Kirjoittaja Aihe: Ubuntun asennus, erillinen PCI-väyläinen IDE-levyohjain(ko)?  (Luettu 2063 kertaa)

Lennier

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 1
    • Profiili
Pöytäkoneessani on Sata kovalevy jossa Win 7 käyttis.
Koko kovalevy on kryptattu Truecryptillä.

Ubuntun asennus kiinnostaisi kovasti.

Minulla olisi vapaana yksi tyhjä IDE kovalevy, johon voisin asentaa Ubuntun.

Emolevyllä on yksi IDE väylä jossa on nyt DVD-polttava.

Kaukaisena haaveena olisi sellainen kokoonpano, jossa koneen
käynnistyksen yhteydessä voisin käsin valita käynnistänkö
Windows 7:n vaiko Ubuntun?

Koska Win 7 Sata kovalevy on siis kokonaan kryptattu, ja ajatuksena
olisi asentaa Ubuntu IDE kovalevylle, pitäisikö minun
hankkia erillinen PCI väyläinen levyohjain johon kiinnittäisin
IDE kovalevyn ja asentaisin Ubuntun siihen?

Tällaisen linkin ohjaimen löysin Verkkokauppa.comista:

http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=39947

Vai miten Ubuntun asennus IDE-kovalevylle kannattaisi tehdä
että boottausmahdollisuus olisi olemassa?

Your help would be greatly appreciated   ???

Jallu59

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3430
    • Profiili
IDE-väylään voi asentaa kaksi laitetta, tällöin toisen pitää olla master ja toisen slave. Konfigurointi tehdään aseman perässä oikosulkupalojen avulla. Yleensä asemien päällä on ohjeet tai sitten täytyy kaivaa ne netistä kyseilelle asemalle.

Kirpparilta löytänet sopivan kaapelin, jos oma kaapelisi ei kahta asemaa tue.

T:Jallu59
Jari J. Lehtinen, Wanhempi (iki?)tietoteekkari & tietotekniikkakonsultti Turust, P4-HT / 3,0 GHz, Intel945 IGP 226MB & 4GBram & UbuntuStudio 14.04. Toshiba Satellie 50-C, i5 dual-core 2,3GHz, ubuntu-mate 16.04 LTS

Ganymedes

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3915
    • Profiili
Niin, yksi väylä tarkoittaa kahta liitäntää IDE-laitteelle. Aika harvinaista, että johdossa ei olisi valmiiksi kahta liitintä, mutta merkkikoneissa saatetaan tuollaistakin tehdä.

En erikoisemmin halua ottaa kantaa tuohon Dual-boottin ja mitä se yleensäkin tekee silloin kun molemmat levyt ovat samaan aikaan kiinni, toista päivitetään mutta molemmat ovat näkyvissä - toivo parasta ja varaudu pahimpaan.

Mutta kun kysyit itse asennuksesta, niin tuota ylimääräistä ohjainta et tarvitse IDE-levyn liittämiseksi. Asia kuitenkin supistuu siihen, että saatko määriteltyä bioksessa kummasta bootataan - monesti voi olla valinta SATA versus IDE. Tai voi olla ulkoinen versus sisäinen - jolloin tuo ylimääräinen ohjain olisi se "ulkoinen". Tällöin voisin kuvitella, että pystyt eristämään nämä kaksi järjestelmää toisistaan, niin ettei esim. Win 7:n tilttaus tai SP1:n lataaminen sotke Ubuntun boottiakin. Itse asennuksenhan voi tehdä niin, että vain IDE-levy on kiinni, joten Ubuntu sinänsä ei sitten ylety tuolle Windows-levylle ja jos bootissa olet valmis käymään bioksessa ja sanomassa mistä bootataan, niin järjestelmä on kyllä asennuksen jälkeen toimiva eivätkä järjestelmät lähtökohtaisesti häiritse toisiaan - en mene takuuseen mitä tapahtuu kaikenmaailman recovery-moodeissa jms.

Dual-bootin voit kyllä tehdä niinkin, että bioksessa ei tarvitse käydä, mutta tällöin järjestelmät bootissa näkevät toisensa ja siitä tulee sitten omat vaatimuksensa asennukseen - tätä vaihtoehtoa osataan täällä kyllä neuvoa.

Jos edellisen perusteella sait sen käsityksen, että dual-bootti voi olla hankala, riskialtis mutta epävarma, olet varmaankin oikeassa. Jos olet kuitenkin kokeilu-moodissa, niin eihän tuo sitten haittaa.

