Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: DDR55 - 06.03.16 - klo:15.56
-
Luin Linux aiheista Wikipediasta ja huomasin että UBuntu ja Debian Linux paketit eivät ole Linux base standardin mukaisia. Tämä tarkoittaa että UBuntu ei ole oikea virallinen Linux vaan jäljitelmä???https://en.m.wikipedia.org/wiki/Linux_Standard_Base
Debian strived to comply with the LSB, but with many limitations.[19] However, this effort ceased around July 2015 due to lack of interest and workforce inside the project.[20] In September 2015, the Debian project confirmed that while support for Filesystem Hierarchy Standard would continue, support for LSB had been dropped.[21] Ubuntu followed Debian in November 2015.[22]
-
Niin no Debian ja Ubuntu eivät esim. rpm-formaattia käytä. Ja standardiprojekti ilmeisesti taas ei juuri kuule muita kuin standardikonsortion jäsenyrityksiä, mikä sopii aika huonosti yhteisövetoiselle jakelulle.
Käytännössä kuitenkin mikä tahansa käyttis joka Linux-ydintä ja gnu-työkaluketjua käyttää on Linux.
-
pitää standardia silti noudattaa mun mielestä. esimerkiksi ei siinä ole järkeä että esim apple ei käytä usb liitäntä vaan omaa liitintä jolloin muiden valmistajien laitteet ei toimi
ehkä tämä on UBuntun tarkoitus että tehdään siitä tahallaan epäyhteensopiva ettei kilpailijoiden ohjelmat toimi suoraan?
-
Ubuntu Linux jakelu joka on taasen Unix like-käyttöjärjestelmä. Muita Unix like-käyttiksiä ovat OSX, freeBSD *BSD jne käyttikset.
M$ Windows ei ole Unix like käyttöjärjestelmä. M$ Azure taasen on.
Kaikki Linux jakelut haarautuvat käytännössä kahdesta haarasta, Debian kuuluu toiseen ja Slackware eli Fedora ja Red Hat toisesta. Näillä on eroja esim juuri paketinhallinta ohjelman kanssa sekä eroja sisäisesti miten ohjelmia on asennettu. (Käytännössä siis eri sukuhaarasta ! 8) )
Se että Apple käyttää jotakin omaa liitintä ei kuulu tähän.
ehkä tämä on UBuntun tarkoitus että tehdään siitä tahallaan epäyhteensopiva ettei kilpailijoiden ohjelmat toimi suoraan?
Ohjelmat käännetään aina jokaisessa jakelussa erikseen ja ohjelmat voivat olla epäyhteensopivia jopa omien jakeluiden versioiden välillä. Se on normi juttu.
-
etkö ymmärrä että se on vertaus. jos joku standardi kehitetään niin silloin sitä pitää myös noudattaa, muuten teknologia ei toimi. esim jos web selain ja palvelin ei noudattaisi samaa standardia niin ne ei toimisi keskenään. näin olen ymmärtänyt.
tämä oli järkytys lukea että debian ja ubuntu eivät ole standardi yhteensopivia. tiedättekö mitä kaikkia ns. virallisia linuxeja on olemassa ? virallinen on siis Linux joka on standardi yhteensopiva
-
Linux on kerneli joka huolehtii käyttöjärjestelmän tehtävistä. Ubuntu on JAKELU joka käyttää Linux kerneliä.
LSB on siis jakeluiden standardi viritelmä joka on tarkoitettu siihen että eri ohjelmat pyörisivät toisissa jakeluissa. Kukaan ei voi pakottaa esim Ubuntun valmistajaa noudattamaan standardeja pilkulleen koska LSB noudattaminen on kuitenkin vapaaehtoista. siihen kutienkin pyritään ainakin jollakin tasolla.
Käytännössä kuluttajamarkkinoilla Ubuntu on the One, de facto jakelu johon kaikki ohjelmien tekijät lupaavat tuen jos tarjoavat tukea Linux jakeluille. Muut ovat DIY moodissa eli saavat värkätä ohjelman pyörimään itse. Red Hat on sitten ison bisneksen de facto jakelu.
