Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun kehittäminen ja yhteisö => Oppaiden kehittäminen => Aiheen aloitti: HannuK - 05.03.18 - klo:11.35
-
Olen rakentelemassa omaksi ilokseni Ubuntu-opasta "tavallisille taviksille", missä on hyvin paljon kuvia.
Itse siirryin vuosi sitten Windowsista kokonaan Ubuntuun ja tältä pohjalta lähdin rakentamaan opasta
LibreOfficen Impress-ohjelmalla, minkä muutan pdf-nuotoon.
Ideanani on tehdä opas, missä kaikki toiminnot opastetaan Unity-graafisella käyttöliittymällä, koska se on helpoin ymmärtää tavallisille käyttäjille.
Tällä hetkellä on kylläkin paljon hyviä oppaita, mutta tässä on paljon kuvia, miksi mielestäni tämä opas ei ole toistoa muihin verrattuna.
Opas on nyt noin 30 sivuinen ja pääpiirteissän olennaisimmat asiat kasassa.
En tunne vielä Ubuntu-järjestöä hyvin, ja siksi tarvitsisin hiukan opastusta.
1. Haluaako joku kommentoida tätä opasta tässä vaiheessa, kun se on tekeillä? Pari kommentoijaa voisi olla sopiva määrä. Jos kiinnostusta, niin minuun saa yhteyttä e-maililla gmlaoya@gmail.com. Voisin lähettää nykyisen version pdf-liitetiedostona kommentoitavaksi ( koko nyt 9 Mt ).
2. Jos ja kun saan oppaan valmiiksi, onko ideoita sen saattamiseksi yleiseen jakeluun. Meikäläisellä ei ole omia nettisivuja.
Että tällaista puuhastelua.
-
Minusta juuri hieman alkua pidemmälle päässyt aloittelija kirjoittaa parhaat ohjeet aloittelijoille. Liian hyvin asiaita tunteva ei enää ymmärrä mihin aloittelija kompastuu, ellei ole päivittäin heitä avustamassa. Vasta-alkajan ohjeesta asiantuntijakin oppii mitkä asiat vaativat ohjeistamista ja millä tarkkuudella.
Kuvallinen ohje on kuitenkin ongelmallinen. Se vaatii paljon enemmän ja tiheämpää ylläpitoa kuin komentoriviohje. Hyvä esimerkki on Firefox-asetukset. Netti on pullollaan ohjeita joissa näkyy vanhan käyttöliittymän mukaisia pop-up-ikkunoita. Niistä ei ole kauheasti apua uuden käyttöliittymän kanssa. Ubuntun työpöytä vaihtuu seuraavaan LTS-versioon, joten kaikki Unity-ohjeet vanhenevat viimeistään kun 18.04.1 julkaistaan alkukesästä. Haluatko oikeasti ottaa työksesi kuvallisen ohjeen ylläpidon? Suosittelen ainakin että laitat mukaan myöskin komentoriviohjeen aina kun se on mielekästä. Lukija voi silloin itse päättää kumpaa ohjetta on helpompi seurata.
Ongelmallisinta suunnitelmaasasi on se että olet tekemässä PDF-ohjetta. Aiotko jakaa sitä paperiversiona? Aiotko laittaa sen nettiin? Jos se on netissä, sitä pääsee kommentoimaan ja vanheneminen huomataan. Jos se on paperiversiona, lukijan on paljon vaikeampi päätellä onko se ajan tasalla. Suosittelen että julkaiset jo luonnoksen netissä, niin että kommentointikin on helpompaa.
Parasta olisi että oman PDF-ohjeen sijaan osallistuisit Ubuntu Suomen wiki-sivujen (https://wiki.ubuntu-fi.org/) tai Ubuntu tutuksi (https://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi) -oppaan kehittämiseen. Se on varmasti hankalampaa kuin oman PDF:n tekeminen, mutta siitä olisi eniten hyötyä.
Edit: korjattu kirotusvieheitä ja lisätty linkit.
