Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: format c - 26.11.20 - klo:08.45
-
Tilanne on tämänlainen: operaattori suuressa viisaudessaan yksipuolisesti ilmoitti, että kiinteä laajakaista lopetetaan (vaikka on pääasiallisesti toiminut sujuvasti) ja samalla tyrkytti superhypermeganopeaa mobiililiittymää (rahastustarkoituksessa tietenkin). Sitten kun muutkaan oligopolin osallistujat eivät enää luvanneet kiinteää liittymää (vaikka ollaan kaupunkitaajamaympäristössä eikä missään peräkylillä), vaan pakottavat langattomiin viritelmiinsä, vaihtoehdot ovat vain huonoja. Turvallisuus kun on ylivoimaisesti tärkein asia, ja sehän tässä on uhattuna, joka paikkaanhan maailmassamme murtaudutaan ja langaton räpellyshän sen mahdollistaa. Typeryyden huippu, kun kaapelit kulkevat maan alla, ja eipä sinne vorot pääse yhteyksiin kiinni, toisin kuin langattomassa, kun pysäköit auton kadulle, kannettava hurisemaan ja eikun hommiin.
Olen yrittänyt tutkiskella hieman vakuuttumatta lainkaan langattoman verkkotouhun turvallisuudesta (nopeus on perusselailuun täysin sivuseikka, vaikka sitähän operaattorit tauotta toitottavat). Kysynkin täältä, mitä voi tehdä turvallisuuden eteen langattomassa liittymässä, vai pitääkö kaikista WPA-salasanalaiteasetusvirityksistä huolimatta olla vain huolissaan, koska joku vihulainen murtautuu ja tekee tuhonsa? Tässä maailmassa kun kaikki on digitaalisessa muodossa ja "palvelua" käyttääkseen "kirjaudu verkkopankkitunnuksillasi" jne. Kiva kun kävit, laskut seuraavat perässä.
Joku valtavan pitkä merkkiyhdistelmä "salasanaksi" ei oikein onnistu, kun on enemmän kuin yksi käyttäjä verkkoon, eikä sitä mihinkään paperilappuun ja näytön reunaan tai koneen viereen voi teipata. Sama kuin antaisi voroille holvin avaimet ja tervetuloa.
Lisäksi langaton tulisi olemaan päällä säännöllisesti, kun sitä kautta aiotaan katsella tv:tä ja sen "palveluita". Senkin saisi tunkeutuja sekaisin, kun ottaisi verkon omiin hommiinsa, ja varsinainen käyttäjä ihmettelee, miksi kuva ei näy ja kaikki on aivan jumissa.
Parempi olisi varmaan vetää johdot kokonaan irti. Over and out.
-
Langaton lähiverkko (Wifi) ja langaton laajakaista (yleensä 4g- tai 5g-tekniikka) ovat eri asioita. Puhut nyt WPA-suojauksesta, joka liittyy langattomaan lähiverkkoon. Voit kytkeä tietokoneet edelleen langallisesti Ethernetillä, vaikka käytössä olisi langaton laajakaista.
Langattomassa laajakaistassa on käytössä omat suojaukset (autentikointi eli tunnistautuminen ja salaus), joka estävät ulkopuolisia kuuntelemasta reitittimesi ja operaattorin välistä liikennettä. Tämä siis vastaa sitä väliä, joka langallisissa tekniikoissa tehtäisiin jonkinlaista piuhaa (kuparia tai valokuitua) pitkin talosta johonkin operaattorin jakamoon.
Tuon lisäksi asioidessasi vaikkapa verkkopankissa sinulla on käytössä TLS-suojaus internetselaimesi ja operaattorin välillä. Tällöin myöskään operaattori, pankkisi käyttämä palveluntarjoaja tai siinä välillä olevat reitittimet eivät voi lukea liikennettäsi. Loppujen lopuksi tämä on se tärkein tapa, jolla liikennettä suojataan. Pankeilla on toki käytössä myös vahva tunnistautuminen, joka on vielä oma asiansa, ja mainitsen sen siksi, että olit huolissasi pankkitunnuksistasi. Sen lisäksi, että rikollinen joutuisi saamaan käsiinsä tunnuksen ja salasanan, hän joutuu hankkimaan pääsyn myös joko avainlukulistaasi tai avainsovellukseesi (älypuhelimsessa tai erillisessä laitteessa, voi olla myös tekstiviestivarmennus). Tämäkin vähentää väärinkäytön riskiä.
