Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: elohope - 10.04.26 - klo:09.23
-
Ohessa pari tuoretta uutista:
- Anthropicin uusi tuote, Mythos on osoittautunut hankalaksi hallita. Se pystyy löytämään haavoittuvuuksia vakiintuneista käyttöjärjestelmistä ja suunnittelemaan monimutkaisia hyökkäyksiä. Mallin julkistuspäivänä USA:n valtiovarainministeri ja keskuspankin pääjohtaja kutsuivat suurimpien pankkien johtajat erityiseen tilaisuuteen, jossa varoitettiin tällaisten aina vain tehokaammpien ja kekseliäämpien tekoiälyjen pankeille aiheuttamista riskeistä
- Microsoftin tekoälyjohtajan mukaan ei ole nähtävissä mitään mikä rajoittaisi tekoälyn kehitystä lähivuosina. Monet suorituskyvyn osa-alueet ovat moninkertaistuneet teholtaan viime aikoina. Pieneksi kysymykseksi jää energian saatavuus ja etenkin sähkön hinnannousu, joka voi ärsyttää bioälyä käyttävää kansaa.
-
Koska Anthropic ei ole suostunut talutusnuoraan, hallinnolla on tarve mustamaalata sitä, esittää se jotenkin vaarallaisemmaksi kuin ne tekoälyfirmat, jotka ovat hyvää kamua hallinnon kanssa.
-
Uskoisin, että verkosta irti olevien tietokoneiden, käteisen rahan käyttö ja muu "idioottivarma" toiminta tulee taas lisääntymään. Tämä tekoäly aiheuttaa jo melkoisen riskin koko tietoyhteiskunnalle.
-
Ohessa pari tuoretta uutista:
Microsoftin tekoälyjohtajan mukaan ei ole nähtävissä mitään mikä rajoittaisi tekoälyn kehitystä lähivuosina. Monet suorituskyvyn osa-alueet ovat moninkertaistuneet teholtaan viime aikoina. Pieneksi kysymykseksi jää energian saatavuus ja etenkin sähkön hinnannousu, joka voi ärsyttää bioälyä käyttävää kansaa.[/li][/list]
Kuulostaa kovasti nk. pöhinältä. Tuossa eilen törmäsin juttuun yksistään OpenAI:n osalta. Joka vuosineljännes tulee 12 MILJARDIA dollaria tappiota. Eikä ole näkyvissä suunnan kääntymistä. Ja tuo on vain yksi toimija muiden joukossa.
Sitten tosiaan muita kysymyksiä on hardwaren saatavuus, jäähdytysveden kulutus, ja se energian saatavuus ei ole mikään pikkuasia. Kun sanotaan että joo gigawatin konesali, se nielee kokonaisen ison ydinvoimalan tuotannon tuosta vaan. Ei sellaista generointikykyä yhtäkkiä jostain temmata. Ja tuollainen vaatii vielä tasaista voimaa, ts. tuulipropellit saa unohtaa.
-
Kuulostaa kovasti nk. pöhinältä.
Nimenomaan sitä se on.
Mitään ”tekoälyähän” ei oikeasti vielä ole edes olemassa – on vain koneoppivia kielimalleja. Niitä kukaan ei oikeastaan edes halua, paitsi ne, jotka ovat sijoittaneet ”tekoäly”-yritysten osakkeisiin. Siksi niitä tungetaan ihmisille kuin käärmettä pyssyn suuhun.
-
Ohessa pari tuoretta uutista:
- Anthropicin uusi tuote, Mythos on osoittautunut hankalaksi hallita. Se pystyy löytämään haavoittuvuuksia vakiintuneista käyttöjärjestelmistä ja suunnittelemaan monimutkaisia hyökkäyksiä. Mallin julkistuspäivänä USA:n valtiovarainministeri ja keskuspankin pääjohtaja kutsuivat suurimpien pankkien johtajat erityiseen tilaisuuteen, jossa varoitettiin tällaisten aina vain tehokaammpien ja kekseliäämpien tekoiälyjen pankeille aiheuttamista riskeistä
Tähän liittyen https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/a0c88274-cfc4-4d85-8915-a1bb08aa99eb (https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/a0c88274-cfc4-4d85-8915-a1bb08aa99eb)
Jos Mythos pystyy tähän niin miten sen ja vastaavien muiden leviäminen myös "pahoille pojille" voitaisiin muka estää...
-
Oikeastaan tämä on hyvä asia, koska mollaamalla yhtä kilpailijaa hallinto nostaa kissan pöydälle asiassa, joka on teknologiaylistyksen huumassa jäänyt jalkoihin. Se asia siis, ei kissa.
-
Mitään ”tekoälyähän” ei oikeasti vielä ole edes olemassa – on vain koneoppivia kielimalleja.
Toisaalta ihmisäly on enimmäkseen vastaavaa oppivaa neuroverkkoa.
Mutta ongelman ydin on kai siinä, että jos joku (ihminen) on laittanut nettiin (opetusaineistoon) jotain haitallista, tämä koneäly osaa sen sieltä löytää ja ottaa käyttöön. Tilanne on hieman vastaava, kun terroristi oppii rakentamaan pommeja. Ei siinäkään se äly ole ongelma, vaan pääsy tiedon äärelle.
-
Toisaalta ihmisäly on enimmäkseen vastaavaa oppivaa neuroverkkoa.
Ja toisaalta ihminen on vain pieneltä osin ihmisälyä.
-
Jos Mythos pystyy tähän niin miten sen ja vastaavien muiden leviäminen myös "pahoille pojille" voitaisiin muka estää...
Eipä sitä voidakaan. Siksi monissa asioissa pitäisi vetää se töpseli irti netistä ja siirtyä johonkin muuhun tapaan vaihtaa informaatiota. Tulevaisuudessa yksi haitallinen nollapäivähaavoittuvuus voi levitä huomattavasti tekoälyn kautta ennen kuin siihen kyetään reagoimaan.
Toisaalta ihminen on niin laiska, että tuskin mikään muuttuu, ennen kuin se paska osuu ekan kerran kunnolla tuulettimeen.