-
Tässä tekmässäni ohjeessa on nyt noin 30 A4-kokoista sivua, luulen kokonaiskooksi tulevan noin 50 sivua.
Nykyisen version tekoon meni aikaa noin viikon illat, eli ei se kovin työläs ole.
Pidän sen Impress-muodossa, joten kuvien vaihtaminen sivuille on helppoa päivitystä ajatellen. Mietiskelin sitä, että laitanko vaaka- vai pystymuotoon, pystymuoto voitti, kuitenkin helppo lukea näytöltä ja helppo printata.
Ohje on lähinnä kuvakirja, siis sen avulla saisi näkymän tärkeisiin asioihin ( asiat jäävät muhimaan takaraivoon). Opas siis antaisi yleiskatsauksen ilman, että itse systemaattisesti lähtee kahlaamaan Ubuntun kaikkia ikkunoita läpi. Kuvakirjaa katsellessa ei ole pelkoa, että tekee jotain väärin.
Mahdollinen jakelu olisi vapaasti netin kautta, jokainen voi halutessaan printata sen.
Laitan sen heti jakeluun, kunhan olen viimeistellyt sen, nyt halusin vain aloittaa keskustelun tästä oppaasta ja saada palautetta. Mahdollista koe- tai lopullista jakelutapaa en tiedä, ei ole kokemuksia.
Jos ajatellaan esim. jotain tavallista eläkeläistä, joka tarvitsee mikron sähköpostiin ja netin selailuun, hän kammoksuu komentoriviohjeita. Siksi pyrin puhtaasti pitämään ohjeen graafisessa muodossa, jotta lukija ei säikähdä. Jos asia alkaa kiinnostaa, siirtyy käyttäjä tutkimaan myös komentorivityöskentelyä.
Vaikka itsekkin olen 80-luvulta asti puuhastellut mikrojen ja DOSin kera, oli tämä Ubuntun komentorivihomma aika "sokeeraavaa", kun oli tottunut Windows-maailmaan.
Siis teen nyt tämän projektin loppuun ja katsotaan sitten, jääkö se elämään.
-
Minulla on lähes neuroottinen tapa pitää kirjaa asioista jotta ne eivät unohtuisi, ja itse koen että komentoriviohjeet on helpompi lukea ja pitää yllä, vaikka sitten käytännössä tekisikin asetuksia tms. graafisesti (esim. dconf-editorilla). Voisit ihan kokeilla sitä että otat rinnalle ne komennot ja katsot miltä se näyttää.
-
voisithan laittaa ton vaikka driveen jakoon, siellä vois sitä vilkuilla
tässä vielä ohje miten sen voi jakaa: https://www.youtube.com/watch?v=ou1E49y7Qkc
oppaan kommentointi on sitten helppoa: https://www.youtube.com/watch?v=UOb40HoiRKs
-
Kannustan jatkamaan graafisen ohjeen tekemistä. Meillä on liian vähän niitä. Jos haluat pdf:nä jakaa, niin varmaan joku tiedostojenjakopalvelu kuten esimerkiksi Googlen Drive (https://driver.google.com/) tai Dropbox (https://www.dropbox.com/). Toki myös täällä foorumilla pystyy liitteitä jakamaan, jos ne eivät ole liian isoja, mutta silloin et pysty vaikuttamaan siihen kuka sen näkee.
Parasta olisi että oman PDF-ohjeen sijaan osallistuisit Ubuntu Suomen wiki-sivujen (https://wiki.ubuntu-fi.org/) tai Ubuntu tutuksi (https://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi) -oppaan kehittämiseen. Se on varmasti hankalampaa kuin oman PDF:n tekeminen, mutta siitä olisi eniten hyötyä.
Wiki on vanhentunut eikä sille taida olla vielä korvaajaa tiedossa. Ubuntu tutuksi -kirjaa olisi kyllä mukava nähdä päivitettävän, mutta tekijöitä ei taida olla.
