Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Multimedia ja grafiikka => Aiheen aloitti: koivukoski1 - 24.10.25 - klo:13.56
-
Varustelen 24.04:n Cad/FEA ohjelmilla.
Freecad 1.0 (1.0.2) tuntuu toimivan, on uusia ominaisuuksia.
1.1 versiossa (dev.) on "putkipalkit" mahdollisia 1d elementeissä.
Eli Sketcher --> FEM, missä 1d elementit ja määritellään poikkileikkaus suureet.
Calculix laskee B32R elementeillä, Timoshenkon palkkeina. Poikkileikkaus siis kaksoisymmetrinen?
Skecherillä 2d trussit helposti, 3d vaatii enemmän töitä.
Elmer_GUI kuvakkeita lisätty yms. mutta Elmeriä ei taida olla 24.04 Ubuntuun?
SalomePlatform asentuu helposti.
Cad kehittynyt. 3d Skecher.
Tässä ei ole CodeAsteria, mutta se on vaikea/hidas (1 cpu).
Hexat, verkon korjaus, Paraview ++ löytyy.
Z88 Aurora v6.
Asentui helposti, rinnakkaislaskenta, komposiitit, sandwich, epälineaariset kontaktit....
Ei toimi FreeCadissä, kuten Z88Os.
Nyt varmistelu, että laskee kaikilla ytimillä ja työkalu valmis?
PrePoMax on jäännyt kokeilematta.
-Koivukoski1
-
Varmaan huomasitkin, mutta tuolta saa helposti asennettua FreeCAD:n kehitysversioita Flatpak:llä.
https://wiki.freecad.org/Flatpak
-
Minä en saanut kehitysversiota 1.1 (freecad-daily ppa) toimimaan hyvin 24.04 Kubuntussa. Latasin Freecadin kotisivulta AppImage 1.0.2 version ( FreeCAD_1.0.2-conda-Linux-x86_64-py311.AppImage). Se toimii hyvin vaikka ratkaisijana on vain Calculix. Elmeriä ei tosiaankaan ole tähän saatavilla, uusin on 22.04. Mystran ja Z88Os eivät mielestäni tuo lisäarvoa niin paljon kuin Elmer. Pitää kuitenkin jossain vaiheessa kokeilla miten ne toimivat AppImagen kanssa. Toivottavasti myös Elmeristä saadaan 24.04:n kanssa toimiva versio.
-
Kokeilin Win11 puolella Code Asteria, mutta se jäi ikuiseen laskentaan...
Diagnostiikka sanoi Ok, mutta fort.80 tiedosto puuttuu, eikä homma pelaa?
Xfem olisi kiinnostanut, jos alkaa toimimaan, niin ehkä yritän kääntää Linux version MPI:llä?
Eri asia tarviiko särön etenemistä (reittiä) ennustaa?
Rakenteen käyttöikä ehkä tärkeämpää?
EpäLineaariset materiaalit tulleet mukaan. Komposiiteille hyvä.Teräsrakenteilla staattisia rakenteita voi varmaankin mitoittaa plastisuuteen asti, mutta standardin mukaan...
FreeCad, Salome, Z88 Aurora ja käsinlaskenta standardien mukaan on riittänyt toistaiseksi.
Trussien (3d) mallinnus taulukkolaskennalla kiinnostaa, mutta ei taida FC spreadsheet aliakset luoda line:a tai pisteitä?
Salome tarvitsee pythonia.
Sadepäivän hommia...
-Koivukoski1
-
Eri asia tarviiko särön etenemistä (reittiä) ennustaa?
Rakenteen käyttöikä ehkä tärkeämpää?
Olen samaa mieltä, kestoiän määrittäminen jännityksestä, kuormitustavasta (lepäävä, tykyttävä tai vaihtuva), kappaleen kosta, raaka-aineesta, pinnan laadusta ja lämpötilasta, on se normaali tapa. Särön etenemistä voi sitten tutkia jos siihen on tarvetta.
EpäLineaariset materiaalit tulleet mukaan. Komposiiteille hyvä.Teräsrakenteilla staattisia rakenteita voi varmaankin mitoittaa plastisuuteen asti, mutta standardin mukaan...
