Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ubuntu tietokoneissa => Aiheen aloitti: Ossitus - 03.09.09 - klo:21.56
-
Hei!
Yritän saada lähiverkkoa toimimaan Ubuntu Suomen wikin ohjeiden (http://wiki.ubuntu-fi.org/smb-palvelin) avulla, mutta tuli ongelmia. En pääse enää verkkoon läppärillä eikä se ilmeisesti näe pöytäkonettakaan. Ongelma syntyi suunnilleen silloin kun asensin Samban, mutta tilanne ei korjautunut vaikka poistinkin sen.
Ajattelin seuraavaksi yrittää ratkaista syntynyttä ongelmaa ottamalla IPv6:n pois käytöstä, mutta kaikki löytämäni ohjeet (http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntun_tuunaus#head-571c19eaf94b856f19633553a4f63d811c675d17) kehoittavat muokkaamaan /etc/modprobe.d/aliases tiedostoa mitä ei minulla näytä olevan. Onko IPv6:n käytöstä pois ottamiseen olemassa jotain muuta konstia? Vai onko se edes tarpeellista?
On muutakin mikä askarruttaa. Käsittääkseni, kun ei ole määrätty kiinteää IP:tä koneelle, se arpoo käynnistyessään aina uudet. Ja komennolla ifconfig saa sen näkyviin (inet addr kohta?). Jos näin on, ei pingaaminen onnistunut kumpaankaan suuntaan.
Kannattaisiko käyttää kiinteää IP:tä? Ongelmaksi tosin tulee se, että asun kerrostalossa jossa kullekin huoneistolle on määrätty yksi oma IP. Mitenkäs tähän kannattaisi suhtautua kun kuitenkin on kaksi konetta?
Aika hajanainen selitys, mutta niin omat ajatuksetkin tällä hetkellä. Toivottavasti joku Teistä osaisi auttaa...
-
Hei!
Yritän saada lähiverkkoa toimimaan Ubuntu Suomen wikin ohjeiden (http://wiki.ubuntu-fi.org/smb-palvelin) avulla, mutta tuli ongelmia. En pääse enää verkkoon läppärillä eikä se ilmeisesti näe pöytäkonettakaan. Ongelma syntyi suunnilleen silloin kun asensin Samban, mutta tilanne ei korjautunut vaikka poistinkin sen.
Ajattelin seuraavaksi yrittää ratkaista syntynyttä ongelmaa ottamalla IPv6:n pois käytöstä, mutta kaikki löytämäni ohjeet (http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntun_tuunaus#head-571c19eaf94b856f19633553a4f63d811c675d17) kehoittavat muokkaamaan /etc/modprobe.d/aliases tiedostoa mitä ei minulla näytä olevan. Onko IPv6:n käytöstä pois ottamiseen olemassa jotain muuta konstia? Vai onko se edes tarpeellista?
On muutakin mikä askarruttaa. Käsittääkseni, kun ei ole määrätty kiinteää IP:tä koneelle, se arpoo käynnistyessään aina uudet. Ja komennolla ifconfig saa sen näkyviin (inet addr kohta?). Jos näin on, ei pingaaminen onnistunut kumpaankaan suuntaan.
Kannattaisiko käyttää kiinteää IP:tä? Ongelmaksi tosin tulee se, että asun kerrostalossa jossa kullekin huoneistolle on määrätty yksi oma IP. Mitenkäs tähän kannattaisi suhtautua kun kuitenkin on kaksi konetta?
Aika hajanainen selitys, mutta niin omat ajatuksetkin tällä hetkellä. Toivottavasti joku Teistä osaisi auttaa...
Juu - hajanaiselta tuntuu mutta yritetään, ja toivottavasti joku muukin yrittää auttaa. Ensiksi esitän oman mielipiteeni kotiverkkojen rakentamisesta:
1 Jos verkossa on enemmän kuin yksi kone, niin yksi niistä on dedikoitu serveri , vanhakin kone kelpaa tai
sitten esim. tuollainen K-Citymarketin 300-euron ASPIRE REVO pikkuruinen purkki, joka ei kuluta virtaa
ja on hiljanen. Voi siten olla jatkuvasti päällä.
Siihen sitten asennetaan ubuntu-serveri kaikessa synkeydessään.
Jos työasemat ovat linux-koneita, niin et välttämättä tarvitse edes sambaa, vaan ssh riittää.
2 Hommataan rautapalomuuri, jossa MAC-suodatuksella varmistetaan , ettei serveriltä lähde mitään liikennettä ulospäin. ( Jos nyt vaikka jokin mato sattuis pesiytymään tuohon servuun).
3 Kaikki yhteiskäytössä oleva materiaali (kuvat videot ym) on servulla
4 Työasemat eivät jaa toisilleen mitään palveluita (eikä ole tarvetta kun on tuo serveri).
5 Työasemien palomuuri sulkee kaiken liikenteen sisälle päin ;
sudo ufw default deny
sudo ufw enable
6 Pienissä verkoissa voi hyvin käyttää kiinteitä osoitteita.
a serveri vastaa välittömästi ilman viiveitä
b serverin palomuurin voi tehdä tarkasti.
serverin palomuuri voisi olla vaikka seuraava:
sudo ufw default deny
sudo ufw allow proto tcp from 192.168.0.2 to any port 22
sudo ufw allow proto tcp from 192.168.0.3 to any port 22
sudo ufw enable
Tässä olisi siis avattu SSH kahdelle työasemalle
Serverin /etc/hosts tiedoston loppuun lisätään nämä asemat
192.168.0.2 asema1
192.168.0.3 asema2
Serverin /etc/hosts.allow tiedostoa muokataan
ALL: 192.168.0.2, 192.168.0.3
Molempien työasemien /etc/hosts tiedostojen loppuun
Lisätään serverin kiinteä osoite esim.
