Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut => Aiheen aloitti: heinäkenkä - 11.01.09 - klo:14.26
-
aloittelijana kiinnostaisi tietää miksi suosittelette ubuntua easy peasyn sijasta?
noviisi kun ajattelee, että jos easy peasy on tehty eeepctä varten niin sehän se sitten olisi paras...
hannu
-
aloittelijana kiinnostaisi tietää miksi suosittelette ubuntua easy peasyn sijasta?
Onkos joku väittänyt noin? ??? Eiköhän se Easy Peasy ole parempi, koska sehän on vain Ubuntu joka on sovitettu Eee PC:lle... :)
EDIT: Ilmeisesti viittasit tähän: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=24038.msg182257#msg182257
-
juu, juuri tuohon ketjuun viittasin. siinä parissakin vastauksessa suositeltiin Ubuntua easypeasyn sijasta.
-
Se olen minä joka henkilökohtaisesti ja yksin tuumin suosittelen perus Ubuntun asentamista. Ei niin, etteikö Easy Peasy ole hyvä vaihtoehto erityisesti vasta-alkajille. Easy Peasyn avulla moni jutska toimii varmasti suoraan ilman sen kummempia säätämisiä. Pitkällä tähtäimellä suosittelen kuitenkin Ubuntua ja sen päälle käsin asennettuja Adamin kerneliä ja Marxin eee-control skriptiä, koska:
1) Ubuntulle on nyt täällä Ubuntu Suomi wikissä olemassa ihan toimivia ohjeita.
2) Käyttämällä aitoa Ubuntua, on sille helpompi saada laajemman yhteisön tukea esimerkiksi tällä foorumilla.
3) Asentamalla käsin itse, oppii ja ymmärtää ainakin vähän miten järjestelmä toimii. Tämä hyödyttää jatkossa, sillä aika ja vaiva minkä säästää esimerkiksi Easy Peasyn tai eeeBuntun asentamalla saattaa jatkossa kostautua, kun yrittää tehd jotain vaativampaa.
4) Ainakin Easy Peasya edeltävässä 'Ubuntu eee 8.04.1' jakelussa oli valitettavasti pieniä virheitä, kuten puutteellisesti määriteltyjä tiedostojen ja kansioiden saamia oikeuksia. Tämä haittasi esimerkiksi Matkapuehlimen tai mokkulan säätämistä modeemiksi. Nämä puutteet on ehkä korjattu Easy Peasyssa, mutta en ole tähän vielä löytänyt vahvistusta.
Tähän hätään en nyt ehdi muita syitä listaamaan, josko niitä tuon vakavempia onkaan. Ja jokainen toki kohdallaan päättäköön mikä itseä miellyttää. Ubuntu asentaminen Eee koneeseen on siis todellakin vain minun henkilökohtainen suositukseni, mihin olen päätynyt kokemuksen kautta. Ei minulla ole mitään erityistä Easy Peasya vastaan, vaan suosittelen "vaikeampaa aloitusta" pidemmlle tähtäävän edun ja oppimisen nimissä.
Edit: Pakko kohta asentaa Ospell Operaan, kun tulee niin pirusti noita kirotusvirheitä ;D
-
Hyvät perustelut, pitää laittaa ubuntu harkintaan.
Onkos molemmat jakelut yhtä isoja/raskaita? Easy peasy ei ole mitenkään kevennetty eeepctä varten ja olisi näin nopeampi?
h.
-
Easy peasy ei ole mitenkään kevennetty eeepctä varten ja olisi näin nopeampi?
Päinvastoin? Ubuntu ei varmaan paljoa häviä optimoinnin jälkeen ja siihen on saatavilla kevyempiä työympäristöjä.
-
Minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta Ubuntu Intrepid Ibexiin perustuvasta Easy Peasy jakelusta, vaan ainoastaan sen edeltäjästä, eli Ubuntu Hardy Heroniin perustuvasta 'Ubuntu eee 8.04.1':stä. Easy Peasyn verkkosivuston suunnittelu on hieman vaiheessa, joten en edes tiedä onko lupaukset samat kuin Ubuntu eeen osalta. Sitä kuitenkin mainostettiin perus Ubuntua kevyempänä, koska siitä oli riisuttu esimerkiksi Gimp kuvankäsittelyohjelma ja kuulemma joitan help-tiedostoja. Käytännössä Ubuntu eee kuitenkin käytti Ubuntu pakettivarantoja, joten ei kulunut kuukauttakaan, kun huomasin Ubuntu päivitysten yhteydessä asentaneeni vahingossa ainakin Gimpin.
Yksi keveyden mitta on ohjelmien määrä ja siten SSD asemalle jäävä vapaa tila. Suurtakaan eroa en kuitenkaan ole havainnut ja esimerkiksi Hardy asennus vie nyt minulla tilaa 3,7 2,5* gigaa. Toinen keveyteen vaikuttava seikka on apuohjelmien käyttämä suoritinteho. Tämän suhteen ei pitäisi olla mitään eroa ainakaan Ubuntun Hardyn ja Ubuntu eeen välillä. En tiedä miten on laita ubuntu Intrepidin ja Easy Peasyn kohdalla. Kolmas seikka on käytetty tiedostojärjestelmä. Joka tapauksessa myös Easy Peasya asentaessa joutuu päättämään miten asemat osioi ja mitä tiedostojärjestelmää niissä käyttää. Oman havaintoni perusteellaa ext2 näyttäisi vievän vähemmän virtaa kuin ext3, siitä yksinkertaisesta syystä, että levynkäyttö vähenee. Neljäs seikka on SWAP osion poistaminen käytöstä, mikä myös vähentää levynkäyttöä ja samalla siis vähentää virrankulutusta.