Se on totta, että Wifin tietoturvasta on löydetty puuteita vuosien varrella. Uusimmat tekniikat oikein käytettynä ovat aika turvallisia. Itse en kirjoita sitä Wifin tunnuslausetta ylös paperille, koska se löytyy Wifi-tukiaseman tai tietokoneen asetuksista sillloin, kun se on tarvetta asettaa uudelle laitteelle. Suuremmissa verkoissa (yritykset ja yhteisöt) käytetään käyttäjä tai laitekohtaisia tunnuksia, joilta pääsy voidaan erikseen evätä väärinkäytösten sattuessa. Tuollainenkin on mahdollista viritellä omaan langattomaan lähiverkkoon, jos sellaista haluaa käyttää.
Toki mielestäni on aika ikävää, että suljetaan langallisia vaihtoehtoja laajakaistalle ja tuodaan tilalle ainoastaan langattomia vaihtoehtoja. Tukiasemilla on kuitenkin aina rajallinen kapasiteetti eikä niiden määrää voi loputtomasti kasvattaa.
-
Wifi -salasanaa ei tosiaan tarvitse syöttää kuin kerran, joten kyllä se voi vaikeakin olla. Toki sitten uudestaan, kun sen vaihtaa uuteen, mikä onkin suositeltavaa silloin tällöin. Ja suositeltavaa sekin, että reititintä käyttöönotettaessa se oletus -salasana vaihdetaan, eikä käytetä purkin pohjaan merkittyä. Salasanan, jolla pääsee reitittimen asetuksiin voi myös vaihtaa, joten ei se rosmo ainakaan ihan helposti verkkoon pääse käsiksi.
4G -yhteys ollut kotikäytössä kohta 7v, olen ollut hyvin tyytyväinen. Ja olihan se silloin 2013 -2014 tosi helppokin valinta, kun 4G oli paljon nopeampi ja halvempi. Turvallisuusuhkiin en ole itse törmännyt.
-
....
4G -yhteys ollut kotikäytössä kohta 7v, olen ollut hyvin tyytyväinen. Ja olihan se silloin 2013 -2014 tosi helppokin valinta, kun 4G oli paljon nopeampi ja halvempi. Turvallisuusuhkiin en ole itse törmännyt.
Kun aikanaan YT-arpa osui kohdalle niin jouduin luopumaan työnantajan tarjoamasta xDSL -liittymästä eikä Elisa luvannut siirtää sitä yksityishenkilölle. Joten ainoksi vaihtoehdoksi jäi 4G.
Ja viime yönä viimeksi oli yhteys n. neljä tuntia poikki, modeemin bootti avasi sen taas. Tuo tapahtuu muutaman kerran vuodessa.
-
Mobiilin mukana useimmiten tulee WLAN samassa paketissa, joten helpostihan niitä nimittää yhdellä nimellä.
Alkuperäisestä viestistä ei käy ilmi onko kyse pientalosta vai kerrostalosta, jossa tilanne riippuu myös muiden asukkaiden kannasta. Ihan valokuidun ulottuvillakin on taloyhtiöitä, joissa asukkaat kokevat mobiiilitittymän kätevämmäksi koska se toimii kesämökillä ja muutenkin Suomessa matkustaessa, eivätkä siksi halua osallistua valkokuidun kustannuksiin.
-
Minusta nyky 4G-liittymät on yllättävänkin hyviä loppu viimein. Itse olen toki myös "taistellut" ongelmien kanssa muutaman kerran ja käytännössä aina ongelma on ratkennut sillä, että on hommannut modernimman modeemin. Sinänsä itse liittymässä ei käytännössä ole ollut vikaa, mutta modeemissa tosiaan useamman kerran. Toki myönnettäköön, että joskus iltapäivällä/illalla voi näkyä hetkittäin pienempää tiedostojen latausnopeutta kyllä, mutta silti kaista on käytännössä aina riittänyt esim. Netflix toistoon tms. jossa huono yhteys oikeasti alkaa rassaamaan. Jos muutama mega lähtee nopeudesta tyyliin tunniksi, niin sellaista ei jaksa stressata.
