Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: JPK1990 - 10.12.05 - klo:23.36
-
onko linux binääreissä minkäänlaista tunnistetta joka kertoo mille prosessorille se on? ajattelin että 7000 kertaa tavallista kotitietokonetta tehokkaampi optinen prosessori ois namu(eikä tarvitsisi rauta3dkiihdytintä) ja sillä pelejen pelaaminen mutta sehän vaatii sen että prossu on x86 joten jos joku ohjelma tunnistaisi binäärin prohvessori tyypin ja toimisi emulaattorina.
-
Mistä seposta sä löydät optisen prosessorin?
-
Mistä seposta sä löydät optisen prosessorin?
Ei niitä vielä olekaan, eikä vuosikausiin tule löytymäänkään. Koko ajatus on vasta perustutkimusen asteella. Homma on havaittu mahdolliseksi ja siitä on vain ajan kysymys sovellutuksiin - sellaisiin käyttökelpoisiin. Prosessoriin on vielä matkaa, mutta toivotaan, että optisiin tietokoneisiin ei tule ainakaan jotain tulevaisuuden win-versiota määrääväksi käyttöjärjestelmäksi :D - vesittyy koko idea.
-
Joku israelilainen yritys on valmistanu semmosen. ne joutu alikellottaa sitä koska muut osat eivät pysyneet vauhdissa mukana. ;D
-
Mistä seposta sä löydät optisen prosessorin?
Ei niitä vielä olekaan, eikä vuosikausiin tule löytymäänkään. Koko ajatus on vasta perustutkimusen asteella. Homma on havaittu mahdolliseksi ja siitä on vain ajan kysymys sovellutuksiin - sellaisiin käyttökelpoisiin. Prosessoriin on vielä matkaa, mutta toivotaan, että optisiin tietokoneisiin ei tule ainakaan jotain tulevaisuuden win-versiota määrääväksi käyttöjärjestelmäksi :D - vesittyy koko idea.
kusettaa tommonen windows paskattelu!!!
-
mikään noista ei ole kuitenkaan vastaus
-
mikään noista ei ole kuitenkaan vastaus
Jospa kukaan ei tiedä asiasta mitään oikeasti paitsi kuulopuheita?
Ainakin ne todellakin maksaa mansikoita nykyään vielä.
Jos kaikki koneessa toimisi optisesti se olisi aivan hullun nopea, jos pelkkä suoritin on nopea niin se ei yksinään paljoa auta.
-
mikään noista ei ole kuitenkaan vastaus
Eipä kai - pitääkin huomenna töissä koittaa muistaa kysellä ... siellä on ainakin yksi heppu, joka käsittääkseni on perillä tästä alueesta jossainmäärin. Oma mielikuvani on, että nämä optiset ovat vasta aikalailla kokeiluasteella - todettu mahdollisiksi, mutta kelvollisiin sovellutuksiin on vielä matkaa ... ehkä siellä [kuten muissakin jutuissa, esim. fuusioenergiassa] tarvittaisiin joku Pelle Peloton tekemään se ISO oivallus :)
-
materiaali ja rakenne alueella se fuusiovoiman heikkous tällähetkellä piilee
-
materiaali ja rakenne alueella se fuusiovoiman heikkous tällähetkellä piilee
Jep - eikä kaikkein vähimmin suprajohteissa, joita tarvitaan niissä johteissa, joilla synnytetään riittävän voimakkaat magneettikentät, millä plasma saadaan pysymään kasassa. Nyt puhutaan sekuntien sijasta jo minuuteista - kuullostaa vähältä, vaan ei ole :)
-
mikään noista ei ole kuitenkaan vastaus
Jospa kukaan ei tiedä asiasta mitään oikeasti paitsi kuulopuheita?
tietää kyllä, mutta ei varmaan jaksa osallistua. kyllä binääristä on mahdollista tunnistaa mille alustalle se on. kokeilkaa vaikka komentoriviltä ohjelmaa file:
$ file /usr/bin/AbiWord-2.4
/usr/bin/AbiWord-2.4: ELF 32-bit LSB executable, Intel 80386, version 1 (SYSV), for GNU/Linux 2.2.0, dynamically linked (uses shared libs), stripped
ja sama ARM-arkkitehtuurille käännetyllä abiwordilla:
$ file ./AbiWord-2.4
./AbiWord-2.4: ELF 32-bit LSB executable, ARM, version 1 (ARM), for GNU/Linux 2.0.0, dynamically linked (uses shared libs), stripped
-
kiitti tiedosta! :D Janne tietää!