-
tällänen on ainakin jo olemassa, ehkä kuitenkin liikaa klikkailua https://help.ubuntu.com/stable/ubuntu-help/index.html
EDIT: aika paljon vielä suomentamatta tuosta
-
Minulla on lähes neuroottinen tapa pitää kirjaa asioista jotta ne eivät unohtuisi, ja itse koen että komentoriviohjeet on helpompi lukea ja pitää yllä,
Sama täällä. Olen koonnut tarpeelisia komentoja ja muutakin sälää yhteen tiedostoon, josta niitä saa vaikka grepillä helposti etsittyä.
ari@ari:~$ wc komentoja
844 3427 26225 komentoja
ari@ari:~$
Toki, onhan ne komennot myös bashin historyssä, mutta joskus ne katoilevat sieltä...
-
Pääte tallentaa muistaakseni 500 tapahtumaa. Minulla on tiedostossa tehtynä kansio , Muistilistat. sinne olen kerännyt tärkeää muistettavaa. Tosin se alkaa olla siivouksen tarpeessa?
-
Pääte tallentaa muistaakseni 500 tapahtumaa.
Tallennettujen komentojen määrää voi muuttaa HISTSIZE ja HISTFILESIZE ympäristömuuttujilla (esim. .bashrc-tiedostossa).
Asettamalla muuttujat tyhjiksi voi historiasta tehdä kooltaan rajoittamattoman.
https://superuser.com/questions/137438/how-to-unlimited-bash-shell-history
-
Pääte tallentaa muistaakseni 500 tapahtumaa.
Senkin voi asettaa haluamakseen, mutta kylläkin oletuksena taitaa olla 1000.
voi tarkistaa...
cat ~/.bashrc|grep HIST
Jaahas kuutio kerkesi ensin.
Edit - oikeaoppisesti:
echo $HISTSIZE $HISTFILESIZE
-
No niin, jatkan projektia ja nyt olen tehnyt esivalmisteluja, eli
luonut sähköpostiosoitteen kommentteja varten ( en sotke omaa sähköpostiani tähän asiaan )
ja yrittänyt rakentaa Dropboxiin avoimen kansion ja siinä olevaan opasvihkooni julkisen linkin.
Linkin takana on nyt yksi pdf-testisivu, näkyykö se ja avautuuko ja voiko sen kopioida, näin olisi tarkoitus.
Pyytäisin vielä varmistamaan, että ko. linkin kautta ei pääse muualle meikäläisen Dropboxiin (eräänlainen turvallisuustarkastus)
Ja testilinkki tässä
https://www.dropbox.com/sh/rvsfbfb9s17ulk6/AADRs5XXqTkoP6UV6X-UPIY6a?dl=0
-
No niin, jatkan projektia ja nyt olen tehnyt esivalmisteluja, eli
luonut sähköpostiosoitteen kommentteja varten ( en sotke omaa sähköpostiani tähän asiaan )
ja yrittänyt rakentaa Dropboxiin avoimen kansion ja siinä olevaan opasvihkooni julkisen linkin.
Linkin takana on nyt yksi pdf-testisivu, näkyykö se ja avautuuko ja voiko sen kopioida, näin olisi tarkoitus.
Pyytäisin vielä varmistamaan, että ko. linkin kautta ei pääse muualle meikäläisen Dropboxiin (eräänlainen turvallisuustarkastus)
Hyvin näyttää toimivan. Tuo tiedostonjako on tehty niin ettei siitä pysty selaamaan kuin sitä jaettua osaa eli joko yksittäistä tiedostoa tai kansiota eli muut tiedostosi Dropboxissa ovat turvassa.
-
harmi ku on unity-työpöydälle toi ohje kun uusimpaan tulee gnome3-työpöytä, melkein samanlainen se kuitenkin on
-
Alea iacta est!
Nyt olen liittänyt "teoksen" Dropboxiin ihmeteltäväksi, arvosteltavaksi ja paranneltavaksi.
Paljon on Ubuntussa asiaa, oli pakko panna piste hommaan ja jatkaa, kun hiukan saa palautetta.