-
M$ Windows ei ole Unix like käyttöjärjestelmä. M$ Azure taasen on.
Ei kai sentään? Azuren päällä voi ajaa virtualisoituja Linux-jakeluita, mutta itse Azure perustuu Windows Serveriin ja Hyper-V:hen.
Kaikki Linux jakelut haarautuvat käytännössä kahdesta haarasta, Debian kuuluu toiseen ja Slackware eli Fedora ja Red Hat toisesta.
Merkittävät päähaarat ovat Debian, Red Hat ja Slackware (johon esim. SUSE alunperin pohjautui): http://futurist.se/gldt/wp-content/uploads/12.10/gldt1210.svg
ehkä tämä on UBuntun tarkoitus että tehdään siitä tahallaan epäyhteensopiva ettei kilpailijoiden ohjelmat toimi suoraan?
Ei ole tarkoitus. Sitä paitsi yhteisöprojekti Debian pudotti LSB-yhteensopivuuden ennen Ubuntua, kuten lainaamassasi Wikipedian katkelmassa todettiin. Syitä on avattu mm. tässä artikkelissa: https://lwn.net/Articles/658809/
Standardit olisivat Linux-maailmassa hyväksi, mutta tiukka binääriyhteensopivuus on hankala tavoite hajautetusti kehitettävässä ekosysteemissä.
tämä oli järkytys lukea että debian ja ubuntu eivät ole standardi yhteensopivia. tiedättekö mitä kaikkia ns. virallisia linuxeja on olemassa ? virallinen on siis Linux joka on standardi yhteensopiva
Sertifioidut LSB-yhteensopivat jakelut ja ohjelmistot on listattu täällä: https://www.linuxbase.org/lsb-cert/productdir.php?by_lsb
Nykyisistä merkittävistä jakeluista vain Red Hat Enterprise Linux 7 on sertifioitu. Se on siis ainoa oikea Linux? ;)
-
ehkä tämä on UBuntun tarkoitus että tehdään siitä tahallaan epäyhteensopiva ettei kilpailijoiden ohjelmat toimi suoraan?
Itse tuolla edellä kerroit, että Ubuntu seuraa Debiania. Kaupallisuus on Debianista kaukana, joten on vaikea nähdä "standardista" poikkeamista ainakaan kaupallisen kilpailun motivoimaksi.
tiedättekö mitä kaikkia ns. virallisia linuxeja on olemassa ? virallinen on siis Linux joka on standardi yhteensopiva
https://www.linuxbase.org/lsb-cert/productdir.php?by_lsb (https://www.linuxbase.org/lsb-cert/productdir.php?by_lsb)
Edit: Oli näemmä nm ehtinyt jo kirjoittaa samat asiat ja enemmän...
-
pitää standardia silti noudattaa mun mielestä. esimerkiksi ei siinä ole järkeä että esim apple ei käytä usb liitäntä vaan omaa liitintä jolloin muiden valmistajien laitteet ei toimi
Tuota jos ei itse pääse vaikuttamaan standardin sisältöön mitenkään, ts. joutuu vastaanottamaan vain muiden säätämää pakkopullaa onko sitä mitään järkeä noudattaa?
-
Tässä menevät vähän sekaisin myös standardit ja ”standardit”. LSB on enemmän ehdotelma standardiksi kuin mikään varsinainen todellinen standardi; missään nimessä se ei ole de facto -standardi. POSIX on enemmän standardi kuin LSB, joskin myös eri tasolla.
-
Tässä menevät vähän sekaisin myös standardit ja ”standardit”. LSB on enemmän ehdotelma standardiksi kuin mikään varsinainen todellinen standardi; missään nimessä se ei ole de facto -standardi. POSIX on enemmän standardi kuin LSB, joskin myös eri tasolla.
Juu POSIX on se mitä kaikki Unix-like käyttikset yrittävät enemmän tai vähemmän noudattaa.
