Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ubuntu tietokoneissa => Aiheen aloitti: Daneli - 07.06.13 - klo:17.55
-
Kuinka tuohon openofficeen saa kielipaketit asennettua 13.04 ?
-
Lataamalla siihen liittyvät suomenkielen kielipaketit.
Mikset käytä vapaan kehityksen piirissä olevaa LibreOfficea, joka on nykyään Ubuntujen oletus ? Openofficen tuotemerkin hamstrasi joku firma(kai Oracle), jolloin muut kehittäjät perustivat Open Document Foundation:in jatkamaan kehitystä LibreOffice-nimellä.
T:Jallu59
-
Noita kielipaketteja etsiskelinkin, että missä ne ovat ? Lähinnä tuo OpenOffice oli käyttäjälle tuutu windowsista siirtyessä ja kynnystä siirtyä pitää pitää joka asiassa mahku matalana. <Ja täytyy sanoa että pidän kyllä enemmän openofficecta kuin libreofficesta.
Minä kysyisin ihan pakettivarastosta.
Mitä kertoo kun kysäiset:
sudo aptitude search openoff | grep n-fi
minulle vastaa noin:
v openoffice.org-hyphenation-fi -
p openoffice.org-l10n-fi - office productivity suite -- Finnish langu
-
Huomasinpa juuri että ainakin yksi Office oli kielivammainen.
Kokeilin:
aptitude install openoffice.org-l10n-fi
Käynnistin sen uudelleen. Siis Officen, en konetta.
Ja hienosti oli vaihtanut käyttöliittymän kotoisemmaksi :)
-
Lähinnä tuo OpenOffice oli käyttäjälle tuutu windowsista siirtyessä ja kynnystä siirtyä pitää pitää joka asiassa mahku matalana. <Ja täytyy sanoa että pidän kyllä enemmän openofficecta kuin libreofficesta.
Onko niillä peruskäyttäjän näkökulmasta muuta eroa kuin nimi?
-
Väiitäisin että LibreOfficeen tulee säännöllisesti päivityksiä ja on paremmin tuettuna suomalaisten käyttäjien toimesta.
Viimeisin OO on julkaistu viime vuoden toukokuussa ja seuravasta riliisistä ei ole tietoa.
-
Lähinnä tuo OpenOffice oli käyttäjälle tuutu windowsista siirtyessä ja kynnystä siirtyä pitää pitää joka asiassa mahku matalana. <Ja täytyy sanoa että pidän kyllä enemmän openofficecta kuin libreofficesta.
Onko niillä peruskäyttäjän näkökulmasta muuta eroa kuin nimi?
Ainakin ulkonäkö eroaa.
(Debian päivittyessään kuutosesta seiskaan vaihtoi LibreO:n)
Ja pikaisesti kaivelemalla en ole löytänyt mitsä nuo kuvakkeet/ikonit/mitälie, siis ne kuvat työkaluriveillä saisi pienemmiksi ;)
-
Ja pikaisesti kaivelemalla en ole löytänyt mitsä nuo kuvakkeet/ikonit/mitälie, siis ne kuvat työkaluriveillä saisi pienemmiksi ;)
Kas näin:
Tools --> Options -> LibreOffice -> View ja sitten Icon size and style -valinta
-
Ainakin ulkonäkö eroaa.
Saattaahan sieltä rinnakkain verraten löytää jotain pieniä muutoksia. ;) Olen käyttänyt näitä StarOfficeen perustuvia toimistopaketteja satunnaisesti (nykyisin ehkä kerran kuukaudessa) StarOffice 5:stä lähtien, enkä huomaa käyttöliittymässä merkittäviä eroja LibreOffice 4:n ja noiden kymmenen vuotta vanhojen versioiden välillä. OpenOffice ja LibreOffice ovat minun näkökulmastani käytännössä identtisiä.
-
Jospa nyt saisin otsikon mukaista keskustelua vielä aikaiseksi eli kuinka asentaa OpenOffice suomeksi 13.04 ubuntuun ?
Aikuisen oikeasti OpenOffice ei ole tuettu oikeastaan missään jakelussa, joka käyttää avoimen lähdekoodin paketteja. Kuten jo kerrottu, ei ole oikeastaan mitään erityisiä perusteita tukeutua OpenOfficeen.
Ehkä löydät ratkaisusi OpenOfficen sivuilta:
http://www.openoffice.org/
Suositus on siis yhä asentaa ja käyttää LibreOfficea.
Lisäys: oma lukunsa on tietenkin asentaa OpenOffice:n uusimpiin versioihin voikko, kun toimisto-ohjelmisto ei ole jakelun tukema.
LibreOfficeen taas voikko löytynee ja asentuu suht' kivuttomasti, jos jakelu ko. paketin suomenkieleen oionlukemiseen ylipäätään tarjoaa.
