Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: SuperOscar - 31.08.21 - klo:21.47
-
Törmäsinpä taas johonkuhun, joka ihmetteli, miksi ihmiset yhä käyttävät Gzipiä vaikka paljon tehokkaampiakin pakkausohjelmia on olemassa. Päätin tehdä pienen kokeen.
Oma tiedostokansioni, jonka kopioin aina koneelta toiselle, on nykykoossaan 2,6 GiB. Siinä on kaikenlaisia tiedostoja: tekstiä, kuvia, ääntä jne. eli se on aika hyvä tosielämän esimerkki eikä mitään tarvetta varten luotua satunnaisdataa. Pakkasin kaikki tar’illa eri pakkausmuotoihin.
Tulokset:
- .tar.gz: 1,9 GiB, aika 1:53,17
- .tar.bz2: 1,8 GiB, aika 10:42,55
- .tar.xz: 1,6 GiB, aika 16:45,84
Minusta on aika selvä, miksi Gzipiä käytetään. Pakkaustehokkuus ei juurikaan parane mutta aikaa haaskaantuu moninkertaisesti enemmän noilla muilla. Niistä on luultavasti hyötyä lähinnä, kun tiedoston pienellä koolla on oikeasti väliä.
-
Päätin lisätä kokeilun zstd:llä, vaikkei tar’issa ole siihen omaa vipuaan; -I-valitsimella voi kuitenkin määrätä käytettävän pakkausohjelman.
Aika yllättävä tulos: ylivoimaisesti nopein, 17,33 s, ja Bzip2:n tasoa pakkaustehossa, 1,8 GiB.
Tosin tänään Bzip2:kin hoiti homman ajassa 6:52,31. Sama kone mutta tietysti vähän erilaiset olosuhteet. Luultavasti oikeammat testitulokset saisi konsolissa kuin GUIssa jnpp.
-
Törmäsinpä taas johonkuhun, joka ihmetteli, miksi ihmiset yhä käyttävät Gzipiä vaikka paljon tehokkaampiakin pakkausohjelmia on olemassa.
Joskus aikanaan tiedonsiirto oli hidasta ja kallista. Tuolloin oli tarkoituksen mukaista pakata tiedostot mahdollisimman tiiviiksi esim. tiedostopalvelimilla - aika paketin tiivistämiseksi ei maksanut lähettäjälle tai paketin saajalle paketin purkamiselle omalla koneella erityisesti.
Vaikka meille useimmille ei imurointiaika erityisempiä maksaisikaan, voi yhä olla yhteyksiä, joille yhteys maksaa siirrettyjen bittien mukaan.
PS. Bzip lienee nykyisin yleisin paketointi esim. Linux-päivityksissä.
-
PS. Bzip lienee nykyisin yleisin paketointi esim. Linux-päivityksissä.
Ettei ole jo XZ? Ainakin on tullut enemmän vastaan.
Linux-paketoinnissa tehokkaan pakkauksen ymmärtääkin. Pakkaus- ja purkuaika ei ole kauhean oleellinen, mutta taltioitavien ja siirrettävien tiedostojen koolla on väliä.
-
PS. Bzip lienee nykyisin yleisin paketointi esim. Linux-päivityksissä.
Ettei ole jo XZ? Ainakin on tullut enemmän vastaan.
Linux-paketoinnissa tehokkaan pakkauksen ymmärtääkin. Pakkaus- ja purkuaika ei ole kauhean oleellinen, mutta taltioitavien ja siirrettävien tiedostojen koolla on väliä.
Bzip2 on hyvin yleinen lähdekoodissa. xz myös hyvin yleinen. Itsellä dar xz oli hyvin hidas suurimmalla pakkausteholla. On noin 10% tehokkaampi mitä äsken vilkaisin. kernelin lähdekoodissa gz ja xz pakettien kokoero on melkoinen. Millä optiolla tuo xz paketti tehty. Itsellä kai jotain vikaa kun en jaksanut odottaa valmista koska noin 15G systeemi kopioituu xz pakkauksella.
-
Millä optiolla tuo xz paketti tehty.
Tarkoitatko minun koettani? En yrittänytkään säätää pakkausta mitenkään eli ”tar czf”, ”tar cjf” ja ”tar cJf” olivat komennot.
zstd oli tosiaan ylivoimaisesti nopein ja pakkausteholtaankin Bzip2:n veroinen. Toistaiseksi ongelma on kuitenkin se, ettei se esim. openSUSEssa kuulu perusasennukseen eikä tarissakaan ole sille lyhyttä (ts. yhden kirjaimen) vipua.
-
Päätin lisätä kokeilun zstd:llä, vaikkei tar’issa ole siihen omaa vipuaan;
Mikä oli komentosi?
-
Mikä oli komentosi?
tar c -I zstd -f, noin ulkomuistista.