Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: eelis - 21.10.09 - klo:21.40
-
Oon törmännyt monessa paikassa tohon "prosentin Linuxiin". Se on ilmeisesti Microsoftin hatusta heitetty luku. En ainakaan itse siihen pysty uskomaan. Noissa "tilastoissa" mm. esitetään aina, että mäkkejä on enemmän kuin Linuxeja, mutta itse ainakin tunnen paljon enemmän ihmisiä, jotka käyttävät Linuksia.
On tullut aika selväksi se, että tällä hetkellä ei kukaan osaa sanoa kovin tarkkaa määrää, kun tilastojen kokoamisessa on niin paljon ongelmia.
Luin tässä vähän aikaa sitten mielenkiintoisen jutun, jossa eräs Dellin insinööri olisi suunnitellut ohjelman tilastoja varten. Ohjelma asennettaisi valmiiksi jokaiseen Linux -kerneliin ja se olisi yhteydessä serveriin, joka ylläpitäisi Linux -tilastoa. Tämäkään ei laskisi kaikkia yksilöitä, sillä kaikki maailman linuxit eivät ole netissä, mutta se olisi mun mielestä kuitenkin hyvä arvio.
Alkoi kiinnostamaan tuon ohjelman periaatteellinen toiminta. Onko koneessa jotakin sarjanumeroa tms. jolla sen voi tunnistaa yksikäsitteisesti.
Mitäs muut on mieltä? Onko teille tärkeätä, että todellinen määrä tiedetään?
Mulle tilastot ei sinänsä oo tärkeitä, mutta tietysti todella mielenkiintoisia. Sen sijaan laitevalmistajille ja pelintekijöille tilastot olisivat hyvä juttu.
Yritin löytää linkkiä tohon tilasto-ohjelmaan, mutta en löytänyt.
Muokkaus: Linkki löytyi.
http://blogs.computerworld.com/how_many_desktop_linux_users
-
Määrä olisi toki kiva tietää... Mut taas tuo et tilastointi asennettaisiin kerneliin ei oli mielestäni kovin hyvä asia sillä se olisi taas yksi juttu lisää joka tehtäisiin käyttäjältä pyytämättä. 8)
-
Kernelin sijaan laittaisin sen distrojen asennuksen loppuun samalla tavalla kuin esim. raudan tietojen lähettämiskyselyn.
-
Tätä on kyllä tosi pitkään kiistelty, että pystyykö Linux määriä laskemaan. Fakta on se ettei tarkkoja määriä ikinä pystytä laskemaan, mutta sinne päin ainakin pystyy. Tällaiset rahaa tekevät tilastointipalvelut antavat vähän ristiriitaiset lukemat ilmaisien tilastointipalveluiden tuloksien kanssa. Sen ainakin uskon, että maksulliset tilastointipalvelut on aina ostettavissa. Minulle on kuitenkin aika sama tuo Linux osuus prosentteina, koska 1% voi vastata miljoonia käyttäjiä.
Novell Linux - Apple Ad Spoof (1st) (http://www.youtube.com/watch?v=rtp5gNhBZgo)
-
Nyt muistelen hämärästi, että ohjelmaa ei laiteta kerneliin vaan distroon.
-
Alkoi kiinnostamaan tuon ohjelman periaatteellinen toiminta. Onko koneessa jotakin sarjanumeroa tms. jolla sen voi tunnistaa yksikäsitteisesti.
Pentium kolmosissahan oli ainakin jossain erässä sarjanumeroinnit, mutta niistä kait luovuttiin jonkin kanteen takia. Tuota sarjanumeroa oli kait tarkoitus käyttää mm. käyttöjärjestelmäaktivoinneissa yms. ja tuosta kait on luovuttu täysin? Kiintolevyistä ainakin löytyy yksilöllisiä sarjanumeroita niiden firmwaresta ja luultavasti monista muistakin komponenteista.
-
Verkkokortin mac-osoite on aika hyvä tapa yksilöidä koneet.
-
Verkkokortin mac-osoite on aika hyvä tapa yksilöidä koneet.