192.168.0.10 servunnimi
Ja vuodatuksen loppuun:
Oletko muuten tarkistanut mitä sulla lukee siellä /etc/resolv.conf tiedostossa.
Siellä pitäisi olla rivi kuten :
nameserver 192.168.0.254
tai mitä Ip-osoitetta tarvitaan.
-
Kiitoksia paljon viestistä. Se auttoi selvittämään sen miten minun kannattaa oma lähiverkkoni rakentaa. Itse asiassa siinä vois olla jonkinlaisen oppaan paikka. Moni jolla on ensimmäistä kertaa kaksi konetta käytössä varmaan pohtii nuiden monien hyvien oppaiden (samba, ssh, nfs yms.) välillä mikä itselle olisi hyvä vaihtoehto.
Eli ssh olisi siis se minun juttuni, mutta voinkos mä käyttää tuota pöytäkonetta "serverinä" ja silti käyttää sitä ihan normaalisti. Ei viittis laittaa kokonaan erillistäkään. Ja mitenkäs muuten tuo IP asia. Voinko siltikin määrätä koneille mitkä tahansa kiinteät IP-osoitteet vaikka talonkirjassa olis ohjeet yhdelle ainoalle huoneistokohtaiselle osoitteelle. Vai syntyykö siitä jotain ongelmia?
/etc/resolv.conf tiedostossa mulla on kaksi riviä joissa on IP:t 192.89.123.231 ja 193.210.19.190. Mitäs näiden pitäisi kertoa?
On muuten hämärä homma. Kun tulin viikonlopuksi anoppilaan niin täällä tällä läppärillä pääsin suoraan nettiin kun iskin vain piuhan ADSL-poksiin kiinni. Kotonahan tuli se ongelma etten päässyt. Siellä siis sellainen viritys, ettää seinässä olevasta RJ45 pistokkeesta menee piuha vanhaan HUBiin (mistä muuten tietää saako siihen laitettua MAC-suodatuksen?) missä pöytäkone ja tämä läppäri on ollu kiinni.
-
Eli ssh olisi siis se minun juttuni, mutta voinkos mä käyttää tuota pöytäkonetta "serverinä" ja silti käyttää sitä ihan normaalisti. Ei viittis laittaa kokonaan erillistäkään. Ja mitenkäs muuten tuo IP asia. Voinko siltikin määrätä koneille mitkä tahansa kiinteät IP-osoitteet vaikka talonkirjassa olis ohjeet yhdelle ainoalle huoneistokohtaiselle osoitteelle. Vai syntyykö siitä jotain ongelmia?
Minulla on kotipalvelin myös työpöytäkäytössä. Eli eipä siinä mitään ongelmaa ole. IP-asian kiertäisin itse NATilla. Eli ulospäin näkyy yksi osoite ja sen takana on sitten sinun omat privaattiosoitteesi. NATin voi toteuttaa esim. useimmilla modeemeilla.
(mistä muuten tietää saako siihen laitettua MAC-suodatuksen?)
Nettipurkkisi (adsl-/wlan-modeemi tai joku vastaava) manuaalista. Toki jos laitteen hallintapaneelista tai valikoista ei löydy mitään siihen viittaavaa, niin sekin kertoo jo jotain.
-
Kannattaisiko käyttää kiinteää IP:tä? Ongelmaksi tosin tulee se, että asun kerrostalossa jossa kullekin huoneistolle on määrätty yksi oma IP. Mitenkäs tähän kannattaisi suhtautua kun kuitenkin on kaksi konetta?
Löytyyköhän tässä ongelman ydin. Jos sinulla on käytössä vain yksi IP-osoite ja haluat liittymään kaksi konetta, niin tarvitset tuohon palomuurin väliin. Pelkällä hubilla ei tuollaisen liittymän jakaminen ei onnistu. Mene siis kauppaan ja osta pikku palomuuri. Samoissa kuorissa ja samaan rahaan tulee yleensä WLAN-tukiasema, josta voi olla myös iloa.
Pistä palomuurin WAN-portti seinään ja muut koneet LAN-portteihin. Palomuurin WAN-osoite tulee taloverkosta. Jos taloverkossa on kiinteät osoitteet, joudut konfiguroimaan pikkuisen palomuuria. Palomuuri jakaa sitten privaattiosoitteet LAN-portteihin kytketyille koneille ja voit pistää sinne niin paljon koneita kuin haluat.
-
Noniin. Nyt rupeaa nämä verkko asiatkin hiljalleen avautumaan. Tietoakin lähiverkoista löytyy netistä ihan eri lailla nyt kun tietää mitä sieltä etsii. Joten paljon kiitoksia taas!
Seuraavaksi hommaankin WLAN reitittimen ja yritän pistää homman pelaamaan. Eipähän tarvi läppäriinkään aina viritellä johtoa perään. Toivottavasti kaikki menee nyt niin ettei tarvitsisi enää tämän asian tiimoilta apua kysellä.
-
Seuraavaksi hommaankin WLAN reitittimen ja yritän pistää homman pelaamaan. Eipähän tarvi läppäriinkään aina viritellä johtoa perään
Jos sulla on asennetuna jo toimiva reititin ja netti toimii niin miksi hankit wlan reitittimen?
Laita sinne reitittimen perään tavallinen wlan tuliasema.
Erilliset laittet, erikseen hallittavissa.