Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt => Aiheen aloitti: Jula - 12.06.07 - klo:09.14
-
Moro !!!
Harkitsen tässä wintoosan poistamista kokonaan koneeltani, jolloin minulle jäisi yksi 40 gt kovalevy ns kokeilualustaksi... Nyt kun Linux maailmaan on hieman tutustunut, haluaisin avartaa näkemystäni ensin Ubuntun rinnakkaisversioilla, mutta haluaisin hieman tietoa ensin. Koetin hakukonetta, mutta joko en osaa käyttää (hyvin todennäköistä) tai sitten en vain jaksa selata tarpeeksi osumia (sekin todennäköistä).
Kysymys on siis, onko kukaan tehnyt selkeää vertailua Kubuntun ja Ubuntun ja Xubuntun eroista, eli sen teidän, että Kubuntussa on eri työpöytä, KDE, kuin Ubuntussa. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä ??? Eli onko syvällisempää dokumentaatiota olemassa jossain olemassa ?? Tarkoitukseni on pidemmän päälle rakentaa seuraavanlainen verkko kotiin:
2 kannettavaa (kouluikäisille pojille) + 1 työkannettavaa itselleni (joka pyörii peruna winXP:ssä
1 pöytäkone itselle + vaimolle kotikäyttöön.
1 vanha pöytäkone nettiserveriksi.
Kannettavat haluan tietenkin langatomasti yhteiseen nettipiuhaan, joten eiköhän kaikki pyöri ilman piuhoja sitten lopullisessa versiossa. En ole vielä lähelläkään tuota kokoonpanoa, joten haluaisin alkaa lukemaan aiheesta oppaita, jotta voisin alkaa suunnittelua.. Eli ??? Oppaita, muitakin kuin Ubuntu tutuksi.. Sen olen kahlannut läpi..
Kiitos vinkeistä jo etukäteen...
-
Moro !!!
Kysymys on siis, onko kukaan tehnyt selkeää vertailua Kubuntun ja Ubuntun ja Xubuntun eroista, eli sen teidän, että Kubuntussa on eri työpöytä, KDE, kuin Ubuntussa.
Koska ero tosiaankin syntyy vain käytettävästä työpöytäympäristöstä, lukemalla jokaisen selostuksen
http://www.kde.org/
http://www.gnome.org/
http://www.xfce.org/
varmaankin pystyy itse hyvin pitkälti muodostamaan kun mikä on erilaista ja mikä ei, Tosin mikään ei estä asentamasta kaikkia saman ubuntu-linuxin päälle ja vuoron perään kokeilemaan.
-
eli sen teidän, että Kubuntussa on eri työpöytä, KDE, kuin Ubuntussa. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä ??? Eli onko syvällisempää dokumentaatiota olemassa jossain olemassa ??
Tuskin kukaan todellakaan on mitään ”syvällistä” dokumenttia työpöytäympäristöjen välisistä eroista kirjoittanut. Oikeastaan ainoa tapa saada tietää mistä pitää, on kokeilla itse.
(Jos muilta mielipiteitä tivaat, saat aikaan vain fleimisodan :) Mutta kerrotaan nyt, että minusta Gnome on joustamaton ja jäykkä mutta vähemmän buginen kuin KDE, jota käytän ihan vain sen takia, ettei Gnomen pakkopaita miellytä. Plus että Gnomen tiedostonhallinta ja tiedostodialogit ovat p*eestä.)
-
Tuo tiedostonhallinta entisenä windows käyttäjänä onkin ehkä eniten häirinnyt.. Kiitos vinkeistä..
-
Itse käytän gnomea syystä että miellyttää enemmän. Löysin vanhahkon linkin jossa pohditaan eroja
http://www.psychocats.net/essays/kdevsgnome enklannin kielellä.
-
Löysin vanhahkon linkin jossa pohditaan eroja
http://www.psychocats.net/essays/kdevsgnome enklannin kielellä.
Pari kommenttia tuosta omaa näkemystäni. Tuo on jo jonkin verran vanha.
KDE:n jäätyminen johtui minulla siitä, että äänten esikuuntelut olivat päällä. Olisikohan kiinni tuosta artsista. Nyt, kun ne eivät ole päällä ei graafinen puoli enää lopeta toimintaansa. Tosin artsia saa aina välillä käynnistellä uudelleen asian huomaa jos sotain huomautusääniä on käytössä varsinaiseen multimedian käyttöön sillä ei kai ole vaikutusta ellei niitä kuuntele artsplay toiminnolla (ja kuka kuuntelee :))
Kubuntussa toimii nykyisin näppäimistön erikoisnäppäimet, jos niille on tuki. Teemojen asentaminen kannattaa vain opetella. Pakettihallinnalla löytyy jo paljon vaihtoehtoja.
Ketjun aloittajalle päätä itse jos et halua säätää työpöytääsi yhtään tuskin KDE sopii, mutta muuten kannattaa tutustua.
-
Tämäntapaisen aiheen vakiovastaus on "Makuasia, kokeile ...". Myös saa kuulla mielipiteitä, että distrojenkaan välillä ei ole oikeita eroja. Kyllä ja ei, ks. http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?board=18.0
Sinun tapauksesssasi suosittelen ehdottomasti vilkaisemaan mitä sanotaan Zenwalkista tässäkin foorumissa. Kirjoita "haku/search"-kenttään "zenwalk". Nyt minulla on Linux Mint, mikä on Ubuntupohjainen. Toimii paremmin kuin varsinaiset Ubuntut. Siis minulla.
Olen kokeillut runsaasti eri distroja ja puheet siitä, että kaikki ovat samanlaisia on puppua. Myöskään ei kannata luottaa maineiseen. Esimerkiksi minun vakiokoneessani uusin Ubuntu sekoaa pian. Silti Linux Mint toistaiseksi toimii loistavasti. Kirjoitan lähiaikoina kollellon perustuvan vertailun muutaman erikoisen distron välillä.
-
Olen kokeillut runsaasti eri distroja ja puheet siitä, että kaikki ovat samanlaisia on puppua. Myöskään ei kannata luottaa maineiseen. Esimerkiksi minun vakiokoneessani uusin Ubuntu sekoaa pian. Silti Linux Mint toistaiseksi toimii loistavasti.
Noin kun väittää, pitäisi kyllä selventää, mitä tarkoittaa ”sekoamisella”, ja mielellään selvittää myös, mistä se oikeasti johtuu. Kaikissa distroissa on käytännössä samat työkalut tai ainakin samat työkalut saa niihin optiona. Eroa on vain siinä, millainen kokoonpano niistä on valittu.
Minullakin *ubuntut ovat aiheuttaneet ongelmia läppärissä, joka ei ole suostunut käynnistymään ainoallakaan 7.04:n aikaiselle kernelillä; oletan kuitenkin, että sama ongelma vaivaisi Linux Mintiä ja kaikkia muitakin Ubuntu-pohjaisia distroja juuri kernelin takia. Onnekseni asensin läppärin jo 6.10:n aikaan, joten voin muuten 7.04-sarjaa olevassa koneessa edelleen käyttää vanhaa, 6.10:n aikaista kerneliä...
-
Olen kokeillut runsaasti eri distroja ja puheet siitä, että kaikki ovat samanlaisia on puppua. Myöskään ei kannata luottaa maineiseen. Esimerkiksi minun vakiokoneessani uusin Ubuntu sekoaa pian.
Mielipide. Juuri sinun tapauksessasi olisi hyödyksi keskittyä jo johonkin noista mainioista jakeluista, joita olet läjäpäin kokeillut.
Vaihtamalla jatkuvasti jakelua, et perehdy yhteenkään kunnolla, ja uusin Ubuntu sekoaa pian ja pääset taas kertomaan, kuinka vakaa ja toimiva Ubuntusikin sekoilee - ja nimenomaan Ubuntu-palstalla.
Kun opettelet kunnolla jonkin jakelun, ymmärrät nopeasti myös eri jakelujen pienet erot ja erityisesti niiden samankaltaisuuden. Lähtökohdiltaan kaikki Linux-jakelut ovat vain kernelin ympärille koottuja vapaan lähdekoodin ohjelmistoja.
Tähän on vielä pakko lisätä perusohje: tee varmuuskopio toimivasta systeemistä. Kun saat systeemisi jälleen sekaisin, palauta järjestelmä varmuuskopiolta.
-
Jos on tottunut Windowsiin eikä halua heti vaihtaa Automaatti-Mersua Manuaali-Audiin, niin koita KDE:tä, se on lähempänä winua, mutta voi olla hiukan hankalampi, itse olen vannoutunut KDE käyttäjä, joten perusteluni eivät välttämättä ole asiallisia, siksi en edes aloita perustelua.
-
Jaa olen vähän eri mieltä vai käsitinkö väärin. Laitoin veljelleni Kubuntun (hän itse halusi sen) ja itselläni on Ubuntu ja Ubuntuun (7.04) sain automaattisesti (pari klikkausta) näytönohjaimen ajurit (molemmissa nvidia), mutta Kubuntussa (7.04) tarvitsi kirjoitella päätteeseen. Sama Beryllin kanssa.
-
Luultavasti, Internet-guru Jukka Korpelaa lainatakseni, ”et vain osannut” :)
-
Olen kokeillut runsaasti eri distroja ja puheet siitä, että kaikki ovat samanlaisia on puppua. Myöskään ei kannata luottaa maineiseen. Esimerkiksi minun vakiokoneessani uusin Ubuntu sekoaa pian.
Juuri sinun tapauksessasi olisi hyödyksi keskittyä jo johonkin noista mainioista jakeluista, joita olet läjäpäin kokeillut.
Olet tietenkin oikeassa. Olenkin aloittanut linuxin opiskelun. Kun ehdin, jatkan Gentoon asennusta. Kunnollinen opiskelu tosin edellyttäisi ainakin 1/2 vuoden ohjattua harjoittelua jonkun systeemin parissa. Pitäisi olla ohjaaja, sillä ihan vain itseopiskelulla harva kunnolla oppii. Pitäisi olla kirjallisuutta, mitä lukea opiskelun tueksi. Vasta tämän tai vastaavan koulutuksen jälkeen olisi alustavia mahdollisuuksia selvittää ongelmia. Niitä syntyy kirjavan laitekannan ja jokaisen vaikkakin samanlaisen mutta kuitenkin kriittisissä kohdissa eroavien linuxien yhteydessä.
Nyt rakentelen ja virittelen mikroa 8-12 vuotiaille lapsille ja heidän äidilleen. Äidille se on onneksi varakone, mutta siksi siinä pitää olla WindowsXP. Ihan vain idealistisesta syystä yritän rakentaa linux-mikroa enkä tyydy ostamaan Windowssiin nettiturvaa. Tästä syystä ja ehkä muutenkin kokeilen ja arvioin linuxia tavallisen kuluttajan kannalta. Sillä perusteella, neuvoisinko henkilöä X asentamaan linuxin Y koneeseen, jota käytetään tarkoitukseen Z. Ubuntusta sanoisin: "Aivan erinomainen ja monipuolinen linux, mutta kokeile ensin huolellisesti koneessasi. Siitä huolimatta, että sillä on erinomainen tuki suomenkielisen foorumin ansiosta."
Eka linuxini taisi olla Fedora Core 3. Sen asennusohjelma (kehuttu Anaconda) johti minut sotkemaan täydellisesti tietokoneeni. Seuraava kokeilu taisi olla jokin Ubuntu. Se onnistui jumittumaan, kukaan ei osannut sanoa miksi. Seuraava oli kai jo ostettu eli "boxed" Suse 10.0. Se oli erinomainen Linux. Silloinen kirjoittimeni toimi, ATI 7100 näytönohjain pelasi hyvin, pingviini laski mäkeä lujaa eli PPracer peli toimi. Täydellinen linux.
Kai lähinnä uteliaisuudesta ja seikkailunhalusta kokeilin muita ah niin hienoiksi kehuttuja. Yhtä hyvä kuin Suse 10.0 tulikin lopulta vastaan: Fedora Core 6. Siihenkin olisin voinut lopettaa. Mutta minkä sitä levottomalle luonnolleen voi ::) Kaksi asiaa jäi Fedora 6:sta mieleen: Vaikutelma hiotusta ja varman tuntuisesta distrosta ja englanninkieliseltä foorumilta saadut nopeat ja tarkat vastaukset muutamaan kysymykseen. Red Hat Linux ei suotta liene menestynein bisneslinux. Fedorahan on sen kokeiluversio. Red Hatin ohjelmakoodi on avointa ja mm. Start Com 5 on yksi siihen perustuva linux. Sekin teki kokeiltaessa vakuuttavan joskin keskeneräisen vaikutuksen. Aionkin jatkossa keskittää Gentoon ohella "kokeiluni" RH-tyypin linuxiin. Sain hankittua yli 1000 sivua "A Practical Guide to Fedora Core and RH Enterprice Linux" by Mark G. Sobell. Kirjan ainoa vika että se ei ole "Paasikiven linjalla". Edesmennyt pressa edellytti, että kirja oli niin kevyt, että sitä viitsi lukea sängyssä selällään maaten.
-
Nyt olen päätynyt siihen, että tyttösten mikroon tulee joko
Linux Mint http://linuxmint.com/
tai
SimplyMepis 6.5 http://www.mepis.org/
tai
StartCom 5 ML http://linux.startcom.org/?lang=en&app=13.