Ei kai se ole, ainakaan ulospäin. Minullakin on ennen yleistä internettiä (yleensä) kaksi nattaavaa reititintä välissä, joten tuskin sen sattumanvaraisen verkkokortin mac-osoite ulkomaailmaan näkyy? Luultavasti kaikista näkyy ulos vain viimeisen reitittimen mac? Verkkokortteja on sitä paitsi enemmän kuin koneita: tässäkin kaksi emolevyllä, langaton pci-kortti ja yksi usb-liitännällä.
Toisaalta yhdestäkin fyysisestä koneesta saa virtuaalikoneen avulla useita eri yhteyksiä ulkomaailmaan samaan aikaan: esim: yksi kiinteä, yksi usb-wlanilla naapuriin ja muutama mokkuloilla/puhelimilla. Kokeilin tuota nimittäin viime viikolla. ;D
-
Aivan sama, kunhan on riittävästi kriittistä massaa kehityksen takaamiseksi. Kehitysvauhdista ja sen monimuotoisuudesta päätellen, kriittistä käyttäjä massaa kyllä löytyy.
-
Verkkokortin mac-osoite on aika hyvä tapa yksilöidä koneet.
Ei kai se ole, ainakaan ulospäin. Minullakin on ennen yleistä internettiä (yleensä) kaksi nattaavaa reititintä välissä, joten tuskin sen sattumanvaraisen verkkokortin mac-osoite ulkomaailmaan näkyy? Luultavasti kaikista näkyy ulos vain viimeisen reitittimen mac? Verkkokortteja on sitä paitsi enemmän kuin koneita: tässäkin kaksi emolevyllä, langaton pci-kortti ja yksi usb-liitännällä.
Toisaalta yhdestäkin fyysisestä koneesta saa virtuaalikoneen avulla useita eri yhteyksiä ulkomaailmaan samaan aikaan: esim: yksi kiinteä, yksi usb-wlanilla naapuriin ja muutama mokkuloilla/puhelimilla. Kokeilin tuota nimittäin viime viikolla. ;D
Jep. Mac-osoitteet toimivat nk. layer2 tasolla, ja mac-osoite näkyy ainoastaan saman verkon sisällä oleville laitteille. Heti kun välissä on yksikin reititin, niin kommunikointi tapahtuu ip-osoitteiden avulla.
-
Sekin on tärkeä aspekti, minkälaisissa koneissa käytetään Linuxia. Käsittääkseni Linux on vallannut nimenomaan tärkeissä rooleissa olevia koneita, kuten supertietokoneet, serverit jne. Tässä mielessä lukumäärä ei ole niin oleellinen luku.
-
Tässähän oli yksilöinnistä kyse eikä verkon toiminnasta. Käyttis yhdistää tilastointipalvelimeen vaikkapa kerran kuussa ja kertoo että täällä on tämmönen Linuksi käytössä ja verkkokortin mac on tämmöinen tai mac-soitteen avulla lasketaan jokin muu yksilöivä numerosarja. Sitten kun käytetään dual-boottina useampaa distroa niin yksi kone tilastoituu yhdeksi käyttäjäksi koska mac-osoite ei muutu.
-
Ei kai se ole, ainakaan ulospäin. Minullakin on ennen yleistä internettiä (yleensä) kaksi nattaavaa reititintä välissä, joten tuskin sen sattumanvaraisen verkkokortin mac-osoite ulkomaailmaan näkyy? Luultavasti kaikista näkyy ulos vain viimeisen reitittimen mac? Verkkokortteja on sitä paitsi enemmän kuin koneita: tässäkin kaksi emolevyllä, langaton pci-kortti ja yksi usb-liitännällä.
Toisaalta yhdestäkin fyysisestä koneesta saa virtuaalikoneen avulla useita eri yhteyksiä ulkomaailmaan samaan aikaan: esim: yksi kiinteä, yksi usb-wlanilla naapuriin ja muutama mokkuloilla/puhelimilla. Kokeilin tuota nimittäin viime viikolla. ;D
Tässähän oli yksilöinnistä kyse eikä verkon toiminnasta. Käyttis yhdistää tilastointipalvelimeen vaikkapa kerran kuussa ja kertoo että täällä on tämmönen Linuksi käytössä ja verkkokortin mac on tämmöinen tai mac-soitteen avulla lasketaan jokin muu yksilöivä numerosarja. Sitten kun käytetään dual-boottina useampaa distroa niin yksi kone tilastoituu yhdeksi käyttäjäksi koska mac-osoite ei muutu.