-
Eipä sitä voidakaan. Siksi monissa asioissa pitäisi vetää se töpseli irti netistä ja siirtyä johonkin muuhun tapaan vaihtaa informaatiota. Tulevaisuudessa yksi haitallinen nollapäivähaavoittuvuus voi levitä huomattavasti tekoälyn kautta ennen kuin siihen kyetään reagoimaan.
Toisaalta ihminen on niin laiska, että tuskin mikään muuttuu, ennen kuin se paska osuu ekan kerran kunnolla tuulettimeen.
Olen jossain julkisessa blogissanikin todennut jo useita vuosia sitten, että järjestys on väärä mitä teknologia kehittyy kankeita hallinto/lakirakenteita paljon nopeammin sen, että järjestyksen pitäisi olla se, että ensin pistetään lainsäädäntö kuntoon ja sen jälkeen päästetään vasta toimijat markkinoille. Yleensä päätöksentekijät aloittavat vasta sitten lakisäädösten valmistelun/muuttamisen, kun jokin tarpeeksi haitallinen isku suurempi ennakkotapaus tulee julkisuuteen.
En tiedä muista toimialoista, ja tämä teknologia - ala nyt esimerkkinä mitä kovasti elämme digitaalisaation aikakautta.
Ehkä järjestys on nykyisellään se mikä se on, mitä ihminen ei ole kaikkiin tuleviin skenaarioihin kykenevä ottamaan kantaa, mitä mitään kaikkitietävän tulevaisuuden kristallipalloa ei ole olemassa.
Ongelmana vain, jos jotain vakavaa tapahtuu esim. kriittisiin infroihin kuten sähkön- ja -vedenjakelujärjestelmät ja joku tod näk. valtiollinen taho lamauttaa ne, niin sitten tosiaan kun vahinko tapahtunut jo, niin sitten voi olla jo myöhäistä puuttua ja järjestelmien takaisin ylösajo ynnä muiden seurauksien paikkaamisessa kuluu resrusseja kuten aikaa ja ennen muuta rahaa ja mahdollisesti ihmishenkiä.
Olen miettinyt huolestuneena mitä Suomeen on todella paljon AI-datakeskushankeprojekteja jo niitä on myönnettykin mitä noita datakeskuksia rakentavia ja operoivia firmoja kiinnostaa Suomi vakaan infran osalta Suomi on houkutteleva maa, mutta Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei riitä edes käsittääkseni kantasuomalaisten tarpeita kattavaksi, niin herää kysymys pitäisikö ulkomaisille teknoyhtiöille antaa mitään veroetuhelpotusta.
Asia erikseen, jos tuottavat itse datakeskuksensa tarvitseman energian, mitä ne ei ole mitään vähäkulutuksellisia. En tiedä, onko mahdollista, että firmat rakentavat pienoisydinvoimalan datakeskuksen yhteyteen omistamalleen kiinteistölle, onko mahdollista että se kattaisi koko keskuksen tarvitseman energian. Ainakaan varmaan ne ei hukkasähköä/ylijäämäenergiaa kykene tuottamaan, jota sitten voisivat ja myydä uusiokäyttöön.
Noiden datakeskusten sijaintien osaltakin on ongelmallista, että ne keskittyvät hyvin epätasaisesti mitään Suomen valtion tasolla tasaisemmin skaalautuneet, ne on vissiin enin hankkeista etelämässä, mitä täälä on alan osaamista varmaan ja maine kaupungeilla parempi, mitä kansainväliset firmat arvioi monia asioita ennen lopullisen investointipäätöksien tekemistä pidemmällä aikajanalla. (Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan alettua itä-suomi menettää profilointipisteitä mielenkiinnosta investoida itä-suomeen mitään.)
Pitänee varmaan vähän syventää tietämystä niin tekoälyn, kuin energiapolitiikan osalta. Olen vasta lukenut pari kirjaa tekoälyyn liittyen, ja kokeillut ääniraitojen tuottamista, ja tekstin tuottamista parilla tekoälyllä ja hyvin vähän kuva/video-puolta.
-
Tuossa Jere on se juttu, kun nyt vapaassa yhteiskunnassa ainakin oletettavasti elämme, että homma menee niinpäin, että se on sallittua mikä ei ole nimenomaisesti kiellettyä. Epävapaissa yhteiskunnissa kaikki on kiellettyä mikä ei ole nimenomaisesti sallittua.
Ja tästä johtuu se, että lainsäädäntö tulee aina teknologian perässä. Huolimatta riskeistä suosisin itse sitä vapaan yhteiskunnan lähestymistapaa parempana. Säädellään jälkikäteen jos tarvetta ilmenee.
Mitä tällä hetkellä pienoisydinvoimaloihin tulee, niin eipä oikein mahdollista, joka reaktori nykyisellään vaatii eduskunnan päätöksen, plus stuk:in säätely ja valvonta on suunniteltu täysikokoisille laitoksille.
-
Varsinkin demokratioisssa lainsäätäjät pääsääntöisesti eivät ole mitään asiantuntijoita, ja heidän kykynsä ennakoida asioita on aika onneton.
-
Mitä tällä hetkellä pienoisydinvoimaloihin tulee, niin eipä oikein mahdollista, joka reaktori nykyisellään vaatii eduskunnan päätöksen, plus stuk:in säätely ja valvonta on suunniteltu täysikokoisille laitoksille.
Kyllä Helsingin Energia on ihan tosissaan pienydinvoimalaa tuomassa verkkoon: https://www.helen.fi/tietoa-meista/ydinvoima/ydinenergia
https://www.helen.fi/artikkelit/2025/Naapuruston-pienydinvoimala-lammittaa-kotisi-vuonna-2040
-
Juu mutta se vaatii ydinenergialain päivittämistä. Se on nykyisellään aika rajoittava.
-
Tuossa Jere on se juttu, kun nyt vapaassa yhteiskunnassa ainakin oletettavasti elämme, että homma menee niinpäin, että se on sallittua mikä ei ole nimenomaisesti kiellettyä. Epävapaissa yhteiskunnissa kaikki on kiellettyä mikä ei ole nimenomaisesti sallittua.
