Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Jakke77 - 24.05.10 - klo:10.28
-
Valtio ja kunnat maksavat vuosittain merkittäviä summia kaupallisten tietokoneohjelmien käytöstä.
Suomen avoimen lähdekoodin keskus Coss arvioi, että julkishallinto kuluttaa ohjelmistolisensseihin vuodessa 180 miljoonaa euroa.
Arvio lienee hieman todellista lukua suurempi. Valtio käytti ohjelmistoihin toissa vuonna 66 miljoonaa euroa ja kunnat Kuntaliiton arvion mukaan jonkin verran alle sata miljoonaa.
Kaupallisen ohjelman vaihtoehto on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva ohjelma. Ne ovat yleistyneet vähitellen, sillä käytöstä ei tarvitse yleensä maksaa euroakaan.
Avoimen lähdekoodin ohjelmat perustuvat vapaaehtoisuuteen. Lähtökohta on, että kuka tahansa miljoonista käyttäjistä voi parannella ohjelmaa ja että lopputulos on kenen tahansa vapaasti käytettävissä.
Tunnetuimpia ovat verkkoselain Firefox, toimisto-ohjelmisto OpenOffice ja Linux-käyttöjärjestelmän eri versiot.
Cossin toiminnanjohtaja Ilkka Lehtinen kritisoi voimakkaasti kaupallisten ohjelmistojen käyttöä.
"Me kylvetään rahaa pikku murusina maailmalle", hän sanoo.
Lehtisen mielestä avoimen lähdekoodin ohjelmat olisivat usein parempi vaihtoehto. Ilmaista sekään ei olisi: ohjelmien ylläpito ja päivittäminen vaativat työtä, mutta palvelut voisi ostaa suomalaisyrityksiltä kansainvälisten ohjelmistojättien sijaan.
Yksi pulma on, että kaikkiin tarkoituksiin ohjelmia tai niiden toimivuudesta huolehtivia palveluja ei ole. Toinen kysymysmerkki on yhteensopivuus.
Päällikkö Timo Rantanen valtion hankintoja kehittävästä Hanselista toteaa, että valtiolla ja kunnissa on säästämisen mahdollisuuksia.
Muun muassa oikeusministeriö on siirtynyt käyttämään OpenOfficea. Muutoksen on laskettu säästävän noin miljoona euroa vuodessa.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Veronmaksajille+180+miljoonan+euron+lasku+kaupallisista+ohjelmistoista/1135257045004
voiskohan saada verokevennyksiä jos ei noita maksullisia tuotteita käytä
-
Tämähän on hieno asia että havahtuvat pikkuhiljaa Open Sourcen mahdollisuuksiin.
-
Oikea suunta ja hyvä että asia tulee suurennuslasin alle. On kymmenen kertaa helpompaa säästää turhista kuluista kuin hankkia sama summa kokonaan uutta rahaa. Suhdeluku voi olla suurempikin, kaikkihan maksetaan ns. nettorahasta.
-
http://www.tietokone.fi/uutiset/valtion_uusi_it_laki_etenee_toiveena_isot_saastot
Keskustelun taso ei yllättänyt. :D
Argumentointi on tarkoituksellisesti ohjattu väärille raiteille.
-
http://www.tietokone.fi/uutiset/valtion_uusi_it_laki_etenee_toiveena_isot_saastot
Keskustelun taso ei yllättänyt. :D
Argumentointi on tarkoituksellisesti ohjattu väärille raiteille.
Tietokoneen sivuilla ei ikinä synny järkevää keskustelua. Muutama trolli ruokkii toisiaan.
Avoimet rajapinnat ja tallennusjärjestelmäthän eivät ota kantaa itse koodin avoimuuteen, mutta auttavat siinä, että järjestelmään on mahdollista liittää useamman toimijan palikoita. Tämä taas lisää kilpailutusmahdollisuuksia.
-
Tietokoneen sivuilla ei ikinä synny järkevää keskustelua. Muutama trolli ruokkii toisiaan.
