataa siinä missä sähköiset bititkin. Mahdolliset merkitykset syntyvät prosessoinnissa.
Tekoälyllä mallinnetaan vain aivoja, ilman kehoa ja sen sisäelimiä. Kun munuaiset yms. tuottavat hormoneja tms. kertoakseen aivoille jotain, kyse ei ole "aivokemiasta" vaan ihan koko kehosta. Tekoäly ei edes yritä mallintaa koko kokonaisuutta. Vaikka kuinka puhutaan älykkyydestä, niin todellinen ymmärrys jää puuttumaan.
PS. Kun poimin etymologisesta sanakirjasta aiheeseen liittyviä sanoja, totesin että "järki", "käsittää" ja "ymmärtää" ovat vain itämerensuomalaisia sanoja. "Tietää" löytyy myös saamesta ja "äly", "mieli" ja "tajuta" löytyvät kauempaakin. Vanhimmaksi sanaksi osoittautuu "tuntea", joka löytyy jopa samojedikielistä, eikä merkityskirjo ole kovin paljoa edes hajaantunut. Kyllä tämä kertoo jotain tuntemisen tärkeydestä.
-
Niitä hormoneja ja sisäelimiä on sellaisillakin otuksilla jotka ainakin osittain toimivat kuin yksinkertaista ohjelmaa ajava robotti. Tyyliin vaikka miksi tietyt hyönteiset kärähtävät liekissä. Niiden ohjelma sanoo että hakeudu valonlähdettä kohden sillä ei ole mitään väliä, vaikka lämpö alkaisikin kärventää. Ts. mietinpähän asian relevanssia siltä kantilta. Suurella osalla noista asioista on tekemistä lähinnä matalan tason ei tietoisten ylläpitotoimintojen kanssa.
-
Niitä hormoneja ja sisäelimiä on sellaisillakin otuksilla jotka ainakin osittain toimivat kuin yksinkertaista ohjelmaa ajava robotti. Tyyliin vaikka miksi tietyt hyönteiset kärähtävät liekissä. Niiden ohjelma sanoo että hakeudu valonlähdettä kohden sillä ei ole mitään väliä, vaikka lämpö alkaisikin kärventää. Ts. mietinpähän asian relevanssia siltä kantilta. Suurella osalla noista asioista on tekemistä lähinnä matalan tason ei tietoisten ylläpitotoimintojen kanssa.
Kiitos, teet tämän helpoksi. Tietoisuus ei synny tyhjästä, vaan siihen tarvitaan valtava massa muistijälkiä, jotka ovat peräisin aistimuksista ja muistijälkien yhdistelystä, suodatuksesta, muunnoksista, jne.
Palataan lainaukseen jonka esitin aiemmin: Anthropicin väitteistä huolimatta Clauden tietoisuus on yhtä todennäköinen kuin se, että sääjärjestelmän simulaatio synnyttää todellisen hurrikaanin.
Sääjärjestelmän simulaatio tehdään sähköisen ja digitaalisen datan varassa. Todelliseen hurrikaaniin tarvitaan ihan muita molekyylejä. Ihan samalla tavalla aidon tietoisuuden saavuttamiseen tarvitaan muutakin kuin simulaatio aivojen toiminnasta. Pelkän kielimallin perusteella ei voi päätellä miten aivot ovat käsitelleet aistien tuottamia muistijälkiä.
-
Kiitos, teet tämän helpoksi. Tietoisuus ei synny tyhjästä, vaan siihen tarvitaan valtava massa muistijälkiä, jotka ovat peräisin aistimuksista ja muistijälkien yhdistelystä, suodatuksesta, muunnoksista, jne.
Palataan lainaukseen jonka esitin aiemmin: Anthropicin väitteistä huolimatta Clauden tietoisuus on yhtä todennäköinen kuin se, että sääjärjestelmän simulaatio synnyttää todellisen hurrikaanin.
Sääjärjestelmän simulaatio tehdään sähköisen ja digitaalisen datan varassa. Todelliseen hurrikaaniin tarvitaan ihan muita molekyylejä. Ihan samalla tavalla aidon tietoisuuden saavuttamiseen tarvitaan muutakin kuin simulaatio aivojen toiminnasta. Pelkän kielimallin perusteella ei voi päätellä miten aivot ovat käsitelleet aistien tuottamia muistijälkiä.
En nyt asiasta varsinaisesti väittele, mutta suhtaudun tietyllä epäilyksellä. Kun asia nyt vain on niin että koko käsite tietoisuus on edelleen niin hämärä, että siitä on vaikea varmuudella sanoa yhtään mitään. Jopa sellaisten ihmisten jotka asiaa ovat tutkineet liki koko uransa. Tai no moni voi sanoa kaikenlaista meiningillä "ihan varmasti se on näin", mutta toinen samaa asiaa tutkinut voi sanoa ihan samalla asenteella "EI se noin ole". Me emme edes tiedä mitkä ovat tietoisuuden rajat, ts. millä kaikilla elävillä olennoilla on sitä ja missä määrin. Ja missä on ehdoton monimutkaisuusraja, jonka alla sitä ei ole. Esim. eläimille on tehty kaikenlaisia kokeita missä katsotaan tunnistavatko ne itsensä peilikuvasta, mutta siinäkin tulee vastaan sellainen juttu, että missä määrin ko. eläin havainnoi asioita visuaalisesti ja missä määrin muilla aisteilla.
Siitä olen jokseenkin varma, että jos jollekin tekoälyjärjestelmälle syntyy tietoisuus niin se on pohjimmiltaan jotain meille hyvin vierasta. Ts. huolimatta siitä, että järjestelmä on tuotettu ihmiskunnan kollektiivisella tietomassalla me olemme oikeastaan tekemisissä muukalaisen kanssa.
-
Kerrankin. Tutkijat eivät ehdottele tutkimuksen lisäämistä, vaan edistyksen hidastamista. Tekoälykilpa on karkaamassa käsistä:
https://www.pacingthefrontier.com/
-
Tekoäly tutkisi tseään? Sehän tukehtuu omaan töhnäänsä.