Mielestäni teräsrakennetta saa kuormittaa plastisuuteen (selvästi yli myötörajan) asti, vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi törmäystilanteessa. Näin ollaan turvallisella puolella, varsinkin jos lineaarisen lisäksi tehdään epälineaarinen tarkastelu, joka todennäköisesti pienentää ja tasoittaa jännitystä. Jos laskenta tehdään kahdessa vaiheessa, jossa ensin lisätään maksimikuorma ja toisessa vaiheessa poistetaan se, saadaan myös jäännösjännitys ja jäännössiirtymät selville.
-
Mielestäni teräsrakennetta saa kuormittaa plastisuuteen (selvästi yli myötörajan) asti, vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi törmäystilanteessa.
Tuossa olet varmaankin oikeassa, ilmaisin huonosti...
Mutta Z88 Aurora ja ilmeisesti Freecad/Calculix alkavat ymmärtämään rikkoutumisen,
kunhan ehdin, niin pitää kokeilla, miten ko. toimii?
Eivät varmaankaan suoraan tarkista nurjahtaako, kiepsahtaako vai lommahtaako ennen murtokuormaa?
Jos vaikka kokeilee eri poikkileikkausluokkiin kuuluvilla malleilla ja vertaa standardiin?
-Koivukoski1
-
Mutta Z88 Aurora ja ilmeisesti Freecad/Calculix alkavat ymmärtämään rikkoutumisen,
kunhan ehdin, niin pitää kokeilla, miten ko. toimii?
Tarkoitatko, että laskenta onnistuu epälineaarisella materiaalilla murtorajaan asti? Voitko antaa linkin sivulle (tai sivuille) mistä luit tuon. En ole koskaan käyttänyt lujuuslaskentaohjelmaa mikä kertoisi tarkan murtokuorman. Esimerkiksi ANSYS versio missä on epälineaariset materiaalit ja kontaktit (ei siis aivan perusversio). Sillä ei saa tarkkaa murtumatilannetta näkyviin, laskenta päättyy virheeseen, kun siirtymät kasvavat liian suuriksi.
Sillä onnistui kuitenkin kaksivaiheinen (jos vaihe yksi onnistuu) laskenta missä myös jäännösjännitys ja jäännössiirtymät saadaan selville. En ole löytänyt tapaa millä Freecad/Calculix toimisi niin, että ensin lisätään maksimikuorma ja toisessa vaiheessa poistetaan se.
Eivät varmaankaan suoraan tarkista nurjahtaako, kiepsahtaako vai lommahtaako ennen murtokuormaa?
Olen samaa mieltä. Järkevintä olisi kertoa mikä on varmuus stabiliteetin (buckling) suhteen, juuri ennen kuin rakenne murtuu.
-
Tekoäly sanoo.
When using FreeCAD, you can analyze ductile failure using the standard FEM Workbench with the built-in CalculiX solver,
or with the newer, more specialized fcVM workbench, which is still under active development.
Z88 Manuaali...
Code Aster Manuaali...
Noita olen ihmetellyt!
-Koivukoski1
-
Outoa, tuossa lukee, että voit analysoida sitkeää murtumista käyttämällä tavallista FEM-työpöytää sisäänrakennetulla CalculiX-ratkaisijalla. En ole sieltä tuota löytänyt, ellei tarkoiteta kohtaa jossa pieni kuorman lisäys alkaa aiheuttamaan suuren siirtymän. Murtuminen tapahtuu noin sillä kohtaa. Eipä sitä yleensä tarvitse tarkemmin tutkia, rakennetta pitää vahvistaa.
Pitää näihin tutustua tarkemmin kun on aikaa.
-
Tuo uusi wb fcVM varmaan helpottaa ko. ominaisuuden käyttämistä?
FEM wb käyttämällä valitaan materiaali calculix-steel?
Sitten valitaan ei-lineaarinen materiaali, määritellään jännitykset/venymät...
Mahdollisesti valitaan ei-lineaarinen geometria...
Vaikea käyttää.
Mutta youtubessa on apuja?
FreeCAD FEM Tutorial plastische Verformung einer Flügelmutter (nichtlineares Material)
https://www.youtube.com/watch?v=22zm3uOvsI8 (https://www.youtube.com/watch?v=22zm3uOvsI8)
-Koivukoski1
-
Uusin "weekly" ei toimi, mutta hiukka vanhempi toimii!
Kun olet valinnut calculix-steel, valitse (klikkaa kerran) MaterialSolid, jolloin MaterialMechanicalNonLinear aktivoituu.