Korostan vielä, että en lähtenyt tekemään kädestä pitäen opastavaa vihkosta vaan tarkoitus on, että käyttäjä selailee vihosta näitä Ubuntun asioita. Ihmiset ovat kovin varovaisia eivätkä uskalla lähteä kokeilemaan itse ohjelmalla. Tällä viholla pyrin antamaan ajatussiemeniä, jotka jäävät itämään takaraivoon, " hei, se asia taisi olla siinä oppassa, katsonpa uudelleen".
Odotan kommentteja tähän keskustelupiiriin ja jos haluaa antaa jotain perusteellisempaa, niin tuossa oppaassa on uusi sitä varten avaamani sähköpostiosoite ubuntuvihko@gmail.com
Ja opas siis löytyy osoitteesta
https://www.dropbox.com/sh/rvsfbfb9s17ulk6/AADRs5XXqTkoP6UV6X-UPIY6a?dl=0
Opas on tietenkin täysin vapaa kopioitavaksi ja jaettavaksi.
t. Hannu
PS. Tuli jo kommentti tuosta työpöydästä, ohjevihko onmulla Impress-muodossa, eli kuvien vaihtaminen on helppoa ( kunhan itse ensin opiskelen ).
-
Ennen kuin luen tarkemmin, yksi yleiskommentti: kannattaa käyttää sanastoa jonka avulla käyttäjä löytää lisää tietoa netistä hakemalla.
Tiedostot kylläkin talletetaan massamuistilaitteelle, eikä ole väliä onko kyse flash-muistista tai kovalevysta tai jostain muusta, mutta muistirakenteista puhuminen johtaa harhaan. Kyse on tiedostojärjestelmän hakemistorakenteista, ei muistilaitteen ominaisuudesta. Windows-ympäristössä usein puhutaan kansioista hakemistojen sijaan, mutta Unix/LInux-maailmassa puhutaan edelleen hakemistoista, ja koska Ubuntu on Linux, niin suosittelen käyttämäään termiä hakemistorakenne. Sitä voi vaikka suluissa tarkentaa sanalla kansiorakenne.
Tällaisia sanastoon liittyviä kommentteja voi tulla vielä muitakin, ja se voi tuntua turhalta nipoitukselta, mutta oikeiden termien käyttö helpottaa aina lisätiedon hakua netissä.
-
Olen samaa mieltä Aimo E:n kanssa, eli korjaan taitoni mukaan. Olen itsekkin huomannut, että Ubuntun ohjeissa käytetään eri termejä samasta asiasta aika usein, mikä hiukan vaikeutti hommaa. Kun sitten vielä käytetään sekaisin englantia ja suomea, niin vaihtoehdot tuplaantuu.
-
Tuo on minusta aika hyvä opasvihko juuri alkavaa käyttäjää helpottamaan. Eli hyvää työtä olet tehnyt.
Jos jotain haluaa vielä lisätä, niin tuolta Järjestelmäasetukset - Päivitys välilehdeltä voisi ottaa kuvan ja selittää miten valita esimerkiksi aloittelijalle sopivan päivitys-asetuksen. Esim: päivittäin/viikottain, tai.. Tätähän olikin jo selvitetty, sorry enpä huomannut.
Ja toinen joka voisi olla hyödyllinen joskus koneen jumissa: Control-Alt -T näppäilyt ja kirjoittaa päätteelle komento : reboot. Se saattaa tulla eteen pari kertaa vuodessa ja yleensä Firefox-päivityksen tuloksena. Ja miten poistutaan terminaalista.
-
Olen täydentänyt ja korjaillut tuota ohjevihkoa, siis uusi versio.
Yritin noudattaa Aimo E:n ohjeita hakemisto/kansionimikkeissä, mutta huomasin, että hyvin monessa paikassa itse Ubuntussa esiintyy kansio-sana, joten jätin homman kesken eli ohjevihossa esiintyy nyt molempia.
Nyt en vähään aikaan korjaile tätä, otan tietenkin mielelläni kommentteja ja korjauksia vastaan.
