Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut => Aiheen aloitti: JaniAlander - 26.01.26 - klo:23.56
-
Olipahan pientä säätöä kun nyt päätin kokeilla tuota GhostBSD:tä vanhan kunnon Kubuntun tilalle.
Pitkähkö tarina. Ensin ongelmana oli että miten saisin kätevästi varmuuskopioitua Linuxin tiedot. Kun tunnetusti FreeBSD:n joka tuon GhostBSD:n pohjana on tuki ext4 formaatille on heikohko. No äkkäsin että yhdellä ntfs levyllä on tilaa moiseen varmuuskopiointiin. Ei muuta kuin Kubuntulla siirrettiin datat sinne, ja GhostBSD:n asennus ja levyt sitten zfs formaattiin. Okei, tässä vaiheessa paljastuu että GhostBSD:n ntfs ajuri EI pidä satojen gigatavujen siirroista. Selvä väliaikaisesti Linux Mint sisään ja mietitääs lisää. Aa, tajuankin että pienellä säädöllä Mint ja Ubuntut tukevat zfs:ää. Okei nythän homma pelasi varastolevy zfs formaattiin, varmuuskopioidaan tiedot paremmin toimivalla linuxin ntfs tuella, ja päästään asentelemaan.
Toki sekään ei mennyt sitten aivan putkeen, onnistuin ekan kerran ikinä tumoilemaan niin, että valitsin asennuksessa väärän levyn ja jyräsin WIndowsin, muuten kiva mutta kun sitäkin tarvitaan. Mainittakoon muuten sitten että Windows asennustikun tekeminen ilman sitä Windowsissa toimivaa media creation toolia ei ole oikeasti hauskaa.
Mutta pitkällisen väännön jälkeen nyt sitten se GhostBSD on pöytäkoneessa ja toimii kyllä ihan näppärästi. Aika näyttää jääkö se pöytäkoneeseen.
-
ZFS:llä kyllä osioiden/datasettien siirto koneelta toiselle on vaivatonta.
1) luodaan snapshot joka halutaan siirtää
2) kone1 zfs send snapshot | zfs recieve kone2
About tuohon tyyliin ja tieto siirtyy ssh:n yli raakadatana nopeasti eikä tiedosto kerrallaan kuten esm. rsync tapauksessa.
-
Ja saman koneen sisällä tosiaan vielä vaivattomampaa, ei muuta kuin zfs import -f "haluttumountpoint"
-
Asensin muutama päivä sitten GhostBSD:n levylle ja asennus itsessään oli nopea ja nousi työpöydälle hyvin.
Jäiköhän minulta jotain huomaamatta osioitivaihessa (manuaalinen osioiti)
Automatic: Uses entire disk with UFS or ZFS (ZFS recommended for snapshots).
Manual: Create custom partitions (/, /home, swap).
koska minulla onnistui vain / -ja swap -osioitten tekeminen.
Käynnistyslataaja on rEFInd, koska kyseessä on multiboot-kone.
Tuon refindin säätäminen/muokkaaminen ei oikein onnistu minulta, koska refind.conf on muualla kuin vinkit sen kertovat olevan.
Muuten toimii hyvin.
Työpöytänä on nyt Plasma.
-
Asensin muutama päivä sitten GhostBSD:n levylle ja asennus itsessään oli nopea ja nousi työpöydälle hyvin.
Jäiköhän minulta jotain huomaamatta osioitivaihessa (manuaalinen osioiti)
Automatic: Uses entire disk with UFS or ZFS (ZFS recommended for snapshots).
Manual: Create custom partitions (/, /home, swap).
koska minulla onnistui vain / -ja swap -osioitten tekeminen.
Käynnistyslataaja on rEFInd, koska kyseessä on multiboot-kone.
Tuon refindin säätäminen/muokkaaminen ei oikein onnistu minulta, koska refind.conf on muualla kuin vinkit sen kertovat olevan.
Muuten toimii hyvin.
Työpöytänä on nyt Plasma.
Itsellä tein homman niin, että se meni omalle sille tarkoitetulle levylle, ja bootti perinteisenä biosmoodi boottina, ts. valitsen koneen käynnistyessä eka käynnistyslaitteen painamalla f11, ja sitten levyn jolle tuo on asennettu. En jaksanut alkaa efi:n kanssa säätämään.
-
Windows asennustikun tekeminen ilman sitä Windowsissa toimivaa media creation toolia ei ole oikeasti hauskaa.
tämän vuoksi tikulle kannattaa asentaa ventoy, windows asenuu sieltäkin
-
Asensin muutama päivä sitten GhostBSD:n levylle ja asennus itsessään oli nopea ja nousi työpöydälle hyvin.
Jäiköhän minulta jotain huomaamatta osioitivaihessa (manuaalinen osioiti)
Automatic: Uses entire disk with UFS or ZFS (ZFS recommended for snapshots).