Linux Mint on tosi 8) . SimplyMepis sisältää valmiiksi suosikkipelin PPracer. StartCom - sitä en ole saanut vielä asentumaan muiden seuraksi hankalalle vanhalle kovalevylle, mutta ehkäpä onnistuu. "ML" on RH 5:n alkukieliseen koodiin pohjautuva (kuten PCLinuxOS) ja multimedia-edition. StartComin yritysversio oli minulla asennettuna ja toimi hyvin.
Tämän kolmikon selviäminen lopulliseen haastatteluun johtuu vain siitä, että niissä pitäisi oleman valmiina se kaupallisuuden myrkyttämä tauhka, mitä Netissä surfaileva ja musaa paukuttava nuoriso kaipaa. Minua ei yhtään kiinnostaisi räpeltää sen asentamista itse, koska en edes tiedä, mitä tarvitaan. Lisäksi ainakin kahdessa ensimmäisessä pyörii haluttaessa työpöytäkuutio ja sadetta, liekkejä ja muuta omituista saa työpöydälle sitä halutessaan. Vosivat hämmästyttää kavereitaan - jos ne hämmästyisivät.
Vakavasti puhuen: Mikä on videokoodekkien, mp3:n kaupallisuuden yms. ongelmien kannalta linuxtelijoiden tilanne nykyään?
-
Nyt olen päätynyt siihen, että tyttösten mikroon tulee joko
Linux Mint http://linuxmint.com/
tai
SimplyMepis 6.5 http://www.mepis.org/
tai
StartCom 5 ML http://linux.startcom.org/?lang=en&app=13.
Mitenkäs on noiden suomenkielisyyden laita? Suomenkielisimmiksi saanee Ubuntun, openSUSEn ja Fedoran, ja vaikka Mint ja Mepis ovat kumpikin Ubuntu-pohjaisia, se ei kai välttämättä takaa kotoistuksen tason olevan niissä sama.
-
Mitenkäs on noiden suomenkielisyyden laita?
Asensin molemmat asiaa erityisemmin miettimättä. Muistaakseni asennusohjelman käynnistin kummassakin suomeksi. Tuloksena Linux Mintissä KDE:n valikkotekstit ovat osaksi suomea, mutta ainakin Firefox on englanninkielinen. Mepis taitaa olla kokonaan englanninkielinen.
Olen sitä mieltä, että käyttöjärjestelmien suomentaminen on turhaa ja vahingollista. Teknisen termin suomentaminen sotkee enemmän kuin selventää 8) - tästä voisi toki olla oma keskustelunsa.
Nuorisolle opetetaan englantia peruskoulussa. Internet on toinen koulu. Poikani oppi melkoisesti Commodore 64:n pelien ja DX-harrastuksen avulla. Kuuntelemalla radiota hän seurasi basebal-otteluita Yhdysvaltain länsirannikolta.
Varsinainen ongelma on kirjoittaminen. Nytkin Firefox alleviivaa punaisella sanat. Toki tiedän, että sen saa pois ja päälle takaisin englanninkielisiä foorumeita varten - jos viitsii valita Edit > Preferences ja sieltä eteenpäin ja raksi pois. Kaippa suomenkielinen Firefox sisältää suomenkielisen oikoluvun?
Open Office - Abiworld? Muistelen että niihin saa erikseen suomen oikoluvun. Kerran yrirtin asentaa, mutta silloin siinä vielä oli mutkikkaita ongelmia. Ehkä ne ovat nyt ratkenneet?
Kun minä 60 vuotta sitten opiskelin oppikoulussa, olisin ollut todella iloinen engalanninkielen ja suomenkielen oikolukuohjelmasta. Mieluiten kännykässä. Mutta mitä nykykouluissa puuhataan ???
-
Olen sitä mieltä, että käyttöjärjestelmien suomentaminen on turhaa ja vahingollista. Teknisen termin suomentaminen sotkee enemmän kuin selventää 8)
Juuri tuolla perusteella ruotsinkieliset valtaapitävät rajoittivat suomen kielen käyttöä 1800-luvulla... Kannattaa ajatella, ennen kuin menee tieten tahtoen rajoittamaan äidinkielensä käyttöalaa.
Puhumattakaan siitä, että useimpien suomalaisten englannin taito on paljon heikompi, kuin he kuvittelevat. Jos asiat kerrottaisiin suomeksi, ne voisivat yllättäen olla paljon selvempiä.
Mutta joo, OT...
-
Olen sitä mieltä, että käyttöjärjestelmien suomentaminen on turhaa ja vahingollista. Teknisen termin suomentaminen sotkee enemmän kuin selventää 8)
tuolla perusteella ruotsinkieliset valtaapitävät rajoittivat suomen kielen käyttöä 1800-luvulla...
En tiennyt, että jo silloin oli tietokoneita ;D
Mikäli olen ymmärtänyt Snellmannia ja muita kansallisen kulttuurimme isähahmoja oikein, he halusivat luoda suomalaisen kulttuurin osaksi Eurooppaa ja koko sivistynyttä maailmaa. He eivät vastustaneet maailmankielten opiskelua.
Tunnen fennomaanit, ainakin heidän myöhäiset jälkeläisensä hyvin. He halusivat ennen muuta karsia suoria ruotsin lainasanoja suomesta. Heitä tarvittaisiin kovasti nytkin. Jostain typerästä syystä "satsataan" (po. panostetaan, sijoitetaan) tai huolehditaan "kropasta" (po. kehosta). Miksi?
Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät ovat tekniikkaa, johon kuuluu tekninen kieli. Suomennoksia saa toki tehdä. Miksi väen väkisin puhutaan linuxista kun suomeen luontuva muoto olisi linuksesta? Miksi live-cd kun voisi olla elo-cd?
Tämä kaikki edelleen O.T. (=aiheen vierestä, miksi ei A.V.?) ::)
-
Miksi väen väkisin puhutaan linuxista kun suomeen luontuva muoto olisi linuksesta? Miksi live-cd kun voisi olla elo-cd?
Tuo elo-cd on aika hyvä :-)
Mun kielikorvaani linuksesta puhuminen kuulostaa oudolta. Emme me puhu uniksista tai uniksestakaan.
-
Voiko Ubuntu Feistyssä valita jotenkin kumman voi käynnistää? Vai onko sitä varten erikseen asennettava Kubuntu?
Tyhmä kyselee enemmän, kuin monta viisasta ehtii vastaamaan! :P
Ainakin tässä on jotain osuuksia KDE:ä, koska mulla on käytössä myös KDE-pohjaisia ohjelmia, kuten amaroK ja jotain muitakin. Toisaalta taas en haluaisi työpöydän näyttävän Windowsille.
Tuskin kukaan todellakaan on mitään ”syvällistä” dokumenttia työpöytäympäristöjen välisistä eroista kirjoittanut. Oikeastaan ainoa tapa saada tietää mistä pitää, on kokeilla itse.
(Jos muilta mielipiteitä tivaat, saat aikaan vain fleimisodan :) Mutta kerrotaan nyt, että minusta Gnome on joustamaton ja jäykkä mutta vähemmän buginen kuin KDE, jota käytän ihan vain sen takia, ettei Gnomen pakkopaita miellytä. Plus että Gnomen tiedostonhallinta ja tiedostodialogit ovat p*eestä.)
-
Voiko Ubuntu Feistyssä valita jotenkin kumman voi käynnistää? Vai onko sitä varten erikseen asennettava Kubuntu?
Tyhmä kyselee enemmän, kuin monta viisasta ehtii vastaamaan! :P
Ainakin tässä on jotain osuuksia KDE:ä, koska mulla on käytössä myös KDE-pohjaisia ohjelmia, kuten amaroK ja jotain muitakin. Toisaalta taas en haluaisi työpöydän näyttävän Windowsille.
Jos asennat (olet asentanut) KDE:n voit valita KDE:n ja Gnomen välillä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Eikä työpöytä näytä windowsilta, ellet asenna jotain windows-teemaa.
-
Tyhmä kysyy lisää, että mistä tietää, onko tuo KDE asennettuna?
Home-hakemistosta kyllä löytyy .KDE-hakemisto, mutta riittäkö se, vai täytyykö asentaa jotain lisää?
RistoH
Voiko Ubuntu Feistyssä valita jotenkin kumman voi käynnistää? Vai onko sitä varten erikseen asennettava Kubuntu?
Tyhmä kyselee enemmän, kuin monta viisasta ehtii vastaamaan! :P
Ainakin tässä on jotain osuuksia KDE:ä, koska mulla on käytössä myös KDE-pohjaisia ohjelmia, kuten amaroK ja jotain muitakin. Toisaalta taas en haluaisi työpöydän näyttävän Windowsille.
Jos asennat (olet asentanut) KDE:n voit valita KDE:n ja Gnomen välillä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Eikä työpöytä näytä windowsilta, ellet asenna jotain windows-teemaa.
-
Kirjaudu ulos.
Sitten jos kirjautumisikkunasta pystyt valitsemaan joko Gnomen tai KDE:n, niin sitten sulla on molemmat asennettuna.
-
Ilmeisesti silloin on vain Gnome asennettuna, koska ei tule mitään valintaruutuja!
Riittääkö, jos lataa tietyt tiedostot, vai onko asennettava Kubuntu ???
RistoH
Kirjaudu ulos.
Sitten jos kirjautumisikkunasta pystyt valitsemaan joko Gnomen tai KDE:n, niin sitten sulla on molemmat asennettuna.
-
Riittääkö, jos lataa tietyt tiedostot, vai onko asennettava Kubuntu ???
Kyllä riittää, voit asentaa koko Kubuntun asentamalla paketin kubuntu-desktop.
Löytyy muuten myös paketteja kde ja kde-core. Ensimmäinen asentaa koko KDE:n ja jälkimmäinen KDE:n suppeammalla ohjelmavalikoimalla.
-
Kokeillaampa hakea tuo kubuntu-desktop!
Alkuaan valitsin Gnomen parempien värien takia, kun en oikein pidä sinisestä taustasta. Tulee mieleen eräs toinen nimeltä mainitsematon käyttöjärjestelmä. :P
RistoH
Riittääkö, jos lataa tietyt tiedostot, vai onko asennettava Kubuntu ???
Kyllä riittää, voit asentaa koko Kubuntun asentamalla paketin kubuntu-desktop.
Löytyy muuten myös paketteja kde ja kde-core. Ensimmäinen asentaa koko KDE:n ja jälkimmäinen KDE:n suppeammalla ohjelmavalikoimalla.
-
Kokeillaampa hakea tuo kubuntu-desktop!
Alkuaan valitsin Gnomen parempien värien takia, kun en oikein pidä sinisestä taustasta. Tulee mieleen eräs toinen nimeltä mainitsematon käyttöjärjestelmä. :P
Käytä aptitudea
sudo aptitude install kubuntu-desktop
tai
sudo aptitude install kde
niin poistaminen riippuvuuksineen onnistuu helpommin jos et tykkääkään.
Ps. Ja kyllä kde:n värit saa säädettyä ihan mieleisekseen, ei tarvii Redmontin sedän valintoihin tyytyä....
-
Synapticin pakettienhallinnalla löytyi ja asensin ja kävin kokeilemassa, mutta tulin takaisin, kun ei löytänyt muita medioita, kun CD-asemat. Muut kiintolevyasemat olivat jossain "piilossa", enkä pikaisen etsinnän jälkeen löytänyt niitä mistään, joten täytyy opiskella lisää. :(
RistoH
Kokeillaampa hakea tuo kubuntu-desktop!
Alkuaan valitsin Gnomen parempien värien takia, kun en oikein pidä sinisestä taustasta. Tulee mieleen eräs toinen nimeltä mainitsematon käyttöjärjestelmä. :P
Käytä aptitudea
sudo aptitude install kubuntu-desktop
tai
sudo aptitude install kde
niin poistaminen riippuvuuksineen onnistuu helpommin jos et tykkääkään.
Ps. Ja kyllä kde:n värit saa säädettyä ihan mieleisekseen, ei tarvii Redmontin sedän valintoihin tyytyä....
-
Synapticin pakettienhallinnalla löytyi ja asensin ja kävin kokeilemassa, mutta tulin takaisin, kun ei löytänyt muita medioita, kun CD-asemat. Muut kiintolevyasemat olivat jossain "piilossa", enkä pikaisen etsinnän jälkeen löytänyt niitä mistään, joten täytyy opiskella lisää. :(
Eiköhän ne ole ihan siellä päin tiedostojärjestelmää, minne ne on liitettykin. Todennäköisesti hakemistossa /media
-
Hyvin olivat piiloittautuneet, kun näkyi media-hakemistossa vain CDRom0 ja CDRom1 tai jotain siihen suuntaan!
Sieltä kävin näet ensimmäisenä tutkimassa! Niin ja niiden levyjen tiedostojärjestelmähän on ext3. Vain Windows on enää NTFS-osiolla, joten ei olisi pitänyt olla lukuongelmakaan kyseessä. Joku muu vipu on nyt väärässä asennossa. Gnome löysi ne heti jo ensimmäisen asennuksen jälkeen osoitteesta: Sijainnit.
RistoH.
Synapticin pakettienhallinnalla löytyi ja asensin ja kävin kokeilemassa, mutta tulin takaisin, kun ei löytänyt muita medioita, kun CD-asemat. Muut kiintolevyasemat olivat jossain "piilossa", enkä pikaisen etsinnän jälkeen löytänyt niitä mistään, joten täytyy opiskella lisää. :(
Eiköhän ne ole ihan siellä päin tiedostojärjestelmää, minne ne on liitettykin. Todennäköisesti hakemistossa /media
-
Hyvin olivat piiloittautuneet, kun näkyi media-hakemistossa vain CDRom0 ja CDRom1 tai jotain siihen suuntaan!