Jos haluat järjestelmän missä molempia järjestelmiä voi ajaa vaikkapa rinnakkain ilman huolen häivää ja leikkimättä bioksen ja boottien kanssa, niin käytä virtualisointia - joka sinänsä ei ole aivan verrannollinen teknologia, vaan monelta osin erilaista.

qwertyy

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5679
    • Profiili
Olen vähän Ganymedeksen kanssa erilinjoilla dualbootin suhteen. Dualbootit on _erittäin_ toimintavarmoja kahden kiintolevyn tapauksessa jos tietää vähänkään mitä on tekemässä asentaessa käyttiksiä ja on edes jonkinlainen käsitys miten käynnistyslataajat toimivat.

Itse olen tehnyt käytännössä aina dualboot järjestelmissä seuraavasti.
1. Windowsin asennus
2. Linuxin asennus toiselle kiintolevylle.
3. Linuxin asennuksessa pitää muistaa määritellä Grubille sijainniksi tämän Linux asennuksen kiintolevy. Huom. ei kannata naksutella vain automaattiasetuksia.
4. Määritellyt biosista Linux asennuksen kiintolevyn ensisijaiseksi asemaksi, että Grub latautuu automaattisesti. Silloin Grubissa näkyy automaattisesti valikossa käynnistetäänkö Linux vai Windows

Siinäpä se sitten olikin lyhykäisyydessää. Koskaan en ole törmännyt mihinkään ongelmiin edes missään extreme kokeiluissa. Jos Windowsin ntloaderin saa sekaisin, niin se ei vaikuta Linuxin toimintaan mitenkään ja vastaavasti jos Grubin saa vedettyä sekaisin, niin ei muutakun Windows asema biosista primääriasemaksi ja ntloader latautuu ihan normaalisti kuin Grubia ei olisi koko tietokoneella olemassakaan.

Tärkeimmät huomiot on siis, että Grub asennetaan sille asemalle mille Linux. Ei siis missään nimessä Windowsin kiintolevylle tai silloin voi sössiessä saada koneen helpostikin boottaamattomaan tilaan, myös silloin kun vain näppää toisen kiintolevyn koneesta irti. Linuxia asentaessa on erittäin suositeltavaa pitää se Windows kiintolevy on tietokoneessa kiinni, koska muuten Grub ei etsi Windows asennuksia ja seurauksena on se, että Grubin käynnistyslistauksessa on mainittuna vain Linux(it). Jos näin käy, niin Windows(it) pitää osata sitten itse lisätä tekstieditorilla Grubin asetustiedostoihin tai käyttää Grubin asetuskomentoja Linuxista.

Ai niin ja täsmennys kohtaan 3. eli tuohon miten Grubin asennuspaikka määritellään, niin se tapahtuu seuraavasti:
http://wiki.ubuntu-fi.org/Asentaminen
Noudatat ihan kyseisiä ohjeita kohtaan 6. asti
sen jälkeen kiinnitetään huomiota kyseisellä sivulla olevaan "Lisäasetukset" kohtaan ja valitaan se

http://wiki.ubuntu-fi.org/Asentaminen_10.04?action=AttachFile&do=get&target=7_tiedot.jpg

Sieltä voidaan valita käsin minne asemalle Grub oikein asennetaan. Seuraavassa kuva lisäasetukset kohdasta, valitettavasti englanniksi kun en suomeksi löytänyt kuvaa

Ganymedes

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3915
    • Profiili
Olen vähän Ganymedeksen kanssa erilinjoilla dualbootin suhteen. Dualbootit on _erittäin_ toimintavarmoja kahden kiintolevyn tapauksessa jos tietää vähänkään mitä on tekemässä asentaessa käyttiksiä ja on edes jonkinlainen käsitys miten käynnistyslataajat toimivat.
...

Selvyyden vuoksi, tarkoitatko, että juuri kahden levyn tapauksessa bootin saa toimintavarmaksi? Selvityksestäsi päätellen hieman siltä vaikuttaisi.

Tarkoitatko edelleen, että SP1 päivitys Win 7:kaan ei sotke boottia - siitähän on neuvot toisissa säikeissä tällä Foorumilla? Siis tarkoitan, että jos on kaksi levyä, niin ongelmaa SP1:n ajamisessa ei silloin olekaan? Tällöin ei ilmeisesti myöskään Windows 7:n tilttaaminen ja sen ajaminen recovery-moodissa, sotke Ubuntua ja boottia?

