Miksi BASH:ista esittään kaikkialla niin vähän esimerkkejä? Ja miksi kaikki lähetyvät ongelmia samalta suunnalta vaikka BASH on niin laaja että kaikkeen on lukemattomia lähestymistapoja? Johtuuko se siitä ettei ohjeita tehdä vaan ne kopioidaan eikä niitä ohjeitakaan päivitetä koskaan - tosin joillain harvoilla verkkosivuilla mainitaan puolihuolimattomasti että 'tämmöistäkin uutta surkeutta löytyy'. BASH:ia tosiaan kehittää vain yksi ukko - ansiokkaasti kehittääkin ja varmaankin apujoukon kera - mutta mieleen tulee ettei hänkään halua sohia ampiaispesää tarpeettomasti.
Esimerkiksi 1+1 voidaan laskea ainakin kahdella yleisessä käytössä olevalla tavalla: ensinnäkin se normaali 'echo $((1+1))', se toinen tapa on : + 1 1 .
- mattematiikamoottori on kummassakin sama - tuo: $(($1+$2))
- kummessakin laskutavassa apuna täytyy olla funktio: siinä normaalissa on BASH:in sisäinen funktio nimeltään echo ja toisessa itsetehtävä funktio nimeltään + .
Funktion nimeksi voidaankin määrätä melkein mitähyvänsä, esimerkiksi:
function + () { echo $(($1+$2)) ;}
- laskussa $(($1+$2)) + on matemaattinen merkki eikä funktiokutsu joten kyseessä ei ole rekursio (eli funktio ei kutsu itseään)
- kun annetaan käsky: + 1 2 niin se tulostaa 3 - mikäli löytyy tuo funktio nimeltään: + .
Nimeltään tuo juohea laskutapa '+ 1 2' on käänteinen Puolalainen ja koska se vaatii BASH:issa käyttäjää tekemään itse tarvittavat funktiot niin käänteistä Puolalaista kannattaa käyttää vain kun matematiikkaa on tosipaljon. Ei tuota käänteistä Puolalaista tosin enää juuri koskaan käytetä.
- esimerkiksi laskuohjelman bc isä nimeltään dc oli käänteistä Puolalaista - se on koneelle helpompaa mutta ihmiselle niin vaikeaa että sille tehtiin kuori-ohjelma nimeltään bc joka muuttaa ihmisen ajatukset koneelle sopivammaksi käänteiseksi Puolalaiseksi. Onkohan käänteinen Puolalainen parempikin matikassa koska noin täytyi toimia?
