Viestit

141

Yleistä keskustelua / Vs: Onko Unity tehty liian yksinkertaiseksi?

« : 29.11.11 - klo:17.36 »

Ainakin Kubuntun 11.10 oletussoftilla tuo KDE Plasma Workspace on koneessani ehdottomasti hitain käynnistyjä. Pahinta on kuitenkin, ettei työpöytä vastaa kuin vasta noin 40 sekunnin kuluttua piirtymisestään.

Tapauksesi on poikkeus. Tuo jälkimmäinen viittaa selkästi johonkin bugiin ja siten siitä avautuminen jokaisessa KDEä koskevassa kirjoituksessa on hieman ylimääräistä. Olisi asian luonteen mukaista avata siitä oma ketju tai tehdä bugi reportti Kubuntulle/KDE:lle. Ongelma voi olla helposti korjattavissa, mutta sen tutkiminen EI kuulu tähän ketjuun.

142

Yleistä keskustelua / Vs: Onko Unity tehty liian yksinkertaiseksi?

« : 29.11.11 - klo:13.02 »

Mikähän lienee nyt järjestys, jos eri työympäristöt lajitellaan konetehon vaativuuden mukaan? Jotenkin minusta tuntuu, että Unity on jopa vaativampi kuin KDE.

KDE Plasma Workspace ei ole raskas. Kevyeksi säädetyssä työpöytäjärjestelmässä sen muistinkulutus on reippaasti alle 200Mt, näytönojaimelle ei ole mitään vaatimuksia (KWin ei tarvitse tukea rautakiihdtykselle) ja CPU käyttö pysyy "nollassa". Unity on sidottu Ubuntuun, joka on luultavasti raskain Linux pohjainen työpöytäjakelu, Unity3D vaatii rautakiihdytyksen ja käynnisytsnopeus on 11.10:ssä surkea optimoinnin puutteen takia (12.04 on luultavasti paljon nopeampi). KDE:n käynnistysnopeus riippuu hyvin paljon siitä mitä palveluita on päällä ja KDE:ssä niitä on helppo säätää.

Ohjelmissa löytyy kevyitä ja raskaita, mutta ne harvoin ovat työpöytään sidottuja.

143

Yleistä keskustelua / Vs: MINT!! ykköseksi

« : 27.11.11 - klo:20.10 »

Noista käyttöliittymistä on poistettu olennainen ominaisuus eli kustomoitavuus.

Onneksi meillä on KDE, joka vain lisää sitä julkaisu julkaisulta. Ei sillä, Gnome Shell on periaatteessa erittäin helposti muokattavissa lisäosien avulla, joiden asentamisesta tulee kohta todella helppoa ja joiden määrä luultavasti kasvaa räjähdysmäisesti lähitulevaisuudessa niiden koodamisen ja jakamisen helppouden takia. Myös Unityn kehittäjiltä on tullut sellaista kommenttia, että säätömahdollisuuksia tulee lisää.

144

Yleistä keskustelua / Vs: Unity vai jotain muuta?

« : 23.11.11 - klo:19.29 »

Mitä tarkoitat tässä pikselitiheydellä? En ihan ymmärtänyt mitä kuvasuhteella on tekemistä pikselitiheyden kanssa.

Tarkoitukseni oli viitata siihen triviaaliin tosiasiaan, että FHD ei skaalaudu 19:10 kuvasuhteeseen. Tosiaan hieman sekaannusta omalta osaltani.

145

Yleistä keskustelua / Vs: Unity vai jotain muuta?

« : 23.11.11 - klo:11.22 »

Mutta eikös tuollaisia näyttöjä ole nykyisissä tietokoneissa?

Onhan niitä, ne vaan ovat harvinaisempia luonnollisesta syystä: FHD standardi on "suunniteltu" 16:9 kuvasuhteelle, koska silloin sekä sivu että pystysuunnan pikselitiheys on sama. 19:10 näytöt ovat tavallisesti kalliimpia, mutta toisaalta jos se kerta on niin tärkeää niin voisi kuvitella ihmisten olevan valmiita siitä myös maksamaan.

146

Yleistä keskustelua / Vs: Unity vai jotain muuta?