Jos kuidun tontille saisi, niin olisin kyllä kiinnostunut, sillä kun saisi aika hyvän ns. tulevaisuuden turvan. Harmillisesti vaikuttaa että torppa on tyyliin kilometrin liian kaukana.
-
Mobiilin mukana useimmiten tulee WLAN samassa paketissa, joten helpostihan niitä nimittää yhdellä nimellä.
...
Kerros lisää.
Kun aikanaan tilasin "mobiilinetin" niin sain vain yhden SIMmin. Miten siitä viritellään wlan?
-
Kerros lisää.
Kun aikanaan tilasin "mobiilinetin" niin sain vain yhden SIMmin. Miten siitä viritellään wlan?
Jos työnnät simmin puhelimeen, puhelin voi virittää adhoc-wlan-verkon. Mutta yleensä homma tehdään ns. mokkulalla. SIM työnnetään siis mokkulaan ja puhelin, tietokone ja muut laitteet kytkeytyvät mokkulan langattomaan verkkoon. Mokkula-nimitys taitaa rajautua vain niihin pikkukapineisiin joissa on pelkkä WLAN tarjolla - en ole itse mokkulaa tarvinnut, joten en ihan tarkkaan tiedä missä on mokkulan ja modeemin raja. Esimerkiksi hakusanoilla "LTE-modeemi ja WiFi-tukiasema" kumminkin löytyy lisää laitteita joihin sen SIM-kortin voi työntää. Niissä on langattoman verkon lisäksi LAN-paikat joihin laitteita voi kytkeä.
-
Itse olen mieltänyt "mokkulan" tietokoneen usb 4g-modeemeina.
Kun aikanaan tilasin "mobiilinetin" niin sain vain yhden SIMmin. Miten siitä viritellään wlan?
Ehdottomasti paras kun hommaa 4G-keskittimen, eli jotain tämän tyylistä.
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/74750/mgxvs/TP-LINK-Archer-MR600-4G-LTE-modeemi-ja-WiFi-tukiasema?list=OZCYkR5ghf9M3VusMUsvtNioYzM3Vm5N5VXKiKx0qNhsTyhR6L05al5c5nX8NZmSgJ4
-
....
Esimerkiksi hakusanoilla "LTE-modeemi ja WiFi-tukiasema" kumminkin löytyy lisää laitteita joihin sen SIM-kortin voi työntää. Niissä on langattoman verkon lisäksi LAN-paikat joihin laitteita voi kytkeä.
Nojoo. Siis hankkimalla lisää rautaa niin saa - melkein mitä vain ;)
Oli vain maininta että "tulevat samassa paketissa"
-
Nojoo. Siis hankkimalla lisää rautaa niin saa - melkein mitä vain ;)
Oli vain maininta että "tulevat samassa paketissa"
Käsittääkseni tässä ketjussa on koko ajan ollut kyse kodin laajakaistasta, jota sitä varten ostetaan aina paketti, jossa on yhteystapa+laite - paitsi jos asunto on kerrostalossa ja yhteystapa on valokuitu, jolloin asiakas itse ei osta modeemia, mutta silloinkin yleensä tarvitaan reititin. Minkälaisessa tilanteessa kodin laajakaistaksi riittää pelkkä simmi?
-
Nojoo. Siis hankkimalla lisää rautaa niin saa - melkein mitä vain ;)
Oli vain maininta että "tulevat samassa paketissa"
....
Minkälaisessa tilanteessa kodin laajakaistaksi riittää pelkkä simmi?
Esimerkiksi jos on vanhastaan muu tarvittava rauta?
Kun hankin nykyisen "mobiililaajakaistan" niin ainoa uusi juttu oli operattorin toimittama SIM.
-
Mobiilin mukana useimmiten tulee WLAN samassa paketissa, joten helpostihan niitä nimittää yhdellä nimellä.
...
Kerros lisää.
Kun aikanaan tilasin "mobiilinetin" niin sain vain yhden SIMmin. Miten siitä viritellään wlan?