-
tämä on siis syy siihen miksi aina pitää käyttää wineä eikä mikään ohjelma toimi kunnolla. jos kaikki ohjelmat tehtäisiin yhteen muottiin niin kaikki toimisi kunnolla ja olisi helpompi tehdä Linuxille ohjelmia.
jos Linux on unix like käyttis niin sitten ubuntu on Linux like käyttis. niin se ilmeisesti menee. pisaroita se valtameriin koostuu ja siksi aion poistaa ubuntun ja laittaa esim centos käyttiksen joka on sama asia kuin red hat paitsi ilmainen
jos kaikki ihmiset kierrättäisivät niin maailma olisi parempi paikka. sama juttu jos kaikki ihmiset tukisivat yhteisiä tavoitteita niin kaikki ohjelmat toimisivat kaikissa käyttiksissä eikä esim wineä tarvitsisi. teen siis eettisen valinnan kun heidän ubuntun romukoppaan
-
Kun standardointia tehdään kaupallisia tarkoituksia varten, ei kukaan kuvittele että standardi tipahtaa taivaasta jotenkin jumalaisesti. Muistan vielä sen ajan kun Cobolia ajettiin valtionhallintoon koska se on mukamas standardoitu kieli, joten ei sitten olla yhdestä toimittajasta riippuvaisia. Mutta yksikään toimittaja ei ole kai koskaan tehnyt täysin standardin mukaista Cobolia. Jokainen toteutti osan standardista, ja loput osat sitten tehtiin ihan eri tavalla. Kai se sitten oli kaupallisesti mielekästä.
Miksi ihmeessä ei-kaupallinen jakelu (kuten Debian) hirtettäisiin kaupalliseen standardiin?
-
tämä on siis syy siihen miksi aina pitää käyttää wineä eikä mikään ohjelma toimi kunnolla. jos kaikki ohjelmat tehtäisiin yhteen muottiin niin kaikki toimisi kunnolla ja olisi helpompi tehdä Linuxille ohjelmia.
jos Linux on unix like käyttis niin sitten ubuntu on Linux like käyttis. niin se ilmeisesti menee. pisaroita se valtameriin koostuu ja siksi aion poistaa ubuntun ja laittaa esim centos käyttiksen joka on sama asia kuin red hat paitsi ilmainen
jos kaikki ihmiset kierrättäisivät niin maailma olisi parempi paikka. sama juttu jos kaikki ihmiset tukisivat yhteisiä tavoitteita niin kaikki ohjelmat toimisivat kaikissa käyttiksissä eikä esim wineä tarvitsisi. teen siis eettisen valinnan kun heidän ubuntun romukoppaan
No jos mielestäsi Linux=Red Hat niin siitä vain. Yleisesti ottaen jos ohjelma on Ubuntun omissa pakettivarastoissa siinä ei kyllä sen kummemmin ole ongelmia kuin vaikka Centosin vastaavissa. Muuten kuin ehkä uudemmuuden suhteen, ts. Ubuntu käyttää tuoreempaa tavaraa kuin Centos. Tuoreuden suhteen ollaan jossain Fedoran ja Centosin välissä.
Käytännössä oikeasti Linux käyttiksenä tarkoittaa= Linux ydin ja Gnu-työkalut. Ei sen kummempaa. Linux ei oikeasti omaa yhteistä kaikkien hyväksymää standardia siitä, mikä on vaikka Linuxin ns. base-system. Toisin kuin FreeBSD ja sen modifikaatiot. Esim. PC-BSD jota myös käytän omaa tasan saman perusjärjestelmän kuin sen pohja eli FreeBSD, on vain yhdenlainen FreeBSD:n perusjärjestelmä. Linuxilla moista kaikkien hyväksymää määritelmää ei ole. Ei vaikka Red Hat miten tahansa haluaisi muut jakelut syrjäyttää.