Jään odottamaan tuota uutta Ubuntu 18.04 versiota ja eiköhän siitä synny varsin nopeasti oma ohjevihko, kun perustyön olen nyt saanut tehtyä.
Hyviä opiskeluhetkiä!
https://www.dropbox.com/sh/rvsfbfb9s17ulk6/AADRs5XXqTkoP6UV6X-UPIY6a?dl=0
-
Tämä nyt on pilkun viilaamista, mutta muutamista sivuista puuttuu sivunumerointi.
Sivuista 1,8,24,28,33 ja 34 puuttuu sivunumerot. Sivusta yksi puuttuu varmaan ihan tarkoituksellakin sivunumero.
Ihan kiva ohjevihko.
Saako kyseistä käyttää opettamiseen ?
Ja yleensäkin, millaisen lisenssin annat tuotokseesi ?
-
Opasta voi ihan vapaasti käyttää, jakaa ja kopioida ja linkittää muualta löydettäväksi. Pidän joka version tuolla samalla nimellä, niin linkit säilyvät. Kunhan saan valmiiksi sitten aikanaan tuon Ubuntu 18.04 vihon, niin se tulee samaan kansioon, mutta eri nimellä.
Sivunumerointi on kyllä joka sivulla, mutta ne jäävät kuvien alle piiloon. En saanut Impressissä nostettua tuota sivunumerointia sivun ylälaitaan, missä olisi ollut enemmän tilaa.
Yritän seuraavassa versiossa muutella kuvia siten, että alta paljastuisi nuo sivunumeroinnit.
-
Opasta voi ihan vapaasti käyttää, jakaa ja kopioida ja linkittää muualta löydettäväksi. Pidän joka version tuolla samalla nimellä, niin linkit säilyvät. Kunhan saan valmiiksi sitten aikanaan tuon Ubuntu 18.04 vihon, niin se tulee samaan kansioon, mutta eri nimellä.
Voi tuntua hassulta, mutta tuo lause "Opasta voi ihan vapaasti käyttää, jakaa ja kopioida ja linkittää muualta löydettäväksi" on jo sellaisenaan lisenssi, vaikkakin epämuodollinen. Kannattaa lukea vaikkapa https://creativecommons.fi/lisenssit/ - suosittelen!
Edit:
Jos haluat vain luovuttaa aineiston vapaasti käyttöön, siihen sopiva lisenssi on CC0 1.0 Yleismaailmallinen (CC0 1.0) (https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/deed.fi). Jos haluat että lainaaja aina mainitsee sinut materiaalin lähteenä, lisenssi on Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi). Lisenssiin voi viitata tekstillä ja/tai kuvalla, joka on linkattu lisensiin. Esimerkiksi lisäämällä nettisivun HTML-koodiin voi lisätä seuraavan (mutta teksti ja linkki on parasta olla PDF-dokumentissa sisällä):
<a rel="license" href="http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/"><img alt="Creative Commons -lisenssi"
style="border-width:0" src="https://i.creativecommons.org/l/by/4.0/88x31.png" /></a><br />Tämä teos on lisensoitu
<a rel="license" href="http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/">Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen
-lisenssillä</a>
Tuossa koodiesimerkissä viitataan lisenssin englanninkieliseen versioon. Suomenkielinen versio saadaan täydentämällä osoitetta:
<a rel="license" href="http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi"><img alt="Creative Commons -lisenssi"
style="border-width:0" src="https://i.creativecommons.org/l/by/4.0/88x31.png" /></a><br />Tämä teos on lisensoitu
<a rel="license" href="http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi">Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen
-lisenssillä</a>
-
Itse opasvihkoon kirjoitin alkusivulle
"Tämä ohjevihko/tiedosto on vapaasti kopioitavissa"
Eiköhän tuo riitä, en viitsi ruveta kirjottelemaan monisivuista käyttöehtoa, mikä virallisesti hyväksytään.
Eikös tämä Linuxin ja Ubuntun koko touhukin ole "yhteisöllistä", ikäänkuin talkootyötä.
