Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: tetrafuran - 16.12.10 - klo:20.53
-
Jonkun verran olen kettanut selvitellä mistä osista tietokoneen kasaisi, mutta haluaisin vain tarkistaa että pitäisikö vielä jotain muutakin oleellista huomioida. Juuri mitään ei vielä ole lyöty lukkoon, joten liikkumavaraa on joka suuntaan. Oleellista onkin siis kaivaa esille periaatteet, joiden perusteella osat valitaan.
- Prosessori: Valitaan mielinen prosessori ja pistetään kanta korvan taakse.
- Emolevy: Sama kanta kuin prossulla.
- Muisti: Ainakin Intel ilmoitti suoraan minkä kellotaajuuden muisti i7 prossun kanssa käy, mutta AMD ei (tietääkseni) ilmoittanut mitään muistisuosituksia phenomiin sopivista muisteista. Ilmiselvää on joka tapauksessa että muistit ovat DDR3 tyyppisiä. Emolevyt tukevat tavallisesti usemapaa taajuutta muistille, joten kai sitä AMD:lle voi valita mitä vain, missä on oikea kanta ja taajuus. Kingstonin ja Corsairin sivuilta kyllä sai semmoisen käsityksen, että muisti valitaan ihan vain emon perusteella.
- Näytönohjain: PCI-E liitäntä. Mitään peliohjainta en ajatellut, joten fyysiset kokorajat eivät tule vastaan tässä kohtaa.
- Kiintolevy: Emolevyä valitessa halusin sellaisen, joka tukee SATA 6 Gb/s siirtonopeutta, joten kiintoelvyn pitäisi tietysti täsmätä tähän lukuun.
- Virtalähde: kävin Antecin sivuilla olevan laskurin kanssa selvittämässä paljonko esimerkkikokoonpanoni vaatisi energiaa. Valitaan virtalähde, jossa on vähän enemmän tehoa. Esimerkiksi 332 W laitteisto -> 400 W virtalähde
- Looda: Emo oli ATX-mallia, joten riittävän iso koppa pitää olla.
- Onko muuta?
Yhdellä kaverilla oli ongelmia jonkun eksoottisemman muistin yhteensopivuuden kanssa. En tosin enää muista mitä muisteja mahtoivat olla. Minulla taas uusi näytönohjaimeni ei toiminut vanhan emon kanssa, vaikka mitään teoreettista estettä ei löytynyt. Voisiko näitä juttuja jotenkin ennakoida, ettei sitten kokoamispäivänä tarvitsisi turhaan manata?
-
Tuo oli mielestäni hyvä esitys asiasta. Joitakin kommentteja keskustelun pohjalle kuitenkin, jos en ole kommentoinut, niin en ole löytänyt valinnoistasi mitään mainitsemisen arvoista = olen samaa mieltä:
Muistit
Näin on että kaikki emot eivät siedä kaikkia muisteja. Siitä voi varmistua, esim. sillä että ostopaikan asiakaspalvelussa pyytää asiaan kannanoton. Esim. Verkkokauppa.com palvelee näin. Tällä varmistat minimissään palautusoikeuden.
Kotelo
Antec on hyvä kotelo, hyvää suunnittelua, esim. Sonata III. Et maininnut hiljaisuutta, mutta se on valmiiksi sellainenkin. Siinä poweri on jo valmiina (monissa malleissa). Lienee 450W tai 500W tänä päivänä, mikä riittänee aina jos näytönohjain ei ole erikoinen virtasyöppö. Kovalevyjen lukumäärä vaikuttaa jotakin virrankulutukseen, mutta ei noilla tehoilla. Hyvässä kopassa on myös isokokoinen tuuletin.
Kovalevy
Kannattaa heti valmiiksi varautua kahteen jos haet suorituskykyä. Varmuuskopioiden kannaltakin se voi olla hyvä.