Sieltä kävin näet ensimmäisenä tutkimassa! Niin ja niiden levyjen tiedostojärjestelmähän on ext3.
Ei gnome/kde vaikuta lainkaan siihen, mistä nuo kiintolevyt löytyvät, sillä ne liitetään tiedostojärjestelmään jo käynnistyksen yhteydessä. Tiedosto /etc/fstab kertoo liitospisteet, esim.:
# /etc/fstab: static file system information.
#
# <file system> <mount point> <type> <options> <dump> <pass>
proc /proc proc defaults 0 0
/dev/hda3 / ext3 defaults,errors=remount-ro 0 1
/dev/hda4 /home reiserfs defaults 0 2
/dev/hda6 none swap sw 0 0
/dev/hdc /media/cdrom0 udf,iso9660 user,noauto 0 0
/dev/fd0 /media/floppy0 auto rw,user,noauto 0 0
Ruudulle voi sitten tehdä vaikka pikakuvakkeita haluamiinsa kansioihin. Kubuntussa kyllä konquerorin pitäisi näyttää kiltisti kaikki kovalevyt (en juuri nyt voi tarkistaa, koska olen debianissa :P )
m
-
Voi tietenkin olla mahdollista, etten käynnistänyt konetta uudelleen, vaan kirjauduin vain ulos!
Täytyy kokeilla uudestaan ja tehdä kokonaan reboot.
RistoH
Hyvin olivat piiloittautuneet, kun näkyi media-hakemistossa vain CDRom0 ja CDRom1 tai jotain siihen suuntaan!
Sieltä kävin näet ensimmäisenä tutkimassa! Niin ja niiden levyjen tiedostojärjestelmähän on ext3.
Ei gnome/kde vaikuta lainkaan siihen, mistä nuo kiintolevyt löytyvät, sillä ne liitetään tiedostojärjestelmään jo käynnistyksen yhteydessä. Tiedosto /etc/fstab kertoo liitospisteet, esim.:
# /etc/fstab: static file system information.
#
# <file system> <mount point> <type> <options> <dump> <pass>
proc /proc proc defaults 0 0
/dev/hda3 / ext3 defaults,errors=remount-ro 0 1
/dev/hda4 /home reiserfs defaults 0 2
/dev/hda6 none swap sw 0 0
/dev/hdc /media/cdrom0 udf,iso9660 user,noauto 0 0
/dev/fd0 /media/floppy0 auto rw,user,noauto 0 0
Ruudulle voi sitten tehdä vaikka pikakuvakkeita haluamiinsa kansioihin. Kubuntussa kyllä konquerorin pitäisi näyttää kiltisti kaikki kovalevyt (en juuri nyt voi tarkistaa, koska olen debianissa :P )
m
-
Joo! Tuollaisesta paikasta löytyy tällaista tekstiä: CD (DVD) Asemat ovat vain näkyvissä?
Edit: Ilmeisesti Gnome käyttää jotain eri tiedostoa, tai eri paikassa olevaa, koska tuossa ilmoitetussa paikassa oleva fstab ilmoittaa, kuten KDE:kin, että koneessa on vain optiset asemat, kuitenkin gnomen tiedostoselain (olikohan se Nautilus?) löytää kaikki osiot. Ennen kuin ne saa käyttöön, niin ne on liitettävä Nautiluksessa.
KDE:n kokeilut eivät kyllä edisty mihinkään suuntaan, ellei kaikkia levyosioita saa kayttöön. Kokeilin kyllä niitä toimintoja, mihin ei tarvitse muita osioita ja amaroKia kokeilin muistitikun kautta, koska esimerkiksi musiikit ovat kokonaan toisella (isommalla) osiolla.
Sivumennen sanottuna kokeilin myös aiemmin OpenSUSE:a Live-CD:ä, eikä sekään löytänyt KDE:n tapaan, muita, kuin optiset asemat. Ei viitsisi hirveästi mennä sähläämään omin päin, kun jos niiden sähläysten lopputuloksena mikään koneella ei toimi, niin sitten ottaa päähän erittäin voimakkaasti. Kokeiluja voi suorittaa kyllä, kunhan ne eivät vaikuta toimivan systeemin toimintaan, kun on olemassa sanonta: "jos joku toimii, älä koske siihen!"
RistoH
# /etc/fstab: static file system information.
#
# -- This file has been automaticly generated by ntfs-config --
#
# <file system> <mount point> <type> <options> <dump> <pass>
proc /proc proc defaults 0 0
# Entry for /dev/sdb2 :
# Entry for /dev/sdb6 :
UUID=65d3d730-006b-46c1-b5d8-f0617bbf14ac none swap sw 0 0
/dev/scd1 /media/cdrom0 udf,iso9660 user,noauto 0 0
/dev/scd0 /media/cdrom1 udf,iso9660 user,noauto 0 0
UUID=b77fa9d2-ff8b-4f21-8a1e-be53b74e4c1d / ext3 defaults 1 1
Hyvin olivat piiloittautuneet, kun näkyi media-hakemistossa vain CDRom0 ja CDRom1 tai jotain siihen suuntaan!
Sieltä kävin näet ensimmäisenä tutkimassa! Niin ja niiden levyjen tiedostojärjestelmähän on ext3.
Ei gnome/kde vaikuta lainkaan siihen, mistä nuo kiintolevyt löytyvät, sillä ne liitetään tiedostojärjestelmään jo käynnistyksen yhteydessä. Tiedosto /etc/fstab kertoo liitospisteet, esim.:
# /etc/fstab: static file system information.
#
# <file system> <mount point> <type> <options> <dump> <pass>
proc /proc proc defaults 0 0
/dev/hda3 / ext3 defaults,errors=remount-ro 0 1
/dev/hda4 /home reiserfs defaults 0 2
/dev/hda6 none swap sw 0 0
/dev/hdc /media/cdrom0 udf,iso9660 user,noauto 0 0
/dev/fd0 /media/floppy0 auto rw,user,noauto 0 0
Ruudulle voi sitten tehdä vaikka pikakuvakkeita haluamiinsa kansioihin. Kubuntussa kyllä konquerorin pitäisi näyttää kiltisti kaikki kovalevyt (en juuri nyt voi tarkistaa, koska olen debianissa :P )
m
-
Edit: Ilmeisesti Gnome käyttää jotain eri tiedostoa, tai eri paikassa olevaa, koska tuossa ilmoitetussa paikassa oleva fstab ilmoittaa, kuten KDE:kin, että koneessa on vain optiset asemat, kuitenkin gnomen tiedostoselain (olikohan se Nautilus?) löytää kaikki osiot. Ennen kuin ne saa käyttöön, niin ne on liitettävä Nautiluksessa.
Näyttää siltä, että Ubuntu on mennyt rikkomaan perinteisen systeemin? ntfs-partitioita ei siis liitetä suoraan tiedostojärjestelmään, vaan niitä varten on joku päälleliimattu ratkaisu? NTFS-konffaussysteemihän kuitenkin on rakentanut tuon /etc/fstab-tiedoston, kuten siinä lukee.
Kai ne voi myös käyttäjä lisätä tuohon /etc/fstabiin. Ks.: http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=283131
terv.
m
-
Joo! Olen törmännyt aiemminkin siihen, että joku juttu on jossain hakemistossa ja kun sitä sitten etsii, niin ei löydy ainakaan ilmoitetusta hakemistosta.
Onhan tietenkin aivan kivaa, jos jossain annetaan ohjeet, että kun muokkaat tätä tiedostoa tässä ja tässä hakemistossa, niin tapahtuu tällaista, mutta kun alkaa etsiä, niin ei a) sellaista hakemistoa olekaan tai b) kyseistä tiedostoa ei ole mainitussa hakemistossa. Säädä nyt siinä sitten jotain. >:(
Nautiluksen Etsi-toiminto ei tunnu löytävän mitään!
Jotta että olisi aivan sikakivaa, niin kumpikin työpöytäympäristö viimeisellä buutilla päätti, ettei näytä mitään mitään muussa, kuin 640 x 480 tilassa. Siis itse asiassa näyttötila vaihtui siihen juuri, kun kirjautumisruutu aukeaa. Sen jälkeen työpöydän kautta ei pysty valitsemaan muuta näyttötilaa. Siksi täytyi buutata wintoosaan, ennen kuin selvitän, mikä bugaa! >:(
Onneksi on vapaata, kun työpäivien jälkeen ei isommin viitsisi alkaa säätämään!
Edit: Ilmeisesti Gnome käyttää jotain eri tiedostoa, tai eri paikassa olevaa, koska tuossa ilmoitetussa paikassa oleva fstab ilmoittaa, kuten KDE:kin, että koneessa on vain optiset asemat, kuitenkin gnomen tiedostoselain (olikohan se Nautilus?) löytää kaikki osiot. Ennen kuin ne saa käyttöön, niin ne on liitettävä Nautiluksessa.
Näyttää siltä, että Ubuntu on mennyt rikkomaan perinteisen systeemin??
-
Jotkin kde:lle tehdyt ohjelmat toimivat myös ubuntussa,mutta minun käsittääkseni jos haluaa kde-työpöydän käyttöönsä täytyy asentaa kubuntu.Olen itse kokeillut molempia enkä ole huomannut niissä mitään merkittävää eroa rivikäyttäjän kannalta.Molemmat ovat toimineet minulla hyvin.Minulla on langallinen lähiverkko kahden pc:n välillä,toinen xp ja toinen linux. Kubuntua käyttäessä näiden kahden välinen tiedonsiirto toimii nopeammin,se on ainoa isompi ero jonka olen huomannut.Muuten valinta tosiaan lienee makuasia..
-
Paljon oli tuolla sivulla asiaa! Täytyy lukea tarkemmin, kun on aikaa!
Linux meni näet uudelleenasennukseen, kun onnistuin sähläämään jotain sen kanssa, niin sille ei kelvannut enää mikään. Pyöritti vaan perkeleesti numeroita ruudulla.
Ubuntu toimii edelleen ja löytää kaikki osiot, mutta Kubuntu-desktop ei. Löytää pelkän HOME-hakemiston ja CD-asemat.
Täytyy vaan yrittää muistella, mitä olin asentanut ja etsiä ja asentaa ne uudelleen.
Ennätin asentamaan Crossover Officenkin ja muutamia ohjelmia siihen ja nekin hävisi! >:(
No ei muuta kuin uutta matoa koukkuun!
RistoH
Kai ne voi myös käyttäjä lisätä tuohon /etc/fstabiin. Ks.: http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=283131
terv.
m
-
Olin juhannuksen muualla, joten vastaan vasta nyt:
Olen sitä mieltä, että käyttöjärjestelmien suomentaminen on turhaa ja vahingollista. Teknisen termin suomentaminen sotkee enemmän kuin selventää 8)
tuolla perusteella ruotsinkieliset valtaapitävät rajoittivat suomen kielen käyttöä 1800-luvulla...
En tiennyt, että jo silloin oli tietokoneita ;D
Mikäli olen ymmärtänyt Snellmannia ja muita kansallisen kulttuurimme isähahmoja oikein, he halusivat luoda suomalaisen kulttuurin osaksi Eurooppaa ja koko sivistynyttä maailmaa. He eivät vastustaneet maailmankielten opiskelua.
Aivan. Mutta ennen kaikkea he halusivat taata, että suomen kieltä on mahdollista käyttää kaikissa ympäristöissä ja olosuhteissa – ettei olisi sellaista käyttöyhteyttä tai elämänalaa, josta sanottaisiin ”suomen kieli ei sovellu tähän” tai ”on parempi käyttää tässä jotain muuta kieltä kuin suomea”. Juuri siksi he pyrkivät suomen kielen saamiseen hallinnon, työpaikkojen ja tieteen kieleksi – ja juuri tämä perusta on rapautumassa nykyään, kun niin tieteessä kuin monilla työpaikoillakin (Nokia!) käyttökieleksi valitaan englanti.
Ei ole mitään todellista syytä, miksi englanti sopisi ”paremmin” tietokoneiden käyttökieleksi kuin suomi. Kääntämättömyys tai huonot käännökset ovat vain johtaneet siihen.
-
Kyselin alunperin vertailuja KDE:n ja Gnomen välillä, ja sain vastauksia, mutta ajattelin vielä jatkaa omilla kokemuksillani.. Eli muutama kysymys ja kommentointia asennuksesta..
Koetin ensin asentaa aptitudella kde:n ubuntuun, mutten saanut sitä käyttämään suomen kieltä millään, joten poistin kde:n ja tuumasin tekeväni sen mitä olen jo vuodesta 1997 lähtien haaveillut: poistaa windows koneelta kokonaan...
Heivasin siis XP:n, eli mulla on nyt 1:llä kovolla Kubuntu ja 2:lla Ubuntu. Kubuntu asentelu oli yllättävän hankalaa, johtuen kovalevyn osiointiongelmia. En meinannut saada tuhottua XP:n osiota, ennen kuin otin Ubuntun käyntiin, unounttasin levyn ja sitten päästiin asiaan.. Lisäksi piti ensin liveCD:ltä erillisellä osiointiohjelmalla tehdä osiot valmiiksi.
Asennus meni näiden vaikeuksien jälkeen ongelmitta, mutta vähän jäi tuskainen olo..
Tähän toki vaikuttaa varmasti se, että minulla on jonkin asteisia ongelmia kakkoskovoni kanssa, se ei tunnu oikein olevan yhteisymmärryksessä windowssin tai linuxin kanssa, ubuntu ainakin herjaa jostain fstab- virheestä... Mutta tämä on siis täysin subjektiivinen raportti miten MINULLA asiat etenevät, jos ketään kiinnostaa..
