Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Laitealue => Aiheen aloitti: peltsi - 12.04.11 - klo:12.12
-
Moi.
Eli tilasin Verkkokaupasta Asuksen EeePC 1001PX-mallisen miniläppärin. Tarkoituksena on pyyhkäistä tuo mukana tuleva Win7 Starter pois ja laittaa joku Linux tilalle. Distroista olen ajatellut joko Jolicloudia, Debiania, Fedoraa tai Gentoota. Googlasin ajankuluksi mitä muut ovat ko. koneeseen asentaneet ja silmään iski että joku oli asentanut 64-bittisen järjestelmän. Itse ainakin epäilen tuota todeksi, joten ajattelin kysyä jos joku pystyy tuon väitteen vahvistamaan. Koneessa on Intel Atom N450-prosessori.
-
Moi.
Eli tilasin Verkkokaupasta Asuksen EeePC 1001PX-mallisen miniläppärin. Tarkoituksena on pyyhkäistä tuo mukana tuleva Win7 Starter pois ja laittaa joku Linux tilalle. Distroista olen ajatellut joko Jolicloudia, Debiania, Fedoraa tai Gentoota. Googlasin ajankuluksi mitä muut ovat ko. koneeseen asentaneet ja silmään iski että joku oli asentanut 64-bittisen järjestelmän. Itse ainakin epäilen tuota todeksi, joten ajattelin kysyä jos joku pystyy tuon väitteen vahvistamaan. Koneessa on Intel Atom N450-prosessori.
64bittisen.
http://ark.intel.com/Product.aspx?id=42503
-
Loistavaa, suurkiitokset :) Jostain syystä missasin linkittämäsi sivun ihan täysin vaikka kuinka yritin etsiä
-
Eli tilasin Verkkokaupasta Asuksen EeePC 1001PX-mallisen miniläppärin. Tarkoituksena on pyyhkäistä tuo mukana tuleva Win7 Starter pois ja laittaa joku Linux tilalle. Distroista olen ajatellut joko Jolicloudia, Debiania, Fedoraa tai Gentoota.
Minulla on Asus EeePC 1001HA, johon asensin 32-bittisen Fedoran, lisäksi levynkulmalla majailee nyt Nattyksi päivitetty Ubuntu. Tässä laitteeni alkuperäinen osiointi: Disk /dev/sda: 160.0 GB, 160041885696 bytes
255 heads, 63 sectors/track, 19457 cylinders
Units = cylinders of 16065 * 512 = 8225280 bytes
Device Boot Start End Blocks Id System
/dev/sda1 * 1 9407 75561696 7 HPFS/NTFS
/dev/sda2 9408 18813 75553695 7 HPFS/NTFS
/dev/sda3 18814 19451 5124735 1c Hidden W95 FAT32 (LBA)
/dev/sda4 19452 19457 48195 ef EFI (FAT-12/16/32) Homma siis meni siten, että (defragmentoin Windows-asennusosion /dev/sda1:n), kutistin n. 10Gt:uun (liian vähän vakavaa käyttöön). Poistin /dev/sda2:n, jonka tilalle tein jatketun osion, jolle tein loogiset swap:in (/dev/sda5) ja juuriosion Linux:ia varten (/dev/sda6).
Myöhemmin osioin Ubuntulle pienen pienen osion testiä varten.
-
Tuo osiointitaulukko näyttää hyvin tutulta... Toinen osio taitaa olla palautusosio, aivan kuten wanhassa 701:ssänikin. Tosiaan tarkoituksena on pyyhkiä koko kovalevy ja omistaa se täysin Linuxille. "Rampautetulla" Winkkarilla kun ei tee juuri mitään. Enkä sitä muutenkaan kaipaa, sillä Linuxia on tullut käytettyä jo useampi vuosi :)
-
Tuo osiointitaulukko näyttää hyvin tutulta... Toinen osio taitaa olla palautusosio, aivan kuten wanhassa 701:ssänikin.