-
Kiintolevyistä vähän. En tiedä hirveän tarkkaan mihin nykyiset 3,5" 7200 RPM -levyt pystyvät, mutta mahtaakohan niillä saavuttaa täyttä 6 Gb/s nopeutta? Ainakin SSD-levyt (niistäkin kalliimmat) taitavat sen saavuttaa eli jos haluat oikeasti suorituskykyä niin sinnepäin kannattanee suunnata, mutta datalle kannattanee olla se magneettikiekoilla oleva. :)
Ainakin testeissa mitä olen lukenut nuo SSD:t ovat antaneet toisinaan ihan vakuuttavia lukemia, mutta hinnat on vielä korkeita. Jos et löydä riittävän nopeita kiintolevyjä halutusta hintaluokasta, ei se haittaa, koska liittimet ovat taaksepäin yhteensopivia. :)
-
Ainakin testeissa mitä olen lukenut nuo SSD:t ovat antaneet toisinaan ihan vakuuttavia lukemia, mutta hinnat on vielä korkeita.
Tuo pätee kyllä ihan käytännössäkin. Vähän halvemmatkin SSD-levyt hakkaa oman kokemuksen perusteella peruskäytössä perinteisen mangneettikiekon. Kalliimmat sitten on kaikilta ominaisuuksiltaan (etenkin hakuajoiltaan) sitä luokkaa ettei tarvi edes alkaa vertailla.
-
Joo no vaikka varsinaisesti komponenttiehdotuksia en tullutkaan etsimään, niin ovathan nuo silti varteenotettavia juttuja. Useampi kiintolevy ja mahdollisesti SSD on ollut, mielessä, mutta ajattelin päivittää noihin vasta, kun tarvetta ilmenee. Todennäköisesti hinnat ovat siinä vaiheessa taas laskeneet kivasti. Tuota pitääkin vielä tutkia, onko järkevää ostaa 6 Gb/s kovoa sittenkään. Vaikka teoreettista siirtonopeutta onkin tuplasti edelliseen nähden, jääkin nähtäväksi pysyykö kiintolevy tahdissa mukana.
Useita erilaisia ostoslistoja olen omien kriteerieni pohjalta tehnyt ja jostain syystä sonatan boksit ovat siellä aika usein olleet. Yksi tärkeä kriteeri on ollut asennusmukavuus, sillä (kuten äskeisestä ehkä huomasittekin) loodan sisältöä voi joutua romplaamaan välillä. Jäähdytys on ollut boksia valitessa myös mielessä, joten hyvin tuulettuviin malleihin olenkin jo tutustunut.
Mutta siis takaisin asiaan: Onko kellään ideoita voiko esim. muistien ja emon yhteensopimattomuuteen vaikuttaa muukin kuin kellotaajuus? Ennen hankintaa aijon kuitenkin tsekkailla vielä mitä eri komponenttien valmistajilla on sanottavaa yhteensopivuuksista. Monet valmistajat kertovatkin onneksi selvästi minkä muiden komponenttien kanssa myytävä tuote täsmää.
-
...
Onko kellään ideoita voiko esim. muistien ja emon yhteensopimattomuuteen vaikuttaa muukin kuin kellotaajuus?
...
Tuohon jo vastasin: valmistajan nimi - niiltä osin kuin niitä itse pystyy tutkimaan tai kannattaa tutkia jos voi käyttää myyjän asiakaspalvelua.
Kellotaajuus ei vaikuta sinänsä: hitaat toimivat hitaasti ja tarpeettoman nopeat toimivat vain hitaasti. "Toimimattoman hitaita" tuskin kukaan on valitsemassakaan.
Muistin pitää olla oikeata tyyppiä: ddr.joku_numero ja virheenkorjauksen arvo tyypillisesti:EI.
Nopeuteen vaikuttaa suuresti myös latenssi, CL-luku. En erityisesti tiedä miten tämä menee DDR3 muisteilla, mutta DDR2 muisteilla hinta ja saatavuus pompsahtaa jos pyrkii pieneen latenssiin. Luulisin, että jos valitsee muistin jossa yksittäisen kamman hinta on kolminumeroinen luku ja ensimmäinen numero ei ole " 1 ", jonkinlaisia yhteensopivuusongelmia voi emon kanssa tulla. Käsittääkseni tällaista viilausta et ole tekemässä (enkä ole varma DD3 muistien kanssa miten asia menee).
-
Itse odottelen Sandy Bridgeä, jos hinta "ennusteet" pitää paikkansa, on teho/euro kai hyvä?
Uusia käskyjä (video/audio) laskentaan: Näytönohjain integroitu, jos ei pelikone tarvetta. Linux eväät kai valmiit?