Kubuntu tuntuu jotenkin enemmän windowsmaiselta, käynnistysvalikko on hyvin samanlainen kuin windowssissa, eli vähän häiritsee..
No, olen koetellut asennella ohjelmia ja kaikki tuntui menevän hyvin, asetukset kuntoon, muutama lisäosa, kaikki hyvin, mutta sitten asensin teeman Firefoxiin. Virhe. Nyt en saa Firefoxia käyntiin vaikka olen poistanut sen ja asentanut uudestaan. Eli onko vinkkejä, millä saan firefoxin takaisin toimimaan ???
Lisäksi Kubuntu ei tunnu osaavan lukea Ubuntun levyä, miksei ??? Pitääkö se jotenkin liittää, ja mistä ???
Eli Kubuntun käyttö on alkanut huomattavasti tuskaisemmin kuin Ubuntun, mutta aion jatkaa kokeiluja ja tutkimista, sillä uskon kuitenkin Kubuntun olevan itselleni mieluisampi.. Mutta aika näyttää.. Ja jos ette halua kuulla kommentteja, älkää lukeko !!! ;D
-
Kubuntu tuntuu jotenkin enemmän windowsmaiselta, käynnistysvalikko on hyvin samanlainen kuin windowssissa,
Jaa siitäkö se ”windowsmaisuus” johtuu?! Olen pitkään ihmetellyt, koska Gnome on käytännössä paljon windowsmaisempi kuin KDE. No, tulevaisuudessa nykyinen K-valikko korvautuu systeemillä, joka muistuttanee taas paljon enemmän Vistan käynnistysvalikkoa kuin XP:n :)
Nyt en saa Firefoxia käyntiin vaikka olen poistanut sen ja asentanut uudestaan. Eli onko vinkkejä, millä saan firefoxin takaisin toimimaan ???
Just... Mikä vietävän vimma ihmisillä on aina kokeilla uudelleenasennusta, jos jokin ei pelaa?! Mozilla-ohjelmien kanssa sillä ei ole hölkäsen pölähtävääkään merkitystä, koska asetukset tallennetaan profiiliin, joka ei ohjelmaa poistettaessa poistu eikä ohjelmaa asennettaessa korvaudu.
Ratkaisu on poistaa profiili tai ainakin häiriköivät osat siitä. Mozilla.fi:n Profiili-FAQ (http://www.mozilla.fi/wiki/Profiili_FAQ) auttaa.
Lisäksi Kubuntu ei tunnu osaavan lukea Ubuntun levyä, miksei ??? Pitääkö se jotenkin liittää, ja mistä ???
Linuxissa levyt pitää aina liittää. Vaikka se alkuun voi tuntua hankalammalta kuin Windowsissa, sitä oppii myös arvostamaan, koska asiat saa toimimaan täsmälleen niin kuin haluaa eikä kuten järjestelmä senhetkisessä ”mielen-”tilassaan saa päähänsä. Katsopa ohjauskeskuksesta Järjestelmänhallinta > Levyt ja tiedostojärjestelmät, ellet halua heti ruveta käsin fstabbia muokkaamaan tms.
-
quote]
Nyt en saa Firefoxia käy
Kubuntu tuntuu jotenkin enemmän windowsmaiselta, käynnistysvalikko on hyvin samanlainen kuin windowssissa,
Jaa siitäkö se ”windowsmaisuus” johtuu?! Olen pitkään ihmetellyt, koska Gnome on käytännössä paljon windowsmaisempi kuin KDE. No, tulevaisuudessa nykyinen K-valikko korvautuu systeemillä, joka muistuttanee taas paljon enemmän Vistan käynnistysvalikkoa kuin XP:n :)
Tuohon kohtaan minäkin XP:n käytön jälkeen törmäsin! Tosin saahan Wintoosankin käynnistä-valikon siirtymään näytön ylälaitaan, kuten Gnomessa.
Just... Mikä vietävän vimma ihmisillä on aina kokeilla uudelleenasennusta, jos jokin ei pelaa?! Mozilla-ohjelmien kanssa sillä ei ole hölkäsen pölähtävääkään merkitystä, koska asetukset tallennetaan profiiliin, joka ei ohjelmaa poistettaessa poistu eikä ohjelmaa asennettaessa korvaudu.
Ratkaisu on poistaa profiili tai ainakin häiriköivät osat siitä. Mozilla.fi:n Profiili-FAQ (http://www.mozilla.fi/wiki/Profiili_FAQ) auttaa.
Siksi, koska taidot eivät riitä ratkoa kaikkia ohjelman temppuiluja. Eikä jaksa alkaa lukea englanninkielisiä dokumenttejä, jossa saatetaan ohimennen mainita asia ja wintoosa käyttäjänä on tottunut siihen, että kun ohjelmat asentaa uudelleen, niin ne *yleensä* toimii ja vaiva on sillä tavoin usein pienin.
Linuxissa levyt pitää aina liittää. Vaikka se alkuun voi tuntua hankalammalta kuin Windowsissa, sitä oppii myös arvostamaan, koska asiat saa toimimaan täsmälleen niin kuin haluaa eikä kuten järjestelmä senhetkisessä ”mielen-”tilassaan saa päähänsä. Katsopa ohjauskeskuksesta Järjestelmänhallinta > Levyt ja tiedostojärjestelmät, ellet halua heti ruveta käsin fstabbia muokkaamaan tms.
Ohjauskeskuksesta ei tuntunut löytyvän apuja ainakaan minun ongelmaan, vaikka fdisk - l löytää kaikki levyt silti KDE ei suostu löytämään niitä, vaikka Gnome löytää! Joku jossain mättää, mutta taidot eivät riitä säätämiseen! Jos olisi 10 vuotta pelannut Linuxin kanssa, niin saattaisi olla toisenlainen "guru".
Siis tällä hetkellä on tosiasia, että Gnome toimii ja KDE ei! Tai toimii, muttei löydä koneen levyasemia. Kokeilin Live CD:ä sama juttu! Jossain joku mättää tai sitten olen tavattoman tyhmä!
RistoH
-
Mitenkäs on noiden suomenkielisyyden laita?
Olen sitä mieltä, että käyttöjärjestelmien suomentaminen on turhaa ja vahingollista. Teknisen termin suomentaminen sotkee enemmän kuin selventää 8) - tästä voisi toki olla oma keskustelunsa.
Nuorisolle opetetaan englantia peruskoulussa. Internet on toinen koulu. Poikani oppi melkoisesti Commodore 64:n pelien ja DX-harrastuksen avulla. Kuuntelemalla radiota hän seurasi basebal-otteluita Yhdysvaltain länsirannikolta.
Itse olen sitämieltä että käyttöjärjestelmät saisivat olla Suomenkielisiä ( varsinkin 10 - 30 vuotta tästä eteenpäin ). Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja käyttävät myös näitä vempaimia, suurimmalle osalle heistä ei missään vaiheessa ole opetettu sanaakaan englantia, osa oppinut pakosti työssä jos ei silloin aikoinaan käynyt ns, oppikoulua täytyy muistaa että senkin kävi vähemmistö ja suuri osa niistäkään ei ole pitänyt kielitaitoaan yllä.
Työelämä ei ole vaatinut jotenka mahdollisesti opittu on karannut käsistä.
M$ varmaan huolehtii että sen softat on, niin avoimen koodin ohjelmien kuten Ubuntu pitää myöskin olla suomenkielellä vaikka meitä onkin vain 5,3 miljoonaa.
Siitä olen samaa mieltä että aiheesta voisi olla oma keskustelunsa, ( äänestää ei kannata koska tällä foorumilla mitten kysymysten ikärakenteesta näkee että tulos olisi vääristynyt ja lujaa ).
Elikä tällä foorumilla kirjoittavat kysyvät & vastaajat ovat vähemmistö.
-
Fdisk - l näyttää tältä:
sudo fdisk -l
Disk /dev/sda: 185.2 GB, 185283624960 bytes
255 heads, 63 sectors/track, 22526 cylinders
Units = cylinders of 16065 * 512 = 8225280 bytes
Device Boot Start End Blocks Id System
/dev/sda1 1 9 72261 83 Linux
/dev/sda2 * 10 6383 51199155 7 HPFS/NTFS
/dev/sda3 6384 22526 129668647+ f W95 Ext'd (LBA)
/dev/sda5 6384 22526 129668616 83 Linux
Disk /dev/sdb: 200.0 GB, 200049647616 bytes
255 heads, 63 sectors/track, 24321 cylinders
Units = cylinders of 16065 * 512 = 8225280 bytes
Device Boot Start End Blocks Id System
/dev/sdb1 2 20090 161364892+ f W95 Ext'd (LBA)
/dev/sdb2 * 20091 24321 33985507+ 83 Linux
/dev/sdb5 2 19708 158296446 83 Linux
/dev/sdb6 19709 19903 1566306 82 Linux swap / Solaris
/dev/sdb7 19904 20090 1502046 82 Linux swap / Solaris
Win XP on NTFS- osiolla, muut *pitäisi* olla Ext3-osioita. Yksi 70 GT:n osio on tyhjä, kun kokeilin siinä SUSEa, mutta poistin sen ja muokkasin sen boot-kansiossa olevaa Grupia niin, että se käynnistää Windows XP:n tai Ubuntun tai tässä tapauksessa, kun lisäsin KDE-desktopin, niin voi vielä valita lataako KDE:n tai Gnomen..
RistoH.
Ohjauskeskuksesta ei tuntunut löytyvän apuja ainakaan minun ongelmaan, vaikka fdisk - l löytää kaikki levyt silti KDE ei suostu löytämään niitä, vaikka Gnome löytää! Joku jossain mättää, mutta taidot eivät riitä säätämiseen! Jos olisi 10 vuotta pelannut Linuxin kanssa, niin saattaisi olla toisenlainen "guru"
Pysyvät liitokset tehdään tiedostoon fstab. Avaa komennolla: kdesu kate /etc/fstab Luo ensin kansio mihin liitetään antamalla Päätteessä komento esim. sudo mkdir /media/ubuntuLisää fstab:iin uusi kohta. (Osion nimet selviää komennolla sudo fdisk -l )
/dev/osio /media/ubuntu ext3 defaults 0 1
Tallennuksen jälkeen voi muutokset ottaa käyttöön komennolla sudo mount -a tai käynnistämällä uudestaan. (Jos se tarvitsee UUID:n se selviää komennolla sudo vol_id /dev/osionimi | grep UUID )
Jos ei toimi näillä, lisää tietoa linkistä. http://devnet.fi/~inf/w/index.php?title=Fstab (http://devnet.fi/~inf/w/index.php?title=Fstab)
-
Näin juuri tekee, eikä ongelma ole pelkästään Kubuntun KDE:ä, koska Myöskään SUSE:n KDE ei löytänyt niitä levyjä sitten yhtään paremmin. Vaikuttaa, että n. "kusi" on nyt jossain muualla Ja jotain tiedostoahan sen Gnomen luulisi käyttävän, jollei se sitten niitä ilmasta tunnista, mutta kysymys kuuluu: Missä se asuu ja voiko sen kopioida esimerkiksi tuoksi FSTAB-tiedostoksi, jos kerran KDE lukee sitä ja Gnome ei.
RistoH
Tosin jos Ubuntu löytää ja liittää kaikki osiot niin silloinhan fstab pitäisi olla kunnossa, koska samaa tiedostoahan ne minun ymmärtääkseni käyttävät. Vika lienee siinä tapauksessa KDE:n. Se ei ole minulla käytössä, niinpä en kykene auttamaan sen kanssa.
-
Mikä vietävän vimma ihmisillä on aina kokeilla uudelleenasennusta, jos jokin ei pelaa?! Mozilla-ohjelmien kanssa sillä ei ole hölkäsen pölähtävääkään merkitystä, koska asetukset tallennetaan profiiliin, joka ei ohjelmaa poistettaessa poistu eikä ohjelmaa asennettaessa korvaudu. Ratkaisu on poistaa profiili tai ainakin häiriköivät osat siitä. Mozilla.fi:n Profiili-FAQ (http://www.mozilla.fi/wiki/Profiili_FAQ) auttaa.
Siksi, koska taidot eivät riitä ratkoa kaikkia ohjelman temppuiluja. Eikä jaksa alkaa lukea englanninkielisiä dokumenttejä, jossa saatetaan ohimennen mainita asia ja wintoosa käyttäjänä on tottunut siihen, että kun ohjelmat asentaa uudelleen, niin ne *yleensä* toimii ja vaiva on sillä tavoin usein pienin.
Monesti windowsissakin firefoxin uudelleen asentaminen on hyödytöntä. Linuxin käyttäminen ainakaan tässä tapauksessa ei ole sen vaikeampaa. :)
Profiilin sijainnissa on eroja. Kumpi on selkeämpi(?) :o
Win: C:\Documents and Settings\käyttäjänimi\Application Data\Mozilla\Firefox\Profiles\xxxxxxxx.default\
Linux: ~/.mozilla/firefox/xxxxxxxx.default
-
Kiitos vinkeistä tkv, sain taas firefoxin toimimaan KDE:ssä ja Gnomen puolella sain jo yhden Ubuntun kanssa taistellun osion liitettyä automaattisesti, KGE-osio vaatii ilmeisesti buuttauksen, ja kohta hyökkään KDE:n fstabin kimppuun..