Taisit hypätä yli sanasta "useimmiten"?
-
Mobiilin mukana useimmiten tulee WLAN samassa paketissa, joten helpostihan niitä nimittää yhdellä nimellä.
...
Kerros lisää.
Kun aikanaan tilasin "mobiilinetin" niin sain vain yhden SIMmin. Miten siitä viritellään wlan?
Taisit hypätä yli sanasta "useimmiten"?
Kun näkisi edes yhden tapauksen. Jossa se tulisi mukana, ilman eri laskua ...
Mutta olkoon, ilmeisesti tarkoitit ihan jotain muuta kuin "Mobiilia".
-
Mutta olkoon, ilmeisesti tarkoitit ihan jotain muuta kuin "Mobiilia".
Tarkoitin mobiilia, mutta ilmeisesti "paketti" in se sana jonka me miellämme eri tavalla, minä väljemmin.
-
telia ainakin myy hypridilaajakaistaa missä on langaton ja langallinen yhdessä, toiminta varmuutta ainakin tuo jatkuvien 4G-verkkojen hyytymisen takia
-
Pääsenköhän minäkin tähän keskusteluun ajatusmallilla:
Langaton on hyvä, jos se toimii riippumattomasti kiinteästä
verkosta, on operaattorista riippumaton. Palvelun ohjaus yhteiskunnan
verkosta. Epämääräiset ehdot kielletty. Täällä minulla vanhassa puhelinverkossa
oleva lankayhteys missä omistaja epäselvä kenen lanka telia
vai taloyhtiö. Silmäni vaikka näkö heikko ovat huomanneet
jotta joku on kuitua vetänyt huoltorakennuksen nurkalle elisan
lueelle kuka ei tietoa " joku " telia,elisa,dna tai kaupunki,kunta,valtio
tai eu komissaari. " kähmintää " ??? ja köyhä asiakas naksaa, vaikka
mikkään ei toimi! Jotkut toppuuttelee salaliittoteoria ajatuksista....
turhaa näin se ainakkii täällpäin toimii "junantuoma" leosetä kääny
Sotkamossa vaan syntymäsä >:( >:(
-
Kun näkisi edes yhden tapauksen. Jossa se tulisi mukana, ilman eri laskua ...
Näet niitä tosi paljon. Nykyisin ei, nimittäin myydä yhtään puhelinliittymää ilman laajakaistaa. Ei ole myyty ainakaan 10 vuoteen. Puhelimen laskun maksaja kyllä maksaa siitä, halusi tai ei, käytti tai ei.
Itse käytän laajakaistaksi tietokoneella edelleen vanhanaikaista kupariliittymää ja pöytämodemia WLAN radioineen. Sekin on joskus, tosin hyvin harvoin poikki. Silloin käytän varayhteyttä puhelimesta. Käynnistän vaan puhelimeen tekemäni WiFi, eli WLAN hot spotin, ja tietokoneen Ubuntu kytkeytyy siihen ihan pyytämättä vanhasta muistista.
Olen myös kokeillut USB-kaapelia puhelimen ja tietokoneen välissä ja hyvin toimii laajakaista silläkin. Hyvänä puolena on vielä, että ei tarvita kuin yksi laturi sähköpistorasiasta tietokoneeseen kun puhelimen akku pysyy täynnä USBnsä kautta. Tätä varayhteyttä olen käytänyt myös bussissa ja junassa.
Tässä läppärissä, jolla nyt kirjoitan, on sisällä sim-kortin paikka ja jokin langattoman verkon modemimoduli, mutta en ole varma toimiiko se edes, enkä halua turhaan maksaa ylimääräisestä liittymästä.