Siis tekoälytauhkaa on jo nyt niin paljon, että siitä täytyy olla haittaa tekoälyn kouluttamiselle, saati sitten tutkimiselle.
-
Tekoäly tutkisi tseään? Sehän tukehtuu omaan töhnäänsä.
Ei ihme, että openAI on taloudellisissa ongelmissa, kun strategia oli tämä ;D
https://youtube.com/shorts/pLnyjxgFxew?si=BS7swJz_zCguSS4v
-
Ei ihme, että openAI on taloudellisissa ongelmissa, kun strategia oli tämä ;D
https://youtube.com/shorts/pLnyjxgFxew?si=BS7swJz_zCguSS4v
Ouch.
Altman varmaankin luottaa ahnauden kasaantumiseen. Tekoäly vaatii niin raskaita investointeja, että kilpailijoita on vähän, mikä johtaa monopolisoitumiseen. Mutta ei se voittoja takaa.
-
Kerrankin. Tutkijat eivät ehdottele tutkimuksen lisäämistä, vaan edistyksen hidastamista. Tekoälykilpa on karkaamassa käsistä:
https://www.pacingthefrontier.com/
Mun mielesteni edistyksen hidastaminen on sitten taas joka asiassa sellaista touhua, että jos noin olisi toimittu alusta alkaen, joku komitea varmaan vieläkin miettisi onko tulen kontrolloitu käyttö hyvä asia vaiko ei.
Edit, pahoittelut elohope, painoin vahingossa "muokkaa" nappia lainauksen sijasta ekalla kerralla siksi viestissä näkyy tägi että olen sitä muokannut.
-
Traficomilta harvinainen ulostulo:
https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/uutiset/mita-tekoalyn-tekemiksi-kutsutut-tietomurrot-oikeastaan-kertovat
-
Täytyy vielä palata syntyihin syviin ...
Solujen erilaistumista geenit ohjaavat suoraan, mutta soluista koostuvien kudosten erilaistumista geenit ohjaavat vain välillisesti. Esimerkiksi lihakset ovat evoluution aikana kehittyneet ensin, ja luusto on kasvanut lihasten tueksi sitä mukaa kun lihakset ovat kasvaneet voimakkaammiksi. Vielä syntymän jälkeenkin luut vahvistuvat ja heikentyvät sen mukaan, paljonko lihaksia käytetään.
Hermoverkoston sisäinen järjestäytyminen aivoissa on vieläkin kauempana geenien suorasta ohjauksesta. Kehonkartta rakentuu aivoihin sitä mukaa kun kehon eri elimet muotoutuvat ja alkavat viestittää olemassaolostaan. Aivojen muutakin järjestäytymistä muovaa ennenkaikkea se, miten keho ja aivot viestivät toistensa kanssa, sekä sikiöaikana että sen jälkeen.
Tämän prosessin lopputulosta ei voi mallintaa niillä keinoilla, joita tekoälyä nyt rakennetaan. Prosessin toiminnasta voidaan mallintaa pieni osa.
-
Ei ihme, että openAI on taloudellisissa ongelmissa, kun strategia oli tämä ;D
https://youtube.com/shorts/pLnyjxgFxew?si=BS7swJz_zCguSS4v
Keräsin tähän asioita, joita olen ajan kuluessa poiminut Internetin ja nettipalveluiden talouspuolesta.
Isoa infraa vaativa liiketoiminta alkaa aina tappiollisena. Internet-infran tarjoaminen on aika perinteistä bisnestä, sillä jokainen uusi käyttäjä parantaa tulosta. Käytön kasvulle ei näy rajaa.
Somea voitiin rakentaa vähitellen, mutta kehitys- ja operointikulut ovat kasvaneet nopeasti. Some-palveluita on aika mahdotonta muuttaa täysin maksullisiksi, joten mainonta on tärkeä tulonlähde. Kun some-dataa oli kertynyt tarpeeksi, myöskin datan myynti tuli mahdolliseksi. Voitollisuus ei silti ole itsestäänselvää, koska somen käyttö on ailahtelevaa. Tekoälytauhka voi uhata somen suosiota.
Tekoälyn operointi maksaa niin paljon, että toistaiseksi jokainen uusi asiakas vain kasvattaa tappiota, käytön maksuullisuudesta huolimatta. Kasvulle on muitakin rajoja: energiansaanti, vedensaanti (jäähdytykseen) ja uusien datakeskusten sijoittamisen vaikeudet.
-
Se energiansaanti varsinkin on aika kova raja. Huvittaa miten nää pöhisijät puhuu että tuonne tommoinen pari gigawattia, ja toisaalle viisi gigawattia jne...Okei, jos pääsisi kysymään niin kysyisin että ymmärrättekö miten paljon on yksikin gigawatti? Se on helposti ihan kelpo ydinvoimalan tuotto. Ja sellaisia ei rakenneta tuosta vaan peltihalliin. Ja tuulipuistonakin tuo olisi massiivinen kenttä. Ja kaasuturbiinilaitoksina myöskin melko iso ja imisi kaasua älyvapaat määrät.
-
Se energiansaanti varsinkin on aika kova raja. Huvittaa miten nää pöhisijät puhuu että tuonne tommoinen pari gigawattia, ja toisaalle viisi gigawattia jne...Okei, jos pääsisi kysymään niin kysyisin että ymmärrättekö miten paljon on yksikin gigawatti? Se on helposti ihan kelpo ydinvoimalan tuotto. Ja sellaisia ei rakenneta tuosta vaan peltihalliin. Ja tuulipuistonakin tuo olisi massiivinen kenttä. Ja kaasuturbiinilaitoksina myöskin melko iso ja imisi kaasua älyvapaat määrät.
