Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Ux64 - 27.10.08 - klo:17.43
-
Mielestäni mielenkiintoinen artikkeli
Ubuntu 7.04 to 8.10 Benchmarks: Is Ubuntu Getting Slower?
Major slowdowns after Ubuntu 7.04 "Feisty Fawn" in so many different tests certainly weren't what we had expected.
http://www.phoronix.com/scan.php?page=article&item=ubuntu_bench_2008&num=1
-
Kyllä vaan oli mielenkiintoinen, pitäisi näköjään downgradeta versiota.
Voisiko tästä myös päätellä että aina kun käyttöjärjestelmän suosio kasvaa se samalla hidastuu,paisuu,rämettyy ...., a'la MS ;)
-
Olisivat vielä vanhan luotettavan Dapperin ottaneet testiin mukaan, niin olisi nähty koko totuus ;)
T:Jallu59
-
Entäpä paljon kehutut laitteistotunnistus, mukana olevat ajurit miltei vehkeelle kuin vehkeelle etc. Tottakai kaikki tollanen lisää "raskautta". Kuitenkin nykyisillä siis "tämän päivän" koneilla ei kai pitäisi olla niin väliä sen keveyden suhteen, jos muuten kaikki toimii ja käyttö on helppoa ja mutkatonta. Vanhemmilla ja heikommilla laitteilla voi aina käyttää kevyempiä systeemejä. "Täh? Aatteleppa Ite, sano Jope"
-
Jep,
Näin se menee...mitä isommaksi sen hitaammaksi...kai...Joskus tutustuin linuxin mailmaan jollain vanhalla Susella jonka jälkeen aina päivitin uuteen...huomasin "hitauden" uudemmissa versioissa kunnes löysin Kubuntun muistaakseni 5.XX tai jotain oli se tykki peli ;)!
Siitä ylöspäin kun alkoi tulemaan 7.04...7.10...tuli kuviohin "hitaus"...Aloin asentamaan ubusta aina serveri asennuksen...xorgin, kde-coren kdm...ja kaikki yksitellen johan rullaa mielestäni huomattavasti nopeammin kuin desktop asennus.
Ei mitään turhaa...tai mistä minä sen tietäisin....mutta kuitenkin asennus helppoa ja saa suurinpiirtein sellaisen kun haluaa..Kiitos APT:n...
Näin täällä...
T:COB
-
On jotenkin vaikeaa ymmärtää miksi esim ffmpeg on noin paljon hitaampi. Kyse on samasta versiosta! Siinä prosessoria pitäisi kuormittaa ihan tappiin pitkänkin aikaa.
Olisikohan jostain virransäästöstä tai vastaavasta kyse?
50 % erot ovat aika massiivisia. ??? Vaikea uskoa, että tuollaiset operaatiot selittyvät paisumisella.
-
Onhan se reiluu...
mennä lyömään penkkiin testiversioita...
Sama kun kävisin vaikka Ruesselsheimin testiradalta yöllä aidan takaa pöllimässä uudenkarheen ooppelin...
Seuraavana parina päivänä kehitysinsinöörin ääni kuuluu kojelaudasta, jotta mitä helskuttia sä oikeen intoilet, ne lapintestit tehdään vasta tammikuussa ja se polttoaineen esilämmityskin on vielä asentamatta... syylarikin vielä ylikokoinen... eikä sun renkaaskan oo lumelle...
Miks näitä temppuja aina vaan tehdään... ei se tavallinen windouskäyttäjä tuota öögaan pissimistä taatusti huomaa otsikoita lukiessaan...
Vaikka samahan se on jotta mitä puhutaan, pääasia että.... ;)
-
Elä nyt Albert tartu lillukanvarsiin, olihan tuolla ajettu ne testit myös 7.10:llä ja 8.04:llä. Kaiken lisäksi niissä testeissä, joissa uudemmat versiot olivat hidastuneet, oli se havaittavissa jo 7.10:llä.