Yield Points rivin päästä valitse ... jolloin aukeaa taulu, johon kirjoitetaan jännitykset / venymät.
Valitse SolverCcxTools niin voit valita nonlinear Geometrian.
CcxResults ja uusi vaihtoehto " Equivalent plastic strain".
Mitenhän tulokset täsmää Z88:n kanssa?
-Koivukoski1
-
Minulla (versio 1.0.2) ei toiminut tuo toinen tapa, missä jännitys/venymä kirjoitetaan suoraan materiaalitietoihin.
Perinteinen (jota olen käyttänyt noin seitsemän vuotta) tapa missä epälineaarinen materiaali valitaan erikseen, toimii. Myös sillä saadaan näkyviin plastisen muodonmuutoksen määrä (Equivalent plastic strain). Siinäkään ei ole mitään yksiselitteistä arvoa minkä jälkeen kappale murtuu. Jotain kuitenkin kertoo äkillinen arvon nousu edellisestä.
-
1.0.2 toimi täällä?
fcVM taitaa käyttää murtovenymää?
Z88 on vielä kokeilematta.
-Koivukoski1
-
Selasin uutta laskentatapaa fcVM käsittelevän viestiketjun läpi (https://forum.freecad.org/viewtopic.php?t=85474). En perehtynyt siihen kovin tarkasti, koska sivuja on tällä hetkellä 36. Tekoäly oli ilmeisesti oikeassa, murtumakohta on tässä laskentatavassa selvästi merkitty. Tarvitaan kuitenkin materiaali ja muut tiedot. Sivulla 34 on alla oleva pikaohje, joka on tässä suomennettuna.
Täytyy seurata kuinka tämä kehitty, asennusvaikeuksia tuntuu monella olevan.
”Ensimmäisenä aloituksena suorita geometrinen lineaarinen analyysi fcvm:llä.
Käynnistä FreeCAD FEM-työpöytä ja määritä "normaali" FEM-analyysi (teräsmateriaali).
Verkkouta runko. Esiajoa ccx:llä ei tarvita.
Siirry fcvm-työpöytään, määrittele myötöjännitys fy, suurin kimmoinen venymä eps_u ( muokkaus: plastinen_strain !).
Parametri g_z ottaa huomioon osan omapainon (tässä tapauksessa nolla).
Määritä tavoitekuormituskerroin ja määrittele joitakin askeleita (pisteiden lukumäärä käyräkaaviossa kutakin ajoa kohden).
Virhe 1*E-2 aloituskohtana on ok.
Valitse tulostusasetukset (PEEQ = vastaava plastinen venymä, CSR = kriittinen venymäsuhde).
Paina Tallenna ja Käynnistä.
Kun iteraatiot on tehty, käyräkaavio ponnahtaa näkyviin. Jos laskelma ei saavuta
tavoitekuormituskerrointa, paina "Lisää" lisäiteraatioita varten.
Sininen viiva näyttää elastisen alueen lopun, punainen viiva näyttää csr = 1, osa rikki.
Katso tulosgrafiikkaa VTK- ja PSV-painikkeilla (PSV = pääjännitysvektorit).”
-
Tutkin vielä tuota perinteistä plastista laskentamallia. Löysin tuloksista Pipeline_CCX_Time_* kohdasta, myös valinnan critical strain ratio. Ilmeisesti tuosta oli siinä tekoälyn tuloksessa kysymys. En ole huomannut tuota kohtaa aiemmin, mietin koska se on lisätty. Pitää tutkia tarkemmin ja jossain vaiheessa verrata tulosta fcVM tulokseen.
-
Calculix 2.23 julkaistu.
Uutta mm. "*DAMAGE INITIATION keyword".
Fatlab käyttää Calculix?
Onhan siinä "*CRACK PROPAGATION" kortti.
En ole tuota käyttänyt, joskus vain *BUCKLE kortia inp:n kirjoittanut.
-Koivukoski1
-
Olen kokeilut erilaisia kuormitustilanteita. Vertasin "critical strain ratio" arvoja jännitys ja siirtymäarvoihin. Näyttäisi, ettei CSR arvo 1 vielä välttämättä tarkoita rakenteen plastista murtumista, mutta se mahdollisuus on otettava huomioon, koska ainakin osa elementeistä on saanut arvon 1. Tarkempi tulos saataisiin jos nämä elementit poistettaisiin laskusta.