Muisteista: Emon kellot voi säätää, samoin lantenssit, että jännitteet muisteille sopiviksi. Emot osaa sen kyllä automaattisestikin. Muisteihin kannattaa satsata. Tutki kellot/latenssit.
t. Koivukoski1
-
Kannattaa harkita tarkkaan noita sata3 levyjä. Jos katselee niiden hakuaikoja niin osassa on melkein tuplat verrattuna sata2 levyyn. Lisäksi sisäinen tiedonsiirtonopeus ei ole yhtään sen nopeampi kuin sata2 levyssä.
Hinnassa on sitten muutama kymppi eroa sata2 levyjen hyväksi.
Itse en vielä ostanut sata3 levyjä kun totesin ettei vastaavaa hyötyä ole niistä vielä vaan otin nuo samsungin f3 teran levyt. Mutta tämä lienee sellainen aihe johon ei ole olemassa oikeaa tai väärää vastausta?
-
Luulisin, että jos valitsee muistin jossa yksittäisen kamman hinta on kolminumeroinen luku ja ensimmäinen numero ei ole " 1 ", jonkinlaisia yhteensopivuusongelmia voi emon kanssa tulla. Käsittääkseni tällaista viilausta et ole tekemässä (enkä ole varma DD3 muistien kanssa miten asia menee).
Joo kaikkein hienointa ja kalleinta muistia ei kannata ostaa jos ei todella osaa arvostaa sen ominaisuuksia. Minä arvostan noita erikoismuisteja yhtä paljon kuin meren pohjasta löytynyttä muinaista kuohujuomaa: ylihinnoiteltua hifistelyä. Ehkä joku toinen osaa hyödyntää...
Nyt kun tosiaan muistit tuli puheeksi niin sanoppa onko niillä latensseilla oleellista merkitystä, jos konetta ei aio käyttää pelaamiseen?
Hiljattain tutkin muuten tom's hardwaren mittaustuloksia ja cpu:n suorituskykyyn (cinebench testeissä) ei muistin kellotaajuudella tuntunut olevan vaikutusta. Onko siis niillä taajuuksilla loppujen lopuksi mitään virkaa? Kyllähän niitä muisteja kellotetaankin, joten johonkin se varmaan vaikuttaa.
-
Latenssi tuli puheeksi oikeastaan vain siksi, että suoraan kysyit onko tässä valinnassa muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa. Vaikutus on mielestäni yhteensopivuusmielessä teoreettista kuten jo sanoin. Joten tämäkään asia ei selitä miksi jonkun valmistajan muistit eivät toimi jossakin tietyssä emolevyssä.
Nopeudesta puhuttaessa, jotkut ovat kyllä kiihkoilleet alhaisen latenssin puolesta yhdistelmällä Windows XP/DDR2. En kylläkään ole itse testannut enkä kokeillut mitään. Olettaisin, että vaikutus koskee lähinnä joitakin prosessointi-intentiivisiä erikoisohjelmia. DDR2 halpis-muisteissa on toisinaan huonompi latenssiarvo kuin perusmuisteissa - joka indikoisi että "jotakinhan tässä on takana". Sekin, että koskeeko tämä Linuxia on oma asiansa.
DDR3 -tapauksessa tämä tosiaan voi olla turhaa spekulointia, enkä muutoinkaan usko että tämä on peruskoneessa oleellista. Kaikkihan näissä valinnoissa on suhteessa sijoitettuun rahaan - huippukalliin muistin sijasta kannattanee sijoittaa nopeampaan kovalevyyn, parempaan emoon ja prosessorin nopeuteen.
-
Nykyään taitaa olla pakko olla kohtuullisen suuret latenssit kun muistit alkavat olla niin nopeita ettei mikään ehdi käsitellä sitä määrää dataa muuten.
-
http://www.seagate.com/docs/pdf/datasheet/disc/ds1720_barracuda_green.pdf
Tuossa olisi yksi ehdokas kiintolevyksi. Rupesin tosiaan miettimään sitä, että onko järkevää ostaa vähän kalliimpi 6 Gb/s kovo, jos laite ei kuitenkaan kykene hyödyntämään uutta nopeampaa liitäntää täysipainoisesti. Valmistajathan rakentavat laitteita, joissa on myyviä numeroita, eikä heitä kiinnosta onko moisten numeroiden takan mitään järkeä (paitsi myyntiluvut tietysti). Onko näissä "SATA III" kovoissa siis järkeä?