-
olen ollut ubuntun käyttäjä mutta tämä sai minut ajattelemaan muitakin Linux paketteja. eihän se sovi että liikenteessä toiset ajaa sääntöjen mukaisesti oikeaa kaistaa ja toiset vasenta. kolari siinä tulee.
-
olen ollut ubuntun käyttäjä mutta tämä sai minut ajattelemaan muitakin Linux paketteja. eihän se sovi että liikenteessä toiset ajaa sääntöjen mukaisesti oikeaa kaistaa ja toiset vasenta. kolari siinä tulee.
Sangen kuvitteellinen ongelma. Kuinkas monta kertaa olet yrittänyt asentaa rpm-pakettia Ubuntuun tai deb:iä vaikkapa Centos:iin?
-
en ole vielä vaihtanut centos käyttikseen. kuulostaa siltä että nyt hakataan sahalla nauloja ja toisin päin. jokaiseen työhön on oma työkalu. vasaralla hakataan nauloja ja sahalla sahataan lautoja. ei niitä pidä sekoittaa
winellä olen pelannut ja sillä ei meinaa mikään toimia ikinä
ainoastaan tappelua on sen käyttö
jos tehtäisiin kunnolla standardin mukaisia ohjelmia Linuxille niin kaikki toimisi
-
Ei ne Winellä käytetyt ohjelmat toimi sen kummemmin Ubuntussa kuin Centos:sissakaan. Kas kun Winellä käytetään Windows ohjelmia. Jos haluat täsmälleen toivotulla tavalla toimivia Windows ohjelmia niin kannattaa varmaan käyttää Windowsia. Niin minä teen kun haluan Windows softaa käyttää. Eli juu oikea työkalu oikeaan tehtävään.
Ja Linuxeissa taas ohjelmat pääsääntöisesti asennetaan käyttiksen tarjoamien pakettivarastojen sisältä, on sangen harvinaista että tarvisi Ubuntulla jotain rpm-pakettia tai Centosilla Debianin, Ubuntun, Mintin jne. deb-pakettia.
-
mutta jos standardissa sanotaan että pulttiin menee 5mm mutteri niin sitten kaikki jotka noudattavat standardia tekevät siihen oikean kokoisia muttereita. sitten ne jotka ei noudata standardia koittavat winen kaltaisilla apuvälineillä survoa pulttia liian pieneen mutterin.
nyt jos kaikki pultit noudattaisivat samaa standardia niin mutterin valmistajat voisivat tehdä vain yhden kokoisen mutterin joka mahtuisi kaikkiin pultteihin.
eli jos kaikki linuxit toimisivat samalla tavalla niin pelien tekijät voisivat tehdä vaan yhtenä pelin ja se toimisi kaikissa suoraan. pelin tekijät tekisivät vain yhden Linux version
-
Jos nyt pelata meinaat, niin Ubuntu on käytännössä se standardi. Yleisin kuluttaja-Linux. Jos taas jotain bisnes-hommaa on niin Redhat on se yleisin. Käytännössä esim. Steamin linux-pelit tehdään Ubuntulle, ja samoin Valven oma SteamOS on Debian johdannainen.
-
mutta jos standardissa sanotaan että pulttiin menee 5mm mutteri niin sitten kaikki jotka noudattavat standardia tekevät siihen oikean kokoisia muttereita. sitten ne jotka ei noudata standardia koittavat winen kaltaisilla apuvälineillä survoa pulttia liian pieneen mutterin.
En nyt kyllä ymmärrä tätä vertausta sillä Winellä ei ajeta Linux-ohjelmia. Ehkä tuo toimisi paremmin, jos Linux-ohjelmat ovat millimetrimitoissa olevia muttereita ja Windows-ohjelmat sitten tuumamitoissa, mutta en tiedä mihin väliin Wine sopii tässä kuviossa.