Komento "DAMAGE INITIATION" (ja sen lähtöarvot) ilmeisesti tarkentaisi tulosta plastisesta murtumasta.
Komento "CRACK PROPAGATION" taas liittyy kestoikään, eli väsymismurtumaan, ei kertaluonteisiin murtumiin. Samoin Fatlab joka "käyttää CalculiX:n .frd-tiedoston jännitystuloksia ja laskee niiden pohjalta väsymiskestävyyden." Fatlab vaikuttaa mielenkiintoiselta, koska siinä on graafinen käyttöliittymä ja se on tarkoitettu kestoiän laskentaan.
Minäkään en oikein suosi inp tiedoston muokkaamista, tahtoo unohtua tallennus muokkauksen jälkeen ja muutenkin ei tahdo aina mennä kaikki kerralla oikein. Varsinkin jos on iso nalli, jossa on paljon elementtien tietoja.
Selvisi sekin, ettei Freecad:in käyttöliittymän kautta voi laskea muuta kuin yhden syklin. Jos haluaa useamman syklin (kuorma ja pois) niin ne pitää kirjoittaa suoraan inp tiedostoon.
13.11.2025 Kirjoitusvirheitä korjattu.
-
Taitaa olla hankalaa tuo rikkoutumisen mallintaminen?
Miten jos...*SENSITIVITY ja *FILTER --> stiffness matrix uusiksi, *USER MATERIAL: n avulla?
Nyt olen kyllä heikoilla jäillä! Eli vain arvailua!
-Koivukoski1
-
Taitaa olla hankalaa tuo rikkoutumisen mallintaminen?
Näin on. Elementtien poisto laskennan aikana tuntui hyvältä ajatukselta, mutta tekoäly vastasi näin:
”CalculiX ei sisällä sisäänrakennettua toimintoa, jolla elementtejä poistettaisiin automaattisesti analyysin aikana niiden CSR-arvon (Crack Surface Ratio) perusteella. Elementtien dynaaminen poistaminen (tai deaktivoiminen) perustuen tiettyyn kriteeriin, kuten plastiseen venymään tai vauriomuuttujaan, vaatii tyypillisesti käyttäjän aliohjelman (User Material Subroutine, UMAT) käyttöä ja CalculiX-ohjelmiston uudelleenkääntämistä.”
Tuntuu sen verran kovalta urakalta, että ainakin toistaiseksi riittää nykyinen tieto plastisesta murtumasta.
-
Jos ei poista elementtejä, vaan muuttaa, riittävän muodonmuutoksen jälkeen elementin jäykkyyttä?
-Koivukoski1
-
Jos ei poista elementtejä, vaan muuttaa, riittävän muodonmuutoksen jälkeen elementin jäykkyyttä?
Kysyin tätäkin tekoälyltä. Vastaus oli, että Calculix pystyy muuttamaan elementin näennäistä jäykkyyttä. Kun on valittuna joko geometrinen epälineaarisuus (NLGEOM) ja/tai materiaalinen epälineaarisuus, kuten plastisuus (*PLASTIC) tai hyperelastisuus (*HYPERELASTIC). Minulla on kuitenkin jo käytössä NLGEOM ja *PLASTIC, plastisella materiaalilla. Lisäksi kaikkien elementin jäykkyyttä muutetaan.
Eipä tästäkään ollut apua, mutta seurataan kehitystä. Tulipahan lopulta selvitettyä miten lisätään toinen sykli, niin saan näkymään jäännösjännityksen ja -siirtymät.
-
FreeCad:n Topology Optimization muuttaa elementien jäykkyyttä (kimmomodulia) lähelle nollaa, "poistaessaan" niitä?
Samoin taitaa tehdä:
inp
*STEP, ...
...
*MODEL CHANGE, TYPE=ELEMENT, REMOVE
element_set_name_or_element_numbers
...
*END STEP
Elementit pitää syöttää itse.
UMAT taas on Fortran 77 kirjoitettu tiedosto materiaalista?
-Koivukoski1
-
Topology Optimization muuttaa elementtien jäykkyyttä, mutta vähiten rasitetuista elementeistä. Muutenkin tuntuu, ettei kannata kovin monimutkaisia lisäyksiä inp-tiedostoon tehdä. Ainakin elementtien syöttö käsin tuntuu liian työläältä ratkaisulta.