Niin eli jos tilastointiohjelma on asennettu koneelle, niin sehän voi lukea mac-osoitteen (osoitteet) sisältäpäin ja lähettää tiedon serverille, jos se mac -osoite nyt sitten on yksikäsitteinen? Tällöin on ihan sama mitä ulospäin näkyy.
-
Aivan sama, kunhan on riittävästi kriittistä massaa kehityksen takaamiseksi. Kehitysvauhdista ja sen monimuotoisuudesta päätellen, kriittistä käyttäjä massaa kyllä löytyy.
Kyllä, mutta jos linukseja olisikin nyt vaikka 10-prosenttia prosentin sijasta, niin pelintekijöiden ja laitevalmistajien kannalta ero olisi merkittävä. Heidän kannaltaan on toisaalta varmaankin aika sama mihin alustalle ne tehdään ja parempikin, että ei ole monia vaihtoehtoja niin homma helpottuu. Eli oikeastaan jos tuo oletettu 10% olisi julkisesti ja tieteellisesti todettu, niin varmaan kiihtyisi Linuxin kehitystahti. Nyt tietoteknisten hyödykkeiden valmistaja joutuu arpomaan, että onkohan se sittenkään järkevää panostaa linuxtukeen, kun niitä on vaan prosentti.
-
Aivan sama, kunhan on riittävästi kriittistä massaa kehityksen takaamiseksi. Kehitysvauhdista ja sen monimuotoisuudesta päätellen, kriittistä käyttäjä massaa kyllä löytyy.
Kyllä, mutta jos linukseja olisikin nyt vaikka 10-prosenttia prosentin sijasta, niin pelintekijöiden ja laitevalmistajien kannalta ero olisi merkittävä. Heidän kannaltaan on toisaalta varmaankin aika sama mihin alustalle ne tehdään ja parempikin, että ei ole monia vaihtoehtoja niin homma helpottuu. Eli oikeastaan jos tuo oletettu 10% olisi julkisesti ja tieteellisesti todettu, niin varmaan kiihtyisi Linuxin kehitystahti. Nyt tietoteknisten hyödykkeiden valmistaja joutuu arpomaan, että onkohan se sittenkään järkevää panostaa linuxtukeen, kun niitä on vaan prosentti.
Pelintekijöitä ei kiinnostane tehdä pelejä esim. palvelimille, joita oletettavasti olisi kohtuullinen osa noista. Eli jotenkin pitäisi saada eroteltua käyttötarkoituskin.
-
löytyihän se juttu viimein:
http://blogs.computerworld.com/how_many_desktop_linux_users
tossa on kyseinen ohjelma, "Statix":
http://sourceforge.net/projects/statix/
Pelintekijöitä ei kiinnostane tehdä pelejä esim. palvelimille, joita oletettavasti olisi kohtuullinen osa noista. Eli jotenkin pitäisi saada eroteltua käyttötarkoituskin.
Eli kyse oli nimenomaan desktop -linuxeista.
Muokkaus: Löyty vielä tommonen vähän vanhempi juttu:
http://www.desktoplinux.com/news/NS5155657721.html
-
Miten tosiaan lasketaan. Minulla on tällä koneella Ubuntu 8.04, Ubuntu 8.10 ja Ubuntu Studio64 9.04 eri kiintolevyillä. Läppärillä on Ubuntu 9.04 ja WinXp käyttö 90-10, sekä miniläppärillä (salarakkaan käytössä) Xubuntu 9.04. 8.04 on pääkäyttis, reilusti yli puolet ajasta. Tyttärelläni on läppärillä Vista ja minillä Xandros. Vielä nurkasta löytyy vieraiden surffilauta, jossa on Dapper.
-
Olen muuten täysin erimieltä siitä, pystytäänkö Linux-käyttäjien tai työasemien määrää laskemaan maailmassa. Se saadaan selville 2-3% virhemarginaalilla. Olette varmaan kuulleet puhetta eräästä herra George Gallupista?