Ai niin ja tuo linkki oli sitä varten että siitä näkee laitteen speksit. En oikein tiedä katsoinko oikeaa riviä, mutta mielestäni loogisin kohta oli "sustained data rate OD" = 144 MB/s, joka muuten on 1,125 Gib/s. Oletin että MB/s tarkoitti mebibittejä. Jos tämä 1,125 Gib/s on todellakin tämän laitteen suurin käytännön siirtonopeus, riittäisi sille peräti ensimmäinen versio SATA-liitännästä. Eihän se näin voi mennä? Tai siis voi, jos ymmärtää jotain teknologian markkinoinnista. Sama juttu kuin kameroiden megapikselitkin...
-
En osaa varmasti sanoa, mutta ...
Windows-puolella, Datamarck ohjelmalla olen mittaillut läppäreiden SATA-II vauhteja ja paras mihin pääsee on 70 MB/s ... josko on jotenkin yhteismitallinen näiden ilmoitusten kanssa. Joka tapauksessa 144 MB/s vaikuttaa sinänsä hyvältä. Linux-puolelta en tiedä vastaavaa testiä --- tällä Foorumilla esitetty yksinkertainen "dd - testi" vaikuttaa arvelluttavalta - en oikein jaksa sen merkityksellisyyteen uskoa. Se antoi nimittäin virtuaalikoneella tajuttoman kovia tuloksia - SSD-levy oli taasen vain 10 % nopeampi kuin uusi 2 TB:n tavanomainen SATA-II -levy - kumpikin tulos on epäillyttävä.
Joillakin ECO-levyillä, SATA-II, yritin kerran löytää niiden spekeistä luku/kirjoituspäiden lukumäärän. Kiinnostus tuli siitä, että levy kestää erinomaisen huonosti samanaikaista kuormaa. Speckeistä en sitä löytänyt mistään ... haiskahtaa ...
Linkkisi takana ilmoitetaan 6/3 päätä/levyä.
Jotenkin haluaisin uskoa, että jossakin vaiheessa nämä SATA-levytkin muuttuvat kunnollisiksi raskaammassa käytössä ... ehkä SATA-III on tällainen? Emokin pitää olla sitten hyvä ... halpis-emot ovat halpis-emoja.
-
http://www.seagate.com/docs/pdf/datasheet/disc/ds1720_barracuda_green.pdf
Tuossa olisi yksi ehdokas kiintolevyksi. Rupesin tosiaan miettimään sitä, että onko järkevää ostaa vähän kalliimpi 6 Gb/s kovo, jos laite ei kuitenkaan kykene hyödyntämään uutta nopeampaa liitäntää täysipainoisesti. Valmistajathan rakentavat laitteita, joissa on myyviä numeroita, eikä heitä kiinnosta onko moisten numeroiden takan mitään järkeä (paitsi myyntiluvut tietysti). Onko näissä "SATA III" kovoissa siis järkeä?
Ai niin ja tuo linkki oli sitä varten että siitä näkee laitteen speksit. En oikein tiedä katsoinko oikeaa riviä, mutta mielestäni loogisin kohta oli "sustained data rate OD" = 144 MB/s, joka muuten on 1,125 Gib/s. Oletin että MB/s tarkoitti mebibittejä. Jos tämä 1,125 Gib/s on todellakin tämän laitteen suurin käytännön siirtonopeus, riittäisi sille peräti ensimmäinen versio SATA-liitännästä. Eihän se näin voi mennä? Tai siis voi, jos ymmärtää jotain teknologian markkinoinnista. Sama juttu kuin kameroiden megapikselitkin...
vertailun vuoksi samsungin speksit sata II levystä:
http://multi.gnt.lt/Pages/brochures/Samsung/F3%20Spec.sheet.pdf (http://multi.gnt.lt/Pages/brochures/Samsung/F3%20Spec.sheet.pdf)
Huomattavaa on hakuajat: seagate 12/13 ms vrt samsung 8.9
Tuolla nyt niin suurta vaikutusta tietty ole mutta jotain kuitenkin.