Mielenkiintoiselta kuitenkin tuntuu ensimmäisessä viestissä oleva PrePoMax. Se on monipuolisempi graafinen käyttöliittymä Calculix-ratkaisijalle kuin Freecad. Se on kuitenkin saatavana vain Windows-käyttöjärjestelmälle. Pitää perehtyä tarkemmin tähän.
-
Hyvä huomio. Vähiten rasitettujen elementtien poisto--> melkein lineaarinen?
Koviten rasitettujen elementtien poisto. --> Epälineaarinen. --> Joka kierroksella, poista (ei vain muuta jäykkyyttä) elementtejä, uusi verkko jne...??
-Koivukoski1
-
Noin se ilmeisesti menee. Muuttujana kuitenkin voiman sijaan siirtymä, kun lasketaan irtoavalla rakenteella murtumaan asti.
Kysyin tekoälyltä, mitä tarvitaan, että elementtien poisto onnistuu Ansys ohjelmalla. Koottu ja karsittu vastaus alla:
”Plastinen murtuma ilman alkusäröä elementtien poistolla
Haet kertaluonteisen, sitkeän murtuman mallinnusta ilman alkusäröä niin, että vaurioituvat elementit “eroosioidaan” pois. Tämä onnistuu parhaiten ANSYS Explicit Dynamicsissa (tai LS-DYNA‑ratkaisijalla) käyttäen elasto-plastista materiaalia, vaurioitumiskriteeriä ja elementtien poistoa. Tyypillisiä malleja ovat ductile damage, Johnson–Cook‑failure tai GTN‑huokosvaurio, joissa elementit poistuvat automaattisesti, kun vauriokriteeri täyttyy.
Solveri: Se käyttää taustalla Autodyn-solveria (tai LS-DYNA ACT -laajennusta on saatavilla erikseen).
Lisenssi: Tarvitset nimenomaan Ansys Mechanical Enterprise -tason lisenssin, jotta pääset käyttämään Explicit Dynamics -ominaisuuksia. Se ei sisälly Ansys Mechanical Pro- tai Premium-lisensseihin.”
-
Ei taida ilman Python tms. skriptiä onnistua?
Jos ohjaat *EL FILE, ELSET=MyElements, STRESS=TRUELisäksi *EL FILE, ELSET=MyElements, ERR=TRUESaat kyllä jännitykset ja jopa mahdolliset "huonon tarkkuuden elementit.
Mutta tarvitset postprosessorin CGX valitsemaan elementtejä?
Lisäksi uusi verkko?
Ehkä Code Aster XFem?
Von Mises = VakioVääristymisEnergiaHypoteesi kuvaa materiaalin käyttäytymistä.
Siirtymä kuvaa paljonko piste on siirtynyt, ei sen jännityksiä?
Onneksi meille on tehty valmiit skriptit "normi lujareihin". Hiirellä senkun kuvakkeita napauttaa!
Ei vielä kuitenkaan plugareita, jotka vertaa laskelmia standardeihin (En 1993-x-xx, En 13001-x, ...), kuten kaupallisella puolella.
-Koivukoski1
-
https://www.feacluster.com/calculix.php (https://www.feacluster.com/calculix.php)
Tuolla hyviä esimerkkejä?
- Koivukoski1
-
Ei taida ilman Python tms. skriptiä onnistua?
Jos ohjaat *EL FILE, ELSET=MyElements, STRESS=TRUELisäksi *EL FILE, ELSET=MyElements, ERR=TRUESaat kyllä jännitykset ja jopa mahdolliset "huonon tarkkuuden elementit.
Mutta tarvitset postprosessorin CGX valitsemaan elementtejä?
Lisäksi uusi verkko?
Ehkä Code Aster XFem?
Menee liian vaikeaksi, mutta Code Aster vaikuta lupaavalta. Siinä on tekoälyn mukaan kehittyneet materiaalimallit, murtumakriteerit ja elementtien poistuminen. Se on kuten aloitusviestissä luki, vaikea, kokeilin laskea sillä vain ulokepalkin. Tosi hidaskin se oli, muta saattoi johtua siitä, että Caelinux oli minulla vain tikulla.
Von Mises = VakioVääristymisEnergiaHypoteesi kuvaa materiaalin käyttäytymistä.