« : 21.11.11 - klo:23.46 »

Mutta kun tään homman takana on virhe joka tehtiin muutama vuosi sitten - joku tykkäs et kun telkkarit menee laajakuvaan niin sitten tietokoneiden näyttöjenkin pitää mennä tollaseen viirumaiseen muotoon.

Suurin osa ihmistä käyttää tietokonetta myös viihdekäyttöön, katsoo sillä elokuvia, videoita, kuvia jne. Näissä laajakuvanäyttö on ehdoton. Se mahdollistaa myös useamman ohjelman rinnakkain käytön, esimerkiksi ohjeet toisella puolella näyttöä ja itse työ toisella. Jos halaua lisää pystysuuntaista tilaa niin kääntää vain näyttöä 90 astetta.

147

Yleistä keskustelua / Vs: Unity vai jotain muuta?

« : 21.11.11 - klo:22.17 »

Näiden epäergonomisten laajakuvanäyttöjen aikana kaiken toiminnallisuuden siirto pystypalkkiin olisi suotavaa, minkä ainakin vanhassa Gnomesa pystyi tekemään. Unityn ulkoasu on tietysti elegantimpi siltä osin, mutta koko yläpalkkikin pitäisi silloin poistaa tarpeettomana, jotta ohjelmille jäisi mahdollisimman paljon pystytilaa.

Unityn yläpalkki yhdistää mm. menut ja ikkunakontrollit, joka mahdollistaa ikkunakehysten ja valikkorivin poistamisen kokonaan. Tilaa ei siis kulu yhtään sen enempää pystysuunassa kuin asetelmassa, jossa kaikki "toiminallisuus on sivussa" ja ohjelmissa on valikkopalkit. Sen sijaan sitä kuluu vähemmän kokoruutu tilassa, kun kehys yhdistyy valikkoriviin.

Samoin ikonien kokoa pitäisi voida pienentää jne.

Sen voi tehdä jo nyt.

148

Yleistä keskustelua / Vs: Ubuntu 12.04 työpöytätuki 5 vuotta

« : 21.11.11 - klo:15.07 »

Eikö tuo Unity voisi olla jonkinlaisena extrana tai optiona ?
Miksi tyrkyttää sitä kaikille käyttäjille ?

Koska se on Canonicalin strategia. Linux ei ole kyennyt murtautumaan työpöytämarkkinoille viimeiseen kymmeneen vuoteen lähes muuttumattomilla käyttöliittymillä. Nyt on aika kokeilla jotain uutta. On itsestään selvää, että Unity on oletuksena käytössä, koska se on Canonicalin oma tuote johon kaikki resursit suunnataan. Useiden työpöytien tarjoaminen ei tekisi Ubuntu brändille hyvää, se viittaisi siihen että edes valmistaja itse ei luota omaan tuotteeseensa. Se on tyrkyttämistä vain koska et pidä siitä ja suuria muutoksia tehdessä ei voida koskaan välttyä vastoinkäymisiltä. Et ole ainoa, joka Unityä vihaa mutta toisaalta ylivoimaisesti suurinosa Ubuntu käyttäjistä joko tykkää siitä tai on ainakin valmis elämään sen kanssa.

Jos ajattelisit asioita myös muiden kuin itsesi kannalta niin tämä olisi itsestään selvää.

149

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Käykö Ubuntu vanhaan PC koneeseen

« : 20.11.11 - klo:14.48 »

Eli mikä mahtaa vaivata?? Eli saa ehdottaa!!

Koneesi on vaan liian heikko Ubuntulle. Jos 10.04 toimii jotenkuten niin tulevat versiot ei lainkaan (10.04 tuki loppuu vuonna 2013).

Nyt menossa kyllä Xubuntun asennus että katsotaan muuttuuko mitenkään.

Jos Xubuntukaan ei pyöri sulavasti niin kokeile Lubuntua. Se on suorituskyvyn kannalta paras ratkaisu tuollaiseen koneeseen.
 

Haluaisin vaan käyttää tuossakin Gnomea kun se on pöytäkoneessakin.

Riisuttu Gnome ja Ubuntu ilman Compizia voisi ehkä pyöriä siedettävästi. Mutta tämä vaatii merkittäviä säätöjä eikä kuulu tähän ketjuun.