-
kiitti tiedosta! :D Janne tietää!
Niin näyttää tietävän :) ... pitäydytään näissä optisissa ja suprajohteissa yms. ja käännytään Jannen puoleen Linux-asioissa ... unohdin kysyä sitä optista prosessoria tänään kun oli paljon muuta puuhastelua -> koitan muistaa huomenna. Sellainen mielikuva on, että optisten materiaalien epälineaarisia ilmiöitä, kuten taitekertoimen muuttamista ulkoisella sähkökentällä [toisen laser-säteen sähkömagneettinen kenttä] niissä aivan perusjuttuna hyödynnetään. Löysin sen israelilaisten tekemästä kertovan uutissivun :
http://www.lenslet.com/newsItem.asp?showArchive=&newsId=184
Se vaikuttaisi olevan signaaliprosessori, eikä varsinainen CPU tietokonetta varten, vaikka luulen tuonkin ongelman ajan [kuinka kauan - hyvä kysymys :D] myötä ratkeavan ... ihminen on senverran kekseliäs otus.
-
periaatteessa voiko kahdelle eri prosessorille käännetyt binääri ohjelmat olla yhteydessä keskenään esim semmoselle supertietokoneelle käännetty X ja esim. x86 käännetty quake4?
-
periaatteessa voiko kahdelle eri prosessorille käännetyt binääri ohjelmat olla yhteydessä keskenään esim semmoselle supertietokoneelle käännetty X ja esim. x86 käännetty quake4?
Kyllä ne voi olla yhteydessä keskenään esim. verkon välityksellä mikäli sellainen toiminnallisuus on niihin ohjelmoitu.
-
periaatteessa voiko kahdelle eri prosessorille käännetyt binääri ohjelmat olla yhteydessä keskenään esim semmoselle supertietokoneelle käännetty X ja esim. x86 käännetty quake4?
Kyllä ne voi olla yhteydessä keskenään esim. verkon välityksellä mikäli sellainen toiminnallisuus on niihin ohjelmoitu.
tarkoitin että niitä ajetaan samalla koneella, että voiko emulaattorilla eri prosessorille tarkoitettu ohjelma komentaa X:ä ja että onko niitten välinen yhteys eri prosessoreilla erilainen?
-
Kyllä ne voi olla yhteydessä keskenään esim. verkon välityksellä mikäli sellainen toiminnallisuus on niihin ohjelmoitu.
tarkoitin että niitä ajetaan samalla koneella, että voiko emulaattorilla eri prosessorille tarkoitettu ohjelma komentaa X:ä ja että onko niitten välinen yhteys eri prosessoreilla erilainen?
Jos ohjelma oli sitten emulaattorissa toimiva tai ihan normaali pirtää jotain X:n ruudulle niin lienee aika selvää että se jollain tapaa komentaa X tekemään sen piirron :)
Eri cpu:lle käännettyä ohjelmaa ei luonnollisesti pysty ajamaan toisen tyyppisessä cpu:ssa.
-
Ei pidä unohtaa tässä yhteydessä Transmetaa, jolla on jo sellainen prosessori että se sisäisesti osaa kääntää x86-koodin omalle arkkitehtuurilleen ja siten pystyy suorittamaan sellaista koodia joka ei ole varsinaisesti sille kirjoitettu (hyvä Linus :D).
Onkohan tuolle prossulle muuten omia sovelluksia / käyttöjärjestelmää ja kuinkakohan nopeasti ne toimivat verrattuna tähän emulointiin?
Mikko
-
Jos ohjelma oli sitten emulaattorissa toimiva tai ihan normaali pirtää jotain X:n ruudulle niin lienee aika selvää että se jollain tapaa komentaa X tekemään sen piirron :)
juu, kaiketi se ohjelma komentaa vain sitä emulaattoria joka sitten osaa käskyttää X:ää. kyllä kai jonkun jaetun muistin, putkien tai vaikka sokettien kautta kommunikoinnin natiivien ohjelmien kanssa pitäisi olla teoriassa mahdollista, mutta eri juttu tietysti jaksaako tai viitsiikö kukaan sellasita toteuttaa.
Eri cpu:lle käännettyä ohjelmaa ei luonnollisesti pysty ajamaan toisen tyyppisessä cpu:ssa.
paitsi tietysti sen emulaattorin avulla. edesmenneen transmetan prossuissahan oli softalla toteuttettu x86 emulaattori joka oli vielä mahdollista päivittää. olihan se jännä idea, harmi vaan, ettei pärjännyt.