Nuo tiedonsiirto nopeudet, en tiedä ovatko verrattavissa ainakin eri tavalla ilmoitettu.
Jos ovat niin on suuri ero jonka takia veikkaan että eri tapa ilmoittaa. (250-300MB/s)
-
Windows-puolella, Datamarck ohjelmalla olen mittaillut läppäreiden SATA-II vauhteja ja paras mihin pääsee on 70 MB/s ... josko on jotenkin yhteismitallinen näiden ilmoitusten kanssa. Joka tapauksessa 144 MB/s vaikuttaa sinänsä hyvältä. Linux-puolelta en tiedä vastaavaa testiä --- tällä Foorumilla esitetty yksinkertainen "dd - testi" vaikuttaa arvelluttavalta - en oikein jaksa sen merkityksellisyyteen uskoa. Se antoi nimittäin virtuaalikoneella tajuttoman kovia tuloksia - SSD-levy oli taasen vain 10 % nopeampi kuin uusi 2 TB:n tavanomainen SATA-II -levy - kumpikin tulos on epäillyttävä.
Entä yksinkertainen hdparm-testi?
sudo hdparm -tTi /dev/sda
Tässä oma tuloste (huom. läppärillä):
~$ sudo hdparm -tTi /dev/sda
/dev/sda:
Model=Hitachi HTS545032B9A300, FwRev=PB3OC60F, SerialNo=090806PB5306Q6C84M5G
Config={ HardSect NotMFM HdSw>15uSec Fixed DTR>10Mbs }
RawCHS=16383/16/63, TrkSize=0, SectSize=0, ECCbytes=4
BuffType=DualPortCache, BuffSize=7208kB, MaxMultSect=16, MultSect=off
CurCHS=16383/16/63, CurSects=16514064, LBA=yes, LBAsects=625142448
IORDY=on/off, tPIO={min:120,w/IORDY:120}, tDMA={min:120,rec:120}
PIO modes: pio0 pio1 pio2 pio3 pio4
DMA modes: mdma0 mdma1 mdma2
UDMA modes: udma0 udma1 udma2 udma3 udma4 udma5 *udma6
AdvancedPM=yes: mode=0x80 (128) WriteCache=enabled
Drive conforms to: unknown: ATA/ATAPI-2,3,4,5,6,7
* signifies the current active mode
Timing cached reads: 2152 MB in 2.00 seconds = 1077.44 MB/sec
Timing buffered disk reads: 248 MB in 3.02 seconds = 82.10 MB/sec
-
Tässä mun hdparm tuloste:
/dev/sda:
Model=SAMSUNG HD103SJ, FwRev=1AJ10001, SerialNo=S246J9EZ916359
Config={ Fixed }
RawCHS=16383/16/63, TrkSize=0, SectSize=0, ECCbytes=80
BuffType=unknown, BuffSize=unknown, MaxMultSect=16, MultSect=16
CurCHS=16383/16/63, CurSects=16514064, LBA=yes, LBAsects=1953525168
IORDY=on/off, tPIO={min:120,w/IORDY:120}, tDMA={min:120,rec:120}
PIO modes: pio0 pio1 pio2 pio3 pio4
DMA modes: mdma0 mdma1 mdma2
UDMA modes: udma0 udma1 udma2 udma3 udma4 udma5 *udma6
AdvancedPM=yes: unknown setting WriteCache=enabled
Drive conforms to: unknown: ATA/ATAPI-0,1,2,3,4,5,6,7
* signifies the current active mode
Timing cached reads: 7072 MB in 2.00 seconds = 3537.75 MB/sec
Timing buffered disk reads: 406 MB in 3.00 seconds = 135.30 MB/sec
-
Kiitokset testivinkistä ;D
Minulla tulee seuraavaa tässä uudehkossa koneessa, 10.10 64-bit, Asus/AMD:
1.
vanha Maxtor IDE-levy, 80 GB, ykköslevynä: 35 MB/s
2.
uudehko SATA-II levy, ostettu lähinnä hiljaisena, WD, 1TB, datalevy: 90-100 MB/s
Kone ei ole hidas normaalikäytössä huolimatta tästä nykymittapuun mukaan hitaasta käyttislevystä. Voi olla, että muutaman GB:n Canon raw kuvien konvertointi JPG-muotoon kestää kauemmin kuin jossain muussa koneessa, mutta eipä ole sitäkään eroa intuitiivisesti tullut huomattua.