Eli mitään merkittävää eroa jakeluiden välillä ei pitäisi olla keveyden/raskauden suhteen. Kummassakin tapauksessa suosittelen kuitenkin lukemaan Ubuntu Suomi wikin ohjeen ennen asentamista. Sieltä löytyy monta hyvää vihjettä myös Easy Peasya asentavalle:
http://wiki.ubuntu-fi.org/Asus_EEE_901_konfigurointi
http://wiki.ubuntu-fi.org/Asus_EEE_901_konfigurointi_(Intrepid_Ibex)
Edit: Selasin juuri Easy Peassy foorumia ja sieltä löysin tiedon, että EP veisi asennuksen jälkeen alle 2,5 gigaa tilaa, joten aika pieneen se on saatu puristetuksi.
*Edit: Väsyneenä ei pitäisi tuijottaa numeroita. Eli ubuntu Hardy vie minulla tilaa 2,5 gigaa ja Easy Peasy tuoreemman löytämäni tiedon mukaan 2,3 gigaa.
@ Heinäkenkä - Ymmärsin, että olet kuitenkin jo ehtinyt asentaa Easy Peasyn. Siksi on ehkä viisasta antaa sille mahdollisuus ja kokeilla sitä hieman, ennen kuin hätäilee tekemään asentamista uudelleen. Muutama kysymys:
1) Minua esimerkiksi kiinnostaa, että paljonko sinulla on tilaa 4 gigan asemalla, jolle käyttöjärjestelmän ja ohjelmistojen pitäisi asentua. Katso 'Ylläpito > Järjestelmä asetukset' ja välilehti 'Tiedostojärjestelmät', niiin näet miten koneen asemat ovat käytössä.
2) Entä miten ja mistä löysit ohjeet 901 asemien osoimiseksi ja alustamisseksi, vai osasiko EP tehdä suorraan 901:lle toimivan osioinnin, kuten edellä mainituissa ohjeissa suositellaan. Vai valitsitko vain oletuksen?
3) Ovatko käyttäjien saamat ryhmät ja oikeudet määritetty oikein Easy Peasyssa? Avaa 'Apuohjelmat > Pääte' ja anna komento:
ls -l /usr/sbin/pppdja postaa listaus tänne. Pitäisi näyttää tältä:
-rwsr-xr-- 1 root dip 269256 2007-10-04 22:57 /usr/sbin/pppdeli kyseisen kansion käyttäjät kuuluvat ryhmään dip ja saavat luku- ja selausoikeuden. Tämänkaltaiset asetukset pitäisi mielestäni olla kunnossa heti asennuksesta, ettei käyttäjä joudu myöhemmin ihmettelemään yrittäessäänn jotain hieman erikoisempaa, kuten mokkulan asennusta.
-
Morjens serola!
Olikos se dialout tuossa eeessä kondiksessa männävuonna, eli vain dip puuttui?
Alkavalle asentajalle on koko ubuntumaisuus ottaa tuosta kaikesta tarjottavasta kerralla sujuvasti vaarin...
Ja vanhana pahanilmanlintuna povaan tällekin suvelle uutta myyntiaaltoa noille pikkukoneille, jossei jopa rynnäkköä, näkee sitten vain mitä tikkuja ja pulikoita nuo operaattorit on meidän iloksemme jo tilanneet kesäviihteeksi.
Terveisin Alpertti
-
@ Alpertti - Muistanet, kun viime vuonna hain ratkaisua matkapuehelimen modeemiasetusten kanssa (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=9055.msg171567#msg171567). Tuolloin minulla siis oli vielä 'Ubuntu eee 8.04.1' Linux jakelu ja nimenomaan siinä oli lukuisien tiedostojen ja kansioiden oikeudet heti asennuksen jälkeen päin helvettiä (https://bugs.launchpad.net/ubuntu-eee/+bug/286465). Tuo nimeomainen dialout asetusten kansio kuului vain ryhmälle 'root', joten muut käyttäjät eivät päässeet suorittamaan mitään dialout komentoja. Minulta kesti hävyttämän kauan tuon oivaltamiseksi.
Toivottavasti asia on korjattu Easy Peasyssa. Luulen ongelman johtuvan siitä, että Ubuntun vakiokerneliä ei asenneta lainkaan, vaan hypätään suoraan Adamin kerneliin. Tällöin vika on nimenomaan kernelissä ja sen asennuksessa. Adam on alunperin kehittänyt kernelin jälkiasennusta ajatellen, jolloin yksityiskohtaisia oikeusasetuksia ei tarvitse tehdä.
Vastaavia ongelmia on myös esimerkiksi eee-controlin asentamisen kanssa. Jos tuon asentaa perus Ubuntun päälle, niin ongelmia ei juuri esiinny. Adamin vanhemmat Hardy kernelit kuitenkin ilmeisesti riitelevät eee-control 0.8.3 version kanssa, koska Marx ilmeisestikään ei ole kiinnostunut enää Hardy yhteensopivuudesta vaan on hypännyt suoraan Intrepidiin.
Ja jos asentaa Easy Peasyn, niin saa ilmeisesti riesoikseen eeepc-config paketin, joka taas riitelee kaikkien eee-control 0.8.* versioiden kanssa. Villakoiran ydin on siinä, että ihmisten itse tekemät kernelit, skriptit ja jakelut ovat lopultakin ajateltu toimivaksi vain muutaman oletuskokoonpanon kanssa ja yleensä vielä uusimman jakelun kanssa, jolloin vähänkin poikkeavassa/vanhentuneessa virityksessä törmää ongelmiin.