Ja tästä johtuu se, että lainsäädäntö tulee aina teknologian perässä. Huolimatta riskeistä suosisin itse sitä vapaan yhteiskunnan lähestymistapaa parempana. Säädellään jälkikäteen jos tarvetta ilmenee.
No juu, olen itsekin vapaan yhteiskunnan kannalla laajasti, joskin toivoisi tietyillä osa-alueilla avoimuutta nykyistä enemmän, jos nyt rajataan kotimaahamme Suomeen tämä tarkastelu.
Varsinkin demokratioisssa lainsäätäjät pääsääntöisesti eivät ole mitään asiantuntijoita, ja heidän kykynsä ennakoida asioita on aika onneton.
Juu, ei päätöksentekijät sitten ihan kansallisen parlamentin tasolla lainsäätäjät olekaan välttämättä minkään alan asiantuntija, sillä kansanedustajaksi voi päätyä, vaikka ei olisi peruskoulusta päästötodistusta. Toisaalta kansanedustajilla on laajat poliittiset ja asiantuntemusta omaavat sidosryhmät ja eri istunnoissa kuulevat laaja-alaisesti kunkin alan asiantuntijoita, keitä sitten ovatkaan. En sitten tiedä, miten sen osan eduskunnasta, joka lopulta toimii enemmistönä (käytännössä istuva hallituskokoonpanon puolueiden istuvat kansanedustajat [ryhmäkuri, äänestys]) voivat muokata asiantuntijoiden valinnoilla, keitä kuulevat sitten sitä lopputulemaa.
Kyllä Helsingin Energia on ihan tosissaan pienydinvoimalaa tuomassa verkkoon: https://www.helen.fi/tietoa-meista/ydinvoima/ydinenergia
https://www.helen.fi/artikkelit/2025/Naapuruston-pienydinvoimala-lammittaa-kotisi-vuonna-2040
Tuo EU-tasolla säädelty fossilivapaus aikaraja on muuten aika kunniahimoinen tavoite. Tuo Helenin "2040-vuonna energiaratkaisuna pienydinvoimala" -lienee jonkinlainen pilottihanke ja uniikki koko Suomenkin mittakaavassa keskittyen nyt pääkaupunkiseutuun?
EU:n Green Deal - Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ulottuu fossilivapaus-tavoitteeseen vuoteen 2050 ja sitten 90% nettokkasvihuonepäästöjen osalta tuohon Helenin 2040 -tavoitevuoteen vuodesta 1990.
Paljon ehtii vielä tapahtua 2040-2050 vuoteen mennessä, yleensä pitkän matkan aikana tulee odottamattomiakin takapakkeja alkuperäisiin tavotteisiin pyrkimysten osalta, mutta tulokset sitten arvioitavissa tuolloin elossa olevien asiantuntijoiden toimesta.
-
No juu, olen itsekin vapaan yhteiskunnan kannalla laajasti, joskin toivoisi tietyillä osa-alueilla avoimuutta nykyistä enemmän, jos nyt rajataan kotimaahamme Suomeen tämä tarkastelu.
Sitä ei valitettavasti voi rajata Suomeen, olemme Euroopan Unionin jäsen ja iso osa säätelystä tulee sieltä, plus boonuksena vaikka emme olisikaan emme voisi muuttaa maata jonkin sortin ulkoilmamuseoksi.
Juu, ei päätöksentekijät sitten ihan kansallisen parlamentin tasolla lainsäätäjät olekaan välttämättä minkään alan asiantuntija, sillä kansanedustajaksi voi päätyä, vaikka ei olisi peruskoulusta päästötodistusta. Toisaalta kansanedustajilla on laajat poliittiset ja asiantuntemusta omaavat sidosryhmät ja eri istunnoissa kuulevat laaja-alaisesti kunkin alan asiantuntijoita, keitä sitten ovatkaan. En sitten tiedä, miten sen osan eduskunnasta, joka lopulta toimii enemmistönä (käytännössä istuva hallituskokoonpanon puolueiden istuvat kansanedustajat [ryhmäkuri, äänestys]) voivat muokata asiantuntijoiden valinnoilla, keitä kuulevat sitten sitä lopputulemaa.
Pistää miettimään ylipäätään näitä päättäjien kykyjä vaikkapa nämä käyttöjärjestelmätasolla tehtävät ikävarmennus pelleilyt. Ei vielä Suomessa, mutta....Ei varmaan turhan montaa asiantuntijaa ole kuultu. Tai jos on kuultu ei ole kuunneltu. Sama juttu vaikkapa EU:n kryptausjahdissa joka nyt onneksi toistaiseksi on saatu torpattua.
-
Juu mutta se vaatii ydinenergialain päivittämistä. Se on nykyisellään aika rajoittava.
No voi hyvät hyssykät. Ihan kuin Suomessa ei olisi lakeja koskaan muutettu. Jos avaat sen ekan linkin ja katsot kuvaa, näet että eduskunta on Helenin suunnitelmissa etappina muiden joukossa.
-
Mä nostan edelleen esille asian perusongelman: sen, että kaikki infra on kytketty samaan internettiin.
Pitäisi alkaa kehittämään vaihtoehtoisia verkkoja tai viestipalveluja, koska yleisen internetin riskit kasvavat koko ajan. Ei esim. sähköverkon olisi mikään pakko olla netin kautta yhteydessä muuhun maailmaan, kun heillä on se omakin verkko, jossa voisi ohjausdataa siirtää. Puolustusvoimissa tämä on (onneksi) ymmärretty, että tietoturva on ehdotonta.
Monissa toimissa voisi palata offline-ajatteluun ja hieman hillitä tätä tietoyhteiskuntaa ennen kuin kaikki terveystiedot ja muut ovat vuotaneet verkkoon. Voisi esim. olla systeemi, että omia terveystietoja ei näe netistä, vaan niitä pitää mennä terveyskeskukseen tutkimaan. Tulisi toki hieman lisää vaivaa, mutta samalla paranisi tietoturva merkittävästi.