KDE:ssä pidän siitä, että alavalikossa on enemmän vaihtoehtoja kuin Gnome suht yksinkertaisissa valikoissa.. Lisäksi työpöydälle on helpompi lisätä pikakuvakkeita, joihin olen tottunut windowssissa.. Eli eivät kaikki windows-mukaiset asiat ole pahoja.. (Tiedän, pikakuvake ei ollut M$ idea... Mutta armahtakaa nyt vähän yleistyksessä..) Kaipaan Adeptiin, joka tuntuu olevan aika pätevä kylläkin, pientä vinkkiä.. Saako siihen automatisoitua Gnomen tyyliin päivitysten asennusta ??? Eli Gnomen Synapticin ilmoitus päivityksistä kun ilmaantuu oikeaan yläreunaan, niin oikea hiiren klikkaus ja kohta "Asenna päivitykset", salasana ja homma on hoidettu.. Ihan samaa en ole vielä Adeptiin saanut toimimaan...
Adept muuten tuntuu paremmalta kuin Gnomen Synaptic ja Lisää/poista sovelluksien yhdistelmä... Vaikka samalta pohjalta KDE:ssa on valikot, mutta Adept on se joka asian hoitaa, ja varmasti monipuolisemmin, ainakin pintavilkaisun perusteella..
Mutta, nyt sinne fstabin kimppuun...
-
Eli ei kauaa mennyt.. tosin mun kovo-ongelmat heijastuu tännekin, sillä KDE-työpöydälle ilmestyi nyt 3 Ubuntu-osiota, jotka on nimetty koon mukaan. Paitsi. Että yksi joka on nimetty Ubuntu(10gt) onkin oikeasti jo näkyvissä nimellä Ubuntu(39 Gt) ja on kooltaan 39 Gt. Tuon 10 GT pitäisi olla Ubuntun tiedostojärjestelmä, eli en tee sillä mitään, mutta katsotaan mitään saan aikaan... Eli kakkoskovoni alkaa oireileen ja pahasti.. Kyselin jo toisaalla hyvää levyn tarkastusohjelmaa Ubuntuun, mutta onko sellaista ?? Eli jolla voisin oikeasti tarkastella tuon levyn tilannetta..
Vian laadusta ehkä kertoo sekin, että windows-puolella edes Partition Magic 8 ei saanut otettua tuota kakkoskovoa haltuunsa, saati sitten osioitua sitä uudestaan.. No, nyt on ainakin kaikki tiedot turvassa, molemmilla kovoilla + poltettuna DVD:lle...
-
Kai sen pitäisi, mutta Ubuntun aikoinaan luoma FStab ilmoittaa, että tässä koneessa on vain kaksi optista asemaa, ja se osio, jolla on linux. Yläreunassa oleva Sijainnit alasvetovalikko löytää sitten muut levyasemat, jota en ole KDE-pohjaisten systeemien saanut tekemään, tai sitten siellä on MONTA ohjelmaa joilla se voi tehdä, enkä ole käyttänyt oikeaa.
RistoH
Siis Gnome käyttää juuri tuota fstab tiedostoa ja myöskin KDE:n pitäisi käyttää sitä, eli ennemminkin voi kysyä miksei kde lue sitä.
-
Kai sen pitäisi, mutta Ubuntun aikoinaan luoma FStab ilmoittaa, että tässä koneessa on vain kaksi optista asemaa, ja se osio, jolla on linux. Yläreunassa oleva Sijainnit alasvetovalikko löytää sitten muut levyasemat, jota en ole KDE-pohjaisten systeemien saanut tekemään, tai sitten siellä on MONTA ohjelmaa joilla se voi tehdä, enkä ole käyttänyt oikeaa.
RistoH
Siis Gnome käyttää juuri tuota fstab tiedostoa ja myöskin KDE:n pitäisi käyttää sitä, eli ennemminkin voi kysyä miksei kde lue sitä.
Ainakin minä sain siis homman toimimaan näin:
Koodia:
sudo mkdir /media/kubuntu (tai ubuntu, nimellähän ei ole väliä)
sudo fdisk -l
ja siitä talteen kaikkien osioiden nimet.
Ubuntun koodi:
sudo gedit /etc/fstab
Kubuntun koodi:
kdesu kate /etc/fstab
Lisäsin sinne kirjoittajan tkv ohjeiden mukaisesti rivit
/dev/sda1 /media/Kubuntu defaults 0 1
jne, tallensin ja kirjoitin tuon
sudo mount -a
ja johan alkoi rokkaamaan...
-
Ex Windows-käyttäjänä tuntuu omituiselta, jos täytyy alkaa käsin jotain säätämään, kun Ubuntu esimerkiksi osasi tehdä ne automaattisesti!
Edellinen FStabin säätäminen sai näet koko perunan sen verran sekaisin, että meni uudelleen asennukseen, kun ei päässyt edes kirjautumisruutuun saakka, joten ei hirveästi innostaisi alkaa testailemaan sitä uudelleen!
RistoH
Kai sen pitäisi, mutta Ubuntun aikoinaan luoma FStab ilmoittaa, että tässä koneessa on vain kaksi optista asemaa, ja se osio, jolla on linux. Yläreunassa oleva Sijainnit alasvetovalikko löytää sitten muut levyasemat, jota en ole KDE-pohjaisten systeemien saanut tekemään, tai sitten siellä on MONTA ohjelmaa joilla se voi tehdä, enkä ole käyttänyt oikeaa.
RistoH
Siis Gnome käyttää juuri tuota fstab tiedostoa ja myöskin KDE:n pitäisi käyttää sitä, eli ennemminkin voi kysyä miksei kde lue sitä.
Ainakin minä sain siis homman toimimaan näin:
Koodia:
sudo mkdir /media/kubuntu (tai ubuntu, nimellähän ei ole väliä)
sudo fdisk -l
ja siitä talteen kaikkien osioiden nimet.
Ubuntun koodi:
sudo gedit /etc/fstab
Kubuntun koodi:
kdesu kate /etc/fstab
Lisäsin sinne kirjoittajan tkv ohjeiden mukaisesti rivit
/dev/sda1 /media/Kubuntu defaults 0 1
jne, tallensin ja kirjoitin tuon
sudo mount -a
ja johan alkoi rokkaamaan...
-
Ainakin minä jouduin tekemään tuon fstabin säädöt molempiin..
-
Oma mielipiteeni on se, että KDE on surkea. Jo oletusteemat ovat Gnomessa hienommat, ja uusien teemojen asentaminen helpompaa. KDE:n mukana tulee myöskin aivan haitaksi kaikkea turhaa rompetta mitä sitten pitää itse manuaalisesti poistella. Esim. pelejä tulee paljon, mutta ei mitään kummoisia. Tiedostonhallintaa ovat monet kehuneet, mutta minunmielestäni Gnomessa on paljon parempi. Sitten kun ulkoasua KDE:ssä saisi vaihtaa, niin kiva kun kokeilee hienouksia, esim. palkin lisäämistä, niin eipä ole mahdollisuutta poistaa sitä. Ja viellä hitusen asiaa niistä teemoista KDE:ssä. Valitsen esim. jonkun hieman siedettävämmän teeman niin työpöydän kuvakkeet lennähtää pitkin ja poikin, taskbar menee piiloon ja teemat näyttävät windows 95:selta! Kun avaan selaimen, niin sen ikkunan reuna on sellaiset 7 pikseliä paksu niin kivahan sitä on sitten käyttää. Tämän kaiken kruunaa viellä nämä "KDE has been crashed" ilmoitukset mitä tulee 5 minuutin välein.
Pidän siis Gnomea paljon parempana.
-
Lisäksi työpöydälle on helpompi lisätä pikakuvakkeita, joihin olen tottunut windowssissa.. Eli eivät kaikki windows-mukaiset asiat ole pahoja..
Kaikki eivät välttämättä ole pahoja mutta tuo on. Miksi laittaa kuvakkeita työpöydälle kun ne ovat aina muiden ohjelmien ikkunoiden alla? Paljon näppärämpää on sijoittaa tarvittavat kuvakkeet työkalupalkkiin.
-
Oma mielipiteeni on se, että KDE on surkea.
Kerrotko vielä asentamasi jakelun ja sen version?
Ainakaan Kubuntu Feisty ei sopinut kuvaukseesi millään tavalla.
-
Ei taida ihan noinkaan mennä, koska Windows ei osaa ilman erillistä ajuria lukea Linuxin Ext2 tai 3 osoita. En tiedä, miten Home versiolla käyttäjät pääsee mihinkin, mutta XP Professionalissa muut käyttäjät pääsevat juuri tasan niihin kansioihin, joihin niille on annettu oikeudet
RistoH
Ex Windows-käyttäjänä tuntuu omituiselta, jos täytyy alkaa käsin jotain säätämään, kun Ubuntu esimerkiksi osasi tehdä ne automaattisesti!
Se ettei Feisty liitä osioita automaattisesti, taitaa johtua pelkästään tietoturvasta, ei ohjelmien heikkouksista. Aikaisemmilla versioillahan ei vakio asetuksilla ollut koneen sisäistä tietoturvaa ollenkaan. Kuka tahansa pystyi lukemaan toisella osiolla olleita tietoja, myös muiden käyttäjien tietoja. Nyt käyttöoikeudet säädetään asennusvaiheessa tulevalla Siirto-avustajalla, jolla valitaan mitä tietoja halutaan siirtää kullekin käyttäjälle. Tietoturvan kannalta tätä on erittäin hyvä ratkaisu. Tuskinpa kukaan haluaa, että toiset käyttäjät voivat lukea henkilökohtaisia tietojasi esim. samalla koneella olevasta windowsista. Aloitteleva käyttäjä ei kuitenkaan osaa itse ruveta muuttelemaan tiedostojen oikeuksia, joten parempi että se hoituu asennuksen yhteydessä.
-
Niin! Ainahan on ollut näitä "näpertäjiä", joita ei mikään valmis miellytä. Täytyy katsos päästä "tuunaamaan". Olisi tietenkin mukavaa, jos voisi istua koneensa ääressä aamusta iltaan ja näprätä koko ajan jotain. Työt tahtovat vaan pilata hyvät harrastukset, kun yhdessä illassa ei oikein tahdo kovin monimutkaisia juttuja väännellä, jos pitäisi koneella tehdä vielä jotain ns. "asiaakin". Tuo "asia" on tietenkin moniulotteinen käsite. Kun se on jokaisen mielestä eri asia, mikä on asiaa ja mikä ei. Tietysti onhan se kivaa, jos se millä pitäisi jotain töitä tehdä, olisi myös kivan näköinen. Siksi usein minä vaihdankin ensimmäiseksi jonkun valokuvan taustakuvaksi, kun vakiotaustat ovat tylsiä. Itse asiassa loppu työpöydästä on aivan sama, millainen se on. Enkä tykkää levitellä ikoneja ympäri työpöytää. Windowsissa minulla oli työpöydällä ainoastaan roskakorin kuvake. Kaikki ohjelmat käynnistin aina valikoista. Ne voi käynnistellä sieltä oli työpöydällä miten monta ohjelmaa auki tahansa.
Se on makuasia, sanoi koira, kun muniaan nuoli!
RistoH
Oma mielipiteeni on se, että KDE on surkea. Jo oletusteemat ovat Gnomessa hienommat, ja uusien teemojen asentaminen helpompaa. KDE:n mukana tulee myöskin aivan haitaksi kaikkea turhaa rompetta mitä sitten pitää itse manuaalisesti poistella. Esim. pelejä tulee paljon, mutta ei mitään kummoisia. Tiedostonhallintaa ovat monet kehuneet, mutta minunmielestäni Gnomessa on paljon parempi. Sitten kun ulkoasua KDE:ssä saisi vaihtaa, niin kiva kun kokeilee hienouksia, esim. palkin lisäämistä, niin eipä ole mahdollisuutta poistaa sitä. Ja viellä hitusen asiaa niistä teemoista KDE:ssä. Valitsen esim. jonkun hieman siedettävämmän teeman niin työpöydän kuvakkeet lennähtää pitkin ja poikin, taskbar menee piiloon ja teemat näyttävät windows 95:selta! Kun avaan selaimen, niin sen ikkunan reuna on sellaiset 7 pikseliä paksu niin kivahan sitä on sitten käyttää. Tämän kaiken kruunaa viellä nämä "KDE has been crashed" ilmoitukset mitä tulee 5 minuutin välein.
Pidän siis Gnomea paljon parempana.
-
Sorry kirjoitusvirheet tuossa mun kommentissa.. Tein kaiken kuten tkv sanoi, korjaan teksitiäni paremmaksi.. Ei auttaisi kirjoittaa mitään väsyneenä ja muutaman oluen nauttineena...
-
Puuttumatta nyt mitenkään mihinkään esimerkiksi FSTABin viilaukseen tai vastaavaan komentorivitouhuun, niin on pakko mainita yleiskommenttina se, että jos halutaan Windows-käyttäjiä Linuxin pariin, niin on turha kuvitella, että ihmiset alkavat viilaamaan mitään komentorivin kautta, olkoon se kuinka hyvä, paras ja tehokas tahansa. Windows käyttäjä on tottunut siihen, että se asentaa rojut koneelle ja ne toimivat saman tien ja alkavat käyttämään ohjelmia. Kaikki tarvittava asentuu ohjelman valitsemalla tavalla, johon käyttäjä tietenkin voi jossain määrin vaikuttaa. Jos näin ei ole, windows käyttäjä poistuu kokeilusta kiltisti kumartaen ja jättäen puuhat virkeämmille.
Minulla ehkä riittää vielä intoa johonkin komentoriviviilaukseen, muttei se tarkoita, että muilla riittää.
Tämä sellaisena yleiskommenttina windows käyttäjän näkökulmasta, en tiedä onko aluekaan oikea, mutta otsikko on kuitenkin: "Vertailuja".