-
Moi,
en löydä tuota tiedostojärjestelmät kohtaa kun koko asetukset juttu puuttuu. Levyosioiden hallinnalla näkyy
dev/sda1 ext3 3.5G
dev/sda2 extended 215M
dev/sda5 linux-swap 219M
eli asennuksessa valitsin jotain oletuksia ja nyt ohjeiden lukemisen jälkeen huomaan että homma on menny pieleen. Pitää joka tapuksessa asentaa uudestaan.
Listaus:
-rwsr-xr-- 1 root dip 277160 2008-11-20 22:58 /usr/sbin/pppd
korjaus, järjestelmän valvonnan alta löytyi:
dev/sda1 / ext3 3.5G käytetty 3.1
dev/sdb1 /media/home ext3 14.8G
jätin tuon ensimmäisen listauksen kuitenkin näkyviin kun ilmeisesti kannattaisi poistaa tuo swap-osio?
-
Listaus:
-rwsr-xr-- 1 root dip 277160 2008-11-20 22:58 /usr/sbin/pppd
korjaus, järjestelmän valvonnan alta löytyi:
dev/sda1 / ext3 3.5G käytetty 3.1
dev/sdb1 /media/home ext3 14.8G
jätin tuon ensimmäisen listauksen kuitenkin näkyviin kun ilmeisesti kannattaisi poistaa tuo swap-osio?
Ilokseni huomaan, että Easy Peasyssa on selvästikin korjattu tiedostojen ja kansioiden saamat oikeudet perus Ubuntun mukaisiksi :) Ja jos tosiaan valitsit oletusasennuksen ja heti kerrasta osiointi meni noin mallikkaasti kohdalleen, niin mitään suurempia ongelmia pitäisi olla senkään suhteen. Vähän ihmetyttää tuo 'käytetty 3.1' ??? Koita ajaa pääteikkunassa:
sudo apt-get cleanAnna päätteessä sen jälkeen:
sudo fdisk -lja postaa tulos tänne, niin saadaan kattava raportti levynkäytöstä.
-
@ Heinäkenkä - Tarkemmin ajatellen tuo /media/home ei kuulosta hyvältä. Pitäisi mielestäni olla /home. Nyt kiinnostaa, että tallentuuko kotikansioosi tallennetut tiedostot isammalle 16 gigan asemalle vai pätyykö ne 4 gigan asemalle ???
-
Disk /dev/sda: 4034 MB, 4034838528 bytes
255 heads, 63 sectors/track, 490 cylinders
Units = cylinders of 16065 * 512 = 8225280 bytes
Disk identifier: 0xe1c9e1c9
Device Boot Start End Blocks Id System
/dev/sda1 * 1 462 3710983+ 83 Linux
/dev/sda2 463 490 224910 5 Extended
/dev/sda5 463 490 224878+ 82 Linux swap / Solaris
Disk /dev/sdb: 16.1 GB, 16139354112 bytes
255 heads, 63 sectors/track, 1962 cylinders
Units = cylinders of 16065 * 512 = 8225280 bytes
Disk identifier: 0xd64cd64c
Device Boot Start End Blocks Id System
/dev/sdb1 1 1962 15759733+ 83 Linux
Minua taas kiinnostaa että systeemilevyllä ei ole kuin 4G tilaa. Mitä tapahtuu jos asentaa paljon ohjelmia?
Mitenkäs tuo tallentumis asia saadaan selville?
-
Disk /dev/sda: 4034 MB, 4034838528 bytes
255 heads, 63 sectors/track, 490 cylinders
Units = cylinders of 16065 * 512 = 8225280 bytes
Disk identifier: 0xe1c9e1c9
Device Boot Start End Blocks Id System
/dev/sda1 * 1 462 3710983+ 83 Linux
/dev/sda2 463 490 224910 5 Extended
/dev/sda5 463 490 224878+ 82 Linux swap / Solaris
Disk /dev/sdb: 16.1 GB, 16139354112 bytes
255 heads, 63 sectors/track, 1962 cylinders
Units = cylinders of 16065 * 512 = 8225280 bytes
Disk identifier: 0xd64cd64c
Device Boot Start End Blocks Id System
/dev/sdb1 1 1962 15759733+ 83 Linux
Minua taas kiinnostaa että systeemilevyllä ei ole kuin 4G tilaa. Mitä tapahtuu jos asentaa paljon ohjelmia?
Mitenkäs tuo tallentumis asia saadaan selville?
Äsh, eihän tuolla 'sudo fdisk -l' komennolla näköjään saakaan tietoa siitä, että paljonko tilaa on käytetty. Osaako joku viisaampi neuvoa millä saadaan esille osioiden nimet ja käytetty tila?
Ja että mitäkö tapahtuu, kun ohjelmia kertyy yli tuon 4 gigaa? No enpä ole koskaan kokeillut. Ehkä järjestelmä ilmoittaa, ettei mahdu ja ehdottaa asentamaan niitä isommalle levylle kotikansioon. Jos nyt kuitenkin sait edellisellä 'sudo apt-get clean' komennolla putsatuksi 4 gigan aseman asennuksen aikaisista väliaikaistiedostoista, niin nyt pitäisi olla noin 2.3 käytetty.