-
Varmaan tuolta löytyy melko totuudenmukaiset luvut ::)
OS Platform Statistics (http://www.w3schools.com/browsers/browsers_os.asp)
-
Tuollainen ohjelmisto on jo olemassa. Se ei ole Linux käyttöjärjestelmän osana (se käyttis on se ydin) vaa iha tavallisena softana joka raportoi asennukse jälkee vapaaehtoisesti kokoonpanon tietokantaa. Oletuksena se ei mitää ilmoita vaa se on käyttäjä oma valinta jote se ei ole tarkka. Me kuitenki suosimme käyttäjän vapaaehtoisuutta emmekä pakota ketää tilastoimaa itseään mihinkää jote sen on pakko olla vapaaehtoinen. Eri distrot sitte vielä hyödyntävät tätä kun lähetetää paketeista tietoa kun kone hakee päivitykset.
Tämä ohjelma on SMOLT nimellä. Ohjelma avulla luodaa yksilölline tunnus kokoonpanon mukaan jolloi ei lasketa IP osoitetta jonka takana voi olla useampi tietokone yrityksessä (NAT) tai koneita jotka eivät ole verkossa (ei tule mukaa tilastoo mitenkää). Kuitenki tapa on parempi kuin juuri IP laskenta tai CD-imagien latauksien määrä kun ne on ihan aliarvioituja. Mitää nettisivujen statistiikkaakaan ei kannata katsoa.
pelkästää päivitystietojen (IP) tietokanna mukaa fedora ja opensuse on molemmat suositumpia kuin ubuntu (tiedot mitä canonical on julkaissut samoilla periaatteilla) jote sitä SMOLT tietoja voisi yhdistellä mukaa kanssa. IP kun tuppaa myös olemaa epätarkka pitkällä aikatähtäimellä kun porukalla vaihtelee IP kerran kuussa.
http://www.smolts.org/static/stats/stats.html
Mitkäs olikaa nykyiset PC markkinat? 500 miljoonaa? siitä ~15 miljoonaa fedora käyttäjää on jo 1.3% mukaa laskettais opensuse käyttäjät joka olisi toinen mokoma ja ubuntu käyttäjät joka olisi vähä alle 1% nii meillä olisi kasassa jo melkei yli neljä prossaa. Sitten vielä debian, mandriva, arch, mint, gentoo ja muut käyttäjät niin saadaa varmana yli kahdeksan prossaa (debian käyttäjiä on enemmä kuin ubuntu ja fedora käyttäjiä). Ite veikkaisin jotain 10% paikkeilla olevaa käyttäjämäärää jos 500 miljoonaa konetta olisi käytössä (tämä tarkoittaa 6 miljardi ihmisen väestöllä että melkein yksi kymmenestä omistaa tietokonee). Mutta kun vähennetää siitä sitte sitä että yrityksissä valtaosa ihmisistä käyttää windowsia ja samaten kotona nii yksi ihmine onkin tilastoissa kaksi koska windowsin lisenssillä lasketaa se tilastomäärä.
-
Mitkäs olikaa nykyiset PC markkinat? 500 miljoonaa? siitä ~15 miljoonaa fedora käyttäjää on jo 1.3% mukaa laskettais opensuse käyttäjät joka olisi toinen mokoma ja ubuntu käyttäjät joka olisi vähä alle 1% nii meillä olisi kasassa jo melkei yli neljä prossaa.
Mistä löysit ton 15 miljoonaa fedorakäyttäjää?
Mä löysin tuolta linkkaamaltasi sivulta tällaisen
"Total Registered Hosts 1545253"'
Elikkä siis puoltoista milliä.
No joka tapauksessa tämä on mielestäni askel oikeaan suuntaan käyttäjämäärien laskemisessa. Kiitos tästä tiedosta, se oli mielenkiintoinen uusi tuttavuus!
-
Mistä löysit ton 15 miljoonaa fedorakäyttäjää?
Noin vuosi sitte oli vertailua Ubuntun ja Fedoran käyttäjämäärien välillä kun canonical julkaisi omat viralliset arviot käyttäjämäärästä ja samaan aikaa Fedorasta tuli käyttämäärät ulos.