Tuolla Phoronixin foorumeilla epäilivät kerneliä syypääksi. Phoronix ajaa seuraavaksi samat testit Fedoralla, joten sieltä saamme varmaakin lisää märehdittävää.
-
Mulla on paremminkin nopeutunut 8.10. Hiirtä kun klikkaa, sivu vaihtuu samantien selatessa. Nettinopeus on 8/1. Youtubekin tulee eli alkaa pyöriä heti eikä kaadu. En ole kokeillut vielä N95:n kautta.
Kuvat menee muutamassa sekennissä kortinlukijalta, esim 100 kuvaa. Elokuvat pyörii hyvin VLC:llä ja digi-TV pelaa. Ei moittimista. ( kopkop )
-
Jaa että uusilla Ubuntu-versioilla mp3 -koodaus on kaksi kertaa hitaampaa?
Ei mene ikinä läpi, jotain vikaa oli testissä. Eihän tuossa olisi järjen hiventä, enkä ole tuollaisia eroja huomannut.
-
Jos FF, mulla ei ole mtn turhia lisäosia kuten mainoksien- flashinestoa yms. Pakolliset mitä tarvitsen.
Better Gmail
Downloadhelper
PDF download
printpdf
Ubuntu FF Modifications
siinä ne lisäosat. Minua ei haittaa mainokset ym. on sen verran laaja näyttö.
-
Elä nyt Albert tartu lillukanvarsiin, olihan tuolla ajettu ne testit myös 7.10:llä ja 8.04:llä. Kaiken lisäksi niissä testeissä, joissa uudemmat versiot olivat hidastuneet, oli se havaittavissa jo 7.10:llä.
Tuolla Phoronixin foorumeilla epäilivät kerneliä syypääksi. Phoronix ajaa seuraavaksi samat testit Fedoralla, joten sieltä saamme varmaakin lisää märehdittävää.
Trackeria epäiltiin syylliseksi myös, eikös se tullut tuossa 7.10:ssä? Vaikuttaa varmasti ainakin niihin testeihin, joissa syntyy paljon pieniä tiedostoja.
-
Elä nyt Albert tartu lillukanvarsiin, olihan tuolla ajettu ne testit myös 7.10:llä ja 8.04:llä. Kaiken lisäksi niissä testeissä, joissa uudemmat versiot olivat hidastuneet, oli se havaittavissa jo 7.10:llä.
Tuolla Phoronixin foorumeilla epäilivät kerneliä syypääksi. Phoronix ajaa seuraavaksi samat testit Fedoralla, joten sieltä saamme varmaakin lisää märehdittävää.
Onkos ne rauhoitettu... :) ;) :D... lillukanvarret?
Tuo otsikoiden reuhtominen taas vain sieppas, mutta ens kerralla laitan filtterit paremmin kohilleen...
Nuo varaslähdönottajat vain ihmetyttää, mihin se on hyväksi... ;)
JK:
Medioista ja populismista tässä on puhe, eikä kenestäkään yksittäisestä käyttäjästä.
Pahoittelen jos henkilökohtainen ihmettelyni aiheuttaa hämmennystä. ;)
-
Siis periaatteessa tällä varaslähtijällä ei ole ollut isompia ongelmia 8.10:ssä 1½ kuukauteen.
-
Elä nyt Albert tartu lillukanvarsiin, olihan tuolla ajettu ne testit myös 7.10:llä ja 8.04:llä. Kaiken lisäksi niissä testeissä, joissa uudemmat versiot olivat hidastuneet, oli se havaittavissa jo 7.10:llä.
Tuolla Phoronixin foorumeilla epäilivät kerneliä syypääksi. Phoronix ajaa seuraavaksi samat testit Fedoralla, joten sieltä saamme varmaakin lisää märehdittävää.
Trackeria epäiltiin syylliseksi myös, eikös se tullut tuossa 7.10:ssä? Vaikuttaa varmasti ainakin niihin testeihin, joissa syntyy paljon pieniä tiedostoja.
