Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Laitealue => Aiheen aloitti: fossiili - 27.01.17 - klo:19.48
-
Hankin lukeakseni romukasasta (ikivanha iMac) pelastettua kovalevyä SATA levykotelon. Ostin myös Sansung SSD 750 EVO 250 Gb levyn, josta puolet toimii hyvin esim. tämän Kubuntun kanssa.
Ajattelin että jaan levyn kahtia 1/2 Windowsseille ja 1/2 Linuxeille. Siis 120 Gb formatoin Fat 32 tyyppiin ja toiset 120 ext3, Muistelin että ssd-levylle sopii yksinkertainen tiedostojärjestelmä kuten ext2 tai ext3.
Jostain syystä en onnistu kirjoittamaan tai kopioimaan mitään tuolle Linux-osalle. Sen sijaan Fat32 osio toimii kuten mikä tahansa lisämuisti. Miksi en saa käyttöön esim. tässä Kubuntussa juuri Linuxille varaamaani tilaa?
Kohta formatoin koko levyn Fat32-levyksi ja sillä siisti. Ihmettelen vain miksi ei ... :-[
-
Aseman juureen kirjoittaminen vaatii root-oikeudet.
Kannattaa tehdä ext3-osiolle juureen esim. juuri-kansio.
Sohi sitten varoen...
sudo -i dolphin /media
Tämän jälkeen mene asemasi kansioon ja luo siellä juuri-kansio, ja anna sille kaikille kirjoitus- ja luku-oikeudet.
Edit - Anna hiiren kakkosella juuri-kansioon ryhmälle ja kaikille kirjoitusoikeudet.
-
Ajattelin että jaan levyn kahtia 1/2 Windowsseille ja 1/2 Linuxeille. Siis 120 Gb formatoin Fat 32 tyyppiin ja toiset 120 ext3, Muistelin että ssd-levylle sopii yksinkertainen tiedostojärjestelmä kuten ext2 tai ext3.
Tuota suositeltiin joskus aikojen alussa kymmenen vuotta sitten. Nykyisten SSD-levyjen kanssa ei tarvitse varoa ext3:n ja ext4:n journalointia. Ext4 on parempi ja luotettavampi kuin ext3.
Kannattaa vaihtaa tiedostojärjestelmäksi ext4 ennen kuin alat säätää oikeuksia. Toisaalta jos levylle tallennetaan vain dataa, NTFS käy myös, ja silloin voit käyttää samoja tiedostoja Windowsissa ja Linuxissa. FAT32:ssa on 4 Gt:n tiedostokokorajoitus ja se on muutenkin aika alkeellinen.
-
FAT32 vain vanhoille Windowseille, kuten susikasille, jossa ei ole NTFS-tukea.
-
Kiitos hyvistä ohjeista.
Mutta kun minulla on monta vanhaa Linux-pc:tä niin kovin menee monimutkaiseksi. Periaatteet ymmärrän, mutta vaikuttaa vaivalloiselta. Yleensä haluan vain siirtää digikuvatiedostot koneesta toiseen. Pitääkö joka kerta räpeltää uudelleen esiin kirjoitus/luku-oikeus ... mahdanko iaksaa/viitsiä. Tuo fat32 on kätevä.
:-\
-
Nykyisten SSD-levyjen kanssa ei tarvitse varoa ext3:n ja ext4:n journalointia.
Olen kuvitellut, että SSD-levyissä ei ole liikkuvia osia. Miten journalointi voi olla vaarallista (silloin vuosia sitten)?
Minä muuten yritin laittaa Samsung V-nand SSD 850 EVO -levyn käyttikseksi ja datalle WD Green WD10EZRX 1TB -levyn. Se ei suostunut toimimaan Samsungin kanssa, vaikka dip-kytkimiä muuttelin. Mutta tämä on ihan toinen aihe.
-
Kiitos hyvistä ohjeista.
Mutta kun minulla on monta vanhaa Linux-pc:tä niin kovin menee monimutkaiseksi. Periaatteet ymmärrän, mutta vaikuttaa vaivalloiselta. Yleensä haluan vain siirtää digikuvatiedostot koneesta toiseen. Pitääkö joka kerta räpeltää uudelleen esiin kirjoitus/luku-oikeus ... mahdanko iaksaa/viitsiä. Tuo fat32 on kätevä.
:-\
Aina, kun uuden sekakäyttöön tarkoitetun levyosion teet, niin annat siihen luku/kirjoitusoikeudet kaikille käyttäjille, niin homma on kertalaakilla selvä.
-
Nykyisten SSD-levyjen kanssa ei tarvitse varoa ext3:n ja ext4:n journalointia.
Olen kuvitellut, että SSD-levyissä ei ole liikkuvia osia. Miten journalointi voi olla vaarallista (silloin vuosia sitten)?
Journalointi aiheuttaa jonkin verran ylimääräistä kirjoituskuormaa, ja flash-muistin kirjoituskesto on rajallinen. Vaarallista se ei ole koskaan ollut, mutta lyhensi levyn käyttöikää hieman. Journaloinnin vuoksi ext4 kirjoittaa levylle n. 10 - 20 % enemmän verrattuna ext2:een. Liitosparametri noatime tai relatime auttaa joitakin prosentteja. ext3 on todennäköisesti hieman huonompi kuin ext4. Lähde: https://thunk.org/tytso/blog/2009/03/01/ssds-journaling-and-noatimerelatime/
Ensimmäisillä SSD-levyillä ongelmaa pahensi write amplification (https://en.wikipedia.org/wiki/Write_amplification), eli muutos tiedostojärjestelmän 4 kb:n blokkiin aiheuttaa sen, että flash-muistin sisäisesti pitää kirjoittaa uudelleen suurempi määrä dataa. Nykyiset SSD-ohjaimet kiertävät ongelmaa fiksummilla algoritmeilla, ja WA:n vaikutus on häviävän pieni.
TLC levyt kuten Samsungin EVO-sarja kestävät kirjoitusta vähemmän kuin MLC- tai SLC-levyt, mutta tavallisessa käytössä TLC on täysin riittävä. Kestävyystestissä (http://techreport.com/review/27909/the-ssd-endurance-experiment-theyre-all-dead) 250 gigan Samsung 840 on kestänyt 900 teratavua kirjoitusta, mikä vastaa määrällisesti sitä, että levylle kirjoitettaisiin päivittäin se 250 gigaa tiedostoja kymmenen vuoden ajan. Tosin 300 teran kohdalla oli jotain väliaikaista häiriötä. MLC-levy Samsung 840 Pro kesti samassa testissä 2400 teraa.
Oman kokemukseni perusteella SSD:n kanssa eniten ongelmia tulee virransyötöstä. Jos virta katkeaa hallitsemattomasti ja äkillisesti kesken käytön, levy saattaa mennä pahastikin sekaisin tai lakata kokonaan toimimasta. Tämä on isompi ongelma pöytäkoneissa kuin läppäreissä, joissa on akku varalla verkkovirran katketessa. Asiaa on tutkittu laajemminkin: https://www.extremetech.com/computing/169124-the-mysteriously-disappearing-drive-are-power-outages-killing-your-ssds
-
Kiitos vielä monipuolisesta ja minulle hyvää tietoa sisältäneestä keskustelusta. Säilytän kyllä digikuvani ihan vanhanmallisilla tavallisilla kovalevyillä. Tämä ssd 240 Gb on tarkoitettu minulla digikuvatiedostojen, siis koko ajankohtaisen kaman siirtelyyn koneelta toiselle.
:)