RistoH
-
Puuttumatta nyt mitenkään mihinkään esimerkiksi FSTABin viilaukseen tai vastaavaan komentorivitouhuun, niin on pakko mainita yleiskommenttina se, että jos halutaan Windows-käyttäjiä Linuxin pariin, niin on turha kuvitella, että ihmiset alkavat viilaamaan mitään komentorivin kautta, olkoon se kuinka hyvä, paras ja tehokas tahansa. Windows käyttäjä on tottunut siihen, että se asentaa rojut koneelle ja ne toimivat saman tien ja alkavat käyttämään ohjelmia. Kaikki tarvittava asentuu ohjelman valitsemalla tavalla, johon käyttäjä tietenkin voi jossain määrin vaikuttaa. Jos näin ei ole, windows käyttäjä poistuu kokeilusta kiltisti kumartaen ja jättäen puuhat virkeämmille.
Minulla ehkä riittää vielä intoa johonkin komentoriviviilaukseen, muttei se tarkoita, että muilla riittää.
Tämä sellaisena yleiskommenttina windows käyttäjän näkökulmasta, en tiedä onko aluekaan oikea, mutta otsikko on kuitenkin: "Vertailuja".
RistoH
Aivan totta, että esim. vaimoni ei halua säätää tai tietää mitään edes mikä käyttöjärjestelmä meillä on. Suuri osa käyttäjistähän on varmasti aivan tasolla, mutta hehän todennäköisesti ostavat uuden koneen, johon "tyhjälle" kovolle on aivan sama, mitä asentaa. Ja sehän onnistuu ainakin Ubuntussa varsin erinomaisesti. Sitten jos haluaa lisää, täytyy todennäköisesti turvautua säätöön..
-
Ubuntussa ei ole oikeastaan tarvinnut säätää kauheasti mitään, jos on riittänyt ne ohjelmat, joita on saanut haettua lisää/poista-sovelluksen kautta. Ne ohjelmat, jotka ovat vaatineet säätämistä, ovat olleet sitten yleensä jotain muuta kautta haettuja, mutta niiden tarve on yleisesti ottaen ollut vähäisempi.
Kuitenkin KDE-ohjelmat näyttävät pyörivän myös Gnomen puolella isommin temppuilematta, joten lienee lähinnä niitä makuasioita, kumpaa käyttää. Toisessa on jotain, mitä toisessa ei ole ja päinvastoin.
RistoH
Aivan totta, että esim. vaimoni ei halua säätää tai tietää mitään edes mikä käyttöjärjestelmä meillä on. Suuri osa käyttäjistähän on varmasti aivan tasolla, mutta hehän todennäköisesti ostavat uuden koneen, johon "tyhjälle" kovolle on aivan sama, mitä asentaa. Ja sehän onnistuu ainakin Ubuntussa varsin erinomaisesti. Sitten jos haluaa lisää, täytyy todennäköisesti turvautua säätöön..
-
(RistoH, voisitko ystävällisesti lainata vakiotavalla eli lainaus ylös, vastauksesi alas? Noita ylösalaisia tekstejä kun on pikkuisen vaikea lukea...)
Levynhallinta ei Windowsissakaan ole ihan yksinkertaista – pitää sielläkin mennä erilliseen levynhallintaohjelmaan räpeltämään, jos haluaa vaikka levyasemakirjaimia muuttaa. Ja onhan näitä GUI-työkaluja, kuten tässä kuvassa KDE:n Levyjen ja tiedostojärjestelmien hallinta:
(http://tommi.legisign.org/tilap/levynhallinta.png) (http://tommi.legisign.org/tilap/levynhallinta.png)
PS. Kuvasta muuten paljastuu kiusallisella tavalla myös Kubuntun puolikielisyys :(
-
(RistoH, voisitko ystävällisesti lainata vakiotavalla eli lainaus ylös, vastauksesi alas? Noita ylösalaisia tekstejä kun on pikkuisen vaikea lukea...)
Levynhallinta ei Windowsissakaan ole ihan yksinkertaista – pitää sielläkin mennä erilliseen levynhallintaohjelmaan räpeltämään, jos haluaa vaikka levyasemakirjaimia muuttaa. Ja onhan näitä GUI-työkaluja, kuten tässä kuvassa KDE:n Levyjen ja tiedostojärjestelmien hallinta:
(http://tommi.legisign.org/tilap/levynhallinta.png) (http://tommi.legisign.org/tilap/levynhallinta.png)
PS. Kuvasta muuten paljastuu kiusallisella tavalla myös Kubuntun puolikielisyys :(
Täytyy jälleen tutustua asiaan, kun tyhmä ei osaa ennen kuin neuvotaan!
Tuo lainaustapa on taas peruja Windows ja Outlook-maailmasta, jossa vastaukset viestiin kirjoitetaan aina ylimmäiseksi, ettei tarvitse lukea ensin koko lainattua tekstiä läpi. Aikoinaan BBS-systeemeissä lainattiin > merkillä. Silloin ei ollut graafisia systeemejä. Soitettiin ns. "purkkiin" ja kerättiin viestit koneelle, vastailtiin ja lähetettiin takaisin! :P
RistoH
-
Muuten kmenueditillä kannattaa mielestäni vaihtaa se systemsettings kcontroliin. Kauhean sekava ja lisää toimintoja lisättäessä jää vajaaksi tuo Kubuntun versio.
Pahus kun tuo KDE:n päivitys (kubuntun "epävirallinen KDE päivitys") tuppaa tuhoamaan noita osia hallinnasta. No joka tapauksessa minä haluan hoitaa tämän tyyppiset asiat tekstitiedostoja näpräämällä tai asennusohjelman kautta.
Tuon osan siis varmaan saa hetikin esille tuolla komennolla
kcmshell System/mountconfig
(kcontroleditistä ;) sen verran tästäkin näkee )
-
Katselin tuolla UbunTuxin neuvolla, ja sain ensimmäisenä seuraavat herjat:
X Error: BadDevice, invalid or uninitialized input device 169
Major opcode: 145
Minor opcode: 3
Resource id: 0x0
Failed to open device
X Error: BadDevice, invalid or uninitialized input device 169
Major opcode: 145
Minor opcode: 3
Resource id: 0x0
Failed to open device
Pythonize constructor -- pid = 5865
Python interpreter initialized!
Pythonize constructor -- pid = 5865
Eli aina, kun teen KDE:ssä jotain roottina, saan noita vastaavia herjoja, sitten kysytään rootin salasana, jonka jälkeen kaikki tuntuu toimivan. Onko tämä normaalia ???
-
(RistoH, voisitko ystävällisesti lainata vakiotavalla eli lainaus ylös, vastauksesi alas? Noita ylösalaisia tekstejä kun on pikkuisen vaikea lukea...)
Tuo lainaustapa on taas peruja Windows ja Outlook-maailmasta, jossa vastaukset viestiin kirjoitetaan aina ylimmäiseksi, ettei tarvitse lukea ensin koko lainattua tekstiä läpi.
Lainattaessa lainataan vain tarpeellinen osa tekstiä jotta viestiä lukevan on helppo ymmärtää asiayhteys. Eräs nyrkkisääntö sanoo että lainattua tekstiä ei pitäisi olla rivimäärällisesti sen enempää kuin mitä itse kirjoittaa vastaukseksi. Lainattu teksti myös erottuu vastauksesta joten miksi se pitäisi lukea läpi jos siihen ei koe olevan tarvetta?
Sähköpostiviestinnässä top-postaus on eräs selkeimmistä indikaattoreista että vastaanottaja ei ole lukenut, saati ymmärtänyt viestiä. Jos viestissä on esitetty useita kysymyksiä niin tyypillisesti top-postaaja onnistuu vastaamaan niistä korkeintaan yhteen. Asianmukaisesti lainaamalla ja vastaamalla jokainen kysymys tulisi käsiteltyä siististi erikseen.
Aikoinaan BBS-systeemeissä lainattiin > merkillä. Silloin ei ollut graafisia systeemejä. Soitettiin ns. "purkkiin" ja kerättiin viestit koneelle, vastailtiin ja lähetettiin takaisin! :P
Silloinkaan ei hyvän tavan mukaan vastattu lainatun viestin päälle vaan oikeaoppisesti sen alle ja väliin.
-
Aikoinaan BBS-systeemeissä lainattiin > merkillä. Silloin ei ollut graafisia systeemejä. Soitettiin ns. "purkkiin" ja kerättiin viestit koneelle, vastailtiin ja lähetettiin takaisin! :P
Silloinkaan ei hyvän tavan mukaan vastattu lainatun viestin päälle vaan oikeaoppisesti sen alle ja väliin.
[/quote]
Näin tehtiin! Mutta Microsoft ja Outlook-maailmassa juuri kukaan ei käytä tuota vanhaa lainaustapaa!
Siksi jos vastaat johonkin viestiin, joudut kelaamaan viestiä läpi, että muistat vastata jokaiseen kohtaan, jota mahdollisesti kysytään.
RistoH
-
Ja yleensä on turhaa lainata viestistä jonka perään heti kirjoittaa. Esim. tässä tapauksessa minun olisi aivan turha lainata RistoH:n viestiä jonka perään tämä minun tekstini nyt ilmestyy.
Jos jo aiemmin joku on kirjoittanut viestin johon haluaa kommentoida takaisin, voi käyttää @ merkkiä mikäli kommentoitava viesti on samalla sivulla.
Esim...
@mgronber; Pidän myös siitä että mikäli pitää toisen viestistä poimia tiettyjä kohtia mihin haluaa vastata niin "alle ja väliin" on selkein.
-
kcmshell System/mountconfig
(kcontroleditistä ;) sen verran tästäkin näkee )
Eipä tullut tuollakaan menetelmällä muut levyasemat näkyviin! Lisäksi herjasi jostain virheestä, jota en huomannut ottaa talteen!
Ei kun takaisin Gnome:n pariin!
RistoH
-
(RistoH, voisitko ystävällisesti lainata vakiotavalla eli lainaus ylös, vastauksesi alas? Noita ylösalaisia tekstejä kun on pikkuisen vaikea lukea...)
Levynhallinta ei Windowsissakaan ole ihan yksinkertaista – pitää sielläkin mennä erilliseen levynhallintaohjelmaan räpeltämään, jos haluaa vaikka levyasemakirjaimia muuttaa. Ja onhan näitä GUI-työkaluja, kuten tässä kuvassa KDE:n Levyjen ja tiedostojärjestelmien hallinta:
(http://tommi.legisign.org/tilap/levynhallinta.png) (http://tommi.legisign.org/tilap/levynhallinta.png)
PS. Kuvasta muuten paljastuu kiusallisella tavalla myös Kubuntun puolikielisyys :(
Sain tuolla systeemillä YHDEN levyosion näkymään KDE:ssä, mutta joku asetus meni päin peppua, koska muut osiot eivät näkyneet. Lisäksi kun gnomen käynnisti, niin sitä ei saanut auki! ???
Muoks: SuSe:n KDE ei muuten löytänyt levyasemia yhtään paremmin. Lisäksi kaikilla kokeilemillani Linuxin versioilla tuntuu olevan ongelmia maailman yleisimmän äänikortin, eli Creative Labsin Sound Blasterin kanssa. Sound Blaster ei pitäisi edes olla kovin uusi viritys, koska minulla oli Sound Blaster jo 15 vuotta sitten vanhassa 286 AT-koneessa. >:(
-
Sound Blaster ei pitäisi edes olla kovin uusi viritys, koska minulla oli Sound Blaster jo 15 vuotta sitten vanhassa 286 AT-koneessa. >:(
Edelleen käytät sitä samaa 15 vuotta vanhaa Sound Blasteria? Muussa tapauksessa tuossa kommentissa ei ole mitään järkeä.
-
Sound Blaster ei pitäisi edes olla kovin uusi viritys, koska minulla oli Sound Blaster jo 15 vuotta sitten vanhassa 286 AT-koneessa. >:(
Edelleen käytät sitä samaa 15 vuotta vanhaa Sound Blasteria? Muussa tapauksessa tuossa kommentissa ei ole mitään järkeä.
En käytä! Minun kommenteissa ei muutenkaan ole mitään järkeä, mutta kuvaa lähinnä sitä, että olisi luullut olevan aikaa vääntää ajurit kohdalleen. Tietenkin jos Creative Labs ei harrasta yhteistoimintaa Linux väen kanssa, niin saattaa sitten olla vaikeaa.
Nykyinen äänikortti on Audigy2 ja kone täytyy käynnistää n. 5 kertaa uudelleen, ennen kuin suostuu äänet kuulumaan.
RistoH
-
Sound Blaster ei pitäisi edes olla kovin uusi viritys, koska minulla oli Sound Blaster jo 15 vuotta sitten vanhassa 286 AT-koneessa. >:(
Edelleen käytät sitä samaa 15 vuotta vanhaa Sound Blasteria? Muussa tapauksessa tuossa kommentissa ei ole mitään järkeä.
En käytä! Minun kommenteissa ei muutenkaan ole mitään järkeä, mutta kuvaa lähinnä sitä, että olisi luullut olevan aikaa vääntää ajurit kohdalleen.
Koska ensimmäinen Sound Blaster on tehty yli 15 vuotta sitten niin tästä syystä Linuxin tulisi tukea myös uusinta mallia koska "olisi luullut olevan aikaa vääntää ajurit kohdalleen."
Puhutko ihan tosissasi?