Mielestäni Trackeria ei käynnistetä oletuksena Hardyssä. (OT: Mikä on viisasta, koska sitä ei ole vielä kunnolla integroitu muuhun työpöytään ja sen hakutyökalu on kehno)
En pidä Tracker-teoriaa uskottavana, koska sen kannalta oleelliset testitulokset eivät muuttuneet merkittävästi verrattaessa Gutsyä (jossa Tracker siis taisi käynnistyä oletuksena) ja Hardyä. Virransäästö ei ollut Phoronixin mukaan käytössä.
Nostaisin esille nämä testit, joiden mukaan Ubuntu 8.04 ja sen vertaiset kilpailijadistrot ovat suunnilleen yhtä nopeita raa'assa laskennassa.
http://www.phoronix.com/scan.php?page=article&item=linux_3way_pts&num=7 (http://www.phoronix.com/scan.php?page=article&item=linux_3way_pts&num=7)
Jos suorituskykyongelma on todellinen, näyttäisi, että se leimaa muitakin nykyisiä distroja samalla tavalla ja juontaa juurensa matalalta tasolta. Syyllisiksi on veikattu:
- kernel (cfs-scheduleri ym)
- gcc - kääntäjä
-
Kiitos APT:n...
Mulle taas oli juuri yllätys kun ekoja kertoja Ubuntua käyttelin, miten raskas tuo "pakettihallinta" ja varsinkin siihen liittyvät tietokannat on. Eihän ne tietenkään ole mitään verrattavissa olevaa XP:n tai Vistan kanssa. Mutta kuitenkin toteutus oli todella tehosyöppö mielestäni. Sen tarkemmin yksityiskohtia tuntematta.
-
Tuolla tripla e:llä tulee erot aika hyvin esille. Kokeiltuna on ollut Winxp, Arch Linux ja tällä hetkellä Intrepid. Winxp toimii todella mukavasti kunhan valitsee oikean virustorjuntaohjelman siihen. Samoin Arch Linux toimii todella mukavasti oikeastaan sama millä työpöydällä, no tietysti vain ne mitä tarvitsee on asennettuna. Sitten viimeisenä nopeudessa on kyllä Ubuntu, vaikka kuinka viilailee sysv-rc-conf:lla kaiken turhan pois, niin silti jatkuvasti törmää omituisiin hetkellisiin muutaman sekunnin täydellisiin jäätymisiin, näin ainakin itselläni oli käytössä vakio kernel tai Adamm. Hardyssä näihin törmäsin ehkä ihan hiukan vähemmän, mutta Intrepid ei todellakaan ainakaan tässä suhteessa ollut parannus eee:llä käytettäessä. Tietysti nyt kun tuli puolipakko tutustuminen Vistaan uuden koneen myötä, niin siihen verrattuna Intrepid on salamannopea ::)
Entäpä paljon kehutut laitteistotunnistus, mukana olevat ajurit miltei vehkeelle kuin vehkeelle etc. Tottakai kaikki tollanen lisää "raskautta"
Omasta mielestäni jos järjestelmä on tehty hyvin, niin tuo saisi lisätä vain muutamien tiedostojen kokoa ja hidastaa kytkettävien laitteiden tunnistusta. Eihän kaikkia ajureita pidä muistiin änkeä valmiiksi?
-
Kiitos APT:n...
Mulle taas oli juuri yllätys kun ekoja kertoja Ubuntua käyttelin, miten raskas tuo "pakettihallinta" ja varsinkin siihen liittyvät tietokannat on. Eihän ne tietenkään ole mitään verrattavissa olevaa XP:n tai Vistan kanssa. Mutta kuitenkin toteutus oli todella tehosyöppö mielestäni. Sen tarkemmin yksityiskohtia tuntematta.
Juu hidastuu merkittävästi asennuksen paisuessa. Syyssiivon paikka olisi 14Gt paketteihin liittyvää krääsää ::) Mielestäni melko vikkelä, kun tavaraa on vähän tai no se ei todellakaan ärsytä. Meikäläiselle on taitanut muodostua apt-riippuvuus.