Anekdoottina: muistelen lukeneeni jutun, jossa Venäjän johto siirtyi takaisin mekaaniseen kirjoituskoneeseen korkeimman turvaluokituksen tiedon osalta. Sen kanssa voi olla varma, ettei tieto vuoda ainakaan teknisten laitteiden kautta ulos. Henkilöriskit toki jää niin kuin muuallakin.
-
Mä nostan edelleen esille asian perusongelman: sen, että kaikki infra on kytketty samaan internettiin.
Tämähän on samaisen pöhinän seurausta kuin tekoälykin: kun jotain keksitään, se pitää saada kaikkialle. Minullakin kotona uusi jääkaappi hinkuaisi päästä verkkoon, vaikken keksi ainuttakaan järkevää syytä, miksi sen pitäisi. Ja joka ikiseen ohjelmaan lisätään tekoäly, vaikka mieluiten sen pitäisi kymmenen kilometrin etäisyydellä kaikesta omaisuudestaan.
-
Eikä kyse ole vain kykemisestä, vaan myös siitä, että liian moni laite käyttää samoja protokollia ihan vaan helppouden vuoksi. Jo http:n korvaaminen jollain omalla protokollalla nostaisi tietoturvaa huomattavasti, koska se torppaisi tiedon helpon luettavuuden.
Mutta maailma menee aika paljon naivius ja helppous edellä, joten tuskin tämä tulee juurikaan muuttumaan.
-
Jo http:n korvaaminen jollain omalla protokollalla nostaisi tietoturvaa huomattavasti, koska se torppaisi tiedon helpon luettavuuden.
Jo http:n korvaaminen https:llä nostaa turvatasoa. Siihen voi lisätä dedikoidun salauksen ilman että tarvii mitään uusia kättelyitä keksiä.
-
Jo http:n korvaaminen https:llä nostaa turvatasoa. Siihen voi lisätä dedikoidun salauksen ilman että tarvii mitään uusia kättelyitä keksiä.
No https toimii http:n päällä, mutta tuo ei ollut pointti. Pointti oli se, että kun käytetään yleisiä protokollia, niin tieto on ikään kuin valmiiksi varastettavissa muodossa. Jos järjestelmästä sitten löytyy haavoittuvuus, niin tieto on helppo varastaa.
Tilannetta voi verrata vaikkapa maanteihin. Niin kauan kuin kiinteistölle on olemassa tie, sinne on helppo murtautua. Sitten kun tie puuttuu ja varkaan pitää kävellä, vaikeutuu homma huomattavasti, koska "protokolla" ei olekaan enää sopiva.
-
Pointti on se, että "Security by obscurity" -menetelmät on jo moneen kertaan murrettu. Salauksen luotettavuus päinvastoin paranee siitä, että salausalgoritmit ja -kättelyt ovat yleisesti tiedossa, jolloin niitä voidaan jatkuvasti katselmoida, testata ja parannella.
-
Pointti on se, että "Security by obscurity" -menetelmät on jo moneen kertaan murrettu. Salauksen luotettavuus päinvastoin paranee siitä, että salausalgoritmit ja -kättelyt ovat yleisesti tiedossa, jolloin niitä voidaan jatkuvasti katselmoida, testata ja parannella.
Et vieläkään hahmota ongelman ydintä. Kun kaikki liikenne on samalla avoimella protokollalla, niin se salauksen murtuminen vaikkapa nollapäiväbugin tai tietoisen takaportin takia aiheuttaa koko systeemin romahtamisen. Ja tekoälyn kautta tuollainen löydetty bugi levinnee hetkessä kaikkialle.
Mikään ei estäisi kehittämästä protokollaa, jossa olisi enemmänkin lukkoja. Voisi olla sekä salainen protokolla että sille vahva salaus. Tällainen lisäisi merkittävästi kriittisen infran turvallisuutta. Ja vielä parempi olisi, kun kriittinen infra olisi ihan fyysisesti omassa verkossaan.
-
Perimmäinen ongelma on alustajättiläisten liiketoimintamalli, joka aluksi perustui mainostuloihin ja sitten myöskin alustan keräämän datan
jalostusarvoon ja sen jalostettavuuteen ja jalostusasteen pohjalta määräytyvään myyntiarvoon.
Internet on luotu sillä ajatuksella, että tiedon täytyy olla kaikkien saatavilla. Niinpä meni pitkään ennen kuin alettiin kiinnittää huomiota tekijänoikeuksiin. Tekijänoikeuksista voidaan kuitenkin keskustella vain silloin, kun omistajuus tunnistetaan – kun data on arkaluontoista tai korkealle jalostettua – mutta internetistä on tähänkin asti louhittu, koostettu ja jalostettu dataa välittämättä siitä, voidaanko omistajuus osoittaa.
Tekoäly nostaa sille syötettävän datan jalostusarvoa ja saattaa samalla nostaa tuloksen myyntiarvoa. Suurin osa tekoälyllä nettiin tuupatusta tavarasta on toki arvotonta tuubaa, eikä sen haitallisuus riipu jalostus- tai myyntiarvosta. Alustajättien hinku tarjota kaikille mahdollisuus tuuban tuuppaamiseen perustuukin siihen odotukseen, että tekoälypalveluiden markkinat alkavat tuottaa satumaisia voittoja. Tämä on se liiketoimintamalli, johon yhteiskunnat joutuvat nyt ottamaan kantaa.
-
Tekijänoikeudet ovat vain yksi puoli asiaa. Ongelmana on myös se, että koko yhteiskunta alkaa olevaan hyvin riippuvainen digitaalisesta verkosta, jota ei ole koskaan luotu tällaista varten. Kaikki tietoturva on kehitetty jälkikäteen tårta på tårta -systeemillä, eli rakentamalla huonon perustan päälle mitä ihmeellisimpiä datahimmeleitä.
Ja juuri tähän pitäisi puuttua. Kriittiselle infralle ja yhteiskunnan tärkeille palveluilla pitäisi rakentaa kokonaan netistä erillinen verkko/protokolla. Jos vaikka piuhat ovat samat, niin toiminnan pitäisi olla kokonaan eriytetty ja erityinen huomio laitettu systeemin robustisuuteen ja tietoturvaan. Hieman vastaavasti kuin armeija rakentaa omia verkkojaan siviilinetin ulkopuolelle.