Tietokoneen keskustelu nyt on yksi suuri vitsi, joka pitäisi lopettaa tällä sekunnilla.
Avoimet rajapinnat ja tallennusjärjestelmäthän eivät ota kantaa itse koodin avoimuuteen, mutta auttavat siinä, että järjestelmään on mahdollista liittää useamman toimijan palikoita. Tämä taas lisää kilpailutusmahdollisuuksia.
Juuri tämä on ensiarvoisen tärkeää terveiden markkinoiden kannalta - ilman näitä pätee viidakon laki ja se, kellä on eniten massaa voittaa murskaamalla muut alleen. Myös kehitys todennäköisesti hidastuu...
-
HS:n nettijutusta näköjään puuttuu painoversiossa olleet käyttäjien kommentit: Teinien mukaan Ubuntu on huono koska se kaatuilee eikä siihen voi asentaa pelejä..
-
HS:n nettijutusta näköjään puuttuu painoversiossa olleet käyttäjien kommentit: Teinien mukaan Ubuntu on huono koska se kaatuilee eikä siihen voi asentaa pelejä..
Taitavat nuo teinit asennella poropietariajureita ja käyttää proposed repoja.
Mulla ei ole normirepoilla ja avoimilla ajureilla kaatuillut mikään koneistani. Proposed repoillakin kenties kaksi kertaa viiden vuoden aikana. Lucid alphakin oli tylsän vakaa ;D
Pelien suhteen väite pitää osittain paikkansa, mutta kyllä Ubuntuun istuvilla (winellä tai ilman) peleilläkin mukulat ovat koneella liikakin. Niiden hittipelin takia joutuisi ostamaan tonnilla lisää rautaa ja winkkaria joka vuosi, jos kaiken antaisi periksi.
T:Jallu59
-
Globaalisti Windows-ohjelmistojen hegemonian hinta näkyy mm. tietoturvayhtiöiden (=loiseläjät) liikevaihdossa. Nämä sairaassa olijoissa loisivat nimittäin aikaansaavat talouselämälle ja yhteiskunnille vuosittain jo useiden satojen miljardien dollareiden lisälaskut. Huomattava osa tuosta summasta (ei tietysti kaikki) säästyisi jos siirryttäisiin käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja sekä BSD:tä ja Linuxia....
Kuten huomaamme jälleen - ihmiskunnan suuri enemmistö talouselämän vaikuttajat ja poliitikot mukaanlukien ovat aikamoisia idiootteja. Rahaa palaa aivan tolkuttomia määriä eikä kukaan välitä mistään mitään.
(http://openbytes.files.wordpress.com/2009/01/bill-gates-bsod.jpg)
(http://lotta.yle.fi/rswebtku.nsf/images/jungner.jpg/$FILE/jungner.jpg)
Tältä näyttää suomalaisen tietoyhteiskunnan tulevaisuus.
-
Huomattava osa tuosta summasta (ei tietysti kaikki) säästyisi jos siirryttäisiin käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja sekä BSD:tä ja Linuxia....
Pikku vinkki; BSD ja Linux kuuluvat avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. ;) (turha kommentti)
Tältä näyttää suomalaisen tietoyhteiskunnan tulevaisuus.
:D Huomaa sininen tausta molemmissa. (toinen turha kommentti)
-
Huomattava osa tuosta summasta (ei tietysti kaikki) säästyisi jos siirryttäisiin käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja sekä BSD:tä ja Linuxia....
Pikku vinkki; BSD ja Linux kuuluvat avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. ;) (turha kommentti)
Tältä näyttää suomalaisen tietoyhteiskunnan tulevaisuus.
:D Huomaa sininen tausta molemmissa. (toinen turha kommentti)
...ja kumpikin heppu lähtöisin samasta firmasta...