-
Tuolla tripla e:llä tulee erot aika hyvin esille. Kokeiltuna on ollut Winxp, Arch Linux ja tällä hetkellä Intrepid. Winxp toimii todella mukavasti kunhan valitsee oikean virustorjuntaohjelman siihen.
Asianmukaiset rajoitukset käyttöön ja ei virustorjuntaa on osoittautunut ehdottomasti parhaaksi ratkaisuksi. Toimii kuin salma ja varmasti. Esimerkiksi työympäristössä käytetään tuollaista kokoonpanoa ja ongelmia ei ole ollut. Tarkoittaa mm. sitä että internet pääsy on rajattu muutamaan domainiin ja tiettyihin ip osoitteisiin. Sekä käyttäjiltä puuttuu admin oikeudet.
silti jatkuvasti törmää omituisiin hetkellisiin muutaman sekunnin täydellisiin jäätymisiin, näin ainakin itselläni oli käytössä vakio kernel tai Adamm.
Tuota olen itsekkin ihmetellyt. Esim Gnomen menu tuntuu usein olevan ihan kateissa. Tuohon voi olla useitakin syitä. Dynaaminen lataaminen / komponentit swapissa tms. Mutta siis "välitön vaste" puuttuu, viive voi olla useita satoja millisekunteja. Ensimmäisen kerran tuo rupesi oikeasti ärsyttämään kun tein javalla vähän isompaa ohjelmistoa. Kaikki menu objektit tms ladattiin levyltä vasta kun niitä tarvittiin. Tämä tietysti näkyi käyttäjälle tahmeana käyttöliittymänä.
Omasta mielestäni jos järjestelmä on tehty hyvin, niin tuo saisi lisätä vain muutamien tiedostojen kokoa ja hidastaa kytkettävien laitteiden tunnistusta. Eihän kaikkia ajureita pidä muistiin änkeä valmiiksi?
Tuo on toinen asia jonka joko olen ymmärtänyt väärin tai sitten on tehty oudosti. Eli laitetuki oli käsittääkseni linuxissa "monolith" tyyppinen, eli kernelissä. Tarkoittaa sitä, että laajalla laitetuella varustettu kerneli on iso. Ladataanko se sitten kerralla muistiin ja miten se tarkemmin toimii, niin siihen ei ole valitettavasti ollut aikaa eikä riittävää mielenkiintoa paneutua. Mutta toivottavasti se nyt ei ole ihan hölmöimmällä (ja helpoimmalla) mahdollisella tavalla toteutettu. Jummi jammi, muistutti muuten isoista dos ohjelmista, joissa käytettiin "overlay" tekniikkaa, se oli hienoa silloin. ;)
-
Kiitos APT:n...
Mulle taas oli juuri yllätys kun ekoja kertoja Ubuntua käyttelin, miten raskas tuo "pakettihallinta" ja varsinkin siihen liittyvät tietokannat on. Eihän ne tietenkään ole mitään verrattavissa olevaa XP:n tai Vistan kanssa. Mutta kuitenkin toteutus oli todella tehosyöppö mielestäni. Sen tarkemmin yksityiskohtia tuntematta.
Pari juttua, millä paketinhallintaa voi tehostaa:
- jos ei aio kääntää ohjelmia, kommentoi pois sources.lististä deb-src rivit. Tai vastaava Synapticilla. Pakettiluettelojen päivitys nopeutuu puoleen.
- komentorivin käyttö aina kun on mahdollista: apt-get ja apt-cache ovat nopeampia kuin Synaptic.
Tottahan se on, että apt-systeemissä olisi kaiken kaikkiaan paljon viilattavaa Ubuntulle (tai Debianille): differentiaaliset päivitykset, että ei tarvitsisi ladata jokaisen pienen korjauksen jälkeen koko pakettia uudelleen, apt-zeroconf tai vastaava palvelu päivitysten cachettamiseksi lähiverkossa, jne...