Em. hanke lienee jo mahdoton toteuttaa ennen kuin tämä himmeli oikeasti romahtaa. Tekoäly on erittäin hyvä kandidaatti sen romauttajaksi.
-
Haittojen torjuntaan keskittyminen on taistelua tuulimyllyjä vastaan. Myllyjä tarvitaan.
Teitä tarvitaan. Kulkuneuvoja tarvitaan. Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta on parannettu keräämällä ja analysoimalla tietoa liikenteestä ja liikenneonnettomuuksista, ja laatimalla tutkitun tiedon pohjalta sääntöjä, joita tienrakennuksessa, kulkuneuvojen tuotannossa ja liikenteessä liikkuessa täytyy noudattaa. Kulkuyhteyksiä on avattu verovaroin sinne, missä kaupallinen liikenne ei kannata, mutta kunnan ei silti tarvitse omistaa busseja, joilla lapset kuljetetaan kouluun, eikä kunnan tarvitse itse tuottaa busseja ja koulutakseja.
Tietoliikenteessä on sama juttu. Väylät ja joukkoliikenne ovat yhteisessä käytössä, ja niiden turvallisuus ja ylipäätään arkkitehtuuri vaativat yhteiskunnan sääntelyä. Sääntelyssä voidaan mennä pitkällekin. Venäjällä yritetään kahlita tietoverkon käyttöä. Kiinassa valvotaan mitä kansalaiset tekevät tietoverkossa. Valvonta vaatii paljon ihmistyötä – onkohan Kiinan ehtinyt tekoälykisassa pitkälle juuri siksi että valvonta on niin työlästä?
Sääntelyllä voidaan suojata yksilöitä tai vallanpitäjiä tai voitontavoittelua, mutta täysin iman sääntöjä ei pärjätä missään.
-
Säännöt eivät auta, kun iso osa toimijoista (netissä) ei niistä piittaa. Ei kannata olla naivi, vaan kehittää teknologiaa niin, ettei sitä voi torpedoida.
Tekoäly on hieman kuin joulupukki, joka yhden aattoillan aikan kiertää kaikki Suomen kodit. Ei tosin tuo lahjoja, vaan vie niitä.
-
Pointti on se, että "Security by obscurity" -menetelmät on jo moneen kertaan murrettu. Salauksen luotettavuus päinvastoin paranee siitä, että salausalgoritmit ja -kättelyt ovat yleisesti tiedossa, jolloin niitä voidaan jatkuvasti katselmoida, testata ja parannella.
Et vieläkään hahmota ongelman ydintä. Kun kaikki liikenne on samalla avoimella protokollalla, niin se salauksen murtuminen vaikkapa nollapäiväbugin tai tietoisen takaportin takia aiheuttaa koko systeemin romahtamisen. Ja tekoälyn kautta tuollainen löydetty bugi levinnee hetkessä kaikkialle.
Mikään ei estäisi kehittämästä protokollaa, jossa olisi enemmänkin lukkoja. Voisi olla sekä salainen protokolla että sille vahva salaus. Tällainen lisäisi merkittävästi kriittisen infran turvallisuutta. Ja vielä parempi olisi, kun kriittinen infra olisi ihan fyysisesti omassa verkossaan.
Siinä salaisessa protokollassa voi olla myös salaisia vikoja, tai ihan tarkoituksella salainen takaportti. Tuo turvallisuusmalli ei tosiaan toimi ihan halutulla tavalla.
-
Siinä salaisessa protokollassa voi olla myös salaisia vikoja, tai ihan tarkoituksella salainen takaportti. Tuo turvallisuusmalli ei tosiaan toimi ihan halutulla tavalla.
No toki näin, mutta jos ajatellaan että vaikka Suomen valtio kehittäisi oman protokollan, joka olisi salainen ja sisältäisi avoimen puolen salauksen, niin sellaista voisi käyttää kriittisen infran toimintoihin. Avoin salaus takaa, että salaus on todennetusti hyvää ja salattu protokolla tarkoitaa, että sitä on vaikea murtaa. Eli vaikka joku onnistuisi saamaan protokollan rakenteen tietoonsa, hänellä olisi vielä luotettava salaus murretavanaan.
Tuossa siis kaksi lukkoa nykyisen yhden sijaan.
-
Sitä ei valitettavasti voi rajata Suomeen, olemme Euroopan Unionin jäsen ja iso osa säätelystä tulee sieltä, plus boonuksena vaikka emme olisikaan emme voisi muuttaa maata jonkin sortin ulkoilmamuseoksi.
Juu, Euroopan Unionin päätöksenteko on kiinteä osa myös Suomen kansallisisia lainsäädäntöprosesseja, eurooppalaisia ollaan. Ja sitten sotilaat kokevat myös laajemmin itsensä osaksi puolustusliitto NATO:a nykyisin vastavuoroisesti yhtenä osana sitä avun tarpeen annon/saamisen suhteen jos tosipaikka tulee, ja tulevat sukupolvet kasvavat ajatukseen, että Suomi on aina tai koko heidän elinikänsä ajan kuulunut puolustusliittoon ja se on luonteva osa varusmiespalvelun suorittavien osalta mielessä. Siellä on lisäksi sitten artikloita ja sopimuksia, joissa Suomi on mukana itäportin vartijana täällä Pohjoisessa itänurkassa.
Tuntui ainakin johonkin aikaa, että nuo isot teknojätit lähinnä nyt läntisessä maailmassa Jenkeistä toimivat mielivaltaisesti ja sitten kun tulee EU-tasolla jokin todella iso uhkasakko ennakkotapaus-oikeusprosessin tuomiona, muuttavat sitten vasta toimintaansa. Liikeyrityksinä laskevat, että kannattaa sakonkin uhalla toimia, ja sitten maksavat maallikkokansalaisen näkökulmasta tähtitieteelliset sakot, joka lienee jokin prosenttiosuus liikevaihdosta,
On pitkä prosessi EU:lla päästä irti noista rapakon takaa sijaitsevista teknojäteistä omavaraikseksi palveluiden tuottajana, mitä Euroopassa ole yhtään prosessoritehdastakaan taida olla.
