Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Sorkkarauta - 02.09.12 - klo:09.56
-
Luin juuri hiljattain kirjan Kapinakoodi, joka oli ajatuksia herättävä teos kaikin puolin. Joka on kiinnostunut tietotekniikan historiasta, avoimen ohjelmistokoodin menetelmistä sekä persoonista joilla on ollut vaikutusta nykypäivän tietotekniikkaan, niin suosittelen sitä hänelle luettavaksi.
Tästäpä syntyi ajatus, kuka sinun mielestäsi on ollut vaikuttavin henkilö FLOSS (Free/Libre/Open Source Software) -maailmassa?
-
Linusta äänestin, hänhän sen homman aloitti ja vaikuttaa vieläkin kernelin osalta. Mark Shuttleworth on mielestäni hyvä kakkonen, hänen ansiotaan on pitkälti linuxin leviäminen ihan toisella tavalla, kuin ennen Ubuntun tuomista tarjolle. Kehitystiimien aloittajat yleensäkin ansaitsevat erityisen noston, kuin myös nykyisetkin kehittäjät. Muitakin ansioituneita on.
T.Jallu59
-
Linus tietysti. On toki paljon muistakin kovia vaikuttajia, mutta mielestäni heillä ei olisi oikein mitään virkaan ilman Linusin panosta aiheeseen tai ainakin merkittävästi pienempi.
*edit*
Toki Stallman on kutakuinkin luonut tuon määritteen, mutta silti ääni Torvaldsille jos vaikuttajaa haetaan.
-
Minusta Stallman on kovin kaveri tässä yhteydessä. Hänen kehittämänsä GPL on eniten levinnyt FLOSS -juttu sekä Linuxin kehittymiseen GNU -hankkeen myötä on ollut myös kriittinen. Kaverihan tulee kuulemma Suomeen syksyllä.
Antaisin ääneni vaihtoehtoisesti Microsoftin henkilöille, koska heidän linjauksensa ovat ainakin minua ohjanneet tekemään valintaani.
-
Äänestin Linus vaikka olin ajatellut Stallman:ia. Linux vaikuttaa moneen kohtaan open source maailmassa vaikka Stallmanin ansiota on GPL lisenssi joka tärkein yksittäinen elementti.. Kysymyksen asettelu antoi viimeisen kipinän valinnalle. Tuosta sanasta vaikuttavin voi vääntää peistä ja kitistä.
-
Voisi täsmentää, että uskon, että Linux olisi syntynyt joka tapauksessa ilman Stallmanin vaikutusta.
http://www.freesoftwaremagazine.com/articles/unjustifiable_criticism_richard_stallman_linus_torvalds
En ota mitään kantaa kutakuinkin naurettavaan sävyyn muokatusta artikkelista, mutta Linusin kommenteista olettaisin, että Linux olisi siis syntynyt joka tapauksessa.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni Linuxin historia ei pohjaudu mitenkään mihinkään Stallmanin luomukseen? Eli siis Linus pyysi kuitenkin sakkia netin kautta osallistumaan avoimesti. Taas ilman Linusin panosta uskoisin että oikeastaan häävin kukaan tämän foorumin lukijoista edes tietäisi kuka Stallman on.
-
kait nyt kukaan sentään... on meitä ihan aikuseenkin ikään ehtineitä täällä mukana... ;)
...lisäkseni muitakin...
-
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni Linuxin historia ei pohjaudu mitenkään mihinkään Stallmanin luomukseen? Eli siis Linus pyysi kuitenkin sakkia netin kautta osallistumaan avoimesti. Taas ilman Linusin panosta uskoisin että oikeastaan häävin kukaan tämän foorumin lukijoista edes tietäisi kuka Stallman on.
Jos lukee sen kuuluisan viestin josta Linux sai alkunsa, eli sen missä Linus sanoo "I'm doing a free operating system, just a hobby, nothing big", (linkki (http://www.thelinuxdaily.com/2010/04/the-first-linux-announcement-from-linus-torvalds/)), niin kyseisessä viestissä Linus mainitsee: "I’ve currently ported bash(1.08) and gcc(1.40), and things seem to work. This implies that I’ll get something practical within a few months". Eli saadakseen jotain toimivaa aikaiseksi hän tarvitsi jonkun shell-ohjelman lähdekoodin (tässä bash v.1.08), sekä C-kääntäjän lähdekoodin (gcc v.1.40).
Gcc on tunnetusti alunperin Richard Stallmanin kehittämä, ja bash shell on alunperin kehitetty Stallmanin perustaman FSF:n rahoituksella, eli bashin kehittäjä Brian Fox sai kehitystyön ajan FSF:ltä säännöllistä kuukausipalkkaa.