-
Tässä testitulos eräältä läppäriltä
mrl586@COMPAQ:~$ sudo hdparm -tTi /dev/sda
/dev/sda:
Model=TOSHIBA MK6459GSX, FwRev=GK003A, SerialNo=60KHC08YT
Config={ Fixed }
RawCHS=16383/16/63, TrkSize=0, SectSize=0, ECCbytes=0
BuffType=unknown, BuffSize=8192kB, MaxMultSect=16, MultSect=16
CurCHS=16383/16/63, CurSects=16514064, LBA=yes, LBAsects=1250263728
IORDY=on/off, tPIO={min:120,w/IORDY:120}, tDMA={min:120,rec:120}
PIO modes: pio0 pio1 pio2 pio3 pio4
DMA modes: sdma0 sdma1 sdma2 mdma0 mdma1 mdma2
UDMA modes: udma0 udma1 udma2 udma3 udma4 *udma5
AdvancedPM=yes: unknown setting WriteCache=enabled
Drive conforms to: Unspecified: ATA/ATAPI-3,4,5,6,7
* signifies the current active mode
Timing cached reads: 1660 MB in 2.00 seconds = 830.20 MB/sec
Timing buffered disk reads: 288 MB in 3.01 seconds = 95.57 MB/sec
-
Näistä tuloksistahan me saadaan kohta oma "kuinka nopea levysi on?" ketju ;D
-
/dev/sda:
Model=FUJITSU, FwRev=1402, SerialNo=31114038
Config={ HardSect NotMFM HdSw>15uSec Fixed DTR>10Mbs }
RawCHS=16383/16/63, TrkSize=0, SectSize=0, ECCbytes=4
BuffType=unknown, BuffSize=512kB, MaxMultSect=16, MultSect=16
CurCHS=16383/16/63, CurSects=16514064, LBA=yes, LBAsects=19541088
IORDY=yes, tPIO={min:240,w/IORDY:120}, tDMA={min:120,rec:120}
PIO modes: pio0 pio1 pio2 pio3 pio4
DMA modes: mdma0 mdma1 mdma2
UDMA modes: udma0 udma1 udma2 udma3 *udma4
AdvancedPM=yes: disabled (255) WriteCache=enabled
Drive conforms to: ATA/ATAPI-5 T13 1321D revision 1: ATA/ATAPI-1,2,3,4,5
* signifies the current active mode
Timing cached reads: 2916 MB in 2.00 seconds = 1457.67 MB/sec
Timing buffered disk reads: 70 MB in 3.06 seconds = 22.91 MB/sec
Tollasta mulla.
-
Ai niin ja tuo linkki oli sitä varten että siitä näkee laitteen speksit. En oikein tiedä katsoinko oikeaa riviä, mutta mielestäni loogisin kohta oli "sustained data rate OD" = 144 MB/s, joka muuten on 1,125 Gib/s. Oletin että MB/s tarkoitti mebibittejä. Jos tämä 1,125 Gib/s on todellakin tämän laitteen suurin käytännön siirtonopeus, riittäisi sille peräti ensimmäinen versio SATA-liitännästä. Eihän se näin voi mennä? Tai siis voi, jos ymmärtää jotain teknologian markkinoinnista. Sama juttu kuin kameroiden megapikselitkin...
Hurja siirtonopeus 1,125GiB/s taitaa olla pilkkuvirhe. Vrt. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tavu_%28tietotekniikka%29 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tavu_%28tietotekniikka%29)
-
Timing buffered disk reads: 70 MB in 3.06 seconds = 22.91 MB/sec
Tuo on hidas levy - siihen saa helposti 2-3 kertaisen nopeuden vaihtamalla uudempaan - tästä keskusteltiin toisessa säikeessä vähän aikaa sitten.
... toisaalta, kuten katson omaakin levyäni, joka on työasemassa lähes yhtä hidas, järjestelmä ei kuitenkaan ole normikäytössä yhtään hidas. Windowsissa (XP ja Vista -kokeiltu), tuollaisella levyllä läppärijärjestelmä on varsinkin ohjelma-asennusten jälkeen todella hidas ja uudempi levy auttaa paljon.