-
On pitkä prosessi EU:lla päästä irti noista rapakon takaa sijaitsevista teknojäteistä omavaraikseksi palveluiden tuottajana, mitä Euroopassa ole yhtään prosessoritehdastakaan taida olla.
Ja siihen tilaan ei ainakaan päästä ylitiukalla säädellään etukäteen tietämättä mitä oikeastaan olisi luvassa meiningillä.
-
No toki näin, mutta jos ajatellaan että vaikka Suomen valtio kehittäisi oman protokollan, joka olisi salainen ja sisältäisi avoimen puolen salauksen, niin sellaista voisi käyttää kriittisen infran toimintoihin. Avoin salaus takaa, että salaus on todennetusti hyvää ja salattu protokolla tarkoitaa, että sitä on vaikea murtaa. Eli vaikka joku onnistuisi saamaan protokollan rakenteen tietoonsa, hänellä olisi vielä luotettava salaus murretavanaan.
Tuossa siis kaksi lukkoa nykyisen yhden sijaan.
Siinä on silti "security by obscurity" aines mukana, ja se ei nyt vaan oikein kummasti auta asioita.
Tuosta oli jo hyvin ennen vanhaan aineksia, mekaanisten lukkojen tekemiseen oli pari lähestymistapaa, toinen niistä oli salainen konstruktio, ts. lukon sisuskalut pyrittiin hautaamaan kaikenlaisen fyysisen esteen taakse, jotta ei voisi nähdä helposti miten se pelaa. Ja yksityiskohdat olivat salaisia. Toinen sitten oli avoin, vaikkapa abloy lukon toimintatapa ei ollut mitenkään salattu juttu. Mutta no lukitsemis"algoritmi" oli sikäli hyvä että se tarjosi kohtalaisen fyysisen turvallisuuden.
-
Olemme täällä vielä viikon etumatkalla muista leijonaa pakenevista :D ;) vai miten tätä Ylen uutista pitäisi tulkita https://yle.fi/a/74-20221212 (https://yle.fi/a/74-20221212)
-
Siinä on silti "security by obscurity" aines mukana, ja se ei nyt vaan oikein kummasti auta asioita.
Mielestäni auttaa. Se, että hyvin salattu yhteys on myös suojassa omintakeisella protokollalla vähentää merkittävästi hyökkäysyrityksiä. Hieman samaan tapaan kuin suomen kieli on suojellut meitä huijauksilta hyvin pitkään (nyt tilanne jo muuttumassa).
Fyysisessa maailmassa asiaa voisi verrata mökkiin, joka on saaressa. Se ei ole niin altis murroille, koska vaatii murtomiehiltä veneen, normaali protokolla on pakettiauto.
-
Hieman samaan tapaan kuin suomen kieli on suojellut meitä huijauksilta hyvin pitkään (nyt tilanne jo muuttumassa).
Luulet vaan. Ei se ole meitä suojannut, me ei vaan huomata kaikkea.
Hiljattain tarvitsin apukäsiä kotona tehtävään juttuun, ja etsin kotitalkkarityyppisiä sivuja. Ihan sujuvalla suomen kielellä. Meinasin ottaa yhteyttä yhteen, mutta tarkistin ensin sivuston maineen. Löysin varoituksen, että se houkuttelee työnhakijoita ja sitoo heidät johonkin mistä ei saa tuloja, ja josta ei pääse irti millään. Netissä on vaikka mitä huijauksia ihan ilman tekoälyäkin.
Edit - jatkoa:
En olisi yllättynyt, jos kävisi ilmi, että Suomessakin voi löytää ruokapaikan, joka maksaa siitä että silloin tällöin kirjoittaa arvosteluita ja suosituksia kyseisestä paikasta.
Eräs englantilainen, joka teki tällaisia arvosteluja, jäi miettimään miten moni arvostelu oikeasti on aito – ja päätti kokeilla miten pitkälle suosittelualustan avulla voi päästä. Hän oli perustavinaan ravintolan, jolla oli uusi hieno konsepti, ja sai sen rekisteröidyksi TripAdvisor-alustalla. Kun kiinnostuneita alkoi ilmaantua, hän vastasi puhelimessa että kaikki pöydät on varattu. Se nosti paikan suosion tappiin, vaikka koko ravintolaa ei ollut olemassakaan.
Koko tarina on täällä: https://www.vice.com/en/article/i-made-my-shed-the-top-rated-restaurant-on-tripadvisor/
-
Hieman samaan tapaan kuin suomen kieli on suojellut meitä huijauksilta hyvin pitkään (nyt tilanne jo muuttumassa).
Luulet vaan. Ei se ole meitä suojannut, me ei vaan huomata kaikkea.
On se suojannut, kun suurin osa huijauksista on ollut englanniksi.
Samoin meitä suojaa Linux sitäkin kautta, että suurin osa haittaohjelmista kirjoitetaan Windowsille.
Oma (salainen) protokolla toimisi ihan samoin. Se vähentäisi altistumista kaikelle epäterveelle ja toimisi hyvänä lisäsuojana. Tästä syystä armeijankin käyttämät menetelmät ovat salaisia eikä läheskään kaikkia salausalgoritmeja tai -menetelmiä julkisteta.
On siis eri asia luottaa vain menetelmän salaisuuteen kuin käyttää sitä lisäturvana.
-
Nyt aletaan huomata, että on älyvapaata tarjota ilmaisia tai halpoja tekoälypalveluja. Alla otteita keskustelusta.
Lähde: keskustelu artikkelista
https://arstechnica.com/ai/2026/04/github-will-start-charging-copilot-users-based-on-their-actual-ai-usage/?comments-page=1#comments
I can't imagine that cliff is very far off if deep pocket entities like Microsoft are already reaching for the brakes to reign in ballooning costs. It answers why Anthropic was so desperate for "investment" in the past week or so
Yeah, I think it's a reasonably good zeroth-order assumption that under the hood, all of these things are mostly interchangeable from an internal accounting perspective. The technology is the ~same and the hardware is the ~same. It's unlikely to be the case that one supergiant organization is bleeding heavily and the other is doing gangbusters profits.