Toisaalta, on aika käytännöllistä ja kestävää, että vaikkapa dpkg:n tietokanta asennetuista paketeista on tavallisessa tekstitiedostossa. Esimerkiksi kerran on tällä foorumilla korjattu levyvirheen vuoksi rikki mennyt status-tiedosto ihan leikkaa-liimaa menetelmällä. Noh, varmaan jutut voisi tiehdä paremminkin, siitä vain blueprinttejä laatimaan, ketkä osaavat...
-
...apt-zeroconf tai vastaava palvelu päivitysten cachettamiseksi lähiverkossa, jne...
Tuo on tehty: apt-proxy. Siinä yksi kone apt-proxy-palvelimeksi, jota muut käyttävät lähteenään ja se säilöö kaikki lävitseen ladatut paketit seuraavia koneita varten.
Itselläni kaikki koulun Ubuntu-työasemat hakevat päivitykset yhdeltä koneelta. Ensimmäisen päivittäminen kestää sen minkä "yleensäkin", koska apt-proxy-kone lataa ne funetilta, mutta seuraville paketit tippuvat n. 8MB/s.
-
...apt-zeroconf tai vastaava palvelu päivitysten cachettamiseksi lähiverkossa, jne...
Tuo on tehty: apt-proxy. Siinä yksi kone apt-proxy-palvelimeksi, jota muut käyttävät lähteenään ja se säilöö kaikki lävitseen ladatut paketit seuraavia koneita varten..
No joo, oikeastaan tuo oli tiedossa. Ilmaisin itseäni vähän epätarkasti, kun tarkoitin, että jossain vaiheessa tuollainen toiminta tulisi niin kiinteäksi osaksi aptia, että ei tarvitsisi juuri erikseen asentaa mitään.
-
Pari juttua, millä paketinhallintaa voi tehostaa:
- jos ei aio kääntää ohjelmia, kommentoi pois sources.lististä deb-src rivit. Tai vastaava Synapticilla. Pakettiluettelojen päivitys nopeutuu puoleen.
- komentorivin käyttö aina kun on mahdollista: apt-get ja apt-cache ovat nopeampia kuin Synaptic.
Ei huono homma, un-chekkasin source kirjastot.
Tottahan se on, että apt-systeemissä olisi kaiken kaikkiaan paljon viilattavaa Ubuntulle (tai Debianille): differentiaaliset päivitykset, että ei tarvitsisi ladata jokaisen pienen korjauksen jälkeen koko pakettia uudelleen, apt-zeroconf tai vastaava palvelu päivitysten cachettamiseksi lähiverkossa, jne...
Nuo varmasti tehostiasivat päivityksiä, siis pelkkien muutosten päivittäminen. On yllättävän yleistä ettei tuota ole toteutettu, jopa virustorjunta ohjelmistoissa, joihin päivityksiä tulee jatkuvasti.
Mutta sitten tuli se kohta joka siis erityisesti pisti silmään, reading database .... kun esim synapticissa aloittaa asentamisen / päivittämisen. Tuo vaihe on se joka oli mielestäni erityisen hidas.
Isojen pakettien lataaminen ei sinänsä ole haitannut, kun käytettävissä on ollut aina nopeimmat mahdolliset kotiin järkevällä kustannuksella saatavat yhteydet ja vain yksi työasema. Funetista sentään onneksi kamaa tulee "tuutin täydeltä", sitä ei voi sanoa läheskään kaikista lataus siteistä.
-
Pari juttua, millä paketinhallintaa voi tehostaa:
- jos ei aio kääntää ohjelmia, kommentoi pois sources.lististä deb-src rivit. Tai vastaava Synapticilla. Pakettiluettelojen päivitys nopeutuu puoleen.
- komentorivin käyttö aina kun on mahdollista: apt-get ja apt-cache ovat nopeampia kuin Synaptic.
Ei huono homma, un-chekkasin source kirjastot.
Tottahan se on, että apt-systeemissä olisi kaiken kaikkiaan paljon viilattavaa Ubuntulle (tai Debianille): differentiaaliset päivitykset, että ei tarvitsisi ladata jokaisen pienen korjauksen jälkeen koko pakettia uudelleen, apt-zeroconf tai vastaava palvelu päivitysten cachettamiseksi lähiverkossa, jne...