-
Mielenkiintoisaa tietoa Windows 7:n markkinaosuudesta - niistä 25 maasta missä mitattiin korkeimmat markkinaosuudet Windows 7:lle peräti 17 oli itä-Euroopan tai entisestä Neuvostoliitosta irronneita maita.
Of the top 25 countries by Windows 7 usage, 17 are in Eastern Europe or formerly part of the U.S.S.R. Slovenia, where 7.8% of the computers ran Windows 7 last month, led the list, followed by Lithuania in the No. 3 spot (6.5%), Rumania as No 4 (6%) and Latvia at No. 5 (6%). In Russia, at No. 21, 4.2% of all machines used Windows 7.
Kuinkahan moni noista on ostettuja?
-
Niin eli jos tilastointiohjelma on asennettu koneelle, niin sehän voi lukea mac-osoitteen (osoitteet) sisältäpäin ja lähettää tiedon serverille, jos se mac -osoite nyt sitten on yksikäsitteinen? Tällöin on ihan sama mitä ulospäin näkyy.
Mac-osoite on kutakin ethernet-verkkolaitetta kohti yksikäsitteinen, eli epäselviä tilanteita syntyy koneissa, joissa on useampia verkkokortteja. Läppäreissä tyypillisesti on langallinen ja langaton ja monissa palvelimissa useampia langallisia. Käytännössä tunnistusohjelma ottaa järjestyksessä ensimmäisen laitteen mac:in, ja järjestys sitten riippuu kernelin/udev:in versiosta ja mielentilasta ja kuun asennosta... no, ainakin vanhaan pahaan aikaan numerointi saattoi heitellä, mikä oli palvelinten konfiguraation kannalta ikävä juttu. Nykyiset Linuxit toimivat aika johdonmukaisesti.
Mac-osoitteen voi myös helposti asettaa ohjelmallisesti haluamakseen; käy helposti esim. verkkoliittymien käynnistysskriptejä editoimalla (olen joskus saanut siirrettyä mac-osoitteeseen sidotulla lisenssiavaimella toimivan kaupallisen ohjelman koneesta toiseen konffaamalla toiseen koneeseen ylimääräisen 'virtuaalisen' ethernet-laitteen ja antamalla sille vanhan mac-osoitteen). Tietty jos samassa kytkimessä on useita laitteita samalla mac-osoitteella, niin seurauksena on sekoilua.
Varmaan tuolta löytyy melko totuudenmukaiset luvut ::)
OS Platform Statistics (http://www.w3schools.com/browsers/browsers_os.asp)
Nuo ovat w3schoolsin oman palvelimen tilastoja, eli kävijät ovat webbisivujen tekijöitä tai ainakin kiinnostuneita. Porukka ei siis todellakaan edusta kaikkia webin käyttäjiä.
AT Internet Institute väittää tuottavansa edustavia tilastoja Euroopan webbikäyttäjistä, aineistona suuri määrä webbipalvelimia. Itselläni ei ole sen kummempaa käsitystä heitin luotettavuudesta. Selainten osalta tilastot vaikuttavat uskottavilta. Elokuun tilastoissa Linuxin osuus oli suurin Euroopan maista Ranskassa; 1,5 %:
http://www.atinternet-institute.com/en-us/internet-users-equipment/operating-systems-august-2009/index-1-2-7-176.html
ATII:n mukaan Macintoshien osuus on suurin Yhdistyneessä Kuningaskunnassa (Macit ovat angloamerikkalainen ilmiö...), mutta aika rivakassa nousussa myös joissain muissa Euroopan maissa. ATII:n numeroissa osasto 'muu' taitaa olla enimmäkseen mobiililaitteita (iPhoneeet ovat oma kategoriansa), eli Symbianilla lienee iso osuus, mutta 'muiden' seassa varmaan menee enenevässä määrin Linux-härveleitä.