Joskus kun yrittää ajaa jotain suljetun koodin ohjelmaa, niin voi tulla vastaan nuo jakelujen erot ja binääriyhteensopivuuden ongelmat. Esimerkiksi Fedorassa joudun välilä poistamaan joitain Steamin mukana tulevia kirjastoja, jotka ovat mukamas auttamassa pelien toimintaa, mutta oikeasti ne toimivat paljon paremmin ilman noita. Steam on yksi esimerkki siitä ettei käytännössä tuota LSB:tä noudateta vaan tehdään siten kuin itse ajatellaan olevan paras ja tässä tapauksessa Valve on päättänyt, että on tärkeää tukea Ubuntun yhtä versiota ja muut tulevat sitten perässä (Steam OS ei muuten perustu Ubuntuun vaan Debianiin). Pieniä hankaluuksiahan siitä tulee. Tietääkseni tuo LSB ei kuitenkaan ole koskaan toiminut kauhean täydellisesti vaikka onkin varmaan auttanut yhteensopivuutta.
Luin tuon LWN.netin artikkelin syistä miksi Debian hylkäsi LSB:n ja siellä kerrottiin sekin, että jos sille olisi ollut ylläpitäjiä, niin se olisi voitu pitää. Ketään ei kuitenkaan kiinnostanut, joten epäilen ettei sille olisi ollut käyttäjiäkään.
Nykyään meillä on työn alla parempia ratkaisuja kuten xdg-app, joka toivottavasti joku päivä mahdollistaa tuon ohjelmien levityksen eri jakeluihin ilman kummempia ongelmia. https://en.wikipedia.org/wiki/Xdg-app https://wiki.gnome.org/Projects/SandboxedApps
Muokkaus: Pieni kirjoitusvirhe korjattu.
-
mutta jos standardissa sanotaan että pulttiin menee 5mm mutteri niin sitten kaikki jotka noudattavat standardia tekevät siihen oikean kokoisia muttereita. sitten ne jotka ei noudata standardia koittavat winen kaltaisilla apuvälineillä survoa pulttia liian pieneen mutterin.
En nyt kyllä ymmärrä tätä vertausta sillä Winellä ei ajeta Linux-ohjelmia. Ehkä tuo toimisi paremmin, jos Linux-ohjelmat ovat millimetrimitoissa olevia muttereita ja Windows-ohjelmat sitten tuumamitoissa, mutta en tiedä mihin väliin Wine sopii tässä kuviossa.
Wine on adapteri (siis ohjelmointikielenä rajapinta) tuumamitan ja millimetrimitoituksien välissä. 8)
-
Merkittävät päähaarat ovat Debian, Red Hat ja Slackware (johon esim. SUSE alunperin pohjautui): http://futurist.se/gldt/wp-content/uploads/12.10/gldt1210.svg
Olipas tuossa haaroja. Suunilleen sama hakemistorakenne sentään on ollut joka jakelussa mitä olen käyttänyt. Asetukset löytyy suunnilleen samasta paikasta. Ärsyttävää jos samassakin jakelussa vaihtavat paikkaa, vaikka pitäähän sitä /etc kansiota joskus muutella. Se millä noita muutetaan vaihteleekin sitten paljon.
Se ärsyttää myös jos ohjelma pomppaa /bin hakemistosta vaikka /usr/bin. Tai /usr/bin kansiosta /opt/bin. Ärsyttävä muutos on myös /run/media/käyttäjä/levy/kansiot... verrattuna /media
-
tämä on siis syy siihen miksi aina pitää käyttää wineä eikä mikään ohjelma toimi kunnolla. jos kaikki ohjelmat tehtäisiin yhteen muottiin niin kaikki toimisi kunnolla ja olisi helpompi tehdä Linuxille ohjelmia.
............
Nyt ainakin minä putosin kyydistä.
Ei tule mieleeni yhtään tapausta jossa "pitää käyttää wineä" ?
Aamulla viimeksi ajoin paria skriptiä jotka kutsuvat useita ohjelmia. Ainakin lopputulos oli odotuksen mukainen - eli jokainen noista ohjelmista toimi mielestäni "kunnolla"?