-
Eihän sinun sitä kirjoittamista tarvitsekaan tehdä, kun seon jo valmiiksi tehty. Riittäisi kun lisäät linkin lisenssin tekstiin omaan dokkariisi. Mutta eipä se mikään pakko le sitä merkintää sinne laittaa. Ainoa mihin CC0 velvoittaa lainaajia se että he levittävät omaa materiaaliansa (jossa lainaus sinulta on osana) ihan yhtä vapaasti kuin sinä. Eli jos laitat sen viittauksen lisenssiin, lainaajat eivät voi rajoittaa lainatun materiaalin käyttöä muilta. Mutta jos et halua kiletää sitäkään, niin ei ole mikään pakko.
-
Alkaa mennä aiheen ohi, mutta pakko kommentoida lisenssikeskustelua. :)
Eikös tämä Linuxin ja Ubuntun koko touhukin ole "yhteisöllistä", ikäänkuin talkootyötä.
Kyllä, ja yhteisöä ohjaa yhteiset pelisäännöt, jotka määritellään lisensseillä. Ne ovat olleet avoimen koodin vallankumouksen keskeinen teema ja mahdollistava tekijä alusta lähtien. Nykyisin monia avoimen koodin ohjelmistoja kehittävät sekä yksittäiset ihmiset että valtavat kansainväliset yritykset, jotka antavat tuottamaansa lähdekoodia yhteiseen käyttöön lisenssin ehtojen mukaisesti. Esimerkiksi GPL-lisensoitu Linux-ydin on edistänyt suuresti avointen laiteajurien saatavuutta, kun suuret laitevalmistajat ovat taipuneet julkaisemaan ajurikoodinsa avoimesti sen sijaan, että toimittaisivat vain binäärimuotoisia suljettuja ajureita Windowsin ja macOS:n tyyliin. Avoimet ajurit mahdollistavat pitkän tukiajan yhteisön tuella, ja todennäköisesti edistävät osaltaan tietoturvaa.
Sopivalla CC-lisenssillä voit ilmoittaa selvästi ja tarkasti, että muut saavat levittää kirjoittamaasi ohjetta vapaasti. Lisäksi voit antaa muita oikeuksia, kuten mahdollisuuden muokkausten tekemiseen. Muuten muilla ei jatkossa ole laillista oikeutta muokata ja laajentaa tekstiä, mikä rajoittaa vapaaksi tarkoitetun ohjeen hyödyllisyyttä.
-
Lisäksi voit antaa muita oikeuksia, kuten mahdollisuuden muokkausten tekemiseen.
Nuo CC-lisenssit on kylläkin muotoiltu päinvastoin, eli CC0 antaa vapauden muokata ja käyttää kaupallisesti jne. ja kun lisätään lisäehtoja, niillä rajoitetaan noita oikeuksia. Ensimmäinen rajaus on CC BY, eli saa lainata ja muokata ja levittää jne kunhan mainitsee tekijän. Sitten seuraava rajaus on muokkauskielto, ja lisää rajauksia voi pinota mukaan kuten parhaaksi näkee.
Edit: ei pitäisi käyttää verbin passiivimuotoa tällaisissa asioissa. Tarkoitin siis että alkuperäinen lisenssin asettaja voi pinota rajauksia, mutta lainaajalla ei ole lupa sitä tehdä, vaan hänen pitää levittää omaa materiaalianssa samoilla vapauksilla jotka mukaan otetun lainauksen lisenssi vaatii. Tämä nimenomaan on se periaate joka on pakottanut ajurit julkisiksi, vaikkakin ohjelmistoile on eri lisenssit; CC-lisenssit ovat muunlaista tavaraa varten. Mutta siis periaate on tämä.
-
Lisäksi voit antaa muita oikeuksia, kuten mahdollisuuden muokkausten tekemiseen.
Nuo CC-lisenssit on kylläkin muotoiltu päinvastoin, eli CC0 antaa vapauden muokata ja käyttää kaupallisesti jne. ja kun lisätään lisäehtoja, niillä rajoitetaan noita oikeuksia.