Edit: Ai niin, unohdin, että taisit jo poistaa Netbook Remix valikon ja ottaa sen sijaan Ubuntun päävalikon, kun aiemin neuvoin katsomaan levynkäytön graafisella liittymällä. Siksi ihmettelin, kun sanoit löytäneesi levynkäytön tiedot järjestelmän valvonnan alta. Mutta juu, sieltä tosiaan löytyy graafinen vaihtoehto.
-
en ole vielä poistanut Remixiä.
Se mainitsemasi "järjestelmän asetukset" on vaan "järjestelmän valvonta"
-
en ole vielä poistanut Remixiä.
Se mainitsemasi "järjestelmän asetukset" on vaan "järjestelmän valvonta"
Ok, eli valikon suomennos muuttunut siirryttäessä Hardysta Intrepidiin.
Entä mitäs tuo 'Järjestelmän valvonta' nyt sanoo levynkäytöstä? Tuliko 4 gigan asemalle yhtään enemmän tilaa tuon 'sudo apt-get clean' siivouskomennon jälkeen?
-
nyt näyttää 2.9 joten pientä parannusta. Tosin olen jo ehtinyt asentaa joitain ohjelmia.
Miltäs näyttää, pitäisikö asentaa uudestaan manuaalisella partitioinnilla?
-
nyt näyttää 2.9 joten pientä parannusta. Tosin olen jo ehtinyt asentaa joitain ohjelmia.
Miltäs näyttää, pitäisikö asentaa uudestaan manuaalisella partitioinnilla?
Pitää vielä selvittää, että toimiiko tuo
dev/sdb1 /media/home ext3 14.8G
samoin kuin, jos olisi
dev/sdb1 /home ext3 14.8G
En itsekään ole mikään asiantuntija, joten en osaa neuvoa miten yksinkertaisesti saisi selville, että onko käyttöjärjestelmän tuntema /home sda1 osiossa vai käytetäänkö tuota sdb1:n /media/home osioita. Ainut keino mitä äkkiseltään keksin on huomattavan ison tiedoston tai kansion tallennus omaan kotikansioon. Siirrä esimerkiksi usb tikulla kansiollinen musiikkia tai valokuvia (esim. puoli gigaa) kotikansioosi ja katso sitten järjestelmän valvonnassa kumman osion käyttö on kasvanut, sda1:n vai sdb1:n. Jos 4 gigan eli sda1:n käyttö lisääntynyt, niin osiointi on mennyt metsään ja joudut tekemään asennuksen uudestaan.
-
Kysyit jotain...
df -h
tekee hyvää jälkeä ;)
Terveisin Alpertti
Lisäys1: Sori pojat! df -a -h näyttää tarkemmin!
Kestihän taas tuokion, meni Nautilukset ja Tomboyt sikinsokin... pimeäksi.
-
tässä listaus ennen ison tiedoston kopiointia
hannu@hannu-eee:~$ df -a -h
Filesystem Size Used Avail Use% Mounted on
/dev/sda1 3,5G 3,0G 407M 89% /
tmpfs 1009M 0 1009M 0% /lib/init/rw
/proc 0 0 0 - /proc
sysfs 0 0 0 - /sys
varrun 1009M 124K 1008M 1% /var/run
varlock 1009M 0 1009M 0% /var/lock
udev 1009M 2,8M 1006M 1% /dev
tmpfs 1009M 28K 1008M 1% /dev/shm
devpts 0 0 0 - /dev/pts
fusectl 0 0 0 - /sys/fs/fuse/connections
securityfs 0 0 0 - /sys/kernel/security
binfmt_misc 0 0 0 - /proc/sys/fs/binfmt_misc
gvfs-fuse-daemon 0 0 0 - /home/hannu/.gvfs
/dev/sdb1 15G 274M 14G 2% /media/HOME
-
Kun yritin kopioida elokuvaa home/hannu/videot kansioon tuli ilmoitus ettei ole tarpeeksi tilaa :(
Valitsemalla tiedostoselaimesta "home" se menee media/HOME kansioon ja siellä on tilaa. Sehän on se 16G levy. Eli hieman hassusti menee nuo viittaukset.
-
Kun yritin kopioida elokuvaa home/hannu/videot kansioon tuli ilmoitus ettei ole tarpeeksi tilaa :(
Valitsemalla tiedostoselaimesta "home" se menee media/HOME kansioon ja siellä on tilaa. Sehän on se 16G levy. Eli hieman hassusti menee nuo viittaukset.
Eli suosittelen tekemään joko Easy Peasyn tai perus Ubuntun asennuksen uudelleen käyttäen Ubuntu SUomi wikin ohjetta:
http://wiki.ubuntu-fi.org/Asus_EEE_901_konfigurointi
Tuon ohjeen mukaisesti voit tehdä osioinnin manuaalisesti myös Easy Peasya varten. Valitse ext3 tai ext2 oman maun mukaan. Siitä soveltuuko ext3 SSD levyille on kiistelty aika paljon kuluneen talven aikana, vaan kyllä tuo journaloiva ext3:kin käy.
-
Ja että mitäkö tapahtuu, kun ohjelmia kertyy yli tuon 4 gigaa? No enpä ole koskaan kokeillut. Ehkä järjestelmä ilmoittaa, ettei mahdu ja ehdottaa asentamaan niitä isommalle levylle kotikansioon
Kokeilin suuressa viisaudessani erillistä var-osiota tähän nykyiseen (8.04.02). Jostain olin lukenut jotta niinkin voi tehdä...
En tee sitä toista kertaa.
Ilmeisesti tuon .02-päivityksen vaiheilla koko var-materiaali oli levyllä kondiksessa, muttei sitten enää kelvannutkaan aptille.