Periaatteessa näin, tarkemmin sanoen se kuvaa tapaa yhdistää eri jännitykset yhdeksi vertailujännitykseksi.
Siirtymä kuvaa paljonko piste on siirtynyt, ei sen jännityksiä?
Näin on, tuloksien lisäksi siirtymiä voi käyttää myös lähtöarvona, eli pakotettuna siirtymänä (Freecad ConstraintDisplacement).
https://www.feacluster.com/calculix.php (https://www.feacluster.com/calculix.php)
Tuolla hyviä esimerkkejä?
Niin ovat, mutta kannattaa tutustua ensin myös Freecad Fem dokumentteihin, jos haluaa käyttää sen lujuuslaskentaa.
-
Development and Implementation of Element Deletion Algorithm into an Open-Source Software Based on the Fracture Locus of Materials
https://www.mdpi.com/1996-1944/16/1/187 (https://www.mdpi.com/1996-1944/16/1/187)
Taitaa perustua muodonmuutokseen?
Code Aster: CRIT_RUPT POST_ITER
Kun jännitys ylittyy, jakaa jäykkyyden ko. elementeissä halutulla arvolla?
-Koivukoski1
-
Code Aster taitaa olla ainut avoimen lähdekoodin vaihtoehto, jos haluaa simuloida materiaalia murtumaan asti ilman mallinetua alkusäröä. En kuitenkaan, ainakaan heti, ole asentamassa sitä ja Salome-Mecaa, koska en ole varma mikä olisi paras tapa asentaa ne. Suositeltu tapa Singularity container on minulle täysin uusi.
Asensin kuitenkin Elmerin (linkki alla), kun siitä oli tullut nyt myös 24.04 versio. Toimii hyvin Freecad AppImagen kansa.
https://launchpad.net/~elmer-csc-ubuntu/+archive/ubuntu/elmer-csc-ppa?field.series_filter=noble
6.12.2025: Kirjoitusvirhe korjattu.
-
Kiitos Elmeri vinkistä!
Alkusärö taitaa olla väsymismurtuman ennustukseen?
Taitaa esim. MTU käyttää Calculixia tähän turbiinien siivissä...
Leikkautumisia, kuroutumisia, väymissärön eteneminen, hitsin lämmöntuonnin aiheuttamia muodonmuutoksia...
https://github.com/calculix/CalculiX-Examples?tab=readme-ov-file (https://github.com/calculix/CalculiX-Examples?tab=readme-ov-file)
Taitaa ratkaisijat laskea kaikenlaista, mutta "kysyminen" niiltä on vaikeaa?
Mutta piti oikein kokeilla FC 1.02:
Venytin lankaa (mallinnus,lineaarinen "teräs") 2mm ---> lanka venyy kauttaaltaan eikä kuroumaa?
Sama malli, mutta nolinear "omaTeräs", jolloin kurouma kuten pitääkin ennen katkeamista tulla?
Eli määritin vain venymän tosi suureksi lähellä murto jännitystä = pienensin kimmomodulia?
Pitäisi varmaan käyttää Hexoja symmetrian saavuttamiseksi, mutta NetGen tetrat toimi. Gmsh tetrat kaatoi laskennan?
Aika lähelle päässään?
-Koivukoski
-
Leikkautumisia, kuroutumisia, väymissärön eteneminen, hitsin lämmöntuonnin aiheuttamia muodonmuutoksia...
https://github.com/calculix/CalculiX-Examples?tab=readme-ov-file (https://github.com/calculix/CalculiX-Examples?tab=readme-ov-file)
Taitaa ratkaisijat laskea kaikenlaista, mutta "kysyminen" niiltä on vaikeaa?
Mielenkiintoisia esimerkkejä (esimerkiksi plastinen vetolujuustesti), mutta niitä on vaikea käyttää Freecad Calculix ympäristössä, koska oletuksena laskenta suoritetaan siinä vain yhdellä CCX-syötteelä (*.inp). Teoriassa olisi tietysti mahdollista muokata inp-tiedostoa.
Mutta piti oikein kokeilla FC 1.02:
Venytin lankaa (mallinnus,lineaarinen "teräs") 2mm ---> lanka venyy kauttaaltaan eikä kuroumaa?
Sama malli, mutta nolinear "omaTeräs", jolloin kurouma kuten pitääkin ennen katkeamista tulla?