Vielä tänäkin päivänä kun selaa joitain man sivuja Ubuntu 12.04:ssä niin Stallmanin nimi löytyy sieltä.
Esim. ls-komento, eli se jolla näkee hakemiston sisällä olevat tiedostot, kertoo man sivullaan: "Written by Richard M. Stallman and David MacKenzie." Samoin esim. rm-komento (tiedoston poistaminen) ja cat-komento (tiedoston sisällön tulostaminen ruutuun) mainitsevat Stallmanin yhtenä alkuperäisistä tekijöistä.
Ilman Stallmanin panosta Linux olisi saattanut jäädä harrasteprojektiksi jolla muutamat ihmiset olisivat leikkineet 1991-1993 jonka jälkeen se olisi hylätty, eikä kukaan tämän foorumin lukijoista olisi Linuxista koskaan kuullut.
Tässä oli siis jotain näkökulmia joita löysin hieman wikipediaa ja vastaavia selaamalla. Toinen asia on miten tämä vaikuttaa Stallmanin sijoittumiseen vaikuttavimman henkilön listalla.
-
Gcc on tunnetusti alunperin Richard Stallmanin kehittämä, ja bash shell on alunperin kehitetty Stallmanin perustaman FSF:n rahoituksella, eli bashin kehittäjä Brian Fox sai kehitystyön ajan FSF:ltä säännöllistä kuukausipalkkaa.
Tätä en kyllä tiennytkään.
Ilman Stallmanin panosta Linux olisi saattanut jäädä harrasteprojektiksi jolla muutamat ihmiset olisivat leikkineet 1991-1993 jonka jälkeen se olisi hylätty, eikä kukaan tämän foorumin lukijoista olisi Linuxista koskaan kuullut.
Näitähän ei voi tietää. Ilman Unixin kehittäjiä ei olisi Stallmanin panostakaan vastaavasti tullut koskaan. Eli ehkä loppuviimein suurimmat nimet loppuviimein olisi Thompson ja Ritchie :)
Missään ei ole tainnut olla juttua oliko Torvaldsilla mitään muuta vaihtoehtoa mielessä tuon kirjoituksensa aikoihin.
-
No jaa, ilman Linuxiakin meillä tod. näk. olisi jokin BSD projekteista, joten eipä sitä oltaisi ilman avoimia käyttiksiä.
-
Stallmanin GNU kaipasi ydintä, jota sattui samaan aikaan kehittelemään muuan toisen vuoden helsinkiläisopiskelija yliopistolta. Stallman kehitteli pitkään mikroydinperustaista Hurd -ydintä, mutta siitä ei tullut oikein valmista ainakaan ajoissa ja koska valmis ydin oli olemassa niin Hurd jäi vähemmälle huomiolle.
Avoin käyttis olisi syntynyt, mutta olisiko yleistynyt ja missä vauhdissa? Linus persoonana oli riittävän valovoimainen joka on edelleen auttanut ainakin tunnettavuutta ja myös riitojen ratkaisemista. Aivan mahtava kirja tämä Kapinakoodi, siinä on selitetty todella paljon asioita mistä muuten ei tiedettäisi juuri mitään. Ehdottomasti kehotan lukemaan, mikäli kiinnostaa nämä jutut. Ja miksi ei muutenkin.
-
Mietin pitkään, vastaisinko Linus Torvalds vai Richard Stallman. Lopulta päädyin Stallmaniin, koska ukkeli kirjoitti GPL-lisenssin. Minun mielestäni se on mainio lisenssi (olen lukenut kakkosversion, kolmanteen en vieläkään ole jaksanut perehtyä tarkemmin), ja on vaikuttanut varmasti siihen, että meillä on niin paljon avointa softaa nykyään.
GPL2 antaa juuri tarpeeksi vapauksia, ja samalla kuitenkin tehokkaasti rajoittaa koodin epäreilua hyödyntämistä kaupallisissa projekteissa. GPL takaa sen, että avoimena julkaistu ohjelma myös pysyy avoimena! Jotain lisenssin mainioudesta kertonee sekin, että jopa Microsoft on joutunut osallistumaan Linux-ytimen kehitystyöhön :D
Jos miettii henkilöinä, niin Torvalds vaikuttaa kyllä mukavammalta tyypiltä kuin Stallman, jossa on jotain vähän turhan fundamentalistista. Torvaldsissa minua viehättää hänen pragmaattinen asenteensa: avoin koodi on hyvää, koska se toimii.
Noin ylipäätään toki olen sitä mieltä, että on keinotekoista nostaa yksittäinen henkilö korokkeelle. Aiemmin jo tässä ketjussa nousi esiin, että on hankala sanoa miten Linuxille olisi käynyt jossain toisissa olosuhteissa. Siksi on hankala arvioida kenenkään yksittäisen henkilön merkitystä avoimen koodin liikkeelle.