-----
Remember when people argued 'AI is only a money pit now because of all the training, but it'll be profitable on inference?'
Turns out it's the opposite. AI has a massive problem when it comes to compute use, especially with more bloated models like Claude.
It's to the point where in some cases the AI is costing more than the workers they were intended to replace.
Cost of compute is becoming an existential problem, and AI companies are getting stuck in a tough spot where their prices are too subsidized to be profitable while also being so expensive that people are already starting to look at alternatives.
------
Are these tools actually good enough to justify the costs once they are no longer being subsidized by investor money? It sounds like this could also be just the first bump as this seems to just be looking to cover the inferencing costs of just running the model and not necessarily covering the training costs. Those can be massive but could be pretty low if spread across enough usage but they also seem to be continually chasing better models which means any given model doesn't get used for as much inferencing before being replaced.
I also think the potential opacity and confusion around billing will drive some people/business away. If Joe coder can suddenly hit you with a bill for hundreds or thousands of dollars that may push some businesses away from the idea. Most places I've been have had tight controls on who can spend company money and how much. Throwing tools to people that let them create bills for $$$ without oversite seems contradictory to that. Maybe GitHub has some settings to manage that with caps or what ever else but still a consideration. Even $100 per person times hundreds or thousands of devs adds up to real money pretty quickly.
-------
Casual User (Personal Use): 5,000 – 15,000 tokens per day
Asking 3–5 brief questions, requesting a summary of a short text, or drafting an email.
Moderate User (Office / Administration): 20,000 – 100,000 tokens per day
Equivalent to: Reviewing and summarising reports, engaging in multiple extended conversations where context (history) accumulates and generating drafts for articles or documents.
Power User (without coding): 100,000 – 500,000+ tokens per day
Equivalent to: Uploading large PDF files (100+ pages) into models and querying them. This consumes large amounts of tokens because the entire document must be re-read for every follow-up question.
You have this snowball effect where the system has to read the entire conversation for every new question or request. If you have a chat with 20 exchanges back and fort, you can easily consume 10,000 tokens.
------
We’ve been warning that the other shoe would drop soon, regarding pricing, but no one listened. And now we’re starting to see their pricing models shift to funny money tokens, which have the added “benefit” or obscuring costs and making them incredibly hard to futurecast budgets for. I’m sure that part of this tokenization plan is to do exactly that, abstract the costs in a way that makes it difficult to mentally understand usager rates vs token costs.
This is especially true since it's not 1 prompt = 1 token, you have no way to know beforehand or control how many "tokens" are going to be consumed to process your prompt/request.
It's a complete black box, and if the token becomes the billable unit then the companies begin to lose the incentive to reduce token consumption and make the models more efficient because that would mean users need fewer tokens and then will spend less.
------
I got a feeling this is going to put a damper on AI usage way more than just the economics of cost and utility work out, simply because users are still charged for when the AI gets it wrong.
All those hallucinations and AI-generated errors are going to be incredibly frustrating when you pay for wrong answers and have to pay extra for the AI to try to correct them. Humans (when they're not deceiving you) are at least making progress towards working code when they get things wrong, and usually have a good upper bound of how much more time and money it'll cost to see it through. You won't get that with AI.
---------
Anyone remember the Asimov story "The Feeling of Power"? Someday, someone will discover that people can learn to do the tasks that we became dependent on computers to do for us, and it will revolutionize the world.
-
https://aleximas.substack.com/p/what-will-be-scarce
https://www.nytimes.com/2026/05/03/opinion/ai-jobs-unemployment-silicon-valley.html
Tässä ote ylläolevasta. Tekoälyn jälkeen työpaikkoja tulee niihin tehtäviin, jotka tarjoavat ratkaisuja uusiin niukkuuksiin.
Maatalous ratkaisi ruuan niukkuuden, tehdastyö tavaroiden niukkuuden, tekoäly asiantuntijuuden niukkuuden.
Jäljelle jää aina statuksen, merkityksen, maineen, tarinoiden niukkuus. Syntyy työpaikkoja, jotka tarjoavat palvelujen ja
tavaroiden kylkiäisenä juuri näitä.
What will be scarce?
The economics of structural change and the post-commodity future of work
Alex Imas
Apr 14, 2026
Starbucks is a huge company (market cap of $112 billion) that sells one of the most standardized products in the modern economy. Making a cup of coffee or even one of the fancy specialty drinks is very easy to mechanize and reproduce. If the entire economy is soon to be automated, with labor being replaced with increasingly more sophisticated capital, Starbucks should be a canary in the coal mine—the technology for removing labor from its stores and replacing it with automated capital has been around for years. Over the past few years, Starbucks has done exactly that: in efforts to increase thin margins, management has automated more and more of the coffee-making business and instituted tightly mechanized processes for delivering it to customers. But instead of increasing automation, the opposite has happened. After trying to streamline the store experience with fewer workers and more automation, the company concluded that this had been a mistake. CEO Brian Niccol said that ``handwritten notes on cups’’, ceramic cups, and ``the return of great seats’’ had led more customers to ``sit and stay in our cafes’’, showing that ``small details and hospitality drive satisfaction.’’ More baristas are being hired per store and automation is being rolled back.
Economics is the study of decision-making under constraints, i.e., scarcity. If advanced AI brings material abundance—if machines can produce many if not all forms of human production at very low marginal cost—does economics become irrelevant? No, we will still have scarcity, but the kind of scarcity that matters will change. Ultimately the answer to any question about the future economics of advanced AI begins with identifying what becomes scarce. After answering that question, the rest of the analysis is pretty straightforward. In this essay I’m going to explore what becomes scarce when automation can replicate many if not all human production, and what that may mean for the types of jobs that emerge.