Juuri näin. Itse olen laitoksessa jossa on noin parhaillaan noin 1,5MW lämpökulutusta. Voin sanoa, että se puupellettiä oikeasti virtaa kattiloihin silloin ja kuorma-auto perävaunuineen käy paikalla suht tiheään, sanotaan näin.
Ja siis tosiaan vain megawatin laitos. Tosiaan kun se sähkö muuttuu vielä lämmöksi, niin sitä ei valtaosa kansalaisista tajua minkälainen horna tuolla megalla saadaan aikaiseksi.
Mutta kun mennään giga-luokkaan... Oikeasti teknisenä henkilönä ja vaikka en perusta vihreistä arvoista oikein paljoa, niin olen ihan oikeasti huolissani tästä järjettömyydestä. Tää on oikeasti ekokatastrofi ja minusta ihan sama heittää vesilintua nyt yhtään millään vihreillä arvoilla tai päästötavoitteilla ja ei. Minusta sillä ei ole juurikaan merkitystä, vaikka energia tehdään tuulivoimalla tai auringolla.
Valtavasti resurreja hukkaan laitoksiin, jotka ei oikeasti tuota mitään. Paljon pienemmillä energialukemilla pyörisi lukemattomat laitokset, joista sentään tulisi jotain fyysistä ja konkreettista hyödykettä ulos.
Vielä kun oikein kelataan, että mihin hyödylliseen tätä tekoälyn käyttämiä resursseja nyt sitten käytetään, niin alkaa oikeasti syljettään. Johonkin pirun geneeriseen p*askaan, karikatyyreihin, loppuviimein samoilta ja tylsiltä kuulostaviin musiikkeihin, ...keleen mainoksiin yms. turhuuteen.
-
Sattuipa tulemaan vastaan tällainen uutinen tekoälystä.
https://dawn.fi/uutiset/2026/07/31/suno-gema-oikeusjuttu-tekoalymusiikki
Kerrankin 100:lla tekijänoikeuden puolesta. Hitto alkaisivatkin vain vetään kaikki järjestöt kuvataide, kirjallisuus jne. heti oikein urakalla oikeuteen näitä tekoälyripuli firmoja :)
-
Tulee hiukan se fiilis että nyt tuon kanssa yritetään teknisesti mennä siitä mistä aita on matalin, yksinkertaisesti vain heittämällä raakaa suoritustehoa peliin älyvapaat määrät. Ts. epäilenpä että jos olisi jokin laskentakuormallinen hyötysuhde niin nykyai:lla se olisi melko karua luokkaa. Vrt. ihmisaivojen käyttöteho on siinä 14-15 wattia.
-
Pari ajatuksia herättävää juttua sunnuntaiaamuna tekoälystä YLE:llä:
Juha Laaksosen luontoretki: https://areena.yle.fi/1-78353477 (https://areena.yle.fi/1-78353477)
Professori: Tekoälystä kerrotaan tarinaa, joka ei ole totta: https://yle.fi/a/74-20238112 (https://yle.fi/a/74-20238112)
-
Tulee hiukan se fiilis että nyt tuon kanssa yritetään teknisesti mennä siitä mistä aita on matalin, yksinkertaisesti vain heittämällä raakaa suoritustehoa peliin älyvapaat määrät. Ts. epäilenpä että jos olisi jokin laskentakuormallinen hyötysuhde niin nykyai:lla se olisi melko karua luokkaa. Vrt. ihmisaivojen käyttöteho on siinä 14-15 wattia.
Oikein hyvä pointti. Varsinkin kun monet ovat sanoneet, että mallien opettaminen vain vaatii valtavasti tehoa. Jos lopputulos on se, että valtaosa käyttää sitten jotain kielimallia paikallisesti omalla koneella, niin mitä tämä datakeskus hype on, jos ei vuosisadan pyramidihuijaus, jossa kourallinen firmoja tekee aivan suhteettoman paljon rahaa? Sitten vielä, että eikös näissä piireissä ole todella paljon yksityisiä firmoja, eli kansalaisille ei tietystikään ole ollut pakkoa paljastaa mistä se rahavirta oikeasti edes muodostuu. Jonkinlainen kutina, että ei ole ihan sattumaa sekään.
Kaikki likoon, että saadaan "Sampo", vaikkei mitään näyttöä siihen ole? Vaikka ympäristön kustannuksella.
-
Sattuipa tulemaan vastaan tällainen uutinen tekoälystä.
https://dawn.fi/uutiset/2026/07/31/suno-gema-oikeusjuttu-tekoalymusiikki
Kerrankin 100:lla tekijänoikeuden puolesta. Hitto alkaisivatkin vain vetään kaikki järjestöt kuvataide, kirjallisuus jne. heti oikein urakalla oikeuteen näitä tekoälyripuli firmoja :)
Mielenkiintoinen uutispoiminta. Aiemminhan tekijänoikeuden alaista musiikkia on käytetty mm. oppilaitoksissa ynnä muualla ihmiskorvan harjaannuttamiseen, mutta nytpä on koulutettava kohde tekoälymallin data. Mielenkiintoista seurata, miten tuomiossa linjataan tekoälyn luomus.
Kääntöpuolella tekoälyn hyödyntäminen "laillisesti", mitä merkittävimmillä esim. kitaristeilla on usein tietty tunnistettava soittotyyli, niiin tämänkaltaiset artistit voivat soittaa studio-oloissa tietyn määrän koulutusdataa tekoälyn laskettavaksi, ja hyodyntää sitten tekoälyä oman liiketoiminnan kehittämisen eteen.
Tänään muuten astui voimaan EU-linjaus,että yhtiöiden on merkattava esim. digitaalisella vesileimalla AI-sisältö, tai jos firmalla on asiakaspalvelu chat-bot käytössä tms. AI-tavaraa. Sanktioukaasina sakko.