Ja systeemi riivattu asenteli ja latas kaiken aina tarvittaessa tuplaksi, vaikka täppä on Synapticin asetuksissa jotta jättäisi paketit levylle.
Ja tulihan se osio täyteen vaikka suurensinkin. Varoitti, sammutti. Synaptic kun oli, ei osannut käynnistyä sitten enää mihinkään äksöneihin, ennen kuin livelevyllä murjoin uutta tilaa osion ympärille.
Home- osion täyttyessä ei dramaattisempaa pitäisi tapahtua jos ladataan rokkenrollia... vaan jos asennuksen tai säädön aikana täyttyy, luulisi ongelman olevan sitten jo kohtuullisen kokoinen.
Kun yritin kopioida elokuvaa home/hannu/videot kansioon tuli ilmoitus ettei ole tarpeeksi tilaa
Mites se /media/home... saadaan toimimaan...
Terveisin Alpertti
-
En tiedä oliko tuo media/home kysymys minulle mutta minun tapauksessa se on suoraan näkyvissä tiedostonhallinassa.
Eka kerran kun sitä nappaa niin ilmestyy kolmio eli se ilmeisesti asentaa osion. Sen jälkeen se on ihan normaalisti käytettävissä.
-
Kun yritin kopioida elokuvaa home/hannu/videot kansioon tuli ilmoitus ettei ole tarpeeksi tilaa
Mites se /media/home... saadaan toimimaan...
Easy Peasy foorumilla oli jollain muullakin tullut tuon niminen "liitoskohta", kun oli siirtynyt Xandrosista suoraan Easy Peasyyn. Eli tuon niminen osio on olemassa Xandrosin jäljiltä. Eli yksinkertaisinta on kun asentaa uudestaan ja valitsee sda1:n liitoskohdaksi / ja sdb1:n liitoskohdaksi /home. Edit: jolloin asemat myös pakotetaan uudelleen alustettavaksi.
Mitä tulee siihen mitä tapahtuu, kun asema tulee täyteen, niin muistin väärin, eli on minulla siitäkin kokemusta. Talouden nuori mies meni kerran imuroimaan elokuvia oikein antaumuksella ja täytti yhteiskäytössä olevan Ubuntu-koneen kovalevyn yli äyräidensä. Seurauksena oli, että kone ei käynnistynyt kuin komentotilaan, missä sitten jouduin tuhomaan noita koneen täyttäviä tiedostoja.
-
En tiedä oliko tuo media/home kysymys minulle mutta minun tapauksessa se on suoraan näkyvissä tiedostonhallinassa.
Eka kerran kun sitä nappaa niin ilmestyy kolmio eli se ilmeisesti asentaa osion. Sen jälkeen se on ihan normaalisti käytettävissä.
Ajattelin vain enempi ääneen...
Terveisin Alpertti
-
Nyt on sitten asennettu easy peasy uudestaan partitiointi ohjetta noudattaen. Tosin käytin ext3, kun keskustelujen perusteella pitäisi olla ihan ok.
Kone ei ainakaan hidastunut. Käynnistys on nopeampi kuin ennen (tai vaan kuvittelen).
Tiedostonhallintakin käyttäytyy nyt järkevämmin.
-
Nyt on sitten asennettu easy peasy uudestaan partitiointi ohjetta noudattaen. Tosin käytin ext3, kun keskustelujen perusteella pitäisi olla ihan ok.
Kone ei ainakaan hidastunut. Käynnistys on nopeampi kuin ennen (tai vaan kuvittelen).
Tiedostonhallintakin käyttäytyy nyt järkevämmin.
Hyvä juttu :) Harktise vielä tuon eee-control skriptin asentamista Synapticiin avulla, mutta tutustu toki siihen ensin projektin verkkosivulla (http://greg.geekmind.org/eee-control/). Ja kun ja jos päädyt asentamaan tuon, niin saatat joutua poistamaan eeepc-config skriptin Synapticissa. Ehkä Easy Peasyssa on jo mukana kaikki tarittavat skriptit, mutta ainakin Ubuntu eee:ssä tuulettimen hallinta puuttui, joten tuuletin huusi aina yhtä soittoa täysillä kerran käynnistyttyään.
-
Täältä ääni ehdottomasti Easy Peasylle, mikäli vaihtoehtona on perus-Ubuntun asentaminen. Perustelut: Easy Peasy on yksinkertaisesti perus-Ubuntu 8.10 + muutama muutos, jotka täytyy joka tapauksessa tehdä.
Easy Peasyn jälkisäätö on siis täsmälleen samanlaista kuin Ubuntu 8.10:n jälkisäätö. Kokeilin Serolan tavoin myös Ubuntu Eee:tä (hardyyn perustuva Easy Peasyn edeltäjä), mutta se ei samalla tapaa vakuuttanut.
Asennatte sitten perus-Ubuntun tai Easy Peasyn, yhtä lailla kannattaa pudottaa turhia palveluita pois päältä. Itse otin myös tuon naurettavan (ja yhä hieman raskaan sekä compizin kanssa epäyhteensopivan) netbook launcherin pois käytöstä, ja laitoin sen tilalle perus-gnome-valikon, joka toimii oikein hyvin. Maximus ja tuo tabinäkymä sensijaan on vähintäänkin jees ja saa kaikin mokomin olla.
Easy Peasyn ongelma on sama kuin perus-Ubuntunkin: todella heikko akunkesto verrattuna huolella säädettyyn Archiin, joka minulla tässä oli. Normikäytössä tuollainen 5h on tietysti kannettavalle paljon, mutta kun Archilla se oli n. 7h, niin _jotain_ on vialla.