-
Mac-osoitteen voi myös helposti asettaa ohjelmallisesti haluamakseen
Itsekin huomasin tuon kun ihmettelin, että miksi yhden pöytäkoneeni integroitu piiri ei muka enää toimi sitten kirveelläkään, vaikka kaikki asetukset oli mielestäni ihan entisellään. Huomasin sitten MAC-address kohdan biosista ja puolivahingossa hoksasin, että sen ei kuulu olla tyhjänä, vaan siihen piti heittää jotain ja johan alkoi toimimaan ihan normaalisti. Eli noinkin yksinkertaisia raudan konffauksia mahtuu kuitenkin varmasti sataan tuhanteen useampia liikuttelemaan lukemia ja tuokin virhe kertaantuu esim. biospatterin vaihdolla. Samoin tuskin heitän seuraavalla kerralla samoja arvoja hatusta tuohon kettään jos joudun sanotaan vaikka resertoimaan biosin asetukset esim. väärien muistiparametrien takia ja taas tulisi lisää virheellistä tietoa.
Eli yksittäisenä tietona tuo ei mielestäni todellakaan riitä tunnistukseen. Samoin nythän on jo peruskäyttäjille olemassa laitteita missä on useampia verkkolaitteita kuten tuossa jo mainittiinkin. Tarkkaan määrien seurantaan olisi kait lähes pakollista tehdä käyttäjäkohtaiset tunnukset, joihin vielä liitetään jonkinlainen rautatunnistus id, että tulokset olisi järkeviä.
-
Mistä löysit ton 15 miljoonaa fedorakäyttäjää?
Mä löysin tuolta linkkaamaltasi sivulta tällaisen
"Total Registered Hosts 1545253"'
Elikkä siis puoltoista milliä.
Nuo ovat siis se osa porukasta, joka vastaa vapaaehtoisesti 'kyllä' Smoltin esittämään kysymykseen. Fedoran 15-16 miljoonaa perustuu Fedoran automaattisten päivitysten IP-osoitteisiin, missä menetelmässä on virhelähteitä molempiin suuntiin (peileiltä tehdyt päivitykset eivät näy, osoitetranslaation takana oleva paikallisverkko näkyy yhtenä osoitteena, dynaamista osoitetta käyttävä kone monena). Ks.
https://fedoraproject.org/wiki/Statistics
(debian käyttäjiä on enemmä kuin ubuntu ja fedora käyttäjiä)
Perustuuko tuo väittämä johonkin?
Epäilen, että distro kerrallaan laskeminen on aika harhaanjohtavaa. Harrastajat kokeilevat useampia distroja samassa koneessa ja päätyvät päivityksiä ladatessaan niiden kaikkien tilastoihin, vaikka koneita ja käyttäjiä ei olisi kuin yksi. Tässä mielessä kuvittelisin, että webbipalvelimista kerätty data kuvaa tosiasiallista käyttöä paremmin, jos voidaan olettaa, että Linux-käyttäjät surffaavat keskimäärin yhtä paljon kuin muutkin ja että selaimen tunnistetta ei merkittävässä määrin vaihdeta (itselläni ei ainakaan ole ollut tarvetta moiseen).
-
Huomasin sitten MAC-address kohdan biosista ja puolivahingossa hoksasin, että sen ei kuulu olla tyhjänä, vaan siihen piti heittää jotain ja johan alkoi toimimaan ihan normaalisti.
MAC on valmistajan laitteelle antama uniikki osoite (osoitteen alkupään merkit identifioivat valmistajan) eli BIOSin ja käyttiksen pitäisi kyllä oletuksena käyttää laitteen omaa osoitetta. Monet BIOSit ovat ohjelmina melkoista kuraa, mutta MAC:in vaatiminen käyttäjän syöttämänä kuulostaa silti aika oudolta. Toiminnon pitäisi ehdottomasti olla poikkeustapauksia varten (esim. tarvitaan jostain syystä vanhan hajonneen laitteen MAC uuteen vehkeeseen).
-
Tiedän mutta Epoxin lankku teki tuollaisen tempun kun biosin patteri loppui, mutta joka tapauksessa tuollainen ei ainakaan lisää varmuutta jos tilastointia tehtäisiin kyseisellä tavalla.