-
En ole Linux-standardoinnin asiantuntija, mutta ainoa osa LSB:tä jonka tunnen, on FHS, eli Filesystem Hierarchy Standard. En ole kertaakaan kymmenen vuoden aikana Linuxia käyttäessäni törmännyt LSB-asioihin millään tasolla. Uskallan siis epäillä, että kyseinen standardi ei ole kovin vaikutusvaltainen, eikä siitä ole hirveän paljon hyötyä.
Mieleen tulee tietotekniikan alalta useita kertoja, kun standardi on jäänyt käytännössä kuolleeksi kirjaimeksi. Se, milloin standardit ovat oikeasti hyödyllisiä ja milloin eivät, on kimurantimpi kysymys. Standardeja pitää noudattaa riittävän monen, että niistä on hyötyä. Ja toisaalta standardin pitää sisältää hyödyllisiä ja tarpeellisia asioita, jotta sitä kannattaisi noudattaa. Kyllähän esim. Linux-työpöydälle kehitetyt muutamat standardit ja de facto -standardit, kuten työpöytäilmoitukset ja paneeli-indikaattorit tai vaikkapa XDG-kansionimet ovat oikein hyödyllisiä ja näpsäköitä olleet ainakin minulle. Niinkään ei siis voi sanoa, että Linux-maailmassa ei noudatettaisi standardeja.
Tämä järjestelmä ja maailma vain on erilainen: standardia voi ehdottaa kuka vain, ja se voi vakiintua erilaisilla tavoilla. Jossain Applen tai myös Microsoftin ekosysteemissä on jollakin keskitetyllä taholla valta sanoa, miten mennään. Linux-järjestelmässä taas joku tekee ehdotuksen tavasta toimia, ja jos se on muiden mielestä hyvä, se voi vakiintua standardiksi.
-
tarkoitin että jos kaikki linuxit olisivat samanlaisia ja noudattaisivat virallista lsb standardia niin olisi helpompi tehdä ohjelmia ja ehkä pelien tekijät tekisivät sitten pelejä linuxille eikä tarvitsisi wineä
-
tarkoitin että jos kaikki linuxit olisivat samanlaisia ja noudattaisivat virallista lsb standardia niin olisi helpompi tehdä ohjelmia ja ehkä pelien tekijät tekisivät sitten pelejä linuxille eikä tarvitsisi wineä
Ei LSB:n noudattaminen siihen vielä riittäisi. Luulen, että parempia ratkaisuja on tulossa, sellaisia jotka ohittavat koko nykyisenlaisen paketinhallintajärjestelmän ja ajavat ohjelmia omissa hiekkalaatikoissaan.
-
tarkoitin että jos kaikki linuxit olisivat samanlaisia ja noudattaisivat virallista lsb standardia niin olisi helpompi tehdä ohjelmia ja ehkä pelien tekijät tekisivät sitten pelejä linuxille eikä tarvitsisi wineä
pelaamiseen käytetään tällä hetkellä Ubuntua, taikka Minttiä. Tai sitten SteamOS jos se joskus tulee markkinoille. Ja mitä pelien saatavuuteen niin tässä merkittävää osaa näyttelee pelimoottorit kuten Unreal taikka Unity. Näiden tuki on ensisijaista siihen että pelejä yleensä käännetään myös Linux:lle, ilman näitä ei olisi mahdollista järkevällä kapasiteetilla saada pelejä tehtyä ainakaan Indie talojen toimesta. Sitten tähän liittyy vielä taikasanat kuten OpenGL plus muut ja ennenkaikkia Vulkan. Kun Vulkan tulee ja työntää OpenGL vanhanaikaiset extensionit kuuseen niin nekin helpottaa pelien tekmistä ja miksei muutakin grafiikan ohjelmointiin Linux:n puolella.
Huomaatko ? Kukaan ja mikään pelialan engine puolen toimija ei edes ajattele LSB:n perään koska se ei näyttele tässä kuviossa yhtään mitään osaa.