Laitoin yhteen Ubuntu koneeseen (10.10, 64-bit) SSD-levyn systeemilevyksi (sillä on siis " \ " ja "\home") - se ei mitenkään sen paremmin lennä tämän muutoksen jälkeen.
Näyttäisi siltä, että Ubuntu ei ole erityisen herkkä käyttö/ohjelmistojärjestelmän levyn nopeudelle. Totta kai varsinaisen datalevyn pitää olla nopea, jos dataa käsitellään massamaisesti. Siinä asiassa levyn nopeus näkyy suoraan ja samanaikaisen kuorman kesto (silloin kun tehdään useampaa asiaa yhtäaikaa) näkyy toisinaan jopa exponentiaalisesti.
-
Noniin pitäähän minunkin lähteä tähän leikkiin mukaan.
sudo hdparm -tTi /dev/sda
Model=P-SSD1800, FwRev=Ver2.Y0C, SerialNo=0208263010589
Config={ HardSect NotMFM Fixed DTR>10Mbs }
RawCHS=15636/16/63, TrkSize=32256, SectSize=512, ECCbytes=4
BuffType=DualPort, BuffSize=1kB, MaxMultSect=1, MultSect=off
CurCHS=15636/16/63, CurSects=15761088, LBA=yes, LBAsects=15761088
IORDY=yes, tPIO={min:120,w/IORDY:120}, tDMA={min:120,rec:120}
PIO modes: pio0 pio1 pio2 pio3 pio4
DMA modes: mdma0 mdma1 mdma2
UDMA modes: udma0 udma1 udma2 udma3 *udma4
AdvancedPM=no
Drive conforms to: Unspecified: ATA/ATAPI-4,5
* signifies the current active mode
Timing cached reads: 1092 MB in 2.00 seconds = 545.77 MB/sec
Timing buffered disk reads: 116 MB in 3.04 seconds = 38.11 MB/secMitenkäs näitä tuloksia sitten pitäisi tulkita? Kyseessä on muuten acer aspire 1 pikkuläppärin vieläkin pikkiriikkisempi SSD-levy. Kokemuksieni mukaan tällä levyllä kirjoittamisesta vastaa kaiketi joku tervatynnyriin hukkunut etana, mutta lukunopeudet ovat ilmeisesti ihan kohdallaan.
-
/dev/sda:
Model=ST3500410SV, FwRev=CV12, SerialNo=6VM89WPZ
Config={ HardSect NotMFM HdSw>15uSec Fixed DTR>10Mbs RotSpdTol>.5% }
RawCHS=16383/16/63, TrkSize=0, SectSize=0, ECCbytes=4
BuffType=unknown, BuffSize=16384kB, MaxMultSect=16, MultSect=16
CurCHS=16383/16/63, CurSects=16514064, LBA=yes, LBAsects=976773168
IORDY=on/off, tPIO={min:120,w/IORDY:120}, tDMA={min:120,rec:120}
PIO modes: pio0 pio1 pio2 pio3 pio4
DMA modes: mdma0 mdma1 mdma2
UDMA modes: udma0 udma1 udma2 udma3 udma4 udma5 *udma6
AdvancedPM=no WriteCache=enabled
Drive conforms to: unknown: ATA/ATAPI-4,5,6,7
* signifies the current active mode
Timing cached reads: 18000 MB in 2.00 seconds = 9009.19 MB/sec
Timing buffered disk reads: 390 MB in 3.01 seconds = 129.45 MB/sec
EDIT1:
Tais tulla päivän pohjat ;) Levy ei ole raidina, mutta olen ajatellut kokeilla kun saan ensin hommattua parit levyt. Saattaa tulos vielä himpun parantua.
EDIT2:
Tää rauta on LGA 1366 socketilla varustettu i7 (tiedot näkyy alla)
EDIT3:
Ei Windowssia.
Linuxia käytettäessä ole huomannut, että näytönohjain on se komponentti joka on ihan eniten aiheuttanut probleemia. Siksi suosin Nvidiaa.
Näytönohjaimelta kun löytyy OpenGL tuki niin on huomattavasti todennäköisempää löytää (Linux) ajuri.