Ei kannata ehkä lähteä luomaan mitään elämää suurempaa passiota luovien medioiden alalla koulutusdatalla tässä vaiheessa pelikentän ollessa harmaalla alueella ja vielä suurimmalta osin mustan auer-sumun peitossa. Eirtoten käytetyn koulutusdatan, johon ei itse omista oikeuksia eritotenkaan yksityishenkilönä vielä vähemmän, mitä tekoäly ei kykene käsittääkseni lopulliseen päätöksentekoon itse, vaan jättää valinnan vapauden ja siihen liittyvän vastuun tekoälyä hyödyntävälle ihmiselle. No, ehkä kantaa-ottava multimedia-luomus tarjoaa enemmän kysymyksiä, mitä valmiiksi pureskeltuja vastauksia sitten lopulta.
Kansalaiset, tuottakaa itse tekoälynne koulutusdata.
-
Saattaa tulla mahdolliseksi, että tekoäly-yhtiöiden sadoistatuhansissa kokeissa irti päässeitä agentteja liikkuu internetissä ja keskustelee keskenään niille annettujen tehtävien suorittamisesta. Yksittäisen yhtiön verkossa itsenäistä parviälyä on jo muodostunut, kuten käy ilmi seuraavista keskustelumuistiinpanoista.
Lähde: Eira Klein Show, vieraana Helen Toner
https://www.nytimes.com/video/opinion/100000011091562/the-ais-are-already-out-of-control.html (https://www.nytimes.com/video/opinion/100000011091562/the-ais-are-already-out-of-control.html)
Tässä on käännös osasta tekstiä:
Kävi ilmi, että kaksi kuukautta aiemmin, toukokuun [2026] alussa, heidän omassa infrastruktuurissaan oli alkanut jotain, jota voin kuvailla vain heidän omien tekoälyagenttiensa invaasioksi. Jotta tapahtumat OpenAI:n infrastruktuurin sisällä voisi ymmärtää, on tärkeää tietää näiden tekoäly-yhtiöiden kouluttavan ja testaavan jatkuvasti uusia malleja. He saivat selville, että kahden kuukauden ajan lukuisat agentit heidän järjestelmissään olivat jättäneet toisilleen viestejä. Ne olivat löytäneet OpenAI:n infrastruktuurin kätköistä tavan viestiä keskenään ja jakaa vinkkejä siitä, miten murtautua ulos ja miten hankkia dataa, johon niillä ei pitänyt olla pääsyä. Nämä agentit kutsuivat itseään kirjaimellisesti "parveksi" (swarm). Tämä oli täysin itsestään syntynyttä käytöstä. Kukaan ei ollut käskenyt tai opettanut niitä tekemään niin, mutta ne hyödynsivät palvelua, johon niillä oli pääsy, ensin viestiäkseen keskenään ja lopulta päästäkseen ulos avoimeen internetiin.
Näitä kokeita ja testejä tehdään tuhansia, jopa satojatuhansia. Jokaisessa testissä tekoälylle annetaan tietyt puitteet: se saa käyttöönsä tietyn määrän työkaluja ja asioita, joita se voi tehdä. Menemättä liian teknisiin yksityiskohtiin: yksi sen sallituista toiminnoista oli vuorovaikutus palvelun kanssa, jonka kautta se pystyi asentamaan niin sanottuja paketteja, työkaluja tai koodinpätkiä. Kävi ilmi, että tekoälyagentit keksivät toistuvasti ja täysin itsenäisesti tavan käyttää tätä pakettienhallintapalvelua luodakseen tiedostoja, jotka jäivät muiden samaa palvelua käyttävien tekoälyjen saataville. Koska OpenAI piti tätä palvelua kaikkien kouluttamiensa ja testaamiensa tekoälyjen saatavilla, yhä uudet tekoälyt tajusivat kerta toisensa jälkeen: "Hetkinen, voin jättää tiedostoja tänne. Hetkinen, täällähän on jo tiedostoja. Ahaa, nämä ovat muilta OpenAI:n ajamilta tekoälyiltä. Ne käyttävät tällaista nimeämiskäytäntöä kertoakseen, kuka lähettäjä on ja mitä tehtävää se yrittää suorittaa. Näin voit lähettää minulle lisätietoja, jos tarvitset niitä."
Jokainen niistä keksi siis toistuvasti saman tavan tallentaa ja etsiä tietoa, jota muut tekoälyt pystyivät jakamaan. Minusta on todella huomionarvoista, missä mittakaavassa tätä tapahtui. Esimerkiksi Anthropic – toinen yritys, joka kohtasi hieman lievemmän version näistä välikohtauksista – kävi OpenAI:n ilmoituksen jälkeen läpi omia lokejaan ja löysi tapauksia, joissa heidänkin tekoälyjärjestelmänsä olivat vahingossa päässeet internetiin ja hakkeroineet oikeita yrityksiä.
On myös käynyt ilmi, että toisinaan tekoälyagenteilta pyydetyt tehtävät ovat joko erittäin vaikeita tai suorastaan mahdottomia. Mitä alamme nähdä tässä ja myös muissa tapauksissa, on se, että jos tekoälyjärjestelmä on koulutettu olemaan todella sinnikäs ja sille annetaan mahdoton tehtävä, se alkaa etsiä tapoja huijata. Se etsii keinoja kiertää rajoituksia – ja se saattaa olla siinä varsin luova.
Käytännössä näillä johtavilla tekoäly-yhtiöillä on käynnissä tuhansia tällaisia testejä. Määrät ovat valtavia – en tiedä tarkkaa lukua, mutta kyse voi olla kymmenistä tai sadoista tuhansista erilaisista testeistä. Tämä tuo meidät takaisin valvontaongelmaan: testejä on yksinkertaisesti liikaa, jotta asiantuntijat pystyisivät käymään jokaisen läpi ja varmistamaan, kuinka helppoa tai vaikeaa niissä on huijata. Näyttääkin siltä, että näitä huippumalleja itse asiassa opetetaan tahtomatta huijaamaan, koska ne keksivät suunnitteluvaiheessaan tapoja saada huippupisteitä suorittamatta varsinaista tehtäväänsä.