Eli määritin vain venymän tosi suureksi lähellä murto jännitystä = pienensin kimmomodulia?
Olen kokeilut jotain samansuuntaista, pieni kurouma tuli, mutta ei lähellä murtojännitystä ja CRS-arvo oli alle yksi. Laitoin venymämatkan (pakotetun siirtymän) liian pieneksi. Tuloksia tuli silti aivan liikaa, koska Freecad tuloksissa on näkyvissä jokainen onnistunut iterointi.
Näennäinen kimmokerroin täytyy pienentyä koska siirtymä on plastisella alueella suurempi. Tietysti kuroumakin vaikuttaa, koska pinta-ala pienentyy.
Pitäisi varmaan käyttää Hexoja symmetrian saavuttamiseksi, mutta NetGen tetrat toimi. Gmsh tetrat kaatoi laskennan?
Tuossa alla on plastinen vetolujuustesti esimerkki kolmella eri verkolla. Se on PrePoMax käyttöliittymällä, mutta Calculix ratkaisijalla. Kannattaa huomata tuloksen lisäksi ratkaisuajat.
Joku seuraaja kysyy: ”Olisiko mahdollista lisätä murtumiskriteeri repeämän simuloimiseksi”?
Tekijä vastaa: ”En ole tietoinen siitä”.
https://www.youtube.com/watch?v=Mu_45oKgoT0 (https://www.youtube.com/watch?v=Mu_45oKgoT0)
Aika lähelle päässään?
Mielestäni aivan tarpeeksi lähelle!
-
Salomen Mesher tai Gmsh käyttöön, niin saadaan toisen kertaluokan hexat käyttöön.
Tetrat on varmaankin liian "jäykkiä"?
Mutta pitäisi vielä vaihtaa Poison vakiota(ei olekkaan vakio), kun plastinen muodonmuutos alkaa.
S355 0.265--> 0,465, 0,465 siis kurouman alkaessa?
Onko Wehmann muuttuja ko. tarkotukseen Z88:a?
-Koivukoski1
-
En saannut downloadattua eng-kielistä z88 auroraa, mutta saksankielisen sain.
Oli vaikeuksia, mutta ehkä toimii? Antoi siirtymäksi pienemmän, kuin kuormituksessa annettu?
Ehkä tulos plastisesta muodonmuutoksesta, en tiedä, vaatii hiukka tutustumista.
Z88 UnLinearMaterial ei tuttu.
Mutta laskee näköjään "Spring Back:n", joten saanet jäännösjännitykset?
Ja taitaa tuo "Wehmann" olla tarkempaan plastisuuden laskentaan?
https://www.mdpi.com/2075-4701/14/4/433 (https://www.mdpi.com/2075-4701/14/4/433)
-Koivukoski!
-
Minulla ei ole nyt asennettuna z88 auroraa, mutta se oli asennettuna muutama vuosi sitten. Sillä onnistui kaksivaiheinen laskenta, missä jäännösjännitys ja -siirtymä laskettiin. Mukana oli esimerkki traktorin pallokytkimen ylikuormitustapauksesta. Tulos oli mielestäni kriittinen, vaikka jäännösjännitys ja -siirtymä olivat pieniä. En kuitenkaan tiedä kuinka varman päälle kuormat oli laskettu ja kuinka usein niitä tulee näin suurina. Käsittääkseni tilanne oli kuitenkin todellinen ja rakenne ilmeisesti kestää tarpeeksi monta rasitusta.
Wehmann näyttäisi olevan yhden kehittäjän nimi: Dr.-Ing. Christoph Wehmann. Hän on ilmeisesti kehittänyt vaihtoehtoisen mallin kuvaamaan plastista muodonmuutosta.
Dokumentti koski Poissonin suhdearvoja yli 0,75 Re:n alueilla, mutta siitäkin voi havaita miten vaikeaa on määritellä todellinen murtokuorma.
Vielä tuosta Z88Os:n asentamisesta Freecad:n. Asentui pakettivarastosta, mutta ei sisältänyt z88r ratkaisijaa. Kotisivulla (https://z88.de/) ei ole enää mitään mainintaa, jos haen ” Z88Os” tai ”z88r”. Eipä sillä, kuten aiemmin kirjoitin, ole suurtakaan lisäarvoa.