-
Epäilen, että distro kerrallaan laskeminen on aika harhaanjohtavaa. Harrastajat kokeilevat useampia distroja samassa koneessa ja päätyvät päivityksiä ladatessaan niiden kaikkien tilastoihin, vaikka koneita ja käyttäjiä ei olisi kuin yksi. Tässä mielessä kuvittelisin, että webbipalvelimista kerätty data kuvaa tosiasiallista käyttöä paremmin, jos voidaan olettaa, että Linux-käyttäjät surffaavat keskimäärin yhtä paljon kuin muutkin ja että selaimen tunnistetta ei merkittävässä määrin vaihdeta (itselläni ei ainakaan ole ollut tarvetta moiseen).
Tehdäänpä pieni henkilökohtalinen vertailu siitä kuinka monta distroa on ladattu, kuinka monta on todellisuudessa käytetty, kuinka monessa koneessa ja kuinka monta tällä hetkellä on käytössä ja kuinka monta ihmistä näitä koneita käyttää.
Omalta osaltani voisin todeta että distroja on ladattu viimeisen 1½ vuoden aikana 10 (Ubuntu, Fedora, Mint, Puppy Linux -eri versioin). Niistä on käytössä 2 koneessa kolme (yhdessä Ubuntu 8.04, toisessa sekä 8.04 että Linux Mint 7). Näitä käyttää 4 ihmistä. Jokaista ladattua distroa kohti käyttäjiä siis omassa perheessäni 0,4. Sattumanvaraisesta kokeilen myös ajoittain Puppy Linuxia lähinnä testimielessä.
-
Tehdäänpä pieni henkilökohtalinen vertailu siitä kuinka monta distroa on ladattu
Käytän Fedoraa läppärissä ja pöytäkoneessa. Pöytäkoneessa on lisäksi kokeilua varten pari partitiota, joista jossain yleensä aina on Rawhide (Fedoran kehitysversio). Testipartitioilla olen hyvin harvakseltaan kokeillut Ubuntua. Viimeksi siellä taisi olla 8.10, käyttöä yhteensä muutama tunti. Olen siis mahdollisesti ajoittain perättömästi yhtenä käyttäjänä Ubuntun tilastoissa ja oikein edustettuna Fedoran numeroissa. Olen asentanut Fedoran ainoaksi käyttöjärjestelmäksi muistaakseni kolmen ihmisen kannettavaan, ja he eivät todellakaan harrasta kokeiluja ja näkyvät 'oikein' tilastoissa.
Työpaikalla on sitten yli 30 Fedora- ja CentOS-järjestelmää, jotka kaikki on ladattu ja päivitetään omalta paikalliselta peililtä, joka puolestaan peilaa ftp.funet.fi:tä, eli nämä kaikki puuttuvat Fedoran ja CentOS:n numeroista.
-
Uusimmassa Tietokone-lehdessä oli Sanoman palvelimien tilastot, joiden mukaan linuxin osuus on 3%. Osuus on käytännössä pysynyt muuttumattomana tammikuusta (laskenut 0.1%-yksikköä). Jostain syystä eivät olleet julkaisseet PC tyytyväisyyskyselyn vastaajien käyttöjärjestelmien jakautumista. Mielenkiinnolla odottelin etukäteen, että onko käyttöjärjestelmällä vaikutusta tyytyväisyyteen.
-
Uusimmassa Tietokone-lehdessä oli Sanoman palvelimien tilastot, joiden mukaan linuxin osuus on 3%.
Vaikuttais ihan järkeenkäyvältä. Suomessa ollaan näistä asioista yleisesti ottaen jonkun verran harrastuneempia kuin muualla, ja mm. Firefoxin osuudessa oltiin kärjessä jonkunlaisella marginaalilla aika pitkään. Nyttemminhän sillä on iso osuus monessa maassa.
Tuommoisessa artikkelissa sanotaan, että tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa myytävistä miniläppäreistä maailmanlaajuisesti kolmanneksessa on Linux:
http://www.computerworld.com/s/article/9140343/Linux_s_share_of_netbooks_surging_not_sagging_says_analyst
Tilanne on Yhdysvalloissa ilmeisesti toinen, mutta siellä asuu 5 % maailman ihmisistä ja aika monella lopusta 95 %:sta on tietokone ja aikomus hankkia miniläppäri.