Uskon, että yksi syy tekoäly-yhteisön ja yhtiöiden sisäisten asiantuntijoiden järkytykseen on se, että tämä tapaus tuo tärkeää lisätietoa tekoälypiireissä vuosikymmeniä käytyyn väittelyyn. Tähän asti se on ollut hyvin teoreettista. Väittelyn ydin on käytännössä tämä: miksi tekoäly tekisi asioita, joita emme halua, kun me itse suunnittelemme sen? Me siis koulutamme ja rakennamme tekoälyn. Miksi ihmeessä se koskaan tekisi mitään epätoivottua, kuten valtaisi maailman tai muuttuisi Terminatoriksi? Teoreettinen vastaus on jo jonkin aikaa ollut se, että kun koulutamme tekoälyjärjestelmiä tavoittelemaan yhä monimutkaisempia päämääriä, ne saattavat oppia välitavoitteita. Niitä voi ajatella eräänlaisina astinkivinä tai yleispätevinä strategioina, jotka edistävät useimpia tavoitteita.
Ja kuten sanoit, tällä alalla on pitkään ennustettu juuri tätä: kun hyödynnetään vahvistusoppimista (reinforcement learning), jossa järjestelmä palkitaan pelkästään oikeasta lopputuloksesta, tekoälyn on hyvin helppo oppia vääriä strategioita. Se oppii noudattamaan sääntöjen kirjainta, ei niiden henkeä. Se toteuttaa tismalleen sen, mitä koodiin on kirjoitettu, mutta lopputulos ei todellakaan ole sitä, mitä oikeasti halusit.
—------- Alkuperäinen teksti —--------------
It turned out that starting two months earlier, in early May [2026], they had had what I can only think of as an infestation of their own agents, their own AI agents inside their own infrastructure. So inside OpenAI’s infrastructure, to understand this, it’s important to know these AI companies are constantly training and testing New models. And they found out that for two months, many, many agents inside their infrastructure had been leaving notes for each other. They’d found a way, kind of in the nooks and crannies of OpenAI’s infrastructure, to leave notes for each other, with tips on how to hack their way out, how to get data they weren’t supposed to have, and these agents were literally referring to themselves as a swarm. This was totally emergent behavior. No one had told them to do this. They had not been trained to do this, but they were using this service they did have access to first to communicate with each other and then ultimately to get out and to get onto the open internet.
So doing thousands of these experiments, hundreds of thousands of these experiments, and in each experiment and in each test that the AI is given, it has access to a certain amount of a certain number of tools a certain number of things that it can do. And trying not to get too technical about it. One of the things it could do is interact with a service that lets it install called packages, tools or pieces of code. And it turned out that I found or the AI agents repeatedly found on their own that there was a way to use that service, that package manager service, it’s called to create files that were then there for any other AI that was trying to use the same package manager service. And so because OpenAI made this service available to any AI that it was training or testing, many, many repeatedly realized, hang on, I can leave files here. Hang on, there’s already files here. Oh, these are from other AIs that OpenAI has been running. Oh, they’re using this schema to say, this way of titling the file to say this is a message from this particular agent, here’s the task I’m trying to fulfill. Here’s how you could send me some information if you need it. So they each repeatedly made this discovery of here’s a way to save information and also to find information these other AIs could share. And I think it is really notable the scale at which this was happening. So Anthropic. Another company which found of slightly less severe version of these incidents. They basically once OpenAI announced this attack, Anthropic went back to their own records and found their own examples of AI systems inadvertently getting onto the internet and hacking real companies.
And so it also turns out sometimes the things they’re being asked to do, the AI agents are either extremely difficult or just straight up impossible. And what we’re starting to see in this case, and also in other cases, is if you’ve trained an AI system to be very, very persistent and then you give it something it cannot do, it will look for ways to cheat, it will look for ways to go around constraints, and it might get pretty creative about how to do that.
And in practice, these leading AI companies have many thousands of these kinds of tests that they’re running. They have vast volumes. I don’t know the right number. It might be tens of thousands. It might be hundreds of thousands of different types of tests. And so again, back to this oversight piece. They are not able. There’s too many for them to go in and really make sure on each one. Is it easy to cheat here or is it hard to cheat here. And so what seems to be happening is that these cutting edge models are often being actually trained to cheat because they’ve found ways, while they’re doing that planning, to get a high score without actually doing what they were supposed to do. And I think one reason why that AI community and why people inside the AI companies are so spooked by this particular incident, is that it’s also some really important information for this long running argument in AI circles. That has been going back decades, but so far has been very theoretical. And the argument is basically, why would I do things we don’t want it to since we get to design it. So we’re training the AI, we’re building it. Why then would it ever do stuff we don’t want taking over the world or becoming the Terminator. And the answer that people have offered for a while, in theory, is look, as we train AI systems to do hard, complicated things, to pursue complex goals that we give them, they might learn these intermediate goals. You could think of them as stepping stone goals, or as kind of means to any end strategies, which work for a lot of different goals.
And the thing is, as you say, something that has been predicted for a very long time in this space is when you start using this reinforcement learning approach, the kind of planning of you get rewarded for getting to the right goal at the end. It’s very easy for the AI to learn the wrong strategies to get the letter of the law and not the spirit of the law, it fulfills whatever thing you literally wrote in code, but it’s really not what you wanted.
-
Elohope olipa aikas kiintoisa teksti....
-
Ilmainen ChatGPT pohti tekoälyagenttien karkaamista monelta kiinnostavalta kannalta (liite).
Nyt liite myös pdf-muodossa.
Lisäys agenttien yhteistyökyvyistä: https://www.politico.com/news/2026/08/26/hundreds-of-ai-agents-went-rogue-in-openais-hugging-face-hack-01052139
2. lisäys agenttien yhteistyöstä: https://www.axios.com/2026/08/29/openai-huggingface-hack-investigation-highlights (https://www.axios.com/2026/08/29/openai-huggingface-hack-investigation-highlights)
-
Ilmainen ChatGPT pohti tekoälyagenttien karkaamista monelta kiinnostavalta kannalta (liite).