150

Yleistä keskustelua / Vs: Gnomen tulevaisuus

« : 20.11.11 - klo:14.40 »

miksi siis pitää Gnomea Ubunutun osana?

Suurin osa Ubuntuun sisälletyistä ohjelmista käyttävät Gnome teknologioita tai kuuluvat siihen, mukaan lukien Unity. Gnomesta luopuminen käytännössä tarkottaisi lähes koko työpöytäpuolen uudelleen kirjoittamista, lähes kaikkien oletus ohjelmien vaihtamista, Qt:hen siirtymistä, työntekijöiden uudelleen kouluttamista... Siinä vaan ei ole mitään järkeä.

Mitä semmoista Gnome on tällä hetkellä että sitä ei voisi forkata?

Gnomen "forkkaamisessa" ei ole niinikään ole järkeä. Ubuntu on parasiitti eikä sillä ole resursseja kehittää yksin Gnomen kaltaista suurta ohjelmisto kokoelmaa. Käytännössä se tarkottaisi vain yhteisön pirstalointia, yhteensopivuuden rikkomista ja ylimääräistä työtä. Nykyään Ubuntu patchailee todella paljon GTK+ ja Gnome kirjastoja, joka on jo riittävän huono juttu (eivät osaa työskennellä upstreamin kanssa, vikaa on toki molemmilla puolilla). Jos olet jostain saanut sellaisen harhan päähäsi, että elävien projektien forkkaaminen on joku "hyvä juttu" niin ei se ole.

Linus esitti pienoisen toiveen että Gnome 2.x haaran voisi forkata, tämä viesti  nousee uuteen valoon esim systemd kohdalla.

Gnome 2 on jo forkattu nimellä Mate Desktop Environment. systemd:n kanssa sillä ei ole mitään tekemistä eikä Ubuntulla ole mitään intressejä hyödyntää sitä mihinkään.
https://github.com/Perberos/Mate-Desktop-Environment

Mitä jos Gnome forkataan Ubuntun toimesta menisikö osa taikka kokonaan CLA lisenssin piiriin?

Ei toisten tekemää työhön voi lisätä mitään CLA:ta jälkeenpäin , jos se on GPL lisensoitu.

Millä lisenssillä Gnomea tehdään? GNU 2?

LGPLv2, GPLv2 ja GPLv3

151

Yleistä keskustelua / Vs: Gnomen tulevaisuus

« : 20.11.11 - klo:00.26 »

Se on aivan itsestään selvää, ettei 12.04:ssä siirrtyä systemd:hen. Kysymys on siitä siirrytäänkö siihen tulevaisuudessa. Tuolla blueprintillä viitataan tapaan kiertää Gnomen systemd&packagekit riippuvuudet.

152

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Käykö Ubuntu vanhaan PC koneeseen

« : 19.11.11 - klo:23.21 »

http://www.techworld.com.au/article/379941/linux_kernel_2_6_38_arrives_desktop_wonder_patch_/

Ainakin D-Link DWL-G122 toimii vain uudemmalla kernelillä ..  

En tajunnut, että puhut 10.04:stä. Luonnollisesti 11.04 (2.6.38) ja 11.10 (3.0) on uudemmat kernelit. Toki uudemmissa kerneleissä on parempi rautatuki, tällä kuitenkaan ei ole suurta/mitään merkitystä 7 vuotta vanhanssa pöytäkoneessa(?). Tuo "wonder patch" vain parantaa CPU käytön jakamista eri sovellusten välillä ja voi siten jossain tilanteissa "kasvattaa" suorituskykyä. Ero on luultavasti marginaalinen koneessa, jossa et muutenkaan voi tehdä montaa asiaa samaan aikaan.

153

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Käykö Ubuntu vanhaan PC koneeseen

« : 19.11.11 - klo:22.58 »

2.6.38 kernelin ansiosta toiminta on nopeampaa (30% ?) ja wlanit, mokkulat ja piirustuspöydät (wacom-laiteet) toimivat paremmin. Ulkoiset kaiuttimet saattavat vaatia pientä lisäsäätöä toimiakseen.