Meidän kylälle, sen haja-alueelle, oltiin vuosia sitten puuhaamassa valokuitua valtion osarahoituksella. Luottovaltuutettuni istui meillä kiikkutuolissa kun totesimme, että moni haja-asukas ymmärtämättömyyttään ilmoittaa halukkuutta kuidulle ja tilanne saadaan näyttämään lupaavalta. Koska näimme, että samaan aikaa rakennettiin ja jo markkinoitiin 4G verkkoa langattomana ennustimme, että moni ehtii samaan aikaan hankkia sen ja olla siihen tyytyväinen. Ja kun sitten tulee aika lunastaa kuituliittymä onkin jo halukkuss hiipunut ja kuitukieppi jää tyhjänpanttina talonnurkkaan roikkumaan. Ennustus kävi toteen ja monessa pitäjässä kuituyhtiö meni konkurssiin valtionavuista huolimatta, ja juuri tästä syystä. Meidän kunta ei edes lähtenyt "laajakaista kaikille 2015" projektiin mukaan. Kyliemme taajamiin kuitu kyllä rakennettiin, ilman valtionapuja, kaupallisin voimin.
-
Ainakin yhdellä isolla operaattorilla on pelkkä puhelu ja tekstarit vaihtoehtona.
-
Ainakin yhdellä isolla operaattorilla on pelkkä puhelu ja tekstarit vaihtoehtona.
Mutta alunperinhän kyse oli siitä että Mobiilin mukana tulee WLAN.
Sitä ei kai tarjoa yksikään operaattori?
No, minun kohdallani ei edes kiinnostanut. Koska sattui olemaan tarvittavat purkit jo kotona.
SIM sisään, konffaus ja siinä se.
-
Mutta alunperinhän kyse oli siitä että Mobiilin mukana tulee WLAN.
Sitä ei kai tarjoa yksikään operaattori?
Ketjun eka viesti alkaa näin:
Tilanne on tämänlainen: operaattori suuressa viisaudessaan yksipuolisesti ilmoitti, että kiinteä laajakaista lopetetaan (vaikka on pääasiallisesti toiminut sujuvasti) ja samalla tyrkytti superhypermeganopeaa mobiililiittymää (rahastustarkoituksessa tietenkin).
Alkupiste on siis kiinteä laajakaista, eli kodin (tai yrityksen) laajakaista, jonka tilalle operaattori ehdottaa mobiilia laajakaistaa. Kun kyse on laajakaistan korvaamisesta, on ihan ymmärrettävää että operaattori tarjoaa myös WLAN:a. Uusissa modemeissa tuntuu ihan järjestään olevan sekä LAN että WLAN-reititys vakiona. Eihän sitä WLAN:a ole pakko käyttää, jos modeemissa on LAN. Epäselväksi jää onko juuri tässä tapauksessa.
-
Ja täällä Washington...
Vielä tarvitsisin hieman lisäselvennystä. Laitetaanko sinne modeemin asetuksiin (liittymän mukana tulee ilmeisesti uusi modeemi, joten en vielä tiedä merkkiä enkä tyyppiä) siis se "salasana"merkkiyhdistelmä, jolla verkon saa käyttöön, ja sitten ubuntun puolella Verkkoyhteydet (ainakin itselläni paneelissa nm-applet, josta sinne pääsen) ja siellä jonnekin se sama merkkiyhdistelmä (onko sitten 802.1X-suojaus -välilehdessä)? Eri asia on varmaan itse modeemin asetusten "salasana", mihin täälläkin viitattiin, ettei siellä ole mikään 1234 tai muu oletus, jonka murtamiseen ei suuria tarvita. Tarvitseeko verkon käyttöönottaessa aina naputella se sama pitkä merkkiyhdistelmä vai tuleeko se suoraan verkon asetuksista? Kuinkakohan pitkä merkkiyhdistelmän (täysin ei-arvattava) pitäisi olla, jotta tunkeilijan olisi se hyvin hankalaa auki murtaa?
Lisäksi luin aiemmin jotain langattoman verkon kantaman pienentämisestä. Mitenköhän se tapahtuu, ja kuinka suuri apu siitä on tunkeilijoiden torjumisessa? Katu kun kulkee aivan vierestä, ja siinä kulkijaa riittää.
-
Ja täällä Washington...