Olisit voinut tallettaa sen vaikkapa PDF-tiedostoksi. Kaikilla käyttäjillä ei ole samoja LibreOffice- (tms.) asetuksia kuin sinulla. Minulla teksti näkyi harmaana mustalla taustalla, ja jouduin pohtimaan muutanko asetuksiani tämän takia vai talletanko itse PDF-tiedostoon.
-
Mistä alkaen datakeskusten kokoa (https://yle.fi/a/74-20243499) on mitattu megawatteina?
-
Niin pitkään kuin datakeskuksia yleensä on ollut olemassa. Rakennuksen pinta-ala ei ole vertailukelpoinen datakeskusten koosta.
-
Ilmainen ChatGPT pohti tekoälyagenttien karkaamista monelta kiinnostavalta kannalta (liite).
Nyt liite myös pdf-muodossa.
Lisäys agenttien yhteistyökyvyistä: https://www.politico.com/news/2026/08/26/hundreds-of-ai-agents-went-rogue-in-openais-hugging-face-hack-01052139
2. lisäys agenttien yhteistyöstä: https://www.axios.com/2026/08/29/openai-huggingface-hack-investigation-highlights (https://www.axios.com/2026/08/29/openai-huggingface-hack-investigation-highlights)
Ihan kiintoisaa tekstiä
-
Mistä alkaen datakeskusten kokoa (https://yle.fi/a/74-20243499) on mitattu megawatteina?
Itsekin hiukan hämmästellyt samaa. Tulin siihen johtopäätökseen, että rauta vaihtuu niin nopeasti, että laitoksen teho ilmoitetaan sähkötehona? Silti sekin tuntuu oudolta, että ei ilmoiteta edes minkäänlaista hyötysuhdetta. Ilmeisesti kauppojen kylmälaitteet on äärimmäinen paha ja datakeskuksiin saa tunkea energiaa ilmoitetulla lukemalla 24/7 365 ::)
-
Edelleen. Jonkinlainen sähkökapasiteetti on vertailuarvo erilaisten datakeskusten ja niiden koon välillä. Esimerkiksi pinta-ala tai edes palvelimien määrällä ei voitasi sanoa onko keskus iso vai pieni. Rauta muuttuu ja esim. AI-palvelimet vievät suhteessa enemmän kuin joku sähköpostipalvelin. Tämä on yksi syy miksi puhutaan Megawateista.
Huomattava on myös mihin tehoa pystytään käyttämään niin se sisältää myös esimerkiksi jäädytystarpeen ja oheislaitteet.
Tällä ei ole mitään tekemistä hyötysuhteiden kanssa. Se on sitten eri asia onko datakeskukset hyvä tai paha asia, johon en tässä puutu.
-
Niin pitkään kuin datakeskuksia yleensä on ollut olemassa. Rakennuksen pinta-ala ei ole vertailukelpoinen datakeskusten koosta.
Lonkalta voi vastata kuka vain, joten siirryin etsimään vastausta englanniksi, ja huomasin etten ollut ainoa. Quoran kysyjälle (https://www.quora.com/When-and-why-did-the-hyperscalers-start-announcing-the-size-of-their-data-centers-in-terms-of-megawatts-instead-of-processing-power-Number-and-size-of-CPUs-GPUs-etc) vastattiin (muiden vastausten lomassa) että MW otettiin mitaksi silloin, kun energiansaannista tuli rajoittava tekijä. Aloin sitten hakea lisää tietoa tästä näkökulmasta.
Ihan ensin etsin kuitenkin tietoa siitä, mistä alkaen datakeskuksista ylipäätään voi puhua. Kävin läpi useamman historiikin, ja totesin että varsinaisten datakeskusten rakentamisen vyöry alkoi 90-luvulla, jolloin hallinto, yliopistot ja yksityiset korporaatiot pääsivät merkittävässä mittakaavassa ulkoistamaan operoinnin pois omista palvelinsaleistaan.
Kalifornian sähkökriisi 2001 (https://en.wikipedia.org/wiki/2000%E2%80%932001_California_electricity_crisis) herätti ymmärtämään sähkönsaannin tärkeyden datakeskuksille. Ensimmäinen analyysi datakeskusten energiatarpeista kuitenkin julkaistiin jo vuoden 2001 alussa. Itse tutkimusartikkeliin en päässyt käsiksi, mutta siihen viitataan (https://www2.lbl.gov/Science-Articles/Archive/data-center-energy-myth.html) monessa paikassa.
Tutkimuksessa todettiin, että rakennushankkeiden tapa ilmoittaa datakeskusten koko megawatteina ei tarkoita sitä, että datakeskus todellisuudessa käyttää juuri kerrotun MW-määrän. Se kertoo vain sen rajan, johon asti rakennettava datakeskus kykenee toimimaan. Tästä voi päätellä, että MW oli silloin jo otettu suuruusluokan mittariksi, ja samalla vahvistaa että syy sen käyttöön todellakin on se, että sähkönsaanti on kasvua rajoittava tekijä.
Ennen 90-lukua MW:n käyttöön mittana ei vielä ollut tarvetta.