Näkisin kolme realistista vaihtoehtoa Eee 901:n käyttöjärjestelmäksi:
1. Easy Peasy 1.0 (== valmiiksi säädetty Ubuntu Intrepid 8.10), asennus+säätöaika 30-60min
2. Ubuntu Intrepid 8.10 + säätöä, asennus+säätöaika osaavalta muutamia tunteja, jos halutaan päästä yhtä hyvään tulokseen kuin yllä
3. Arch Linux. Todella kevyt Linux, johon löytyy oikeasti hyvin säädelty ja virtapihi kerneli, eikää mitään Adammin räpellyksiä. Asennus+säätöaika pari päivää... repikää siitä. Ja ei missään tapauksessa sovi alottelijalle.
Koska kohtien 1. ja 2. lopputulos on identtinen, en voi suositella kenellekään vaihtoehtoa 2. Varsinkin kun vaihtoehto 1. sujuu ihan jokaiselta ilman mitään erityisiä ohjeita.
Täytyy tutustua tuohon eee-controlliin, josko saisi virrankäyttöä edes vähän lähemmäksi tuota Archin tasoa.
Serola tai joku muu 901:lla Ubuntua käyttävä:
Mitä näyttää powertop, kun näyttö ei ole ihan himmeimmällä, wlan on käytössä, ja esimerkiksi nettiselain (ilman flashia) pyörii taustalla?
Itselläni nyt:
Virrankäyttö (ACPI-arvio): 10,1 W (2,9 tuntia jäljellä) (keskikulutusarvio: 11,8 W,/2,5 h)
Archilla tuo oli n. 7.5W ja Ubuntulla on aiemmin ollut parhaimmillaan jotain 8.3W tms. Ilman wlania Archilla oli parhaimmillaan n. 5W.
Ikävä kyllä Adammin kernelistä on jostain syystä debuggitiedot pois päältä, joten powertop ei osaa kertoa tarkalleen, mitkä prosessit vievät eniten virtaskaa.
-
Täältä ääni ehdottomasti Easy Peasylle, mikäli vaihtoehtona on perus-Ubuntun asentaminen.
Laitan nyt vaikka tähän ketjuun...
Mennä paukautin vanhempiin Eee-malleihin (701 ja 900) UNR 1.0.1:n. Kaikki toimii heittämällä (äänet, flash, cheese, wlan). Tämä on nyt sitten Ubuntu Hardy.
Latasin img-tiedoston (1 GB) ja tööttäsin sen USB-tikulle, josta asennus kumpaankiin koneeseen. En näitä sen kummemmin ole nysvännyt, kun kerran kaikki toimi... Työpöydän vaihdoin perinteiseksi... Tässä uudemmasta (900) hieman tietoja.
$ lspci
00:00.0 Host bridge: Intel Corporation Mobile 915GM/PM/GMS/910GML Express Processor to DRAM Controller (rev 04)
00:02.0 VGA compatible controller: Intel Corporation Mobile 915GM/GMS/910GML Express Graphics Controller (rev 04)
00:02.1 Display controller: Intel Corporation Mobile 915GM/GMS/910GML Express Graphics Controller (rev 04)
00:1b.0 Audio device: Intel Corporation 82801FB/FBM/FR/FW/FRW (ICH6 Family) High Definition Audio Controller (rev 04)
00:1c.0 PCI bridge: Intel Corporation 82801FB/FBM/FR/FW/FRW (ICH6 Family) PCI Express Port 1 (rev 04)
00:1c.1 PCI bridge: Intel Corporation 82801FB/FBM/FR/FW/FRW (ICH6 Family) PCI Express Port 2 (rev 04)
00:1c.2 PCI bridge: Intel Corporation 82801FB/FBM/FR/FW/FRW (ICH6 Family) PCI Express Port 3 (rev 04)
00:1d.0 USB Controller: Intel Corporation 82801FB/FBM/FR/FW/FRW (ICH6 Family) USB UHCI #1 (rev 04)
00:1d.1 USB Controller: Intel Corporation 82801FB/FBM/FR/FW/FRW (ICH6 Family) USB UHCI #2 (rev 04)
00:1d.2 USB Controller: Intel Corporation 82801FB/FBM/FR/FW/FRW (ICH6 Family) USB UHCI #3 (rev 04)
00:1d.3 USB Controller: Intel Corporation 82801FB/FBM/FR/FW/FRW (ICH6 Family) USB UHCI #4 (rev 04)
00:1d.7 USB Controller: Intel Corporation 82801FB/FBM/FR/FW/FRW (ICH6 Family) USB2 EHCI Controller (rev 04)
00:1e.0 PCI bridge: Intel Corporation 82801 Mobile PCI Bridge (rev d4)
00:1f.0 ISA bridge: Intel Corporation 82801FBM (ICH6M) LPC Interface Bridge (rev 04)
00:1f.2 IDE interface: Intel Corporation 82801FBM (ICH6M) SATA Controller (rev 04)
00:1f.3 SMBus: Intel Corporation 82801FB/FBM/FR/FW/FRW (ICH6 Family) SMBus Controller (rev 04)
01:00.0 Ethernet controller: Atheros Communications Inc. AR242x 802.11abg Wireless PCI Express Adapter (rev 01)
03:00.0 Ethernet controller: Attansic Technology Corp. L2 100 Mbit Ethernet Adapter (rev a0)
$ uname -a
Linux 2.6.24-19-lpia #1 SMP Mon Nov 3 15:25:26 UTC 2008 i686 GNU/Linux
$ mount
/dev/sda1 on / type ext3 (rw)
proc on /proc type proc (rw,noexec,nosuid,nodev)
/sys on /sys type sysfs (rw,noexec,nosuid,nodev)
varrun on /var/run type tmpfs (rw,noexec,nosuid,nodev,mode=0755)
varlock on /var/lock type tmpfs (rw,noexec,nosuid,nodev,mode=1777)