Winen aika alkaa olemaan ohi, toki sitä tullaan käyttämään vielä aikansa mutta tämä ei ole muuta kuin haittatekijä sille että pelejä olisi saatavilla natiivisti myös Linux:lle.
lisäys,
Jos ei muuta sanota, esim Unity3d engine tukee virallisesti Ubuntua 12.4 tai sitä jälkeen tehtyä versiota. Muut ovat DIY moodissa.
<caps>
KULUTTAJAMARKKINOILLA UBUNTU ON SE JAKELU JOHON LUVATAAN TOIMIVUUS. PISTE.
</caps>
edit3.
Jos näin ei olisi joutuisi softan tekijä joutuisi myös käymään kaikki 999 jakelua lävitse ja testaamaan ohjelman toimivuus 100 prosenttisesti käyden kaikki testitapaukset lävitse. Tämä on mission impossible. Näin vain toimitaan ohjelmistoteollisuudessa.
-
<caps>
KULUTTAJAMARKKINOILLA UBUNTU ON SE JAKELU JOHON LUVATAAN TOIMIVUUS. PISTE.
</caps>
edit3.
Jos näin ei olisi joutuisi softan tekijä joutuisi myös käymään kaikki 999 jakelua lävitse ja testaamaan ohjelman toimivuus 100 prosenttisesti käyden kaikki testitapaukset lävitse. Tämä on mission impossible.
Ei tuokaan täysin totta ole. Kaikki käyttämäni kaupalliset ohjelmat ovat tarjolla kahtena Linux-versiona: RPM-pakettina, jonka luvataan toimivan ja joka on testattu Fedorassa, ja Deb-pakettina, jonka luvataan toimivan ja joka luultavasti on testattu sekä Ubuntussa että Debianissa. Tietysti jos kaikki käyttäisivät LSB:tä, joka määrää RPM-paketinhallinnan, ohjelmantekijän tarvitsisi tehdä vain yksi paketti – joka ei sitten välttämättä kuitenkaan kaikissa distroissa toimisi.
Mutta esimerkiksi Docker tai vastaava saattaa lopulta korvata perinteisen paketinhallinnan (http://www.infoworld.com/article/2903313/application-virtualization/could-docker-replace-package-management.html) ainakin kaupallisten ohjelmien levityksessä.
-
jos oikein ymmärsin niin tuo lsb sisältää muutakin kuin pelkästään "pakettihallinnan"? miksi ubuntu ei sitten voi noudattaa sitä standardia muulta osalta?
-
jos oikein ymmärsin niin tuo lsb sisältää muutakin kuin pelkästään "pakettihallinnan"? miksi ubuntu ei sitten voi noudattaa sitä standardia muulta osalta?
LSB ei ole osoittautunut käytännössä hyödylliseksi olemassaolonsa aikana. Kaupalliset ohjelmatkaan eivät pääsääntöisesti edellytä LSB-yhteensopivuutta, vaan niistä julkaistaan binäärit sekä Debian- että Red Hat / Fedora -pohjaisille jakeluille. LSB-yhteensopivuuden takaaminen vaatii kuitenkin huomattavasti kehittäjäresursseja, ja kiinnostuksen puuttuessa Debian-projekti päätti luopua leikistä. Nähtävästi Canonical ei myöskään katsonut tarpeelliseksi jatkaa LSB-tuen ylläpitämistä.
Tavallisten työpöytäsovellusten osalta järjestelmän tiukalla LSB-yhteensopivuudella ei oikeastaan edes ole merkitystä. Riittävä binääriyhteensopivuus voidaan taata pelkästään sillä, että alla on Linux, X.org ja tietyt peruskirjastot, jotka ovat muutenkin mukana kaikissa nykyisissä työpöytäjakeluissa.
Kaupallisten pelien ja ohjelmien niukkuus johtuu Linuxin markkinaosuudesta, joka on kotityöpöydillä ja -läppäreissä 1 %:n tienoilla. Useimpien sovellusten porttaamisessa ei siis vain ole kaupallisesti mitään järkeä, ja siksi sitä ei tehdä.