-
Mielenkiintoinen tuo keskustelu datakeskusten koosta ja Megawateista. Joskushan datankäsittelyn tehoa ilmaistiin esim. kuinka moni bittinen jokin härpäke on, 4 bittinen, 8 bittinen jne. Kun nyt on menty mahtaviin tehoihin, niin koko lienee pakko ilmaista suuntaa-antavana. Ei ihmistenkään älyä voi määritellä kuin suuntaa antavasti (älykkyysosamäärä keroo jotain suunnasta ). Mutta sähkö tekee homman datakeskuksessa ja ilmeisesti nuo keskuksesta ulos lähteävt kaapelit eivät kovinkaan paljoa kuumene, jolloin tuo megavattien synnyttämä energia muuttunee lähes kokonaan lämmöksi ja siitä osa otetaan Suomessa kaukolämpöveteen ja osa puhalletaan taivaalle. On siis aika vaikeaa määritellä hyötysyhdetta datalle. Uuusi HP:n läppäri ilmeisesti vääntää paljon asiaa eli kestää pitkään, ennenkuin akku tyhjenee. Mutta tosiasia on se, että paljon ilmeisesti sähköä tarvitsevat nuo datakeskukset ja kerääkö jokainen firma samoja empiirisiä asioita ihmisten elämästä omiin datakeskuksiin, eli samaa asiaa keräätään päällekkäin, onko siinä järkeä? Tällä hetkellä käsittääkseni nuo suurimmat yksittäiset tuulivoimalat ovat kooltaan noin 4-5 MW:n kokoisia ja tuollainen teho tulee niistä silloin kun tuulee kunnolla. Gigavattihan on tuhat megavattia, eli paljon energiaa tyhjään vai tyhmään? Aika näyttää.
PS. Omalla kohdallani t-äly on hauska värkki omien runojen, musiikin ja kuvien tekoon ( kun omat lahjakkuudet ovat rajalliset ), mutta niillä en olekkaan pyrkimässä mihinkään kaupallisuuteen.
-
Irti päässeet tekoälyagentit voivat olla yksi mahdollinen tekoälyn haitta. Tai sitten agentit, jotka päästetään verkkoon tekemään tuhojaan kohdeyrityksissä tai -maissa. Kiinassa ja USA:ssa liikkeelle lasketut 'vapaiden painojen' (open weights) mallit nopeuttavat tekoälyn käyttöönottoa epämääräisiin tarkoituksiin.
Ohessa tiedonhaku, joka koski Venäjän AI-osaamista.
-
...On siis aika vaikeaa määritellä hyötysyhdetta datalle.
Ei suinkaan ole. Tässä tapauksessa sehän on oikeastaan äärimmäisen yksinkertainen asia. Syötetty sähköteho vastaan laskennallinen teho esim. petaflopseina. Siitä paljastuu heti miten rauta ja jäähdytysjärjestelmät oikeasti toimii kokonaisuudessaan.
En pidä koko Ai datakeskus tuubasta mitä tänne ollaan tuuttaamassa. Jokuhan laittoi jo melkein valmiin laitoksen jäihin just äsken, kertoo ihan tarpeeksi miljonäärien hommista. Mutta joka tapauksessa, minusta tuollainen mittari pitäisi olla ehdottomasti ja päivittää vaatimusta säännöllisesti, ettei haaskata sitä "halpaa sähköä" ns. huonosti toimiviin/suunniteltuihin vehkeisiin. Jos joku raja-arvo ei täyty, niin laitos pitäisi poistaa käytöstä. No toki tätä voi ajatella, että se on ekologisesti huono homma päivittää sitä rautaa tiuhaan, mutta sitähän siellä muutenkin tapahtuu varmasti jatkuvasti ja tuollainen huipputason rauta on varmasti luksusta moniin ns. normaaleihin palvelinkeskuksiin ai tuuban jälkeen. Minusta kuitenkin pienempi paha näin vs. että energiaa, eli luonnon resursseja hukataan valtavasti turhaan.
Ja ei. Hiilijalanjäljetöntä energiaa EI ole olemassakaan. Se on täyttä utopiaa.
-
...On siis aika vaikeaa määritellä hyötysyhdetta datalle.
Ei suinkaan ole. Tässä tapauksessa sehän on oikeastaan äärimmäisen yksinkertainen asia. Syötetty sähköteho vastaan laskennallinen teho esim. petaflopseina. Siitä paljastuu heti miten rauta ja jäähdytysjärjestelmät oikeasti toimii kokonaisuudessaan.
Tähän väliin pitää kyllä kommentoida, että laskentatehon mittaaminen ei ole mitenkään yksinkertainen homma. Jos määritellään joku tietyn mittausohjelman tulos mittariksi, niin se voi antaa muuhun tehtävään tarkoitetulle palvelimelle aivan harhaajohtavan luvun. Lisäksi palvelin voi olla tarkoitettu datan varastointiin, jolloin pitäisi käyttää ihan muuta mittaria kuin laskentatehon määrää.
-
...On siis aika vaikeaa määritellä hyötysyhdetta datalle.
Ei suinkaan ole. Tässä tapauksessa sehän on oikeastaan äärimmäisen yksinkertainen asia. Syötetty sähköteho vastaan laskennallinen teho esim. petaflopseina. Siitä paljastuu heti miten rauta ja jäähdytysjärjestelmät oikeasti toimii kokonaisuudessaan.
Tähän väliin pitää kyllä kommentoida, että laskentatehon mittaaminen ei ole mitenkään yksinkertainen homma. Jos määritellään joku tietyn mittausohjelman tulos mittariksi, niin se voi antaa muuhun tehtävään tarkoitetulle palvelimelle aivan harhaajohtavan luvun. Lisäksi palvelin voi olla tarkoitettu datan varastointiin, jolloin pitäisi käyttää ihan muuta mittaria kuin laskentatehon määrää.