Manual: Create custom partitions (/, /home, swap).
koska minulla onnistui vain / -ja swap -osioitten tekeminen.
Käynnistyslataaja on rEFInd, koska kyseessä on multiboot-kone.
Tuon refindin säätäminen/muokkaaminen ei oikein onnistu minulta, koska refind.conf on muualla kuin vinkit sen kertovat olevan.
Muuten toimii hyvin.
Työpöytänä on nyt Plasma.
kokeile chatgpt:tä tuohon refindiin, osaa neuvoa aika hyvin
-
Windows asennustikun tekeminen ilman sitä Windowsissa toimivaa media creation toolia ei ole oikeasti hauskaa.
tämän vuoksi tikulle kannattaa asentaa ventoy, windows asenuu sieltäkin
JA MUISTAA TEHDÄ tikulle GPT osiotaulun ennen tätä. Muuten se Windowsin asennus tyssää siihen. Muoks Ventoylla minäkin sen tikun lopulta tein, mutta piti tosiaan tuo osiotaulu tehdä tikulle, ilman sitä ei toimi. Asentaa liki loppuun ja sitten "asennus epäonnistui".
-
Vähän oli vääntöä että sai äänenvoimakkuuden mieleiseksi, tuokin oletusarvoisesti tuottaa nk. "turvallista" äänenvoimakkuutta. Mutta muuten pakko todeta että GhostBSD pelaa kuin kauniisti.
Tuo Fish shell mitä se käyttää on kanssa kiva
-
No tällä käytöllä vaikuttaa muuten toimivan kuin se junan vessa. Ei mitään ongelmia ja järjestelmä on selkeä.
-
Pakko oli minunkin kokeilla... kaikki muuten hyvin, mutta.
Kotihakemisto kansoittuu jatkuvasti isoista (useamman gigan kokoisista) *.core-tiedostoista ohjelmien selittämättömästi kaaduttua. Linuxissa en edes muista, koska viimeksi olisin core-tiedostoa nähnyt! Tosin luultavasti sen takana on jokin järjestelmäkäytänne, joka estää kaatuvaa ohjelmaa sellaista luomasta, mutta silti.
Hölmöintä on, että semmoinen perusohjelma kuin musiikkisoitin Rytmilaatikko kieltäytyy käynnistymästä täysin. Tai prosessi käynnistyy (”pgrep -a rhythmbox” löytää sen aina), mutta ikkunaa ohjelma ei koskaan saa auki.
Muoks: Lisätään vielä toinen pieni ongelma (joka on myös emo-FreeBSD:ssä): asennuksessa luotavan tavallisen käyttäjätunnuksen UID ja GID ovat oletusarvoisesti 1001 (Linuxissa tavallisen 1000:n sijaan), ellei niitä nimenomaisesti huomaa asettaa käsin. Tästä seuraa ongelmia NFS:n ja muistitikkujen jne. käytölle.
-
Totta, tuo .core tiedosto juttu, ja huvittavasti en ole itse huomannut että ohjelmat edes olisivat kaatuneet, ilmeisesti sulkeminen itsessään ei aina onnistu. Ja kaatuvat sitten piilossa.
-
Tämä saattaa sitä corettelua vähentää, pitää testata:
"You can prevent coredumps by putting kern.coredump=0, or reroute them by putting kern.corefile=/dev/null in /etc/sysctl.conf."
Sinänsä asia mistä FreeBSD:ssä pidän hommat pääsääntöisesti pyritään pitämään yksinkertaisina.
-
Vaikuttais että enää ei tule coredumppeja kotikansioon, kun tuon ohjauksen tein.
-
Taas asennettu, tällä kertaa vahingosta viisastuneena, ts. boot environment varmuuskopio aina ison päivityksen kanssa. Uudessa versiossa pohjana on FreeBSD 15, ei coredumppeja näemmä ja muutenkin pelaa vakaammin. Joskin epäilen että Firefoxissa on joku muistivuoto koko ajan nappaa enemmän ja enemmän muistia.
-
Päivitys näemmä korjasi muistivuodon.
-
Windows asennustikun tekeminen ilman sitä Windowsissa toimivaa media creation toolia ei ole oikeasti hauskaa.
tämän vuoksi tikulle kannattaa asentaa ventoy, windows asenuu sieltäkin
Win11 oletuksena salaa levyt bitlockerilla. Koti hakemiston tykkää pistää pilveen. Jos useampi efi-levy pistää käynnistyksen johonkin niistä. Ei välttämättä saman levyn alkuun. Jotenkin sen tikun saa tehtyä mutta noista eroon pääseminen myös oma haasteensa. Eikä välttämättä ntfs-levylle kirjoittaminen onnistu. Win voi jättää sen kirjoitussuojatussa.