Lähteet? Nopeus pudotus ei ainakaan pidä paikkaansa, luultavasti mitää kummoista ei ole tapahtunut mokkuloille eikä wlan ajureille kun niistä ei ole mitään reportoitu. Tuo kaijutin säätösi liittyy Linux 2.6.39.x eikä Ubuntu 11.10 käyttämään Linux 3.0.x eikä kernelin kanssa pelleileminen ole järkevää ainakaan aloittelevalle Linux käyttäjälle.

154

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Käykö Ubuntu vanhaan PC koneeseen

« : 19.11.11 - klo:22.18 »

1. Mahtaiskohan uusin Ubuntu toimia seuraavassa koneessa kunnolla: AMD Athlon 1,84 Ghz, 512 RAM?
Siis pyöriikö työpöytäympäristön grafiikat yms. vai meneekö liian raskaaksi?

Suorituskyky riippuu merkittävästi näytönohajaimen ajurituesta. 512Mt muistia on vähän Ubuntulle, mutta kyllä se ainakin "työpöydälle" riittää, sama pätee myös prosessoriin. Jos Ubuntu ei toimi riittävällä nopeudella suosittelen kokeilemaan Lubuntua (kevyempi kuin Windows XP).

2. Jos Ubuntun lataa netistä ja polttaa CDlevylle, onko kyseessä suoraan buuttaava CD, eli ei tarvitse muuta kuin työntää CD asemaan ja käynnistää Ubuntun asennus?

Ei tarvitse. Asennus on tehty äärimmäisen yksinkertaiseksi. Asennuksen alussa voi myös siirtyä Ubuntu työpöydälle jossa järjestelmää voi kokeilla ja vaikka surffata netissä samalla kun asennus tapahtuu taustalla. Tämä ei kuitenkaan kerro paljoa järjestelmän suorituskyvystä, koska tieto ladataan CD-levyltä.

3. Mikä on tuorein suomi-remix versio?

Ubuntu lataa kielipaketit automaattisesti netistä asennuksen yhteydessä eikä "suomi-remixille" ole tarvetta.

155

Yleistä keskustelua / Vs: Gnomen tulevaisuus

« : 19.11.11 - klo:21.10 »

https://blueprints.launchpad.net/ubuntu/+spec/desktop-p-systemd-packagekit

Eikös tuo juuri viittaa siihen, ettei heillä ole aikeita siirtyä käyttämään systemd:tä.

Work items:
[glatzor] Implement PK system-wide dbus service in aptdaemon: INPROGRESS
Provide systemd's localed bus service in ubuntu-system-service (used in g-c-c): TODO
Provide systemd's hostnamed bus service in ubuntu-system-service (used in g-c-c): TODO
Test changing system locale settings in gnome-control-center: TODO
Test retrieving hostname in gnome-control-center: TODO
Test installation of updates in gnome-control-center: TODO

Vältetään siirtymistä systemd:hen tekemällä Ubuntun omista palveluista sen rajapintojen kanssa yhteensopivia.

systemd:n vältteleminen tulee Canonicalille vielä kalliiksi kun ottaa huomioon paljon palveluita siihen tullaan sisällyttämään. Tällä hetkellä työn alla on mm. ConsoleKitin ja syslog:in korvaaminen:
https://docs.google.com/document/d/1_ev4f0gwBuvs6SH_N8fN5LO4LV3sbwtJsLq52F_wwpU/edit?hl=en&authkey=CObM_7UI
https://docs.google.com/document/pub?id=1IC9yOXj7j6cdLLxWEBAGRL6wl97tFxgjLUEHIX3MSTs

156

Yleistä keskustelua / Vs: Gnomen tulevaisuus

« : 19.11.11 - klo:00.53 »

systemd on tulossa seuraavaan LTS-Ubuntuun.

Lähteet?

Mitäköhän Ubuntu tekee jos Gnomeen tulee systemd riippuvuus?

Itselle tulee kolme eri vaihtoehtoa mieleen:
1. Siirtyvät käyttämään systemdtä
2. Tekevät Upstartista yhteensopvian systemd rajapintojen kanssa
3. Patchailevat itsensä eroon ongelmasta

157

Yleistä keskustelua / Vs: Unity vai jotain muuta?

« : 18.11.11 - klo:15.12 »

KDE on lähes yhtä hyvä, mutta Dolphin häviää käytettävyydessä Nautilukselle, joten siinä se pieni ero. Sinänsä hassua, että Dashia mainostetaan uutuutena, kun KDE:ssa vastaava hakusysteemi on ollut jo vuosia.. 