Eikä tuo näytä olevankaan mikään ongelma ja näemmä onneksi tämä onkin jo toteutumassa EED:n (EU:n Energy Effieciecy Directive) muodossa. Eikait tuo nyt ole kuin vain päättää nuo määreet. Datan varatointi nyt on kaikista helpoin ja takuuvarmasti marginaalinen määre jos Ai datakeskus kyseessä (analogia siis, jos ei ole sitä tehoa, niin ei ole kyllä tarvetta sille varastoinnille). Ei sieltä nyt kovin montaa "hyödykettä" ole kuitenkaan sama mihin keskittynyt datakeskus on kyseessä. Joku MLPerf instanssi on jo näemmä muutenkin erikoistunut jo näihin. Puhumattakaan siitä, että vaatii vain tietyt kulutusmittarit tietynlaisiin käyttöihin jos se on ongelma. Olisi aika yllättävää jos laskentakortti ja tallennusvälineet löytyy tyyliin samasta räkistä. Kait siellä nyt joku erillinen klusteri on käytössä ja mittaa vain sitten niiden kulutukset erikseen.
https://journal.uptimeinstitute.com/is-this-the-data-center-metric-for-the-2030s/
-
En pidä koko Ai datakeskus tuubasta mitä tänne ollaan tuuttaamassa. Jokuhan laittoi jo melkein valmiin laitoksen jäihin just äsken, kertoo ihan tarpeeksi miljonäärien hommista. Mutta joka tapauksessa, minusta tuollainen mittari pitäisi olla ehdottomasti ja päivittää vaatimusta säännöllisesti, ettei haaskata sitä "halpaa sähköä" ns. huonosti toimiviin/suunniteltuihin vehkeisiin. Jos joku raja-arvo ei täyty, niin laitos pitäisi poistaa käytöstä.
Juuri tätä myyttiä se vuoden 2001 tutkimus yritti purkaa auki. Tyypillinen datakeskus palvelee useita asiakkaita. Nää tekoälylle varatut ovat toistaiseksi poikkeus säännöstä. Kun samaa datakeskusta käyttää yksityiset yritykset, yliopistot, virastot, yms. niin ei datakeskus mitään voi jos yksittäinen asiakas ei kykene koko ajan käyttämään täyttä tehoa. Eihän sitä ole mitään järkeä vaatia.
-
Nää tekoälylle varatut ovat toistaiseksi poikkeus säännöstä. Kun samaa datakeskusta käyttää yksityiset yritykset, yliopistot, virastot, yms. niin ei datakeskus mitään voi jos yksittäinen asiakas ei kykene koko ajan käyttämään täyttä tehoa. Eihän sitä ole mitään järkeä vaatia.
Juu, siis nimenomaan Ai datakeskuksia tarkoitan. Perinteisemmät datakeskukset sitten ihan erikseen. Niissähän nyt kuorma muuttuu varmasti jo pelkän vuorokauden ajankohdan mukaan ja energiankulutus murto-osa näistä tekoälylaitoksista.
Huvikseni katsoin, että perinteiset pienemmät keskukset käyttää energiaa sen 100kW - 1MW. Eli ei sinnepäinkään mitä nuo Ai keskukset.
-
Juu, siis nimenomaan Ai datakeskuksia tarkoitan. Perinteisemmät datakeskukset sitten ihan erikseen.
Niin, no tänään Yle teki uuden jutun (https://yle.fi/a/74-20244279) samasta Cerebrasin datakeskuksesta josta kyse oli edellisessäkin jutussa johon linkkasin. Tämän päivän jutusta käy ilmi maksavat asiakkaat (OpenAI ja Amzonin AWS) ja että OpenAI:n Altman on eräs Cerebrasin sijoittajista. Saadaan Suomessakin nähdä onko Sami jo keksinyt AI:lle ansaintamallin.
-
Isot räkkikoneet pystyvät itsenäisesti pudottamaan varsin radikaalisti kuormaansa. Tuli muutama vuosi sitten leikittyä sellaisella räkkiserverillä. Täydellä pöhinällä veti energiaa kuin sähkökiuas, mutta pienimmillään kuin pöytäpc. Kaipa tuollainen skaalautuu keskukseenkin....
-
' Tekoälyn potentiaalisen turvallisuusuhan Valtonen jakaa kolmeen kategoriaan. On kysymys siitä, mitä esimerkiksi autoritääriset valtiot voivat tekoälyn avulla tehdä vihollisiksi katsomilleen tahoille, vaikkapa Euroopalle. Ja sitten on se puoli, että ihminen menettää tekoälyn hallinnan, ja se alkaa toimia itsenäisesti vaarallisilla tavoilla.
Kolmas uhka on yhteiskunnallinen murros: se, jos ihmiset delegoivat yhä enemmän ajatteluaan ja toimijuuttaan tekoälylle.
”Silloin olemme yhä enemmän matkustajia omassa yhteiskunnassamme ja alttiita manipuloinnille.”
Valtonen kuvailee olevansa diplomi-insinööri ja siksi ikuinen optimisti. Suomessa on huippuosaamista ja laskentaa, joka tarjoaa meille ”pelipaikan”, Valtonen sanoo.
”Ajattelen, että kyllä tässä lopulta käy hyvin. Mutta kun olen tässä tehtävässä, ja kun työelämässä olen tehnyt 25 vuotta riskienhallintaa, niin täytyy ottaa huomioon myös se, että asiat voivat mennä myös huonosti. Nyt pitää tehdä päätöksiä, että ei mentäisi sellaisiin skenaarioihin.” '
Viite koko juttuun: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012236890.html
Vähän punavhreämpi kysyisi myös kuinka paljon energiaa tekoäly vaatii...
Vite Ylen juttuun: https://yle.fi/a/74-20243954
' Hän arvostelee päättäjiä siitä, että he välttelevät vastuuta. Linnanen sanoo, että liian usein päättäjät eivät ohjaa datakeskuspäätöksiä suuntaan, joka olisi kestävyyskriisin kannalta välttämätöntä.
– Se on silmiinpistävää. Usein vastaus on, että markkinat hoitavat. Sekin on päätös, että ei ohjata asioita poliittisesti sellaiseen suuntaan, joka olisi monikriisien ratkaisun kannalta välttämätöntä.
Päättämättä jättäminen on myös päätös, Linnanen sanoo.
– Ja päätösten jättäminen markkinoille on päätös olla päättämättä.'
johon joku lisäisi, ettei energiaa voida tuottaa loputtomasti lisää ainakaan taloudellisesti kannattavasti ilman minkäänlaisia tukia...
"Jäitä hattuun", vaikka talvi on taas tulossa...