Jep. Tiedostin kyllä kirjoittaessani, että ilmaisin asian nurinkurisesti suhteessa CC-ehtoihin. Oli vain luontevampaa tuoda pointti muokkausoikeudesta esiin noin päin. :)
-
No niin, taitaa olla paras, että kutsun ratsuväen apuun, eli kun kerran yritin tehdä ohjevihon "tavallisille käyttäjille" joita myös itse edustan, niin kertokaa mulle, mitä kirjoitan tuohon pdf-tiedostoon vai lisäänkö siihen yhden noista pienistä kuvista, joita lisenssioppaassa oli.
Pari omaa ajatusta.
- en pidä tätä hommaani niin olennaisena, että vaatisin nimeni toistettavaksi. Tuo jakelupiste eli dropbox on luotu nyt alkuun, jatko on avoin
- en havittele rahallista hyötyä
- esim. oppimateriaalina opettajat voivat tätä pitää ja muokata omiin tarpeisiinsa, myös oppilaat( mitä se käytännössä sitten tarkoittaneekaan?)
- suoraan tämän ohjevihon printtaaminen ja myyminen jonkun toimesta ei tunnu hyvältä
Eli lisäänkö pdf-ohjevihkoon jonkun linkin vai kuvan ja mikä kuva tai linkki ehkä parhaiten vastaa noita meikäläisen ajatuksia.
Ei tää nyt meikäläisen maailmaa kaada, mutta tietenkin on hyvä, että noudatetaan yleisiä periaatteita, jotka näköjään tulivat meikäläiselle yllätyksenä. Enpä ole näihin asioihin elämäni varrella vielä törmännyt.
Jos haluaa siirtyä sivuun tästä ubuntu-forumista, niin olinhan avannut sähköpostin ubuntuvihko@gmail,com minkä välityksellä voin käydä tarkempaa kommunikointia omalla nimelläni.
(Välttelen tuota yksityisen sähköpostin levittämistä, kun äkkiä sitä alkaa saamaan kaikenlaista postia. Oma postini on ollut toiminnassa yli 10 vuotta ilman pahempia häiriöposteja.)
Maallikko-ohjeita odotellen.
-
Hei!
Otan aikalisän, ja paneudun tähän lisenssiasiaan paremmin, niin ehkä sitten selviän omin avuin enkä ole niin tietämätön.
Teen merkinnän sitten, kun itse ymmärrän asian sisällön ja toimintaperiaatteet.
Meni opetteluksi.
-
Sivulla on https://creativecommons.fi/lisenssit/ on linkki lisenssivalitsimeen (https://creativecommons.org/choose/?lang=fi) joka auttaa poimimaan sen lisenssin joka on sopivin. Sitten kun se on valittu, niin lisäät dokumenttiin linkin siihen lisenssiin. Linkki voi olla tekstinä tai kuvana tai molempina (ne HTML-esimerkit sisälsivät sekä kuvan jossa on linkki että tekstin jossa on linkki).
Jos katsot sitä lisenssivalitsinta niin siinä on koko ajan oletuksena että halutaan oma nimi mukaan, enkä oikein keksi miten siltä voi välttyä jos haluaa myös kaupallisen käytön rajoituksen. Joko noissa valmiissa vaihtoehdoissa ei ole sitä että voisi kieltää kaupallisen käytön mutta pitää silti oman nimensä pois, tai sitten sitä ei vaan ole otettu valitsimeen mukaan.
-
Jos katsot sitä lisenssivalitsinta niin siinä on koko ajan oletuksena että halutaan oma nimi mukaan, enkä oikein keksi miten siltä voi välttyä jos haluaa myös kaupallisen käytön rajoituksen. Joko noissa valmiissa vaihtoehdoissa ei ole sitä että voisi kieltää kaupallisen käytön mutta pitää silti oman nimensä pois, tai sitten sitä ei vaan ole otettu valitsimeen mukaan.