-
Juutuubissa tai jossain katselin taannoin Oikeusministeriön ylläpitäjähenkilön esitelmän OpenOfficen käyttöönotosta. Häneltä kysyttiin, että onko vastaavaan kiinnostusta muualla valtion hallinnossa. Tyyppi oli harvinaisen rauhallinen ja vähäeleinen, mutta heti naamasta näki, että tekeillä on kaikkea muuta kuin OpenOffice-ryntäys. Suuri valtaosa julkishallinnon järjestelmäylläpitäjistä on täysin kiinni Microsoftin tuotteissa (tietty Microsoftin markkinoinnin suosiollisella avustuksella) eikä millään lailla kiinnostunut muuttamaan asiain tilaa. Julkiselle sektorille ohjelmistoja tekevä Tieto ei esim. edes testaa webbipalvelujaan muilla selaimilla kuin Internet Explorerilla (tämä oli tilanne ainakin hiljattain), jolloin monet halllinon sisäiset webbisovellukset ovat ilman mitään järkisyytä Windows-riippuvaisia.
Suomen julkinen halllinto näyttää olevan muuhun Eurooppaan verrattuna jälkijunassa. Tuo Oikeusministeriön OOo näyttäis olevan yksinäinen poikkeus. Esim. Ranskassa on vaihdettu vapaisiin ohjelmistoihin selvästi laajemmalla rintamalla.
-
Hirveitä summia (ei ymmärrä)
Oiskohan tuo edelleen parasta kun "viranomaisverkko" ja "facebook" ei kohtaisi milloinkaan. Virkavirheetkin on tällöin helpommin verifioitavissa dualistisessa "copy/paste todellisuudessa". Lienisi erityisen tarpeellinen eduskunnan valopäille ja alemmille suoritusportaille?
Tekninen ja taloudellinen kysymys kuuluukin: Kaksi konetta vai ulos sulkevat järjestelmät? Netti yhteys (kytketty johdin) on aina epävarmuustekijä.
-
Juutuubissa tai jossain katselin taannoin Oikeusministeriön ylläpitäjähenkilön esitelmän OpenOfficen käyttöönotosta. Häneltä kysyttiin, että onko vastaavaan kiinnostusta muualla valtion hallinnossa. Tyyppi oli harvinaisen rauhallinen ja vähäeleinen, mutta heti naamasta näki, että tekeillä on kaikkea muuta kuin OpenOffice-ryntäys. Suuri valtaosa julkishallinnon järjestelmäylläpitäjistä on täysin kiinni Microsoftin tuotteissa (tietty Microsoftin markkinoinnin suosiollisella avustuksella) eikä millään lailla kiinnostunut muuttamaan asiain tilaa. Julkiselle sektorille ohjelmistoja tekevä Tieto ei esim. edes testaa webbipalvelujaan muilla selaimilla kuin Internet Explorerilla (tämä oli tilanne ainakin hiljattain), jolloin monet halllinon sisäiset webbisovellukset ovat ilman mitään järkisyytä Windows-riippuvaisia.
Suomen julkinen halllinto näyttää olevan muuhun Eurooppaan verrattuna jälkijunassa. Tuo Oikeusministeriön OOo näyttäis olevan yksinäinen poikkeus. Esim. Ranskassa on vaihdettu vapaisiin ohjelmistoihin selvästi laajemmalla rintamalla.
Vasta äskettäin olin eräässä seminaarissa, jossa käsiteltiin näitä asioita. Tilaisuudessa piti olla puhuja myös valtion it-johtaja Yrjö Benson, mutta hän oli kuitenkin jostakin syystä estynyt. Tilaisuudessa oli kuitenkin monia muita puhujia.
Valtion IT-hallinnossa, Kuntaliitossa ja valtionvarainministeriössä ollaan puhaltamassa yhteen hiileen, kun puhutaan avoimista standardeista, esteettömyys asioista ja suomalaisen tietohallinnon yhtenäistämistä. Tämähän ei itsessään tarkoita sitä, että kaikki siirtyvät OO-ohjelmistoon. Myös maksullisilla ohjelmistoilla on oma paikkansa tässä.