-
Sound Blaster ei pitäisi edes olla kovin uusi viritys, koska minulla oli Sound Blaster jo 15 vuotta sitten vanhassa 286 AT-koneessa. >:(
Edelleen käytät sitä samaa 15 vuotta vanhaa Sound Blasteria? Muussa tapauksessa tuossa kommentissa ei ole mitään järkeä.
En käytä! Minun kommenteissa ei muutenkaan ole mitään järkeä, mutta kuvaa lähinnä sitä, että olisi luullut olevan aikaa vääntää ajurit kohdalleen.
Koska ensimmäinen Sound Blaster on tehty yli 15 vuotta sitten niin tästä syystä Linuxin tulisi tukea myös uusinta mallia koska "olisi luullut olevan aikaa vääntää ajurit kohdalleen."
Puhutko ihan tosissasi?
Puhun! Tosin ajattelen asioita käyttäjän näkökulmasta! Eikä Audigy2 ole edes uusi malli, koska ostin koneeni vuonna 2003 ja se oli jo silloin vanha malli. Mutta jos ostaa koneen, jossa on asennettuna yksi maailman yleisimmistä äänikorteista, niin ihmetyttää, jos sille ei löydy ajuria vai pitääkö koko rauta panna uusiksi siksi, että Linux suostuu toimimaan siinä?
RistoH
-
Mutta jos ostaa koneen, jossa on asennettuna yksi maailman yleisimmistä äänikorteista, niin ihmetyttää, jos sille ei löydy ajuria vai pitääkö koko rauta panna uusiksi siksi, että Linux suostuu toimimaan siinä?
Tokkopa kyse ajurin puutteesta äänten toimimattomuudessa on. Pikemminkin jakeluiden viimeistelemättömyydestä, mikä ei tietenkään ole sen parempi selitys. Monet jakelut pitivät ainakin aikoinaan äänet oletuksena nollilla, mikä oli tehdä nyypiön hulluksi, ennen kuin keksi käynnistää alsamixerin 8)
Sound Blasterit olivat jo 90-luvulla tuettujen äänikorttien joukossa. Onkos tuo joku USB-kortti? Pikagooglailun perusteella ei sen kanssa pitäisi olla mitään ihmeempiä ongelmia. Omankin koneeni emolle integroidut äänet ovat välillä uusissa jakeluissa hakusessa, pitää vähän viritellä välillä. esd taisi olla viime kerralla ongelmaan ratkaisu.
-
Mutta jos ostaa koneen, jossa on asennettuna yksi maailman yleisimmistä äänikorteista, niin ihmetyttää, jos sille ei löydy ajuria vai pitääkö koko rauta panna uusiksi siksi, että Linux suostuu toimimaan siinä?
Tokkopa kyse ajurin puutteesta äänten toimimattomuudessa on. Pikemminkin jakeluiden viimeistelemättömyydestä, mikä ei tietenkään ole sen parempi selitys. Monet jakelut pitivät ainakin aikoinaan äänet oletuksena nollilla, mikä oli tehdä nyypiön hulluksi, ennen kuin keksi käynnistää alsamixerin 8)
Sound Blasterit olivat jo 90-luvulla tuettujen äänikorttien joukossa. Onkos tuo joku USB-kortti? Pikagooglailun perusteella ei sen kanssa pitäisi olla mitään ihmeempiä ongelmia. Omankin koneeni emolle integroidut äänet ovat välillä uusissa jakeluissa hakusessa, pitää vähän viritellä välillä. esd taisi olla viime kerralla ongelmaan ratkaisu.
Joo, kortti toimii muuten oikein hyvin, mutta joku kääntää äänet järjestelmän halllinasta jollekin Intelin ICHS kortille, jota en ole tiennyt koneessani olevankaan ja buutatessa sitten ei kuulu mitään. Vasta keskimäärin neljä buuttia tuo äänet mukaan, kun käy kaikille ohjelmille kertomassa, että tässä ON Audigy2.
RistoH
-
Joo, kortti toimii muuten oikein hyvin, mutta joku kääntää äänet järjestelmän halllinasta jollekin Intelin ICHS kortille, jota en ole tiennyt koneessani olevankaan ja buutatessa sitten ei kuulu mitään. Vasta keskimäärin neljä buuttia tuo äänet mukaan, kun käy kaikille ohjelmille kertomassa, että tässä ON Audigy2.
Intelin juttu on emolle integroitu kortti, varmaan saa biosista laitettua pois päältä.
Buutatessa äänet ei varmaankaan kuulu, koska johdot on kiinni Audigyssä?
-
Joo, kortti toimii muuten oikein hyvin, mutta joku kääntää äänet järjestelmän halllinasta jollekin Intelin ICHS kortille, jota en ole tiennyt koneessani olevankaan ja buutatessa sitten ei kuulu mitään. Vasta keskimäärin neljä buuttia tuo äänet mukaan, kun käy kaikille ohjelmille kertomassa, että tässä ON Audigy2.
Intelin juttu on emolle integroitu kortti, varmaan saa biosista laitettua pois päältä.
Buutatessa äänet ei varmaankaan kuulu, koska johdot on kiinni Audigyssä?
Joo! Olen yrittänyt etsiä Biosista asetusta tuolle - tuloksetta. Emolevy on epo-x ja siinä on Awardin bios. Sitten siellä on myös Realtekin joku kortti olevinaan, mutta sen tiedän, että tässä on emolevylle integroitu Realtekin verkkokortti.
Ihmetyttää vaan, kun joka paikkaan on asetettu äänikortiksi Audigy2, niin *mikä* vaihtaa asetusta itsekseen ja lupaa kysymättä? Luulisi, että kun se on kerran määritetty asetuksiin, niin se myös pysyy siellä, kunnes toisin määritetään, jollei asetukset kirjaudu RAM-muistiin, että ne katoavat joka käynnistyksellä.
No, asetin myös KDE:n puolelle kaikkiin paikkoihin Audigy2, eikä sielläkään äänet kuuluneet. Ilmeisesti on vaan edelleen buuttailtava konetta 5 kertaa jokaisen uudelleenkäynnistyksen jälkeen.
RistoH
-
Itsellä kans järkyttää toi KDE sekavaisuus.Vipstaakkeleita löytyy sinne tänne ja sehän on vaan hyvä,mutta sitten olennainen jääkin tekemättä.Mutta Kubuntussa on kuiteskin selkeimmät valikot ja muutenkin käyttäjä ystävälliset valikot,verrattuna vaikka OpenSUSE:n tai PClinuxOS:ään.Karseen epäselviä.YÖK! KDE kiinnostaa suuresti,mutta Kubuntussa bugaa pahasti varsinkin tärkeimmät ohjelmat adept ja sun muut.ja ei jaksais vaihtaa takas rpm käyttikseesn ,kun tää Ubuntu on niin helppo käyttää. sudo apt-get ja se on siinä!
-
Itsellä kans järkyttää toi KDE sekavaisuus.Vipstaakkeleita löytyy sinne tänne ja sehän on vaan hyvä,mutta sitten olennainen jääkin tekemättä.Mutta Kubuntussa on kuiteskin selkeimmät valikot ja muutenkin käyttäjä ystävälliset valikot,verrattuna vaikka OpenSUSE:n tai PClinuxOS:ään.Karseen epäselviä.YÖK! KDE kiinnostaa suuresti,mutta Kubuntussa bugaa pahasti varsinkin tärkeimmät ohjelmat adept ja sun muut.ja ei jaksais vaihtaa takas rpm käyttikseesn ,kun tää Ubuntu on niin helppo käyttää. sudo apt-get ja se on siinä!
Minäkin olen nyt "leikkinyt" arviolta kohta kaksi kuukautta tämän Ubuntun kanssa ja olen ollut suht koht tyytyväinen.
Ensimmäinen Linux kokeiluni oli joskus 10 vuotta sitten jollain Red Hatillä ja silloisten asennuskokeiluiden jälkeen koulun koneelle päätin, että tää taitaa olla "propellihattujen" softa ja varsinkin, kun olin päässyt DOSista eroon vasta pari vuotta sitten, jonka kanssa tuli mesottua edelliset 7 vuotta.
Nyt siis 10 vuoden jälkeen olen palannut Linux *kokeilijaksi*, koska haluan tietää, onko siitä todella käyttäjäystävälliseksi käyttöjärjestelmäksi, vai onko se edelleen jätettävä propellihattujen erikoisalaksi.
*Jotain* kehitystä on kyllä huomattavissa, mutta vaikuttaa edelleen siltä, että jos jotain erikoisempaa touhuaa, kuin ns. "vakiokäyttäjät", Aletaan siirtyä sieltä käyttäjäystävällisyyden puolelta pikku hiljaa sinne propellihattujen puolelle. Jossa vaiheessa alkaa pikku hiljaa tippua nämä tavallisemmat käyttäjät pihalle.
Se 10 vuotta vanha Red Hat asentui täysin tekstipohjaisesti, kuten DOS aikoinaan. Kai siihenkin "jonkunlaisen" graafisen systeemin olisi saanut, mutta ohjeiden puutteiden takia jäi se puoli kokeilematta.
RistoH
-
*Jotain* kehitystä on kyllä huomattavissa, mutta vaikuttaa edelleen siltä, että jos jotain erikoisempaa touhuaa, kuin ns. "vakiokäyttäjät", Aletaan siirtyä sieltä käyttäjäystävällisyyden puolelta pikku hiljaa sinne propellihattujen puolelle. Jossa vaiheessa alkaa pikku hiljaa tippua nämä tavallisemmat käyttäjät pihalle.
No, tavalliset käyttäjät käyttävät konetta tavallisesti, mutta Ubuntun ja OpenSusen käyttäjien etuna on, että ongelmatilanteissa pystyt kysymään kätevästä foorumista omalla kotikielelläsi. Windows-käyttäjät ovat käytännössä oman onnensa nojassa tai niiden pitää kysyä apua naapurin propellihattupojalta apua. Siis näin on kotikäyttäjillä. ;)
Taitaa Fedora foorumikin olla ainakin perusteilla. - Edit ei taida ollakaan, ainakaan google ei löytänyt mulle mitään ko. aiheesta.
-
No, tavalliset käyttäjät käyttävät konetta tavallisesti, mutta Ubuntun ja OpenSusen käyttäjien etuna on, että ongelmatilanteissa pystyt kysymään kätevästä foorumista omalla kotikielelläsi. Windows-käyttäjät ovat käytännössä oman onnensa nojassa tai niiden pitää kysyä apua naapurin propellihattupojalta apua. Siis näin on kotikäyttäjillä. ;)
Joo, Windows käyttäjät todella joutuvat soittelemaan sille naapurin teinille, jos koneessa tapahtuu jotain ennalta arvaamatonta, joka ei ole Windows ohjelmat tuntien kovinkaan epätavallista. Tukeakin löytyy, mutta harvoin omalla kielelläsi.
Ei sen puolesta kyselin minäkin täällä muutamaan kertaan joistain asioista, joihin olisin kaivannut vastausta, mutta piti mennä sitten, kun ei vastausta kuulunut ulkomaan kielisille sivuille.
RistoH
-
Ja jos puhutaan tuesta ja tukemisesta, niin aina oma lukunsa ovat nämä "muropaketti"-windwossit, mitä nuo naapurin nörtit suosivat.. Herranjestas, että niillä saa koneen hyvin sekaisin.. Itse olen yhtä koettanut poistella tutun koneelta, niin ei tule mitään.. Kun pitäisi kuitenkin jotain tiedostoja säilyttää...
-
(RistoH, voisitko ystävällisesti lainata vakiotavalla eli lainaus ylös, vastauksesi alas? Noita ylösalaisia tekstejä kun on pikkuisen vaikea lukea...)
Levynhallinta ei Windowsissakaan ole ihan yksinkertaista – pitää sielläkin mennä erilliseen levynhallintaohjelmaan räpeltämään, jos haluaa vaikka levyasemakirjaimia muuttaa. Ja onhan näitä GUI-työkaluja, kuten tässä kuvassa KDE:n Levyjen ja tiedostojärjestelmien hallinta:
(http://tommi.legisign.org/tilap/levynhallinta.png) (http://tommi.legisign.org/tilap/levynhallinta.png)
PS. Kuvasta muuten paljastuu kiusallisella tavalla myös Kubuntun puolikielisyys :(
Tämä ongelma itse asiassa jäi kesken! Löysin tuon ruudun tuolla komentorivikehoitteella, mutta ilmeisesti määritin kaksi asiaa väärin, eli levyn tunnuksen ja sitten sen liitospisteen. Levy kyllä näkyi KDE:ssä, mutta ne eivät suostuneet toimimaan Gnomen puolella. Lisäksi kahdesta levystä näkyi vain yksi, koska ohjelma herjasi, että media-halemistossa on jo sellainen levy!
RistoH
-
Itse löysin kanssa saman kohdan kuin RistoH, mutta en uskaltanut tehdä ko. työkalulla mitään, koska kun koetin liittää osioita Ubuntun puolelta Kubuntuun, niin alkoi tulla herjaa, että Moun point pitäisi luoda... Enkä sitten uskaltanut antaa Kubuntun tehdä mitään asialle...
Kolme asiaa häiritsee tällä hetkellä Kubuntun käytössä (perheen ja työn lisäksi siis ;D )
Konquorer.. Monet ovat kehuneet sitä, ja pidän ideasta että samalla työkalulla selataan kaikkea mitä tarvitaan, mutta en ole vielä sisäistänyt sen toiminnallisuutta. Ensimmäisillä silmäyksillä se on hyvin sekava, mutta otan huomenillalla kunnon istunnun sen kanssa, eiköhän se siitä.