/Tässä on tietysti sellainen periaatteellinen kysymys, että jos "Windowsiin tullaan" levyn 2 käynnistyslataajan kautta, vaikka itse Windows onkin levyllä 1, niin onko varmaa, että Windows ei päätä jossakin virhetilanteessa sotkea levyn 2 käynnistyslataajaa. Tämän ilmeisesti voisi eliminoida sillä, että "irrottaa kokonaan levyn 2" tässä tilanteessa (piuhan tai ehkäpä bootin muuttaminen bioksessa riittää), jolloin Windows ei tiedä levystä 2 mitään eikä tällöin sitä sotkekaan./

Tietysti tässä on se paradoksi, että perinteinen Windows-käyttäjä ja aloittava Ubuntu-käyttäjä "ei vähääkään tiedä" mitä on tekemässä kun asentaa Ubuntua ensimmäistä kertaa eikä "jonkinlaista käsitystä" käynnistyslataajan toiminnasta voi olla, tuskin on mitään halua tietääkään mistään "käynnistyslataajasta". Joten tämä ei ole lähtökohtaisesti mikään win-win -tilanne aloittaa Ubuntun kokeilut, joka sinänsä on erittäin helppo ja toimintavarma, jos sitä ei sotketa boottien ongelmilla. Tämä on kyllä ihan OK tilanne henkilölle, joka ei säikähdä uuden, sinänsä tarpeettoman asian opettelua.

Joka tapauksessa kuvauksesi perusteella Windows ja Ubuntu saattavat olla kyllä ihan riittävästi eristettyjä toisistaan, jos on kaksi levyä, ja todella toimii ohjeesi mukaan ... kiinnostaa itseäkin  ;D

Itse käytin aikoinaan 90-luvulla, kun dual-bootti oli vielä tarpeellinen minulle, sitä, että bioksesta valitsi SCSI-levyn jos halusi bootata NT:hen. Jos halusi ajaa Win 95:tä, niin boottasin IDE-levyltä. Tällöin nämä kaksi käyttöjärjestelmää olivat toisistaan täysin eristettyjä, eikä mitään ongelmia voinut tulla edes teoriassa näiden välillä - mutta eihän tuo välttämättä ole käytettävyydeltään mikään ideaalitilanne nykypäivänä - no, ei sitä ole dual-boottikaan.
« Viimeksi muokattu: 05.03.11 - klo:12.47 kirjoittanut Ganymedes »

qwertyy

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5679
    • Profiili
Olen vähän Ganymedeksen kanssa erilinjoilla dualbootin suhteen. Dualbootit on _erittäin_ toimintavarmoja kahden kiintolevyn tapauksessa jos tietää vähänkään mitä on tekemässä asentaessa käyttiksiä ja on edes jonkinlainen käsitys miten käynnistyslataajat toimivat.
...

Selvyyden vuoksi, tarkoitatko, että juuri kahden levyn tapauksessa bootin saa toimintavarmaksi? Selvityksestäsi päätellen hieman siltä vaikuttaisi.

Tarkoitatko edelleen, että SP1 päivitys Win 7:kaan ei sotke boottia - siitähän on neuvot toisissa säikeissä tällä Foorumilla? Siis tarkoitan, että jos on kaksi levyä, niin ongelmaa SP1:n ajamisessa ei silloin olekaan? Tällöin ei ilmeisesti myöskään Windows 7:n tilttaaminen ja sen ajaminen recovery-moodissa, sotke Ubuntua ja boottia?
Jep. Jos koneessa on kaksi kiintolevyä ja järjestelmät asennettu eri asemille ja grub sijaitsee samassa asemassa kuin Linux, niin mitään ongelmia Service Pack asennuksissa ei tule. Voi ihan surutta heittää Service Pack asennuksen päälle. Eihän se mitään vaikuta jos Service Pack muuttaa bootloaderia joka sijaitsee eri levyllä kuin Linux. Grubihan käytännössä vain ohjaa järjestelmän tuolle Windowsin ntloaderille, joka ei siis sijaitse tietystikään Linuxin kanssa samassa paikassa tuollaisessa kahden kiintolevyntapauksessa ja mitään ongelmia ei siis tule.

*edit*
Tosin nyt vasta pisti silmään, että käyttäjällä on kryptattu True Cryptillä tuo Windows asema, eli kannattaa silloin varmistaa, että grub tukee sellaista käynnistystä. Tosin tuokin ongelma on ilmeisesti ratkaistavissa jollain True Cryptin omalla bootloaderilla. Jos grubin asentaa tuolle Windows levylle, niin veikkaisin että asemalta ei sen jälkeen saa pelastuttua yhtään mitään. Näin siis jos olen ymmärtänyt oikein, että True Crypt muokkaa kiintolevyn boottisektoreita salauksen takia.
« Viimeksi muokattu: 06.03.11 - klo:16.35 kirjoittanut qwertyy »

Ganymedes

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3915
    • Profiili
Kiitokset varmennuksesta ... hyvä tietää  :)

No joo, kryptaus on sitten vielä oma juttunsa.