Eiköhän nuo järjestelmäosiot ole /dev/sda3 ja /dev/sda4. Sinänsä fiksusti oletusosiointikin, että XP oli /dev/sda1:llä ja /dev/sda2 oli tyhjää täynnä ;)
Vaikka en Windows:ia käytä, olen tallentanut koneen siten, että sen voi helpostikin palauttaa alkuperäiseen tilaansa. Tuollaisen 15Gt:n uhraaminen ko. tehtävään (varmuuskopiointeineen) on pala kakkua. Jos näet juskus haluan koneesta eroon, voi sen myydä/lahjoittaa jopa Windows-käyttäjälle.
Nykyinen osiointi siis: Laite Käynn Alku Loppu Lohkot Id Järjestelmä
/dev/sda1 * 63 21061214 10530576 7 HPFS/NTFS
/dev/sda2 21061693 302214779 140576543+ 5 Laajennettu
/dev/sda3 302230845 312480314 5124735 c W95 FAT32 (LBA)
/dev/sda4 312480315 312576704 48195 ef EFI (FAT-12/16/32)
/dev/sda5 21061695 23181794 1060050 82 Linux-sivutus / Solaris
/dev/sda6 24981138 291740399 133379631 83 Linux
/dev/sda7 291740463 302214779 5237158+ 83 Linux Tuosta on huomattava, että /dev/sda1 alkaakin nyt sektorista 63 :( XP:tä se ei haittaa, mutta jokin toinen Windows-versio voisi ehkä tykätä kyttyrää?
-
Minulla on Asuksen Eee PC 1001PXD, jossa N455-prosessori (myöskin 64-bittinen). Koneessa on esiasennettu Win 7 Starter. 250-gigaisella kovalevyllä on neljä osiota, joista kaksi satagigaista Windowsille, yksi 16-gigainen palautusosio ja 20-megainen Boot Booster -osio.
F9-näppäin avaa buutissa palautustoiminnon, josta voi valita backupin. Backupilla on mahdollista siirtää asennusfileet ulkoiselle USB-tikulle (kokovaatimus 16 GB), jolta buuttaamalla koneen saa palautettua alkuperäiseen tilaan, vaikka Linux olisi asennettu käyttämään kaiken levytilan.
Ubuntu 10.10 toimii kyseisessä koneessa mainiosti. Ainoa mikä ei toimi, on tasohiiren pikanäppäin (on/off). Muista pikanäppäimistä äänenvoimakkuus, näytönkirkkaussäätö ja WLAN-kytkin pelaavat heittämällä, samoin resoluutio ja bluetooth.
-
Kone tuli tänään postiin ja kävinkin sen tuossa kauppareissulla samalla hakemassa. On se vaan nätti laite ;D Paketin avattuani yllätyin ettei mukana tullutkaan palautus-DVD:tä kuten tuon vanhemman miniläppiksen kanssa tuli. Pitänee harkita tuota osiointia uudelleen. Palautusosion säilyttäminen tuntuukin yhtäkkiä hyvinkin järkevältä ellei tuota 16Gb:n tikkua nyt välttämättä halua ostaa... Pitääkin laittaa joku live-cd latautumaan niin pääsee tarkastelemaan tuota osiointitaulukkoa lähemmin
-
Pitääkin laittaa joku live-cd latautumaan niin pääsee tarkastelemaan tuota osiointitaulukkoa lähemmin
Ei sentään mitä tahansa Live-CD:tä ;) Koska Ubuntu (vaikka Netbook Remix) todennäköisesti toimii hyvin mallikkaasti Livenä (ja kuten yllätodettiin U10.10).
Taisin alkuperäisen osioinin toteuttaa Fedorasta rakennetulla Omega-jakelulla (http://omega.dgplug.org/)
USB-tikkujen sijaan olen uhrannut roposet ulkoisiin USB-kovalevyihin (omalla virtalähteellään - Lacie), jotka olen todennut hyvin käyttökelpoisiksi mm. vanhempien kannettavien kanssa touhutessa. Yhä isot USB-tikut ovat ihan hinnoissaan (per Giga), kun taas noiden USB-asemien hintasuhde on hieman kohtuullisempi.