Loppujen lopuksi olen valmis sanomaan, että avoimen lähdekoodin / vapaiden ohjelmistojen vaikuttavin henkilö on kaikki, jotka siihen ovat osallistuneet. Minun mielestä avoimessa koodissa ei viime kädessä ole kysymys yksilösuorituksista, vaan yhteisestä, moniäänisestä projektista, jonka suunnasta käydään keskustelua, ja jonka suuntaan myös vaikutetaan erilaisten ohjelmointi-, dokumentaatio-, distro- ynnä muiden hankkeiden kautta.
Myönnän suoraan, että minusta on hienoa miten jokaiselle pikku komponentille löytyy tekijä, ja jostain myös yhteystiedot, joiden kautta häntä voi koettaa tavoittaa – vaikkapa vain kiittääkseen hyvästä työstä!
-
Luettuani kapinakoodin olen kallistumassa Heikin näkemykseen siihen ettei ole eikä voi olla yksittäistä henkilöä jota voitaisiin nostaa muita korkeammalle jalustalle, voisiko apachea olla ilman linux:a tai perl ilman vapaata lähdekoodia? Tai python? Mutta kuitenkin kaikki nämä ovat palasia suuremmasta kokonaisuudesta jota ilman nykyisyys voisi olla todellakin paljon rumempi.
Joka tapauksessa näyttää siltä että avoin lähdekoodi on vastaus johonkin tarpeeseen, johonkin semmoiseen joka kumpuaa jostakin tunnistamattomasta ihmisen perustarpeesta.
Voisiko avoin lähdekoodia olla ilman yliopistoa, ei sillä kaikkia näitä teknologioita yhdistää kuitenkin jollakin tavalla yliopisto.
-
Voisiko avoin lähdekoodia olla ilman yliopistoa, ei sillä kaikkia näitä teknologioita yhdistää kuitenkin jollakin tavalla yliopisto.
Ilman Yliopiston netti-yhteyksiä Linusin kerneli tuskin olisi levinnyt. Ja sitä jaettiin myös Yliopiston palvelimelta. Richard Stallman on ykkösmies. Eikös Linus julkaissut kernelinsä Stallmanin GPL-lisenssillä? Yksittäistä henkilöä vaikea nimetä. Ajatus vapaasta koodista kuuluu kuitenkin Stallmanille. Eikä sovi unohtaa Emacs editoria. Se oli aikoinaan upea projekti. Sillä Stallman tienasi alkuaikoina. GNU olisi ilmestynyt ilman Linux kerneliä. Hurd-ydin yksi pisimpiä projekteja. Hengissä vieläkin. Jos haluaa eksoottista systeemiä kokeilla niin tuossa on haastetta. Kaikki laitteet eivät varmaan toimi...
BSD-variantit myös hyvin käyttökelpoisia. Tuskin nekään olisivat saatavilla ilman Stallmanin ja Linuksen vapaata koodia. Unix kone ja sen käyttöjärjestelmä oli aikoinaan hyvin kallis. Varmaan Taxi Mersun tai useamman hintaluokkaa. Ei siis mitenkään taviksen ulottuvilla. Ja DOS oli surkea... ja IBM osti sen kun muutakaan ei ollut. GNU/Linux systeemille oli siis kysyntää. Kun 386 PC tuli markkinoille eihän DOS sitä osannut hyödyntää. GNU/Linux on ollut alusta asti oikea käyttöjärjestelmä. DOS joku levykkeeltä suoritettava tekele. Windows 3 joku graafinen tekele DOS systeemin päälle. Yliopistomaailmassa moisia ei olisi arvostettu.
-
Voisiko avoin lähdekoodia olla ilman yliopistoa, ei sillä kaikkia näitä teknologioita yhdistää kuitenkin jollakin tavalla yliopisto.
Yliopisto on puite toiminnalle, joten sitä ei voi käsitellä subjektina kuten kysymys esittää. Stallman on minusta luonut parhaan asian joka on nimeltä GPL.
-
laiton linus koska en itse ole mukana listassa :)
-
Voisiko avoin lähdekoodia olla ilman yliopistoa, ei sillä kaikkia näitä teknologioita yhdistää kuitenkin jollakin tavalla yliopisto.
Ilman Yliopiston netti-yhteyksiä Linusin kerneli tuskin olisi levinnyt. Ja sitä jaettiin myös Yliopiston palvelimelta. Richard Stallman on ykkösmies. Eikös Linus julkaissut kernelinsä Stallmanin GPL-lisenssillä? Yksittäistä henkilöä vaikea nimetä. Ajatus vapaasta koodista kuuluu kuitenkin Stallmanille. Eikä sovi unohtaa Emacs editoria. Se oli aikoinaan upea projekti. Sillä Stallman tienasi alkuaikoina. GNU olisi ilmestynyt ilman Linux kerneliä. Hurd-ydin yksi pisimpiä projekteja. Hengissä vieläkin. Jos haluaa eksoottista systeemiä kokeilla niin tuossa on haastetta. Kaikki laitteet eivät varmaan toimi...