-
Win11 oletuksena salaa levyt bitlockerilla.
Miksi tämä huhu pyöri netissä edelleen? Olen tehnyt useamman W11:n puhtaan asennuksen ja kertaakaan Bitlocker ei ole ollut oletuksena päällä.
-
Win11 oletuksena salaa levyt bitlockerilla.
Miksi tämä huhu pyöri netissä edelleen? Olen tehnyt useamman W11:n puhtaan asennuksen ja kertaakaan Bitlocker ei ole ollut oletuksena päällä.
Aika hämäävästi Windows kuitenkin väittää, että levy on BitLocker-salattu, vaikka salausta ei ole aktivoitu. Laitoin liitteeksi kuvakaappauksen levynhallinnasta. Sama virhetieto näkyy joissakin muissakin paikoissa, mutta en nyt tähän hätään muista missä kaikissa.
-
Aika hämäävästi Windows kuitenkin väittää, että levy on BitLocker-salattu, vaikka salausta ei ole aktivoitu. Laitoin liitteeksi kuvakaappauksen levynhallinnasta. Sama virhetieto näkyy joissakin muissakin paikoissa, mutta en nyt tähän hätään muista missä kaikissa.
Jotenkin veikkaan että kyse taitaa olla jostain laitetyyppisestä tai laitevalmistajan tekemästä valinnasta. Eikä siinä, koska valtaosa laitteista on varmasti kannettavia nykyään, niin huonommin tietoturvasta perillä oleville varmaan ihan hyvä, vaikka olisikin aktivoitu. Noin niinkuin laitevarkauksien kannalta. Varmasti todella monien Linux käyttäjienkin läppärit olisi syytä olla salattu, vaikkei ole. Useampia esim. pöytäkoneasennuksia tehnyt, eikä niissä ole Bitlocker ilmestynyt käyttöön.
-
Eipä tuo ole itsellä salannut levyä, tarjosi sitä mahdollisuutta, mutta ei ominpäin lähtenyt toimeen. Tosin mulla on pro-versio, home version käytöksestä en tiedä.
-
Eipä tuo ole itsellä salannut levyä, tarjosi sitä mahdollisuutta, mutta ei ominpäin lähtenyt toimeen. Tosin mulla on pro-versio, home version käytöksestä en tiedä.
Asennuksessa vielä jotain häikkää. MS:n jakamassa asennusmediassa nykyisin salaus oletuksena. Ja tietty laitekohtaisia eroja. En nyt muista mistä versiosta alkaen.
Siirsin käynnistystiedostot toiselle levylle ja poistin vanhan /EFI kansion. Ehkä pitäisi uskoa kun asentaa niin pitäisi ottaa vanhat levyt irti, että varmasti menee uudelle levylle. Windows suuttu tästä ja poisti Linuxin Grubin. Uudestaan asennus kesti hetken kun en heti tajunnut, että /EFI on kirjoitussuojatussa tilassa ja grub ei sinne mtään kirjoita.
Kun asensin Ventoy tikulta niin ei salannut. Uuden koneen levyllä oleva Windows salasi. Vähän hankalaa kun näitä harvoin tekee. Levyn loppuun jätin tilaa kokeiluja varten. Saako sen BSD:n levyn loppuun vai pitääkö olla levyn alussa? Muinoin piti olla levyn alussa. Pitäisi löytää virtalähteeseen yksi virtapiuha niin saisi yhden levyn lisää kiinni. Modulaarinen ja ei jätetty ylimääräisiä tulevaa käyttöä varten.
-
Enpä tiedä tuosta levyn lopusta tai alusta. Kyllästyin jo monta vuotta sitten multiboot järjestelyihin ja mulla on joka käyttis omalla levyllään. Sen mitä käynnistyy valitsen bios ruudusta.
-
Enpä tiedä tuosta levyn lopusta tai alusta. Kyllästyin jo monta vuotta sitten multiboot järjestelyihin ja mulla on joka käyttis omalla levyllään. Sen mitä käynnistyy valitsen bios ruudusta.
Valitettavasti monissa kannettavissa joutuu tekemään sellaisen viritelmän, että ostaa USB3.X -> nvme-kotelon, jotta kone ei tahmoisi liikaa.
Haittapuolena siinä ratkaisussa on, että koneesta roikkuu kiintolevy johdon päässä. Nopeus on kuitenkin lähes samaa luokkaa kuin SATA-pohjaisessa SSD:ssä eli merkittävästi nopeampi kuin normaaleissa usb-muistitikuissa.
-
Läppäreillä mulla on aina ollut niissä yksi käyttis kerrallaan :D Ja aina joku linux jakelu.
-
Itsellä yleensä useampi. Yksi testailua varten. Joitakin päivityksiä vaikea perua. Helpompaa ensin testailla ja jos tuntuu toimivan pistetään käyttöön.