Myös Voikon virittely vaatii omat kommervenkkinsä, jos jakeluun tuota ei oletuksena ole joku jo paketoinut - mieluusti jo hyväksyttynä pakettina virallisille ohjelmalähteille.
Yleensä jos ohjelmasta tuee kuukauden välein päivyksiä se kertoo ettei ohjemaa juuri testailla.
Tuo mielipiteesi jäänee ihan omaan arvoonsa. Ennenkuin ohjelmaa tarjotaan virallisena päivityksenä, sitä on testattu ihan kohtuullisen riittävästi.
Jos haluat vertailla ohjelmien päivitystahtia avoimien ja kaupallisten ohjelmistojen välillä, pitää muistaa, että avoimen lähdekoodin ohjelmia kehitetään jatkuvasti ja ne ovat käyttäjille tarjolla. Suljettujen/kaupallisten ohjelmatalojen korjatut/päivitetyt ohjelmat saat, kun lyöt vaaditut rahat tiskiin tai avaat pankkiyhteytesi uuden version ostamiseksi - vaikkapa päivityksenä.
-
Ainakin ulkonäkö eroaa.
Saattaahan sieltä rinnakkain verraten löytää jotain pieniä muutoksia. ;) Olen käyttänyt näitä StarOfficeen perustuvia toimistopaketteja satunnaisesti (nykyisin ehkä kerran kuukaudessa) StarOffice 5:stä lähtien, enkä huomaa käyttöliittymässä merkittäviä eroja LibreOffice 4:n ja noiden kymmenen vuotta vanhojen versioiden välillä. OpenOffice ja LibreOffice ovat minun näkökulmastani käytännössä identtisiä.
Luulen että eroja on. LibreOfficesta on kehitetty paljon raskaampi ohjelma kuin OpenOffice. Leipätyössäni muokkaan kookkaita tekstitiedostoja (suurin tällä hetkellä 2,8 Mt) ja sellaisten käsittelyssä LibreOffice on huomattavasti hitaampi ja syö enemmän koneen tehoa. Käytän tähän työhön OpenOfficea, vaikka muuten pidän enemmän LibreOfficesta, jo graafisen ilmeenkin puolesta.
-
------
Luulen että eroja on. LibreOfficesta on kehitetty paljon raskaampi ohjelma kuin OpenOffice. Leipätyössäni muokkaan kookkaita tekstitiedostoja (suurin tällä hetkellä 2,8 Mt) ja sellaisten käsittelyssä LibreOffice on huomattavasti hitaampi ja syö enemmän koneen tehoa. Käytän tähän työhön OpenOfficea, vaikka muuten pidän enemmän LibreOfficesta, jo graafisen ilmeenkin puolesta.
Nyt pisti uteliaaksi, miksi tekstitiedostoja jollain office -teksturilla?
Kun minulle on jäänyt päälle se asenne että käytetyn merkistön mukaan, joko nedit tai gedit tekstitiedostoille.
-
Leipätyössäni muokkaan kookkaita tekstitiedostoja (suurin tällä hetkellä 2,8 Mt) ja
sellaisten käsittelyssä LibreOffice on huomattavasti hitaampi ja syö enemmän koneen tehoa
CVS tiedostoja? Vai minkälaisia tekstitiedostoja, jonkin sortin tieteellis-tietokanta juttuja? Oracle on vähentänyt huomattavasti OpenOfficen tukemista yrityksille ja muutenkin joten kannattaa siirtyä Libren käyttöön.
-
Leipätyössäni muokkaan kookkaita tekstitiedostoja (suurin tällä hetkellä 2,8 Mt) ja
sellaisten käsittelyssä LibreOffice on huomattavasti hitaampi ja syö enemmän koneen tehoa
CVS tiedostoja? Vai minkälaisia tekstitiedostoja, jonkin sortin tieteellis-tietokanta juttuja? Oracle on vähentänyt huomattavasti OpenOfficen tukemista yrityksille ja muutenkin joten kannattaa siirtyä Libren käyttöön.
Olen yhden tieteenalan sanakirjan toimittaja, tekstitiedostot ovat siis aivan omanlaisiaan eivätkä vastaa tietotekniikan tekstitiedostoja.
Niin kuin edellä ilmoitin, mieluummin kirjoittaisin LibreOfficella, mutta kun sen kanssa meno on kovin hidasta ja takeltelevaa, käytän OpenOfficea. En tiedä miten Oracle tai jokin muu voisi tätä asiaa tukea tai olla tukematta, kyse on ainoastaan ohjelmien käyttäytymisestä isoja tiedostoja käsitellessä.