Mitä Nautiluksesta on mitä Dolphinista puuttuu? Kiinostaisi tietää, kun itselle Dolphin oli yksi suurimmista yllättäjistä KDE:en siirtyessä. Nautilusta voi toki myös käyttää KDE:ssä ja sitä tuskin edes erota natiivista ohjelmasta oxygen-gtk teemalla :p

158

Yleistä keskustelua / Vs: Unity vai jotain muuta?

« : 18.11.11 - klo:11.23 »

Vastaavasti Media-PC:ssäni on nyt xfce, mutta olen ajatellut sen korvaamista kevyemmällä lxde:llä 12.04:n aikoihin, jollei jotain vielä soveltuvampaa tule vastaan (ajelen siis XBMC:iä mythbuntun päällä)

http://www.openelec.tv/ kannattaa vilkaista.

KDE Plasma Desktop on omaan makuuni, näyttää ja toimii hyvin ja on täysin muokattavissa.

159

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Bootchartit - kuinka koneesi käynnistyy?

« : 17.11.11 - klo:16.28 »

Minulla on koneessa sekä OCZ Vertex 2 SSD mutta on siinä yksi toinenkin puoliksi asennettu teran levy...siivoan vähän tuota boottia ja katson illalla uudestaan.

Unityn käynnistyminen on erittäin hidasta 11.10:ssä, johtuu käsittääkseni Compizista. Jos haluaa käynnsitysaikoja alas oikeastaan mikä tahansa muu vaihtoehto on parempi, esimerkiksi Unity 2D metacityllä, KDE Workspace tai joku standalone ikkunamanageri viritelmä. Nykyään systemd alkaa olla monissa distroissa ainakin pakettivarastoissa ellei sitten virallisena init-järjestelmänä, se on nopeampi kuin Ubuntun käyttämä Upstart. En tiedä miksi, mutta Ubuntussa kaikki palvelut ovat aina päällä (bluetooth, tulostus, modeemi jne), jos niitä ei tarvitse ne kannattaa ottaa pois päältä, systemd:ssä tämä tulee "ilmaiseksi", se käynnistää palvelut vain tarpeeseen.

Itsellä tosin on joku selvittämätön ongelma, enkä pääse Intel Core i7-2630QM (4-ydin) prosessorilla ja SATAII (pullonkaula) SSD:llä alle 22s. Itse sain vanhalla koneella pudotettua systemd:llä yli 20s käynnisysaikaa alaspäin verrattuna Arch Linuxin oletus init-järjestelmään, joka taas oli silloin nopeampi kuin openSUSE, joka taas oli nopeampi kuin Ubuntu. Sama kävi kahdessa eri kokoonpanossa, toinen 3,5vuotta vanha keskitason kokonaisuus ja toinen uusista mutta kaikkein halvimmista osista koottu virtelmä. Lopullinen käynnistysaika KDE työpöytään oli 12s. Jokaisessa kokoonpanossa oli sama kovalevy.

160

Yleistä keskustelua / Vs: KDE(4) vs Trinity (KDE3 fork)

« : 17.11.11 - klo:08.31 »

Itse asiassa Dolphin muistuttaakin enemmän vanhaa Konqueroria muokattavuuden suhteen, joskin esimerkiksi pohjan taustavärin vaihtaminen on hieman monimutkaisempi operaatio.

Ottaen huomioon kuinka paljon uusia ominaisuuksia Dolphinissa on niin jos tämä on se "yksi" asia joka tulee mieleen siitä mikä tekee Konquerorista niin loistavan, tuntuu sen ihannointi hieman liioitellulta. Vaikka Konqueror ei ole saanut hirveästi huomiota kehittäjiltä KDE 4:ssä, on se silti todella tehokas KParts teknologian ansiosta. Melkeen minkä tahansa KDE 4 ohjelman voi upottaa siihen. Koska nykyään monet KDE ohjelmat ovat ominaisuusiltaan aivan eri luokkaa kuin mitä ne olivat viisi vuotta sitten niin tämä tekee nykyistäkin Konquerorista ensiluokkaisen. En kuitenkaan lähde väittämään toista toista paremmaksi kun en kumpaakaan käytä.