Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö => Aiheen aloitti: Mistofelees - 02.06.08 - klo:16.12
-
Wanhan serverini 340MB järjestelmälevy on alkanut rutista. Nyt jo, eikä vielä kuin 15 vuotta käytössä !
Samalla, kuin vaihtaisin kovalevyn vaihtaisin mielelläni myös käyttöjärjestelmää Slackwaresta johonkin, jossa olisi tehokkaampi paketinhallinta.
Koneessa ajetaan Apachea, SSHD:ta, SFTPD:tä ja Sambaa. Kaikki Apachen kutsumat scriptit on rakennettu Perlillä. Koneessa on vain kaksi kirjautuvaa käyttäjää. Pääasiallisin kuorma tulee nettisivuista. Konetta ei käytetä koskaan monitorilta.
Tilanne aiheuttaa kysymyksiä:
- Onko Ubuntua järkevää ottaa lähtökohdaksi minimi palvelimelle ?
- Jumittuuko Ubuntunkin asennus UCPI-ongelmiin wanhassa raudassa ?
Olen testaillut Debiania ja Ubuntua toisissa koneissa, mutten ole vielä päässyt sinuiksi.
-
Itse ainakin olen aina käyttänyt Ubuntua palvelin koneissani. Alussa käytin Ubuntu desktoppia, mutta kun huomasin, etten tarvitse työpöytää niin sitten kun laitoin serverin uudelleen niin käytin ubuntu-serveri asennusta, eli ei mitään turhia lisäkkeitä, kevyt, asentuu melkein jokaiselle koneelle. Ja ubuntu-serveri asennukseenhan voi lisätä työpöydän jos sitä joskus tarvitsee niinku minä nykypäivänä olohuoneen multimedia serverissäni.
En tiedä antoko tänä sulle mitään uutta, mutta kuhan sepostin. ;D
-
Antoipa hyvinkin, kiitos sinulle.
Juuri tuo palvelinasennus ilman graafista etuseinää kuulostaa hyvältä. Sitä pitää kokeilla.
Seuraavaksi olenkin kysymässä, mitä kaikkea pitää ohjata toisille levyille, jos aikoo pistää systeemilevyksi CF-kortin, joka vielä asetetaan ReadOnly -tilaan heti, kun asetukset ovat kasassa. Kaikki muu menee kai mukavasti, mutta tuota passwd-järjestelmää pitää vielä selvitellä.
Onko jotain tapaa, jolla saisi kerättyä logia tai vastaavaa siitä, mitä tiedostoja systeemi kirjoittelee ?
-
Debian on ihan kiva palvelimiin. Eipähän tartte liian usein päivitellä :)
Ja jos tarttee uudempaa softaa, niin niitäkin löytyy tarvittaessa testing-haarasta.
Jos keveyttä kaipaat vielä lisää niin vaihda Apachen tilalle Lighttpd. http://linux.fi/index.php/Lighttpd
Oikean pätevä http-palvelin softa joka on melkoisesti Apachea kevyempi. Itse käytän sitä ihan pöytäkoneessakin, vaikka resursseja Apachelle olisikin. Senkin ominaisuudet ovat olleet minulle enemmän kuin riittävät.
-
Asennus onnistui suoraan IDE-väylän emokortin liittimeen tyrkätylle CF-kortille. Kaapeliin tulevalle kortille asennus ei onnistunut. Ilmeisesti käytetty adapteri ei pysy nopean IDE-väylän vauhdissa. Adaptereita löytyy vaikkapa 'halvathinnat.fi':stä edullisesti. Korttina Kingstonin 2GB CF, joka on aiemminkin todettu boottaavaksi. Kaikki merkit eivät boottaa. Softaksi Ubuntun 2.6.24-16 server. En antanut asenuksen tehdä swappia. 733MHz koneessa on 256MB muistia. Asennukseen meni ihan tolkuttomasti aikaa -melkein 2 tuntia. Ilmeisesti tämä johtuu swap:n puutteesta.
Tämän viestin lopussa df:llä saatu tilatieto.
SSHD lähti toimimaan heittämällä. Harmittavasti asennusohjelma ei asenna lainkaan web-palvelinta. Omassa käytössäni weblvelin on oleellinen. Ehdotettu lighttpd pitää tutkia ennenkuin asennan sitä. Tarvitsen tukea nimenomaan Perlille.
Sudon käyttö yllätti Slackwaren servereitä rakennelleen. No, toimii se noinkin.
Samban confausta varten saisi olla joku mukava työkalu. Itse en ole koskaan päässyt sinuiksi swat:n kanssa.
Filesystem 1K-blocks Used Available Use% Mounted on
/dev/sda1 1966536 604260 1263168 33% /
varrun 127772 180 127592 1% /var/run
varlock 127772 0 127772 0% /var/lock
udev 127772 36 127736 1% /dev
devshm 127772 0 127772 0% /dev/shm
Koska kyseessä on CF-kortti, lisäsin fstab:iin noatime:n, vaikken olekaan varma, onko se välttämätön:
# /dev/sda1
UUID=409a3d23-f7bb-48b3-b4a6-b64c59cff8b9 / ext3 relatime,errors=remount-ro,noatime 0 1
ja käynnistin systeemin uudestaan:
mount -oremount /
Vaikutuksen n�kee komennolla 'ls -lu', joka n�ytt�� viimeisen read-access-timen
Näiden scandien kanssa menee hermot. Pöydällä viisi konetta eri käyttöjärjestelmin ja jokaisella erilainen kasitys siita, milta scandit nayttavat.