Edit: Selvennykseksi: En siis kirjoittanut isojen .txt- vaan open document -tiedostojen käsittelystä OpenOfficessa ja LibreOfficessa. OO:n version 3.2 ja LO:n version 3.5 välillä on tapahtunut jotakin, joka tekee ohjelman huomattavasti raskaammaksi. Luultavasti joitakin uusia ominaisuuksia on kasattu mukaan.
-
OO:n version 3.2 ja LO:n version 3.5 välillä on tapahtunut jotakin, joka tekee ohjelman huomattavasti raskaammaksi. Luultavasti joitakin uusia ominaisuuksia on kasattu mukaan.
Apache OpenOffice tarjoaa nyt uusimpana versiota 00-3.4.1, joten käytössäsi lienee hieman vanhempi versio OO:sta.
http://www.openoffice.org/download/index.html
Virallinen LibreOffice-versio lienee 4.0.2 ;) Ainakin Ubuntu Raring-versiosta puhuttaessa. Ja Ubuntu 12.04 Precise on mallia LibreOffice 3.5.4. Ja ko. version tarjoama OpenOffice on versiolla 3.3.0-7.
http://packages.ubuntu.com/search?keywords=openoffice&searchon=names&suite=precise§ion=all
Avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmissä ja ohjelmissa on ytimenä se valinnanvapaus. Käytä OpenOfficea, jos se laitteeseesi ja käyttöösi paremmin soveltuu. Tosin silloin kannattaa tarvittaessa huolehtia itse päivityksistä, kun tarpeen.
Ubuntu Precise 12.04 LTS tarjonnee kolmen vuoden tuen työpöytäohjelmille, joten mitään erityistä syytä välttämättä siirtyä toistaiseksi LibreOfficen käyttäjäksi ei liene.
-
Olen yhden tieteenalan sanakirjan toimittaja, tekstitiedostot ovat siis aivan omanlaisiaan eivätkä vastaa tietotekniikan tekstitiedostoja.
Mmmh, tuntuu aivan siltä että sinun kannattaisi miettiä työskentelytapasi uudestaan, LIbret ja muut Officet on tarkoitettu vähän muunkaltaiseen tekstinkäsittelyyn.
Olisiko sinun syytä siirtää tekstitiedoston historiaan ja siirtyä jonkinlaisen tietokannan käyttäjäksi? Libret osaavat käsitellä myös tietokantoja.
-
^ Tai entäs vaikka LyX (http://www.lyx.org/)?
-
Olen yhden tieteenalan sanakirjan toimittaja, tekstitiedostot ovat siis aivan omanlaisiaan eivätkä vastaa tietotekniikan tekstitiedostoja.
Mmmh, tuntuu aivan siltä että sinun kannattaisi miettiä työskentelytapasi uudestaan, LIbret ja muut Officet on tarkoitettu vähän muunkaltaiseen tekstinkäsittelyyn.
Olisiko sinun syytä siirtää tekstitiedoston historiaan ja siirtyä jonkinlaisen tietokannan käyttäjäksi? Libret osaavat käsitellä myös tietokantoja.
Kiitos neuvosta. Asiaa on mietittykin, mutta massiivisen tekstikorpuksen muuttaminen tietokannaksi ei ole aivan yksinkertaista.
Taitaa kuitenkin mennä vähän sivuraiteille. Pointtini oli se, että OO:n ja LO:n välillä on eroa, ainakin jos verrataan OO 3.2:ta ja LO:n nykyisiä versioita. Isojen tiedostojen käsittely sujuu sutjakasti OO 3,2:lla (aikaisemmin käytin sitä Ubuntu 10.04:ssä, nykyisin Debian Squeezessa), mutta LO 3.5:llä, 3.6:lla ja 4:llä, eri jakeluissa kokeiltuina, se on kovin tahmeaa. Oletan, että tämä johtuu siitä, että kehittelyssä on keskitytty johonkin muuhun.
-
Taitaa kuitenkin mennä vähän sivuraiteille. Pointtini oli se, että OO:n ja LO:n välillä on eroa, ainakin jos verrataan OO 3.2:ta ja LO:n nykyisiä versioita. Isojen tiedostojen käsittely sujuu sutjakasti OO 3,2:lla (aikaisemmin käytin sitä Ubuntu 10.04:ssä, nykyisin Debian Squeezessa), mutta LO 3.5:llä, 3.6:lla ja 4:llä, eri jakeluissa kokeiltuina, se on kovin tahmeaa. Oletan, että tämä johtuu siitä, että kehittelyssä on keskitytty johonkin muuhun.
Itse en ole huomannut Libre- tai OpenOffisessa merkittäviä eroja, mutta Windowsilla on mahdoton availla suuria tiedostoja oli ohjelma sitten MS-,Libre- tai OpenOffice. Siis semmoisia suuria tiedostoja, joissa on suuria kuvia (A4 1200 dpi), mutta kumpi vain Linukassa avaa nikottelematta kyseiset tiedostot. Olen ajatellut, että ero on tiedostojärjestelmässä eli NTFS on hitaampi kuin Ext3-4.
