Linux leviää pikku hiljaa kouluympäristöön täällä Lappeenrannassa. Toivottavasti Lauritsalan projekti saa jatkoa myös muissa kouluissa.
Katso
http://kokoushallinta.lappeenranta.fi/dynastyweb/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames
Kasvatus-ja opetuslautakunnan pöytäkirja 12.06.07, pykälä 62
Siis myös Lauritsalan lukio siirtyi koulun ohella vastaavaan järjestelmään. Merkittävää oli, että koulun puolella hanketta ajoi voimakastahtoinen rehtori (kiitokset hänelle) ja lukion puolella opettajakunta (tietysti muutamaa soraääntä lukuunottamatta). Siitä kuinka suuri osa koulun opettajakunnasta todella oli hankkeen puolella, minulla ei ole tarkempaa tietoa.
Lukion puolella syinä vaihtoon oli tyypilliset windows-maailman ongelmat. Vakioitu WInXp ei pysty täyttämään lukio-opetuksen tarpeita. Luokkien tietokoneisiin tarvitaan kolmannen osapuolen tuotteita, joita koulutoimen atk-tuki ei ehdi kiireiltään asentaa. Akuutteja vikoja ei saada korjatuksi, koska huolto edellyttää koneen lähettämistä jne. Syklin pituus tyypillisesti useita viikkoja. Tunnusten, käyttöoikeusristiriitojen yms. korjaus kestää useita vuosia (ts. ei tehdä laisinkaan). Koneessa on vakioinnin takia suuri määrä ohjelmia joita ei koskaan käytetä, mutta tarvittavia ohjemia ei ole, koska käyttöoikeudet asennukseen puutuvat. Koneiden päivitystä ei käytännössä tehdä, joten winxp-koneet on jatkuvasti reikäisiä. Puuttuvat tulostimet koneista yms. ovat arkipäivää.
Lisäksi vältytään uusien koneiden jatkuvalta ostolta ja vanhojen poistoilta ( Tämä on itselleni tärkein syy pc-filosofian hylkäämiseen).
Jutussa ei tule selvästi mainittua, että koulu (koulu + lukio) on remontissa ja sinne joka tapauksessa hankitaan uudet atk-laitteet. Nyt tehdyllä ratkaisulla saadaan suurempi määrä luokka- ja oppilaskoneita sekä niiden ja palvelimen alkuasennus kouluremontin hankintamäärärahasta. Mainittu konemäärä on koulun ja lukion yhteinen. Ylläpito vuosien varrella lankeaa koulujen omaksi kustannuksekseen. Nykyisin winxp-koneiden ylläpidosta maksettavalla määrällä (huoltoon lähettely yms. päivittäinen toiminta edellyttää paikallisen atk-tukihenkilön) uskotaan selvittävän uusien koneiden ylläpidosta, koska työtä ei tarvitse teettää atk-asiantuntijalla (Kun LTSP-pääte hajoaa, kuka tahansa voi sen vaihtaa. vrt piirtoheittimen vaihto. Tunnukset yms. saadaan tehtyä nopeasti paikallisesti). Tämä ei siis rasita lukion budjettia nykyistä järjestelmää enempää. Palvelinkonfiguraation muutokset ostetaan tarpeen mukaan ulkopuoliselta yritykseltä. Aika mielenkiintoista, että kaupungin atk-tuella ei ole tähän vaadittuja taitoja. Kieliikö tämä yleisestä osaamattomuudesta vai asennevammasta?
Kunnan atk-järjestelmästä irronneiden koulujen käyttäjätunnukset eivät kelpaa muissa kouluissa. Tämä on puute, joka johtaa useamman käyttäjätunnuksen järjestelmiin. Koska kuitenkaan winxp-tunnukset eivät toimi oikein nytkään eri kouluilla (kiitos huolimattomasti tehtyjen ryhmäkäytänteiden) ja koska mitään suurta tarvetta tälläiseen ei ole ilmennyt, ei tunnusongelmaa pidetä kovinkaan merkittävänä.
Mielestäni pitäisi kysyä, kuinka omille teilleen lähteneiden koulujen kulut korvataan kunnan koulutoimen budjetista, koska ne eivät rasita koulutoimen atk-budjetteja puuttuvan kunnan atk-tuen takia. Lappeenrannan koulutoimen ATK-budjetti on n. 1 milj. euroa eli karkeasti 10% koulutoimen budjetista. Tämä vastaa kutakuinkin yleistä trendiä valtion ja kuntien hallinnossa. Tätä ei pidä hyväksyä vaan asialle on tehtävä jotain. MS - lisenssit yms. eivät ole tässä summassa kovin merkittäviä. PC-filosofia ja huoltohenkilöstön palkkaus vie suurimman osan ja sitä LTSP yrittää nipistää pienemmäksi( Ei ihme että ATK-väki vastustaa LTSP:n kaltaisia järjestelmiä. Sahaisivathan he siinä omaa oksaansa).
Kuinka oppilaat suhtautuvat vaihtoon? Tietotekniikan tunneilla tehtyjen kyselyjen mukaan alun nihkeysi muuttuu kannatukseksi perusteiden esittämisen jälkeen (näin tapahtui mm. lukion oppilaskunnassa, joka lopuksi kantanaan suositteli Linuxiin siirtymistä). Oppilaille atk-budjetin pieneneminen näkyy vaihtoehtoina - lisää meseä ja kuvagallerioita ts. viihdeyhteiskuntaa vai lisää opettajia ja kursseja) - hieman naivisti ajatellen. Todellisuudessa taitaa talouspäällikkö viedä suurimman potin.
Viime kädessä on aivan sama millä alustalla ohjelmia pyöritetään. Pääasia että homma toimii ja mitä se maksaa ( Etiikka ja talouspolitiikka ovat taustalla ohjaamassa toki arjen toimintaa). Nyt haettiin korjauksia edellä mainittuihin ongelmiin. Bonuksina kouluun saadaan ruohonjuuritasolle hitunen lisää atk-tietämystä.
(Itse toimin ko. lukion tietotekniikan lehtorina)