Tulostin. Minulla on monitoimilaite, mitä Kubuntu ei tunnista mutta Ubuntu tunnistaa ??? Merkkiä en nyt työmaalla saa päähäni millään, mutta lisään sen myöhemmin..
rootin salasanan kysely. Ubuntun puolella jos olen tehnyt jotain komennolla sudo, se jää ns "muistiin" ainakin parin komennon ajaksi. Näin ei ole Kubuntussa, mikä on tietenkin turvallisempaa, mutta hiukan työläämpää.
Makuasioita siis... Paitsi tuo tulostin..
Visuaalisesti pidän Kubuntusta enemmän, ja sen työkalupalkki on monipuolisemman oloinen kuin Gnomen, mutta vaatii vielä totuttelua. Toki, Gnomen asetukset on mulla jo kaikki kohdallaan, ja KDE:tä säädän vielä. Tämäkin vaikuttaa asiaan, eli jos olen laiska, menen vain Gnomeen, teen hommat ja suljen koneen..
-
alkoi tulla herjaa, että Moun point pitäisi luoda...
Kannattaa katsoa sieltä Ubuntun puolelta, mihin hakemistoon haluaa minkäkin osion liittää, ja asettaa liitospiste (mount point) sen mukaan.
Kolme asiaa häiritsee tällä hetkellä Kubuntun käytössä (perheen ja työn lisäksi siis ;D )
Konquorer.. Ensimmäisillä silmäyksillä se on hyvin sekava,
Siis Kubuntun Konqueror? Ei kai. Juuri eilen kokeilin Xfce:n Thunaria, joka mielestäni ei sekään ulkonäöltään paljon Konquerorista eroa. (Toiminnallisuus on toinen juttu, koska Konqueror tekee paljon enemmän.)
Tulostin. Minulla on monitoimilaite, mitä Kubuntu ei tunnista mutta Ubuntu tunnistaa ???
Tuo on tosi outoa, koska Kubuntun ja Ubuntun ero on vain ikkunamanagerissa (KDE vs. Gnome), eikä se ole ikkunamanageri, joka laitteet tunnistaa.
rootin salasanan kysely. Ubuntun puolella jos olen tehnyt jotain komennolla sudo, se jää ns "muistiin" ainakin parin komennon ajaksi. Näin ei ole Kubuntussa, mikä on tietenkin turvallisempaa, mutta hiukan työläämpää.
Sama kommentti kuin edellä: kyllä nyt on asetuksissasi jotain pielessä, koska kyllä sudon salasanan pitäisi pysyä muistissa aivan samoin kuin Ubuntussakin.
-
Kolme asiaa häiritsee tällä hetkellä Kubuntun käytössä (perheen ja työn lisäksi siis ;D )
Konquorer.. Monet ovat kehuneet sitä, ja pidän ideasta että samalla työkalulla selataan kaikkea mitä tarvitaan, mutta en ole vielä sisäistänyt sen toiminnallisuutta. Ensimmäisillä silmäyksillä se on hyvin sekava, mutta otan huomenillalla kunnon istunnun sen kanssa, eiköhän se siitä.
Kokeile Dolphinia. Paremman toiminnallisuuden saamiseksi voit kopioida osan /usr/share/apps/konqueror/servicemenus sisällöstä kohteeseen /home/tunnus/.kde/share/apps/dolphin/servicemenus (tee hakemisto tarvittaessa).
Tuntui minustakin alussa tuo Konquerorin idea loistavalta, mutta lopulta halusin erottaa tiedostonhallinnan erikseen. Se, että konqueror näyttää hyvin vähän kaikkea on mielestäni suurin vahvuus juuri internetin puolella ja toisin sanoen ongelmittomin tapa katsoa vaikka ylen arkkia. Tietenkään Dolphin ei sulje pois vaihtoehtoa käyttää aina välillä Konqueroria. Joka tapauksessa KDE 4 nähdään Dolphin oletuksena.
Muuten kyllä Ubuntu ja Kubuntu pelaa yhteen vaikka tulostimen osalta. Kummia vikoja.
-
-- Kubuntun ja Ubuntun ero on vain ikkunamanagerissa (KDE vs. Gnome), eikä se ole ikkunamanageri, joka laitteet tunnistaa.
On sitä eroa myös työpöytäympäristössä... ;)
-
Itse löysin kanssa saman kohdan kuin RistoH, mutta en uskaltanut tehdä ko. työkalulla mitään, koska kun koetin liittää osioita Ubuntun puolelta Kubuntuun, niin alkoi tulla herjaa, että Moun point pitäisi luoda... Enkä sitten uskaltanut antaa Kubuntun tehdä mitään asialle...
Eihän tuossa mount pointin luomisessa ole mitään hankalaa. Teet sopivaan paikkaan hakemiston ja ilmoitat sen mount pointiksi. Voit vaikka tehdä kotihakemistoosi uuden hakemiston:
/home/tunnuksesi/ubuntunpartitio
tai sitten
/mnt/ubuntunpartitio
ja liität (mount) partion tuonne.
m
-
Itse löysin kanssa saman kohdan kuin RistoH, mutta en uskaltanut tehdä ko. työkalulla mitään, koska kun koetin liittää osioita Ubuntun puolelta Kubuntuun, niin alkoi tulla herjaa, että Moun point pitäisi luoda... Enkä sitten uskaltanut antaa Kubuntun tehdä mitään asialle...
Eihän tuossa mount pointin luomisessa ole mitään hankalaa. Teet sopivaan paikkaan hakemiston ja ilmoitat sen mount pointiksi. Voit vaikka tehdä kotihakemistoosi uuden hakemiston:
/home/tunnuksesi/ubuntunpartitio
tai sitten
/mnt/ubuntunpartitio
ja liität (mount) partion tuonne.
m
Käytetäänkö levyosion luomiseen tätä UDP nimeä, vai mikä siinä nyt olikaan ensimmäisenä, kun en muista ulkoa ???
RistoH
-
Käytetäänkö levyosion luomiseen tätä UDP nimeä, vai mikä siinä nyt olikaan ensimmäisenä, kun en muista ulkoa ???
Eikös sinulla osio (=partitio) ole jo luotuna? Eli enää et luo mitään osiota, pelkän kansion (=hakemiston) jonka luot konquerorissa oikeaa hiirinäppäintä napsauttamalla (tai päätteessä mkdir kansionnimi). Uuteen kansioon liität sitten olemassaolevan osion.
Hakemisto, johon partitio liitetään, voi olla mikä tahansa. Sekin lienee ihan sama, käytetäänkö nimeämiseen UUID-tunnusta vai nimeä. /dev/hda3 -tyyli on mielestäni luettavampi. Kubu näyttää suosivan UUID-tunnusta oletuksena.
Itse olen aina tehnyt muutokset /etc/fstab-tiedostoon käsin, katson nyt ekaa kertaa tätä Kubuntun työkalua :o Menikin aikaa sen löytämiseen (Järjestelmän asetukset -> Advanced -> Levyt ja tiedostojärjestelmä).
-
Käytetäänkö levyosion luomiseen tätä UDP nimeä, vai mikä siinä nyt olikaan ensimmäisenä, kun en muista ulkoa ???
Eikös sinulla osio (=partitio) ole jo luotuna? Eli enää et luo mitään osiota, pelkän kansion (=hakemiston) jonka luot konquerorissa oikeaa hiirinäppäintä napsauttamalla (tai päätteessä mkdir kansionnimi). Uuteen kansioon liität sitten olemassaolevan osion.
Hakemisto, johon partitio liitetään, voi olla mikä tahansa. Sekin lienee ihan sama, käytetäänkö nimeämiseen UUID-tunnusta vai nimeä. /dev/hda3 -tyyli on mielestäni luettavampi. Kubu näyttää suosivan UUID-tunnusta oletuksena.
Itse olen aina tehnyt muutokset /etc/fstab-tiedostoon käsin, katson nyt ekaa kertaa tätä Kubuntun työkalua :o Menikin aikaa sen löytämiseen (Järjestelmän asetukset -> Advanced -> Levyt ja tiedostojärjestelmä).
Äh! Nimet menevät sekaisin! Täytyy kokeilla sitä viikonloppuna, töiden jälkeen viikolla ei viitsi alkaa isosti säätämään.
RistoH
-
Joo, kortti toimii muuten oikein hyvin, mutta joku kääntää äänet järjestelmän halllinasta jollekin Intelin ICHS kortille, jota en ole tiennyt koneessani olevankaan ja buutatessa sitten ei kuulu mitään. Vasta keskimäärin neljä buuttia tuo äänet mukaan, kun käy kaikille ohjelmille kertomassa, että tässä ON Audigy2.
RistoH
Duoda duoda (http://www.pkymasehist.fi/parmi.html), tuttu homma. Itsellä kun on integraatio ihme, erillinen ja purkukortissa äänikortti, niin vasta se menee sekasin. Ok olen sen nyt säätänyt mieleisekseni, integraatio ihme pois päältä biosista ja purkukortin ajurit mustalle listalle ja ladattavaksi myöhemmin:
tuke@tippawaara:~$ cat /proc/asound/cards
0 [Live ]: EMU10K1 - SBLive! Value [CT4832]
SBLive! Value [CT4832] (rev.8, serial:0x80271102) at 0xd800, irq 19
1 [EM8300 ]: EM8300 - Sigma Designs' EM8300
Sigma Designs' EM8300
Eli jos kreppaat ladatuista moduuleista äänikorttejen modulit(päätteeseen lsmod | grep snd) ja laitat sen integraatioihmeen ajurit mustalle listalle, niin sitä ei ladata kerneliin ja näin se ei pysty varastamaan ykkösäänikortin paikkaa.
Eli vaikka pääte-editori nano:lla sudo nano /etc/modprobe.d/blacklist ja lisäät uuden rivin loppuun ja laitat sen ajurin sinne blacklist snd_seintegraatioihmeenajuri) niin sitä ei ladata kerneliin ja näin se ei pysty varastamaan ykkösäänikortin paikkaa. Eli esim. mulla on em8300:
tuke@tippawaara:~$ cat /etc/modprobe.d/blacklist
# This file lists those modules which we don't want to be loaded by
# alias expansion, usually so some other driver will be loaded for the
# device instead.
# evbug is a debug tool that should be loaded explicitly
blacklist evbug
# these drivers are very simple, the HID drivers are usually preferred
blacklist usbmouse
blacklist usbkbd
# replaced by e100
blacklist eepro100
# replaced by tulip
blacklist de4x5
# causes no end of confusion by creating unexpected network interfaces
blacklist eth1394
# snd_intel8x0m can interfere with snd_intel8x0, doesn't seem to support much
# hardware on its own (Ubuntu bug #2011, #6810)
blacklist snd_intel8x0m
# causes failure to suspend on HP compaq nc6000 (Ubuntu: #10306)
blacklist i2c_i801
blacklist via_agp
blacklist agpgart
blacklist ipv6
blacklist em8300
Ja jos jostain kumman syystä haluat sen vielä ladata myöhemmin, voit lisätä sen tiedostoon /etc/modules. Ja taas esim. mulla:
tuke@tippawaara:~$ cat /etc/modules
# /etc/modules: kernel modules to load at boot time.
#
# This file contains the names of kernel modules that should be loaded
# at boot time, one per line. Lines beginning with "#" are ignored.
lp
fuse
bt865
em8300 audio_driver=oss
cx88-dvb
Eli taas omalle rivilleen.
En tiedä onko tämä nyt paras tapa, mutta ainakin itselläni ei näin tehtäessä ole ongelmia löytynyt. Itse en pahemmin perusta graafisista kikkareista päätteellä hommat hoituu helpoiten ja nopeiten.
Uuh tulipas pitkä sepustus ja näyttäisi olevan suurelta osin off-topiccia... Jaa vertailuja, noh itellä tällä hetkellä pyörii feisty kubuntulla, johtuen ohjelmista joita ei vain ole gnomelle(jos olisi voisin ehkä käyttääkki gnomea kuka tietää). Ulkonäöllä ei ole niin väliä, kummankin ulkonäköä voi muuttaa jos ei siitä defaultista satu pitämään. Noh joku tuolla vertailee noita(englannin kielinen): http://itmanagement.earthweb.com/article.php/31771_3671906_1
Älä kysy mitä artikkelissa lukee en ole sitä lukenut, enkä varmaan luekkaan.
-
Siihen tulostimeen palaan.. Se on EPson CSX 3650, ja Ubuntu tunnisti heittämällä, Kubuntu ei sitten millään... Ihme homma... Täytyy tänään/huomenna hakea ajureita tosissaan, eilen ei vain kerennyt...
-
Kubu näyttää suosivan UUID-tunnusta oletuksena.
Itse olen aina tehnyt muutokset /etc/fstab-tiedostoon käsin, katson nyt ekaa kertaa tätä Kubuntun työkalua :o Menikin aikaa sen löytämiseen (Järjestelmän asetukset -> Advanced -> Levyt ja tiedostojärjestelmä).
Äh! Nimet menevät sekaisin! Täytyy kokeilla sitä viikonloppuna, töiden jälkeen viikolla ei viitsi alkaa isosti säätämään.
RistoH
Muuten meni hyvin, mutta suostui vain yksi osio näkymään ja tulemaan käytettäväksi!
Kun yritin ottaa toisen osion toiselta kiintolevyltä käyttöön, niin herjasi, että on muka käytössä jo, muttei näy! Ehkä se on piilossa! :P
Testaillaan nyt tätä Kubuntua!
Äänetkin alkoivat heti toimia tuon aikaisemman vihjeen perusteella.
EDIT: Kummatkin levyasemat löytyivät, kun vaihdoin automaattisen tilalle: EXT3.
RistoH