BSD-variantit myös hyvin käyttökelpoisia. Tuskin nekään olisivat saatavilla ilman Stallmanin ja Linuksen vapaata koodia. Unix kone ja sen käyttöjärjestelmä oli aikoinaan hyvin kallis. Varmaan Taxi Mersun tai useamman hintaluokkaa. Ei siis mitenkään taviksen ulottuvilla. Ja DOS oli surkea... ja IBM osti sen kun muutakaan ei ollut. GNU/Linux systeemille oli siis kysyntää. Kun 386 PC tuli markkinoille eihän DOS sitä osannut hyödyntää. GNU/Linux on ollut alusta asti oikea käyttöjärjestelmä. DOS joku levykkeeltä suoritettava tekele. Windows 3 joku graafinen tekele DOS systeemin päälle. Yliopistomaailmassa moisia ei olisi arvostettu.
Itse asiassa vapaan BSD:n PC-koneille piti ilmaantua niihin aikoihin kuin Linux ilmestyi mutta homma viivästyi sotkuisen oikeusjutun takia, Linus taisi joskus itse todeta ettei olisi aloittanut koko projektiaan jos olisi ollut tietoinen BSD-projektista. Yhtä kaikki loppu hyvin kaikki hyvin, saimme Linuxin ja muut avoimet käyttikset. Ja tätä nykyä ne ovat oikeasti useimmisssa systeemeissä toimivia käyttöjärjestelmiä, eivät pelkästään purkkavirityksillä koossa pysyviä hakkereien leluja ja ylläpidollisia painajaisia. Kun tarkemmin miettii on pieni ihme, että ollaan varsinkin työpöytäkäytössä näinkin pitkällä. Multimedia puoli toimii, useimmat lisälaitteet toimivat, ohjelmistot ovat käyttökelpoisia eivätkä vaikuta pelkästään jonkin kaupallisen ohjelman wannabe kopioilta yms.
-
Luulin että vapaa BSD oli seurausta GNU/Linux projektista. Ohjelmakoodin lisenssit ovat kyllä monimutkaisia ja monenlaisia kopiointi syytöksiä on ollut puolin ja toisin. Linuxia tai BSD:tä ei oikeastaan saisi verrata MS:n dos tain Windows käyttöjärjestelmiin. Ne kun on tehty vain PC:lle kun Linuxia voi ajaa oikeassa tietokoneessa. Monissa Superkoneissakin on Linux. Yksi työkaveri kysyi voiko sitä Linuksia käyttää koneessa missä useampi prosessori. Oikein nauratti. Linux kun oli edellä Windowssia muistinkäsittelyssä, moniajossa ja 64 bittisessä ympäristössä.
QT-kirjastot omistaa nykyään Digita. Kiitos norjalaisille kuitenkin niistä ja KDE-työpöydästä. Työpöytänä KDE:tä olen käyttänyt jo versiosta 2. KDE3 pysyi pitkään käytössä vaikka KDE4 kehittyi. KDE4 alkaa olla jo aika hyvä. Tosin vaatii koneelta potkua, että toimii sujuvasti.
-
Juu, ei vapaa BSD oli itsenäinen projekti, tietysti ilmeisesti GNU projekti oli kai ollut jonkinnäköinen kipinä siihen hommaan. Sikäli voisi Stallmannia pitää sangen merkittävänä ellei peräti merkittävimpänä henkilönä, avointen ohjelmistojen saralla. Yhtä kaikki vapaat ohjelmistot olivat siinä vaiheessa kun Linus aloitteli kiinnostuksen kohteena monella taholla, Linus vain pääsi livahtamaan ns. tutkan alta ja sai jotain kehityskelpoista ulos ensimmäisenä. Se sotkuinen oikeusjuttu oli ilmeisesti sitä perua, että alkuperäisessä BSD-unixissa oli joitain osia koodista edelleen AT&T ajoilta ja silloiset oikeudenomistajat eivät niiden julkaisusta oikein innostuneet, lopputuloksena koodia kirjoitettiin uusiksi niin, että AT&T koodin tarve poistui, mutta tämä viivästytti hanketta.
KDE4:stä pidän itsekin, potkun tarve on suhteellista, käytännössä tuplaydinprossu ja 1gt-2gt muistia ja toimii ihan riittävän sulavasti. Ainakin omat kokemukset ovat tälläiset.