Vielä tarvitsisin hieman lisäselvennystä. Laitetaanko sinne modeemin asetuksiin (liittymän mukana tulee ilmeisesti uusi modeemi, joten en vielä tiedä merkkiä enkä tyyppiä) siis se "salasana"merkkiyhdistelmä, jolla verkon saa käyttöön, ja sitten ubuntun puolella Verkkoyhteydet (ainakin itselläni paneelissa nm-applet, josta sinne pääsen) ja siellä jonnekin se sama merkkiyhdistelmä (onko sitten 802.1X-suojaus -välilehdessä)? Eri asia on varmaan itse modeemin asetusten "salasana", mihin täälläkin viitattiin, ettei siellä ole mikään 1234 tai muu oletus, jonka murtamiseen ei suuria tarvita. Tarvitseeko verkon käyttöönottaessa aina naputella se sama pitkä merkkiyhdistelmä vai tuleeko se suoraan verkon asetuksista? Kuinkakohan pitkä merkkiyhdistelmän (täysin ei-arvattava) pitäisi olla, jotta tunkeilijan olisi se hyvin hankalaa auki murtaa?
Lisäksi luin aiemmin jotain langattoman verkon kantaman pienentämisestä. Mitenköhän se tapahtuu, ja kuinka suuri apu siitä on tunkeilijoiden torjumisessa? Katu kun kulkee aivan vierestä, ja siinä kulkijaa riittää.
Eiköhän siinä ohjeet mukana tule. Jos noin vainoharhainen olet, niin kytke wifi pois päältä ja vedä verkkopiuha tietokoneeseen.
Voit myös wifin panna piiloon, ettei se kaikille kulkijoille näy ja rajoittaa pääsyn MAC osoitteen perusteella, niin saat olla aika turvallisin mielin.
-
Vielä tarvitsisin hieman lisäselvennystä. Laitetaanko sinne modeemin asetuksiin (liittymän mukana tulee ilmeisesti uusi modeemi, joten en vielä tiedä merkkiä enkä tyyppiä) siis se "salasana"merkkiyhdistelmä, jolla verkon saa käyttöön, ja sitten ubuntun puolella Verkkoyhteydet (ainakin itselläni paneelissa nm-applet, josta sinne pääsen) ja siellä jonnekin se sama merkkiyhdistelmä (onko sitten 802.1X-suojaus -välilehdessä)? Eri asia on varmaan itse modeemin asetusten "salasana", mihin täälläkin viitattiin, ettei siellä ole mikään 1234 tai muu oletus, jonka murtamiseen ei suuria tarvita. Tarvitseeko verkon käyttöönottaessa aina naputella se sama pitkä merkkiyhdistelmä vai tuleeko se suoraan verkon asetuksista? Kuinkakohan pitkä merkkiyhdistelmän (täysin ei-arvattava) pitäisi olla, jotta tunkeilijan olisi se hyvin hankalaa auki murtaa?
Täälä aiemmin puhuttiin käsittääkseni vain verkon salasanasta, ei asetusten salasanasta. Asetuksille tarvitaan salasana jos pelkäät että joku asiaton pääsee käsiksi laitteeseen, mutta oletuksena sitä ei ole yleensä asetettukaan.
Verkon salasanan oletus on usein tarrassa laitteen pohjassa, ja se tosiaan kannattaa vaihtaa ihan heti. Sitten kun koneita liitetään verkkoon, liittämisen yhteydessä syötetään se salasana, eikä sitä sen jälkeen tarvitse syöttää, paitsi jos verkon asetukset poistetaan tietokoneesta/puhelimesta/tms. tai kun salasana muutetaan verkkolaitteessa.
Edit:
Verkon (nimen) voi myös piilottaa, mutta sen saa selville verkkoliikennettä tutkimalla (jollain eri laitteella), ja piilotus tekee laitteiden liittämisen monimutkaisemmaksi käyttäjille. Piilotuksen voi asettaa ja poistaa asetuksissa helposti.
-
Kyllä se asetusten oletussalasanakin kannattaa vaihtaa. Sitä toisin tarvitsee niin harvoin, että johokin salasananhallintaan se kannattaa tallettaa. Se voi olla myös strategisesti sijoitettu paperilappu, kunhan itse salasana ei ole mitään, jonka voi päätellä laitteen tiedoista. Jos kyseinen salasana hukkuu, laitteen voi resetoida oletusasetuksiin. Tätä salasanaa ei tarvita kuin asetusten muuttamiseen.
