Kun tehdään skriptistä uusi versio ei sitä vanhaa versiota heitetä roskikseen vaan talletetaan ARKISTOon. ARKISTOssa voi selailla näitä vanhoja versioita ja myös kokeilla kuinka ne toimivat - ja mikäli vanhan version toiminta on parempaa kuin nykyinen on voi tuon vanhan version koodin kopioida nykyisen päälle. Editointi-ikkunassa olevat numeroidut lehdet ovat arkistointinumeroita.

Kun siis menet ARKISTOon samalla kansiotasolla jolla skripi on ja valitset siellä on kansiot skripteille, dokumenteille jne. Niissä taas on kansiot skriptien nimillä ja niissä ne vanhat versiot.
Arkistosta voit etsiä niitä vanhoja versioita tai skriptin kyseessä ollen aja sen ja sitten siirtyä editoriin vaihtamaan tuon vanhan version pöhköksi editoidun päälle.

Jos muistat mikä sen jotenkin toimivan arkisto-numero on niin kun valitset sen niin gedit:iin luetaan tämä arkistoitu skripti ja se pöhköksi editoitu versio - kopioi se arkistokopio sen pöhköksi editoidun päälle, talleta ja peräydy ARKISTO:sta sille perustasolle ja jatka skriptintekoa - se on nyt se kauan sitten jotenkin toiminut versio. 

Jos et muista toimivan skriptin arkistonumeroa niin skriptiajurista löytyy myös toiminto: "etsi tämän skriptin arkistoista" ja eiköhän sen avulla löydy. Arkistoon voi myös mennä tutkimaat mikä versionumero vielä toimi jotenkin ja editoida sen teksti varsinaiseen skriptiin.

Arkistoja ei välttämättä tarvita ollenkaan paitsi juuritason arkisto. Lisäksi ne vievät paljon tilaa. Mutta toisaalta ne helpottavat työskentelyä suunnattomasti - mutta niissä siis on ainoastaan sellaista tietoa jolla on suurempaa merkitystä vain sinulle itsellesi.


 