Nuo varmasti tehostiasivat päivityksiä, siis pelkkien muutosten päivittäminen. On yllättävän yleistä ettei tuota ole toteutettu, jopa virustorjunta ohjelmistoissa, joihin päivityksiä tulee jatkuvasti.
Mutta sitten tuli se kohta joka siis erityisesti pisti silmään, reading database .... kun esim synapticissa aloittaa asentamisen / päivittämisen. Tuo vaihe on se joka oli mielestäni erityisen hidas.
Isojen pakettien lataaminen ei sinänsä ole haitannut, kun käytettävissä on ollut aina nopeimmat mahdolliset kotiin järkevällä kustannuksella saatavat yhteydet ja vain yksi työasema. Funetista sentään onneksi kamaa tulee "tuutin täydeltä", sitä ei voi sanoa läheskään kaikista lataus siteistä.
Jos vain päivittää graafisesti kun huomautus sitä ehdottaa, on päivitystietojen hakeminen (apt-get) ja tuo niiden lukeminen (reading database) tehty jo taustalla.
-
Pari juttua, millä paketinhallintaa voi tehostaa:
- jos ei aio kääntää ohjelmia, kommentoi pois sources.lististä deb-src rivit. Tai vastaava Synapticilla. Pakettiluettelojen päivitys nopeutuu puoleen.
- komentorivin käyttö aina kun on mahdollista: apt-get ja apt-cache ovat nopeampia kuin Synaptic.
Ei huono homma, un-chekkasin source kirjastot.
Tottahan se on, että apt-systeemissä olisi kaiken kaikkiaan paljon viilattavaa Ubuntulle (tai Debianille): differentiaaliset päivitykset, että ei tarvitsisi ladata jokaisen pienen korjauksen jälkeen koko pakettia uudelleen, apt-zeroconf tai vastaava palvelu päivitysten cachettamiseksi lähiverkossa, jne...
Nuo varmasti tehostiasivat päivityksiä, siis pelkkien muutosten päivittäminen. On yllättävän yleistä ettei tuota ole toteutettu, jopa virustorjunta ohjelmistoissa, joihin päivityksiä tulee jatkuvasti.
Mutta sitten tuli se kohta joka siis erityisesti pisti silmään, reading database .... kun esim synapticissa aloittaa asentamisen / päivittämisen. Tuo vaihe on se joka oli mielestäni erityisen hidas.
Isojen pakettien lataaminen ei sinänsä ole haitannut, kun käytettävissä on ollut aina nopeimmat mahdolliset kotiin järkevällä kustannuksella saatavat yhteydet ja vain yksi työasema. Funetista sentään onneksi kamaa tulee "tuutin täydeltä", sitä ei voi sanoa läheskään kaikista lataus siteistä.
Aptin varsinaiseen pakettien asennusvaiheeseen olisi yksi järjettömän tehokas nopeutuskeino varsinkin hitailla yhteyksillä:
Pakettien lataamisen voisi aloittaa riippuvuuksista alimman tason riippuvuuksista ja asentaa ne samalla kun loppuja paketteja ladataan. Rinnakkaistus siis. Hommassa on tietysti omat riskinsä (jotain pakettia ei olekaan saatavilla), mutta nykyinen toimintaperiaate tekee jollain 512 kbit/s yhteydellä hommasta joka voisi kestää neljä tuntia homman joka kestää kahdeksan tuntia. Lisähyötynä päivityksen vaatima kokonaislevytila pienenisi, kun pakettivälimuistista poistettaisiin jo asennetut paketit.
-
Artikkeli pohjautui vain yhdellä raudalla (Thinkpad T60) suoritettuihin testeihin. Phoronixin saamia testituloksia ei ole voitu toistaa ajamalla testejä eri koneissa tai ainakin erot Ubuntu-versioiden välillä ovat osoittautumassa huomattavasti vähemmän dramaattisiksi. Lukekaa myös artikkeliin liittyvä keskustelu.