Verkon salasana tallennetaan yhdistettyihin laitteisiin eikä sitä tarvitse kirjoittaa kuin ensimmäisen kerran laitetta yhdistäessä. Tuota langatonta lähiverkkoyhteyttä varten täytyy olla langaton verkkokortti. Se salasanakysely ilmestyy näytölle automaattisesti yhdistäessä suojattuun verkkoon. Itse käytän tässä tarkoituksessa satunnaisgeneroituja merkkijonoja, joissa on merkkejä vähän kahdenkymmenen molemmin puolin. pwgen-komento on kätevä, vaikka toki noita tapoja luoda salasanoja on monia. Kannattaa välttää merkkejä, jotka paperille kirjoitettuna menevät helposti sekaisin keskenään.
Paperilappujen huono puoli on helppo kopioitavuus vaikka ottamalla kuva, mutta hyvä puoli on ettei niitä ole kovin helppo kytkeä verkkoon. Koneelle salasanaa ei kannata tallettaa kuin toisella salasanalla suojattuna.
-
Kun verkko on yhdistetty, verkon salasanan saa Ubuntussa helposti selville verkon asetuksissa; siellä on ruxiboxi "Näytä salasana". Saattaa olla Winkassakin samantapainen.
Tämä löytyy kun Gnome-asetuksissa avaa kohdan WiFi ja sieltä kolmen päällekkäisen pisteen valikosta valitsee "Tunnetut wifi-verkot" ja sieltä ruksaa verkon (näkyy niellä) ja täppää hammasratasta josta pääsee asetuksiin. Salasana on välilehdellä Tietoturva.
Taviskäyttäjälle polku voi olla pitkä, mutta pitkäkyntiselle se ei ole ongelma.
Edit: yritin etsiä wifi-salasanaa Android-puheimesta, mutta en löytänyt. Jos joku löytää, kertokoon mistä se löytyy.
Jos salasanaa ei saa puhelimista selville, voi tehdä niin että langaton yhteys avataan puhelinten lisäksi vain kotona kiinteästi sijaitseviin laitteisiin. Jos puhelin vuotaa, rajauksella ei ole väliä.
Edit 2: etsin ohjetta salasanan hakemiseen windows-puhelimesta, ja ainoa neuvo oli synkata verkon profiili tietokoneelle ja avata profiili sitten siellä tietokoneella. Tämän perusteella oletan että salasanaa ei saa suoraan puhelimessa selville mitenkään, millään käyttiksellä, mutta en ole satavarma.
-
Tuollaisen reititin-modeemin käyttöönotto on nykyään hyvin yksinkertaista, periaatteessa plug&play -meininkiä. Omassa DNA:n systeemissä tuli sim -korttikin valmiiksi asennettuna, riitti kun laittoi virrat päälle, niin yhteys oli valmis. Ja kun pöytäkone on piuhalla kiinni reitittimen takana, niin käyttöjärjestelmän päässä ei tarvitse tehdä mitään. WiFi -yhteys toimii myös samantien, salasanalla vaan sisään.
Toki siinä samalla on syytä vaihtaa ne salasanat, mistä täällä on puhuttu. Sen jälkeen käyttö on aikalailla huoltovapaata, käynnistää vain uudelleen silloin tällöin. Monet reitittimet hoitavat päivityksetkin automaattisesti, omassani ne on ajoitettu tehtäväksi klo 03:00 alkaen tjs. Joskus saattaa joutua palauttamaan laitteeseen tehdasasetukset, sen jälkeen omat asetukset, esim. salasanat on vaihdettava uudelleen.
Kun se laite on otettu käyttöön, niin salasanoja ei tarvitse syötellä toistuvasti, yhteydet toimivat automaattisesti, vaikka laitteita käynnistelisi uudelleen.
-
Edit: yritin etsiä wifi-salasanaa Android-puheimesta, mutta en löytänyt. Jos joku löytää, kertokoon mistä se löytyy.
Android 10:ssä salasanat saa esiin tallennetuista wifi-verkoista, ja salasanan voi myös jakaa helposti toiselle laitteelle QR-koodin avulla. Tarkempia ohjeita löytyy googlettamalla.
Android 9:ssä ja vanhemmissa salasanat saa esiin vain roottaamalla käyttöjärjestelmän.