Before industrialization, it was difficult to separate a product from the person who made it. The weaver who made your shirt, the baker who made your bread: you personally knew them, and their skill and reputation were tied to the product that they sold. Economic transactions had a distinct social component that was innately linked to the consumption experience. The industrial production process changed this by breaking craft into standardized, repeatable steps. Performed by workers based on predetermined and regularized steps, capitalism produced something new: the commodity form, in which a product’s value lies in the product itself, detached from whoever made it. A table is a table, a phone is a phone. The screen that you’re reading this essay on was designed in one country, manufactured in another, using components from around the world. But none of this matters for the experience of buying and using the device.
Marx described this process in intentionally loaded language. The commodity form, he argued, was built on exploitation: the ability to pay workers less than the value of what they produce. They were able to do this because the capitalist production process was based on alienation: severing workers from the product of their labor, from the process of making it, and ultimately from each other. What had once been a person’s craft became abstract ``labor power,’’ a factor of production to be bought and sold like raw materials. Marx saw this as capitalism’s deepest pathology. But to economists, and to the world writ large, the commodity form was an engine of extraordinary prosperity. If production was no longer tied to specific people, it could be disaggregated, reorganized, shipped across oceans, and scaled in ways that turned few resources into vast riches. Both things were true at once: the commodity form created enormous wealth and prosperity, but it made the human behind any specific product invisible, and ultimately, replaceable.
This is most people’s mental model of what AI will do to the economy. If a machine can produce anything a human can, write the brief, generate the image, compose the song, determine the diagnosis from a radiology scan, then the human will be replaced across all facets of production and jobs will simply disappear. Labor will be replaced with capital. David Autor and Neil Thompson push back on this in an important recent paper. They argue that AI won’t simply eliminate jobs; it will reshape the economic value of human expertise. Their framework distinguishes between expert and inexpert tasks within any given occupation. When automation removes the simpler tasks (as accounting software did for bookkeeping clerks), the remaining work becomes more specialized, wages rise, and fewer workers qualify. When it removes the harder tasks (as inventory management systems did for warehouse workers), the job becomes more accessible, employment expands, and wages fall. Same technology, opposite labor market outcomes, depending on which part of the job gets automated.
But Autor and Thompson also consider a starker possibility: that AI advances to the point where human expertise loses its economic value altogether. Under this scenario, AI will eliminate labor scarcity and produce what Herbert Simon once called ``intolerable abundance.’’ Automation of production will no longer involve managing a workforce transition, for which we have prior episodes of automation to rely on. We will need tools to maintain social organization, income distribution, and democratic stability without the labor market that has historically held these together.
I want to consider a different scenario, one where automation can replicate human production and the commodities that it produces (a big if!!!), but human labor does not disappear. How could this be the case? A lot of analysis takes the economy as given: there is a set of jobs and a set of goods/services produced by the economy. If the same set of goods/services can be produced by cheaper machines, then these machines replace humans and the jobs disappear. But the economics of structural change, combined with deep-seated features of human preferences, suggests something different: as people get richer, they don’t just want more commodities. They want things that aren’t commodities in the standard sense of the word. The social aspects of products such as the relationships, the status, and exclusivity—what Rene Girard called the mimetic properties of desire—become much more relevant once people’s basic needs are satisfied. And the demand for these properties will bring the human element back into the production process, and with it, the jobs.
If this is right, then AI won’t just automate the commodity economy. It will trigger the emergence of something new: a post-commodity economy, where a growing share of expenditure goes toward goods and services whose value is inseparable from the human who provided them. The same economic forces that moved 40% of the American workforce off farms and into factories and offices will move workers out of automatable commodity production and into what I’ll call the relational sector. By this I mean the human-intensive, provenance-rich, sometimes artisanal part of the economy where the human aspect is part of the value of the good or service itself. The economics of scarcity won’t disappear, it’ll just relocate.1
This is not the first time this argument has been made (see here by me, here by Seb Krier, here by Adam Ozimek and here by Philip Trammell). The goal of this post is to make this argument precise. I’ll start with what we know about how economies have historically responded to massive productivity shocks, the economics of structural change. Then I’ll introduce the new ingredient: a behavioral microfoundation, rooted in mimetic preferences that generate a desire for exclusivity and status, that explains why artisanal goods (where the human element is directly tied to value) have especially high income elasticity. I’ll work through a simple model that generates a clean prediction: automated sectors shrink as a share of GDP; relational sectors grow. And I’ll connect this back to the question I raised in a previous post about whether AI could lead to negative economic growth. This framework pushes further against that thesis.
-
Varha siirtymässä Googlen toimistosovelluksiin https://www.sttinfo.fi/tiedote/72041354/varha-siirtymassa-googlen-toimistosovelluksiin?publisherId=69820130&lang=fi (https://www.sttinfo.fi/tiedote/72041354/varha-siirtymassa-googlen-toimistosovelluksiin?publisherId=69820130&lang=fi)
Lainauksia uutisesta:
"Uudistus toisi kaikkien hyvinvointialueen 23 000 työntekijän käyttöön tekoälyn, pilvipohjaisen, entistä sujuvamman työskentelyn ja parantaisi tietoturvaa"
"Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on myös vähentää riippuvuutta järjestelmätoimittajista"
"Kaikkien varhalaisten käyttöön saadaan tietoturvallinen tekoäly"
Googlea siis ei pidetä riippuvuuta aiheuttavana järjestelmätoimittajana. Mikähän se on, jos ei järjestelmätoimittaja joka pyrkii luomaan monopolimaisen riippuvuuden itseensä?
-
Asioita ymmärtämättömät kampaviinerien nassuttajat häsläävät taas, kuinka yllättävää.
-
No just. Harvinaisen typerä veto olisi siirtyä täysin pilviriippuvaiseen järjestelmään. Jos pitää saada joku pilvijuttu, niin eikö joku euroalueen Nextcloud hostattuna täällä kotimaassa olisi järkevämpää?
"Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on myös vähentää riippuvuutta järjestelmätoimittajista"
Ja sitoutua täysin yhteen ja vielä vit...n Googleen, joka on tappanut varmaan 90% sovelluksistaan :D
-
Ja Google ihan varmasti ei kerää tietoja eikä hyödynnä niitä sisäisesti, eikä myy kenellekään, ihan vissisti, varma on nii...