-
... massiivisen tekstikorpuksen muuttaminen tietokannaksi ei ole aivan yksinkertaista.
Taitaa kuitenkin mennä vähän sivuraiteille.
Jatketaan nyt tätäkin raidetta. Tässähän tietotekniikka tulee apuun. Millä tavalla voisi tekstitiedoston muuttaa tietokannaksi? Luulis että tällaista on tehty paljonkin. Tietokantoja käyttäviä sanakirjaohjelmia kyllä on olemassa. Vaikkapa Ubuntun valikoimasta löytyvä online-sanakirjaohjelma WordNet ja Artha.
-
... massiivisen tekstikorpuksen muuttaminen tietokannaksi ei ole aivan yksinkertaista.
Taitaa kuitenkin mennä vähän sivuraiteille.
Jatketaan nyt tätäkin raidetta. Tässähän tietotekniikka tulee apuun. Millä tavalla voisi tekstitiedoston muuttaa tietokannaksi? Luulis että tällaista on tehty paljonkin. Tietokantoja käyttäviä sanakirjaohjelmia kyllä on olemassa. Vaikkapa Ubuntun valikoimasta löytyvä online-sanakirjaohjelma WordNet ja Artha.
Yleensä käytän pikku skriptiä joka noukkii tekstin seasta passelit palat ja tuuppaa tauluun. Tai ainakin kirjoittaa inserttilauseet, jotka voi oikolukea ja tarvittaessa viimeistellä.
Kuinka helppoa sen skriptin laatiminen on, riippuu taas tekstitiedoston rakenteesta ja kuinka kurinalaisesti teksti on jäsennelty.
Ne minkä kanssa eniten olen puuhastellut olivat joko xml -tagein jäsennelty tai sitten sovitut avainsanat joiden avulla sai palasteltua.
-
... massiivisen tekstikorpuksen muuttaminen tietokannaksi ei ole aivan yksinkertaista.
Taitaa kuitenkin mennä vähän sivuraiteille.
Jatketaan nyt tätäkin raidetta. Tässähän tietotekniikka tulee apuun. Millä tavalla voisi tekstitiedoston muuttaa tietokannaksi? Luulis että tällaista on tehty paljonkin. Tietokantoja käyttäviä sanakirjaohjelmia kyllä on olemassa. Vaikkapa Ubuntun valikoimasta löytyvä online-sanakirjaohjelma WordNet ja Artha.
Yleensä käytän pikku skriptiä joka noukkii tekstin seasta passelit palat ja tuuppaa tauluun. Tai ainakin kirjoittaa inserttilauseet, jotka voi oikolukea ja tarvittaessa viimeistellä.
Kuinka helppoa sen skriptin laatiminen on, riippuu taas tekstitiedoston rakenteesta ja kuinka kurinalaisesti teksti on jäsennelty.
Ne minkä kanssa eniten olen puuhastellut olivat joko xml -tagein jäsennelty tai sitten sovitut avainsanat joiden avulla sai palasteltua.
Kiitos ajatuksista. Sanakirjan tekstissä on WordPerfect DOS -ajalta periytyvin kirjapainomerkein tagattu hakusana, vieraskieliset vastineet, etymologia ja muut tarpeelliset luonnehdinnat erilleen selityksestä.
Otin asian uudelleen keskusteluun firman tietotekniikan puolen kanssa. Minulla on muun alan koulutus.
LibreOfficen jähmeydestä isojen tiedostojen kanssa: se avaa ne aivan vikkelästi, mutta tekstinkäsittely, kuten tekstinpätkien maalaus, kopiointi ja liittäminen, sanahaku jne. vaativat odottelua.
-
Miten tämän asetelma mahtaa nyt muuttua, kun Openoffice siirtyi Apachelle. Pienen testauksen jälkeen nelosversio Openofficesta oli hyvä.
Tuskin on mitään järkeä kahta samanlaista versiota kehitellä, onkohan ne viemässä kehitystä eri suuntaan (esim. suorituskyky vs ominaisuuksien runsaus.) vai onkohan tiedossa jotain yhdistymisiä?
-
Tuskin mitään yhdistymisiä tulee koskaan. OpenOffice vieminen oli Oraclelta kunnon pelisiirto avointa lähdekooia vastaam koska tämä vain hajauttaa resursseita turhaan kahteen eri leiriin.
Muita vastaavia liikkeita oli Hudson ja MySQL.
Oracle todennäköisesti rahoittaa taustalla Apachen OO kehitystä. Ainakaan mitään mittavaa rahoitusta ole nähtävissä.