[edit]
jaahah, mikk0 ehtikin jo mainita transmetan.
-
Oliko ne sitten niin kalliita että niitä ei ostettu? yks minimikro jossa tommonen oli niin makso jotain 2000€ tottakai siinä oli joku kylmäsilikooni näyttö joka kulutti +-0Wattia, mikähan sen nimi olikaan?
niin FLYBOOK se oli.
-
Niin taas samasta aiheesta asiaa eli loytyyko tietoa ELF binaareista suomeksi? meika haluaa tietaa kaiken linuxista.
-
Niin taas samasta aiheesta asiaa eli loytyyko tietoa ELF binaareista suomeksi? meika haluaa tietaa kaiken linuxista.
löytyisikö komennolla man elf mitään kiinnostavaa?
-
Elikkäs olen tässä suunnitelemassa pienoista ohjelmaa C-kielellä ja olen tutkinut ohjelmointiputkan antimia, mutta en ole löytänyt mitään kääntämiseen liittyvää. ? Eli gcc kääntää c-kielisen ohjelman *.o tiedostoksi ? mutta miten sitten kun haluaa ELF-binäärin? Entäs mitäs make tekee?
-
Eli gcc kääntää c-kielisen ohjelman *.o tiedostoksi ?
jos niin haluaa. kyllä se osaa sen linkatakin.
mutta miten sitten kun haluaa ELF-binäärin?
linkkaamalla.
Entäs mitäs make tekee?
make suorittaa makefilen määrämät komennot.
-
Entäs kun on preprosessointi, compile, asembly jne, mitä ne on?
Mitenkä ohjelma saa tietyn määrän prosessoriaikaa ilman että ohjelma tekee älytöntä loopia joka käyttäisi 100% tarjolla olevasta tehosta? viestiikö se ytimelle jotenkin suoritinajan tarpeesta?
-
Entäs kun on preprosessointi, compile, asembly jne, mitä ne on?
nämä ovat kyllä aika peruskauraa. jos aiot oikeasti tehdä jotain c-kielellä, niin suosittelen, että ostat C-kieltä käsittelevän kirjan ja luet sen, ellet sitten pääse opettelemaan kieltä jollekin kurssille.
preprosessoinnilla tarkoitetaan sitä, kun esikäsittelijä kä läpi käännettävät lähdekooditiedostot 'laventaen' kaikki esikäsittelijän käsiteltäväksi tarkoitetut lauseet, C:ssä ne ovat niitä #:lla alkavia.
compile on kääntämistä ja assembly on symbolista konekieltä.
Mitenkä ohjelma saa tietyn määrän prosessoriaikaa ilman että ohjelma tekee älytöntä loopia joka käyttäisi 100% tarjolla olevasta tehosta? viestiikö se ytimelle jotenkin suoritinajan tarpeesta?
ohjelma ei saa yhtään enempää suoritusaikaa kuin mitä käyttöjärjestelmän skeduleri on sille valmis antamaan. suoritettavan prosessin prioriteettä on toki mahdollista muuttaa, mikä antaa jonkinlaista vihjettä skedulerille, mutta skedulerin ei ole pakko siltikään totella sitä.
-
eli prosessi säätää omaa prosessoriaikaansa prioriteetin avulla :) onko se nice sama asia?
-
eli prosessi säätää omaa prosessoriaikaansa prioriteetin avulla :) onko se nice sama asia?
nice on sama asia. prosessi voi itse pyytää tiettyä prioriteettia tai prosessin ajaja voi määrätä sen.
-
eli prosessi säätää omaa prosessoriaikaansa prioriteetin avulla :) onko se nice sama asia?
En laskisi tuota prioriteettien muuttamista prosessoriajan säätelyksi. Todellinen säätely tapahtuu blockaavien käyttöjärjestelmäkutsujen avulla. Esim. jos ohjelma lukee ison tiedoston se tekee kj:lle read() kutsun, jonka suorituksen aikana ohjelma nukkuu ja ei kuluta CPU:ta. Kun read() on valmis siirtyy suoritus takaisin ohjelmaan...
Prioritettien muuttamien vaikuttaa siihen, mitenkä nopeasti ohjelman suoritus jatkuu kun read() kutsu on tässä esimerkissä valmis.