Kyseiset lisenssivariaatiot (kuten NonCommercial-ShareAlike (https://creativecommons.org/licenses/nc-sa/1.0/)) on poistettu Creative Commonsin valikoimasta, koska niille ei ole ollut riittävästi kysyntää: https://creativecommons.org/retiredlicenses
-
Sivulla on https://creativecommons.fi/lisenssit/ on linkki lisenssivalitsimeen (https://creativecommons.org/choose/?lang=fi) joka auttaa poimimaan sen lisenssin joka on sopivin. Sitten kun se on valittu, niin lisäät dokumenttiin linkin siihen lisenssiin. Linkki voi olla tekstinä tai kuvana tai molempina (ne HTML-esimerkit sisälsivät sekä kuvan jossa on linkki että tekstin jossa on linkki).
Mielestäni dokumenttiin kannattaa laittaa lisenssin nimi ja linkki sen tekstiin. Lisäksi voi laittaa sen pikkukuvan. Se pikkukuvakin saattaa olla yksinään sen verran tunnistettava, että varmaan riittäisi ilman tekstiäkin.
Jos katsot sitä lisenssivalitsinta niin siinä on koko ajan oletuksena että halutaan oma nimi mukaan, enkä oikein keksi miten siltä voi välttyä jos haluaa myös kaupallisen käytön rajoituksen. Joko noissa valmiissa vaihtoehdoissa ei ole sitä että voisi kieltää kaupallisen käytön mutta pitää silti oman nimensä pois, tai sitten sitä ei vaan ole otettu valitsimeen mukaan.
Johtunee siitä, että tuo ehdottaa Creative Commons -lisensejä, jotka kaikki vaativat tuon tunnustuksen antamisen (eli tekijän nimi on mainittava). Lisäksi on sitten CC0, joka pyrkii olemaan parempi ratkaisu kuin yrittää julistaa teos ns. public domainiksi eli luopua kaikista oikeuksistaan teoksen suhteen, koska se ei kaikkialla onnistu.
Itse vähän vierastan Creative Commonsin Non-Commercial (NC) ja No-Derivatives (ND) versioita. Ensin mainitussa on vähän vaikea joskus tietää, milloin tekeminen oikeastaan lasketaan kaupalliseksi käytöksi. Voiko esimerkiksi yritys, jonka alaa kyseinen asia ei ole, hyödyntää sitä toiminnassaan tai vaikkapa yritysten välisessä toiminnassa. Paras esimerkki on ehkä 3D-tulosteiden mallit, joita voisi haluta käyttää liikelahjana. Jälkimmäinen rajoittaa mielestäni liikaa vapauksia, eikä siitä ole oikein muuhun kuin jakamiseen. Tässä sitä ei tietysti tarvitse harkitakaan. Kumpikaan noista rajoituksista ei toki sovi myöskään vapaiden ohjelmistojen ideologiaan (tai avoimen lähdekoodin määritelmään sen puoleen). Käytännössä siis mielestäni vain CC-BY ja CC-BY-SA CC-lisenssejä tulisi käyttää (sekä CC0:a, jos haluaa luopua oikeuksistaan). Tämä on muuten ihan hyvä kirjoitus tuosta vapaudesta: https://creativecommons.org/share-your-work/public-domain/freeworks (https://creativecommons.org/share-your-work/public-domain/freeworks).
-
No niin, homma suoritettu, mutta kouluarvosanalla 5 ( kuten monesti kouluaikana).
Toisella sivulla on vain tuo merkki, ja saa nyt toistaiseksi kelvata, kunnes viisastun lisää.
Jäi vielä monta kysymystä leijumaan ilmaan, mutta pikkuhiljaa homma valkenee.
Siis nyt on ohjevihko 20180317 jakelussa ;-)
-
Mainio vihkonen :D
Oikeastaan tuota selkeämmin ei noita asioita voisi ilmaista :)
-
Värkkäsin web-hotellin respaa ja opasvihkon voi ladata nyt suoraan respasta osoitteesta ubuntutor.com