udev on /dev type tmpfs (rw,mode=0755)
devshm on /dev/shm type tmpfs (rw)
devpts on /dev/pts type devpts (rw,gid=5,mode=620)
$ cat /etc/apt/sources.list
deb http://netbook-remix.archive.canonical.com/ubuntu/ hardy main universe multiverse restricted
deb-src http://netbook-remix.archive.canonical.com/ubuntu/ hardy main universe multiverse restricted
deb http://netbook-remix.archive.canonical.com/ubuntu/ hardy-updates main universe multiverse restricted
deb-src http://netbook-remix.archive.canonical.com/ubuntu/ hardy-updates main universe multiverse restricted
deb http://netbook-remix.archive.canonical.com/ubuntu/ hardy-security main universe multiverse restricted
deb-src http://netbook-remix.archive.canonical.com/ubuntu/ hardy-security main universe multiverse restricted
deb http://netbook-remix.archive.canonical.com/ubuntu/ hardy-netbook-base main universe multiverse restricted
deb-src http://netbook-remix.archive.canonical.com/ubuntu/ hardy-netbook-base main universe multiverse restricted
deb http://netbook-remix.archive.canonical.com/ubuntu/ hardy-netbook-remix main universe multiverse restricted
deb-src http://netbook-remix.archive.canonical.com/ubuntu/ hardy-netbook-remix main universe multiverse restricted
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Serola tai joku muu 901:lla Ubuntua käyttävä:
Mitä näyttää powertop, kun näyttö ei ole ihan himmeimmällä, wlan on käytössä, ja esimerkiksi nettiselain (ilman flashia) pyörii taustalla?
Itselläni nyt:
Virrankäyttö (ACPI-arvio): 10,1 W (2,9 tuntia jäljellä) (keskikulutusarvio: 11,8 W,/2,5 h)
Archilla tuo oli n. 7.5W ja Ubuntulla on aiemmin ollut parhaimmillaan jotain 8.3W tms. Ilman wlania Archilla oli parhaimmillaan n. 5W.
Silläkin tuota eee-controlia tässä yritän tyrkyttää. Eräs tehokas virransäästöön vaikuttava tekijä on alikellottaminen. Eee-control asetuksista voi valita virransäästötilan, kun kone on akkukäytölllä. Sen ansiosta virrankulutus tippuu tuonne 7,5 watin tienoille, kun näytön kirkkaus n. 70%, WLAN päällä ja netissä kevyttä surffailua. Eee-controlin tuulettimen hallinta varmastikin vaikuttaa myös osaltaan, eli virrtaa säästyy, kun tuuletinta pyöritetään vain tavittaessa ja kohtuullisilla kierroksilla. Noin siis oli Ubuntu eee asennukssen aikoihin.
Olen aiemmin myös todennut, että ilmeisesti myös ext2:n valinta tiedostojärjestelmäksi auttaa virran pihistämisessä, koska prosessoritehoa säästyy SSD:lle kirjoittamisten ja lukujen vähentyessä. Eli minulla virrankulutus on tällä hetkellä jopa 7,3 watin luokkaa, kun näytön kirkkaus 70%, kone alikellotettu virransäästötilaan ja WLAN on päällä. Virranhallinnan arvio on tuolloin 5 tuntia 40 minuuttia, kun ext3:lla se oli 5 tunnin hujakoilla.
-
Serola tai joku muu 901:lla Ubuntua käyttävä:
Mitä näyttää powertop, kun näyttö ei ole ihan himmeimmällä, wlan on käytössä, ja esimerkiksi nettiselain (ilman flashia) pyörii taustalla?
Itselläni nyt:
Virrankäyttö (ACPI-arvio): 10,1 W (2,9 tuntia jäljellä) (keskikulutusarvio: 11,8 W,/2,5 h)
Archilla tuo oli n. 7.5W ja Ubuntulla on aiemmin ollut parhaimmillaan jotain 8.3W tms. Ilman wlania Archilla oli parhaimmillaan n. 5W.
Silläkin tuota eee-controlia tässä yritän tyrkyttää. Eräs tehokas virransäästöön vaikuttava tekijä on alikellottaminen. Eee-control asetuksista voi valita virransäästötilan, kun kone on akkukäytölllä. Sen ansiosta virrankulutus tippuu tuonne 7,5 watin tienoille, kun näytön kirkkaus n. 70%, WLAN päällä ja netissä kevyttä surffailua. Eee-controlin tuulettimen hallinta varmastikin vaikuttaa myös osaltaan, eli virrtaa säästyy, kun tuuletinta pyöritetään vain tavittaessa ja kohtuullisilla kierroksilla. Noin siis oli Ubuntu eee asennukssen aikoihin.
Huomasin että tuo n. 10W tehonkulutus johtui siitä, että tämä ei ole oletuksena matalajännite/low voltage -tilassa (ts. "cat /proc/eee/fsb tulostaa "XX 50 1" eikä "XX 50 0" niinkuin pitäisi). Surkealla eee-appletilla ei ollut vaikutusta tilanteeseen. Manuaalisesti komentamalla esim. "sudo sh -c "echo 80 50 0 > /proc/eee/fsb" tehonkulutus tippui lähes siedettävään 8.3W lukemaan.