Jos kuitenkin senverran palataan alkuperäiseen kysymykseen, jäänee täysin arvioitavaksi, kannattaako "alitehoiseen" (mutta ok-toimivaan) koneeseen asentaa 64-bittistä järjestelmää. Oma mallini on 32-bittinen, joten tuo ei ko. koneen osalta ole ongelma - ja vaihtoehdot vähissä.
Kun joskus ostin ko. laitteen, sen perimmäinen ajatus oli olla kameran jatke, jolle reissussa tallennan valokuvat/editoin ja tarvittaessa pistän nettiin kotisivuilleni. Laite kuitenkin osoittautui paljon käyttökelpoisemmaksi laitteeksi moneen muuhunkin käyttöön.
Muu miniläppärikokemus perustuu Lenovon IdeaPad S10, joka tuntui sekin hyvin toimivaksi miniläppäriksi.
-
Hyviä vinkkejä ja ideoita juyli ;)
Jos kuitenkin senverran palataan alkuperäiseen kysymykseen, jäänee täysin arvioitavaksi, kannattaako "alitehoiseen" (mutta ok-toimivaan) koneeseen asentaa 64-bittistä järjestelmää.
Eipä tässä olekaan kyse juuri muusta kuin mieltymyksistä ja periaatteesta... Itse ainakin ajan ihan mieluusti 64-bittistä systeemiä jos kone sitä tukee. Vaikka siitä juuri mitään etua saakaan.
Ubuntu Netbook on ihan jees, erityisesti tykkään siitä Gnomen launcherista. Oikein näppärä ja hyvän näköinenkin. Tosin muuten olen tykästynyt muihin distroihin.
Päädyin sitten lopulta pyyhkimään koko kovalevyn. En ymmärrä, minkä takia se palautusosio oli laitettu keskelle levyä! Koko virityshän hajoaa muutenkin jos tuota osiointia rupeaa muuttelemaan ja palautusosiota siirtelemään. Todennäköisesti siitä olisi tullut joka tapauksessa käyttökelvoton. Jos joskus se päivä koittaa, että koneeseen on asennettava Windows, hyllystä löytyy kyllä XP Home lisensseineen. Ajurit ja tärkeimmät softathan löytyy Asuksen sivuilta...
Tässä nykyinen osiointitaulukko:
Device Boot Start End Blocks Id System
/dev/sda1 * 1 4 32098+ 83 Linux
/dev/sda2 5 160 1253070 82 Linux swap / Solaris
/dev/sda3 161 19454 154979055 83 Linux
/dev/sda4 19455 19457 24097+ ef EFI (FAT-12/16/32)
Ensimmäinen on alustettu ext2:lle ( /boot ) ja kolmas btrfs:lle ( / )
-
Päivitin BIOSin Asus Eee PC 1001PXD:hen. EZ Flash -toiminnon saa päälle, kun painaa Alt+F2 heti koneen käynnistyessä. BIOS-päivitystiedosto pitää ladata Asuksen sivuilta, zip-paketti purkaa ja purettu tiedosto uudelleennimetä (1001PXD-ASUS-0702.ROM--> 1001PXD.ROM). USB-tikku, jolta päivitys asennetaan, täytyy olla alustettu muotoon FAT16.
EDIT:
BIOS-päivityksen jälkeen huomasin yllättäen, että tasohiiren pikanäppäinyhdistelmä Fn+F3 alkoi toimia. Voi johtua myös jostain ohjelmistopäivityksestä Ubuntuun.
-
USB-tikku, jolta päivitys asennetaan, täytyy olla alustettu muotoon FAT16.
Vaikka tikku olisikin yli kahden (vai neljän) gigan?
-
USB-tikku, jolta päivitys asennetaan, täytyy olla alustettu muotoon FAT16.
Vaikka tikku olisikin yli kahden (vai neljän) gigan?
Tikun koko ei ole merkitsevä. Rajoittava tekijä noissa tiedostomuotojen ongelmissa on jonkin tiedoston koko jota on siirtämässä, isonkin osion voi muuttaa ilman ongelmia.