Toki alikellotuksellakin on pieni merkitys virransäästöön, mutta tärkein tekijä siinä on juuri tuo volttien laskeminen. Monestihan se menee juuri niin, että mitä korkeampia kellotaajuuksia halutaan pitää, sitä kovemmat voltit tarvitaan. Omassa yksilössäni tosin low voltage -tila toimii kaikilla kellotaajuuksilla (/proc/eee/fsb:n ensimmäinen arvo 75-110, joka tarkoittanee (maksimi?-)kellotaajuutta prosentteina suhteessa normaaliin).
Täytyypä kokeilla vielä tuota eee-controllia, jos se sitten tekee tosiaan jotain magiaa, miitä omat manuaaliset ja automaattiset fsb&tuuletinasetukset eivät tee.
Olen aiemmin myös todennut, että ilmeisesti myös ext2:n valinta tiedostojärjestelmäksi auttaa virran pihistämisessä, koska prosessoritehoa säästyy SSD:lle kirjoittamisten ja lukujen vähentyessä. Eli minulla virrankulutus on tällä hetkellä jopa 7,3 watin luokkaa, kun näytön kirkkaus 70%, kone alikellotettu virransäästötilaan ja WLAN on päällä. Virranhallinnan arvio on tuolloin 5 tuntia 40 minuuttia, kun ext3:lla se oli 5 tunnin hujakoilla.
Todella hurja ero kyllä. Oliko EXT3:ssa käytössä "noatime, nodiratime"?
-
Todella hurja ero kyllä. Oliko EXT3:ssa käytössä "noatime, nodiratime"?
Taisi olla nodiratime, kun piti sekin muuttaa ex2:een siirtyessä. Ja en minä ole sata varma oliko se yksistään tuo ext2 joka toi ruhtinaalliset 40 minuuttia lisää. Se nyt on vain ainut looginen selitys minkä keksi, kun Ubuntu eee 8.04.1 pitäisi kuitenkin olla ihan sama kuin Ubuntu Hardyn.
-
7.8-8.1W näyttää vievän eee-control päällä powersave-tilassa, kamera ja kortinlukija pois päältä. En olettanutkaan että pääsisin ihan Archin lukemiin, varsinkaan kun nyt on Compiz ja gnome ajossa.
Ihan hyvältä tuo eee-control vaikuttaa, vaikka ei annakkaan meikäläisen enää käsin räpeltää fsb- tai tuuletinasetuksia. Oma tuulettimensäätöskriptini piti tämän laitteen pääosin tuulettimettomana, eli laite oli pääosin täysin "solid state". Ehkäpä tämäkin jossain vaiheessa tiputtaa tuulettimen kokonaan pois.
Easy Peasyssä täytyy siis ensin poistaa eeepc-config tms. ja sitten vasta asentaa tuo eee-control. Käytössä eee-control 0.8.3.
Vielä kun keksisi millä estää Nautilusta käynnistymästä oletuksena (ei saanut tuolta Asetukset->Istunnot -kohdasta) ja käynnistämästä muutenkaan työpöytää koskaan.
Toinen ikävä juttu on salasanakysely, kun palaan lepotilasta. Samoin olisi kuva, jos kone heräisi sillä, että kannen nostaa auki. Gnomen virransäästöappletin kautta saa säädettyä nukkumaanmenoon liittyviä asetuksia, mutta ei tietenkään heräämisiä...
-
Ihan hyvältä tuo eee-control vaikuttaa, vaikka ei annakkaan meikäläisen enää käsin räpeltää fsb- tai tuuletinasetuksia. Oma tuulettimensäätöskriptini piti tämän laitteen pääosin tuulettimettomana, eli laite oli pääosin täysin "solid state". Ehkäpä tämäkin jossain vaiheessa tiputtaa tuulettimen kokonaan pois.
Ja olet ilmeisesti nyt rastittanut eee-control asetuksista tuulettimen kontrollin? Valikosta löytyy myös pikkuikkuna lämpötilan ja tuulettimen tarkkailemiseksi.
Easy Peasyssä täytyy siis ensin poistaa eeepc-config tms. ja sitten vasta asentaa tuo eee-control. Käytössä eee-control 0.8.3.
Jep, taisi unohtua jälleen kerran mainita. Perus Ubuntussa eeepc-config ei asennu, joten Marx ei ole huomannut varautua moiseen.
Toinen ikävä juttu on salasanakysely, kun palaan lepotilasta. Samoin olisi kuva, jos kone heräisi sillä, että kannen nostaa auki. Gnomen virransäästöappletin kautta saa säädettyä nukkumaanmenoon liittyviä asetuksia, mutta ei tietenkään heräämisiä...
Pitääkö kysellä vai ei? Perus Ubuntu Hardy asennuksen jälkeen näköjään kysyy salasanaa lepotilasta herätellessä, mutta Ubuntu eee:ssä ei sitä tehnyt. Itse tykkään, että kysellään, ja eiköhän etsivä löydä ohjeet tuohonkin. Minusta on kuiten parempi, ettei kone herää kantta avatessa, ettei mene vahingossa päälle. Siis makuasioita ;) Samoin tuo Netbook Remix valikon kanssa. Minä tykkään, kun yleensä muutoin tyhjänä ammottava tai turhia käynnistimiä täynnään oleva työpöytätila tulee täysipainoisesti hyödynnetyksi ja jaetuksi välilehtiin.